Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun sosiaalihuoltolain (710/82) 45 §:n 2 momentin ja 60 §:n nojalla:

1 §

Sosiaalisten olojen kehittämiseksi sekä sosiaalisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sosiaalilautakunnan on perehdyttävä elinolosuhteisiin kunnassa ja seurattava niiden kehitystä.

Lautakunnan on toimittava siten, että sosiaaliset näkökohdat otetaan huomioon kunnan eri toiminnoissa, kuten terveydenhuollossa, koulutoimessa, maankäytössä ja rakentamisessa, asumisen järjestämisessä, työllistämisessä, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnoissa sekä liikenne- ja muiden palvelujen järjestämisessä.

Sosiaalilautakunnan on tuettava kunnan asukkaita omatoimisessa sosiaalisten epäkohtien ehkäisemisessä ja korjaamisessa sekä hyvinvointia tukevien ja edistävien olosuhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

2 §

Edellä 1 §:ssä mainittuja tehtäviä toteuttaessaan sosiaalilautakunnan on toimittava yhteistyössä muiden viranomaisten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä tehtävä aloitteita ja annettava lausuntoja ja muuta asiantuntija-apua.

Sosiaalihuollon eri toimintayksiköiden ja viranhaltijoiden on oltava yhteistyössä sosiaalihuoltoa toteutettaessa.

3 § (21.8.1992/803)

Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtivan monijäsenisen toimielimen on seurattava sosiaalihuollon toteutumista kunnassa sekä järjestettävä tarpeellista koulutus-, tutkimus- ja kokeilutoimintaa sosiaalihuollon toimintayksiköiden, toimintamuotojen ja menettelytapojen kehittämiseksi.

4 §

Sosiaalihuoltolain (710/82) 15 §:ssä tarkoitettujen olosuhteiden on kiireellisten tapausten lisäksi katsottava olevan olemassa muun muassa silloin, kun henkilö opiskelun, työn tai vastaavien syiden vuoksi oleskelee kunnassa eikä henkilön kotipaikka väestökirjalain (141/69) 10 §:n mukaan sen vuoksi muutu.

5 §

Sosiaalihuollon asiakkaille on järjestettävä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla sosiaalihuollon ja sen eri toimintayksiköissä annettavan huollon suunnitteluun ja toteuttamiseen.

6 §

Asiakkaan yksilölliset olosuhteet ja erityistarpeet on otettava huomioon sosiaalihuoltoa toteutettaessa. Lisäksi tulee ottaa huomioon asiakkaan läheiset ihmissuhteet ja niiden turvaaminen.

Asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi ja avun saannin turvaamiseksi on yhdessä hänen kanssaan tarvittaessa laadittava huoltosuunnitelma.

7 §

Sosiaalityötä toteutetaan yksilö-, perhe- ja yhdyskuntatyönä sekä hallinnollisena sosiaalityönä ja muin tarpeellisin menetelmin.

8 §

Kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja perheiden myönteistä kehitystä järjestämällä:

1) ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä; sekä

2) tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa.

9 §

Kotipalveluina järjestetään:

1) kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista;

2) tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita; sekä

3) kohta on kumottu A:lla 2.4.1993/320.

2 momentti on kumottu A:lla 2.4.1993/320.

10 §

Asumispalveluja järjestetään palveluasunnoissa ja tukiasunnoissa, joissa henkilön itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla.

11 §

Laitoshuoltoa toteutettaessa on henkilölle järjestettävä hänen ikänsä ja kuntonsa mukainen tarpeellinen kuntoutus, hoito ja huolenpito. Hänelle on lisäksi pyrittävä järjestämään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää hänen kuntoutumistaan, omatoimisuuttaan ja toimintakykyään.

Laitoshuoltoa järjestetään vanhainkodissa sekä sen mukaan kuin erikseen säädetään lasten ja nuorten huollon, kehitysvammaisten erityishuollon, invalidihuollon ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollon laitoksessa sekä tarvittaessa muussa huoltolaitoksessa.

Laitoshoitoa voidaan järjestää lyhytaikaisena tai jatkuvana päivä- tai yöhoitona tahi ympärivuorokautisena hoitona. Laitoksessa voidaan lisäksi järjestää itsenäistä asumista tukevaa sekä kuntouttavaa toimintaa.

12 § (8.5.1992/419)

Kunnan tai kuntainliiton on sosiaalihuoltolain 26 §:ssä tarkoitetun perhekodin sopivuutta harkitessaan kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitoa antavan henkilön mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää perhehoitoon sijoitettavan henkilön tarpeet henkilön edun mukaisesti samoin kuin perhehoitoa antavan henkilön yhteistyökykyyn kunnan tai kuntainliiton ja perhehoitoon sijoitettavalle henkilölle läheisten henkilöiden kanssa. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan henkilön ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva.

13 § (21.8.1992/803)

Sosiaalisilla syillä voidaan lapsiperheille, vammaisille ja vanhuksille järjestää lomanviettopalveluja ja tukea näiden lomanvieton järjestämistä.

14 § (30.12.1997/1413)

14 § on kumottu L:lla 30.12.1997/1413.

15 § (21.8.1992/803)

Jos sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtiva monijäseninen toimielin on sosiaalihuoltolain 38 §:n mukaisesti perinyt ja nostanut henkilölle tulevia etuuksia, on toimielimen annettava henkilölle selvitys varojen käytöstä.

16 §

Sosiaalihuoltolain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettu asia pannaan vireille siten kuin hallintomenettelylaissa (598/52) on säädetty.

Sosiaalilautakunnan on käsiteltävä 1 momentissa tarkoitettu asia kiireellisenä.

17 §

Sosiaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että tarpeellisissa asiayhteyksissä lapsen vanhemmille selostetaan, miten lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/83) mukaan vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Sosiaalilautakunnan on myös huolehdittava siitä, että tarvittaessa vanhempia ohjataan ja avustetaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta sekä lapsen elatusta koskevien kirjallisten sopimusten tekemisessä.

18 §

Lastenvalvojan on sosiaalilautakunnan valvonnassa tarvittaessa huolehdittava niistä lapsen elatusapumaksujen välittämistä ja elatusapujen perimistä koskevista sekä muista elatusavun turvaamista tarkoittavista toimenpiteistä, joihin lapsen elatuksesta annetun lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu lapsen edustaja on lastenvalvojan valtuuttanut.

Kun lastenvalvoja ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta yhtä miestä vastaan, lastenvalvoja on velvollinen samalla nostamaan myös elatusavun vahvistamista koskevan kanteen, jollei lapsen edustaja ole ilmoittanut vastustavansa kanteen nostamista.

19 §

Sosiaalihuoltoa antavassa toimintayksikössä voidaan järjestää sosiaalihuollon henkilöstön erikoistumis- ja muuta tarvittavaa koulutusta.

Sosiaalilautakunnan alainen viranhaltija on velvollinen osallistumaan koulutuksen antamiseen siten kuin siitä on kunnan ja sosiaalihuoltolain 52 §:ssä tarkoitetun koulutustoiminnan järjestäjän välisessä sopimuksessa tarkemmin sovittu tai muutoin määrätty.

19 a § (13.3.1992/222)

Kunta ja korkeakoulu voivat sopia sosiaalityön ammatillisen opetuksen järjestämiseen osallistuvan sosiaalikeskuksen nimeämisestä opetussosiaalikeskukseksi.

Opetussosiaalikeskuksen tehtäviin kuuluu sosiaalihuollon tehtävien lisäksi osallistuminen sosiaalityön ammatillisen perusopetuksen antamiseen. Lisäksi opetussosiaalikeskuksen tehtäviin voi kuulua sosiaalipalvelujen kehittämistä palvelevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä sosiaalityön ammatillisen erikoistumis-, jatko- tai täydennyskoulutuksen järjestäminen.

Opetussosiaalikeskukseksi nimeämisen edellytyksenä on, että kunta ja korkeakoulu 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa osoittavat riittävät voimavarat edellä mainittujen tehtävien suorittamista varten.

20 §

Muusta kuin kunnan tai valtion ylläpitämästä sosiaalihuollon palvelutoiminnasta on tehtävä ilmoitus ennen toiminnan aloittamista ja lopettamista sekä olennaista muuttamista sen kunnan sosiaalilautakunnalle, jonka alueella toiminta pääasiallisesti tapahtuu.

Sosiaalilautakunnan on toimitettava 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus lääninhallitukselle.

21 § (27.11.1992/1145)

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen on seurattava tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa sekä huolehdittava valtakunnallisesti merkittävien tulosten hyödyntämisestä.

22 § (15.2.1991/328)

Tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.

23 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.