Published: 2003-05-09
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/646504/laki-kainuun-hallintokokeilusta.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Tässä laissa säädetään hallintokokeilusta, jonka tarkoituksena on hankkia kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista Kainuun kehittämiseen, kunnallisten palvelujen järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, kunnallishallintoon, valtion aluehallinnon toimintaan sekä maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen.
Lakia sovelletaan Kainuun maakunnassa hallintokokeiluun Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien alueella (kokeilualue).
Kokeilualueen kunnat sopivat tässä laissa tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn käyttöönotosta kokeilualueella. Sopimus käyttöönotosta tulee hyväksyä jokaisen kokeilualueen kunnan valtuustossa ja ilmoittaa siitä valtioneuvostolle ennen vuoden 2011 päättymistä.
Kainuun maakunta toimii tässä laissa tarkoitetuissa tehtävissä maakunnan asukkaiden itsehallintoon perustuvana julkisoikeudellisena yhteisönä, josta on voimassa, mitä kuntalaissa (365/1995) tai muussa laissa säädetään kuntayhtymästä, jollei tässä laissa toisin säädetä.
Maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kuuluvat maakunnan toimialaan tämän lain mukaan.
Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Maakunta voi antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia viranomaisille.
Maakuntaan kuuluu sen tehtävien hoitamista varten:
1) Kainuun liitto;
2) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä; sekä
3) Kainuun koulutuskuntayhtymä.
Edellä 2 §:ssä mainitut kunnat voivat sopia, että yksi kuntayhtymä hoitaa maakunnan tehtävät. Tällöin tästä kuntayhtymästä on voimassa, mitä tässä laissa tai muussa laissa säädetään 1 momentissa mainituista kuntayhtymistä, ja tämän lain 44 §:ää sovelletaan myös Kainuun liiton henkilöstöön. (2.4.2004/219)
Valtion talousarvioon otetaan työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan määräraha kokeilualueen kehittämistä varten (Kainuun kehittämisraha).
Valtion talousarvioon otetaan rakennerahastolain (1401/2006) 7 §:ssä tarkoitettujen hallintoviranomaisten pääluokkaan valtion talousarvion Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen vastinrahoitusta varten tarvittava määräraha Kainuuta varten alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmiin. (29.12.2006/1403)
Valtioneuvosto osoittaa valtion talousarvion rajoissa valtion talousarvion rakennerahastovaroja koskevilta momenteilta Kainuun maakunnalle kiintiön momenteittain tavoite 1 -ohjelmaa varten.
Valtion talousarvioon otetaan maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan valtion talousarvion Euroopan yhteisön Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston alueellisten varojen ja Euroopan kalatalousrahaston varojen vastinrahoitusta varten tarvittava määräraha Kainuuta varten.
Valtioneuvosto osoittaa valtion talousarvion rajoissa Euroopan yhteisön Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston alueellisia varoja ja Euroopan kalatalousrahaston varoja koskevilta momenteilta Kainuun maakunnalle kiintiön momenteittain.
Maakunnan päätösvaltaa käyttää maakunnan asukkaiden neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsema maakuntavaltuusto siten kuin tässä laissa säädetään.
Maakuntavaltuustoon valittavien valtuutettujen lukumäärä määräytyy kuntalain (365/1995) 10 §:n mukaisesti kokeilualueen yhteenlasketun asukasluvun mukaan. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. (1.9.2006/764)
Lisäksi Vaalan kunta nimeää maakuntavaltuustoon kaksi edustajaa, jotka ovat valtuuston jäseninä sen käsitellessä Kainuun liiton toimialaan kuuluvia asioita sekä rakennerahastovaroja ja niiden vastinrahoitusta koskevia asioita. (1.9.2006/764)
Maakuntavaltuusto johtaa ja sovittaa yhteen 5 §:ssä tarkoitettujen kuntayhtymien toimintaa, päättää niiden toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä toimii kuntalain 81 §:n tarkoittamana kuntayhtymien ylimpänä päättävänä toimielimenä.
Maakuntavaltuusto päättää maakunnan ja maakuntaan kuuluvien kuntayhtymien hallintosäännöstä ja muista johtosäännöistä, vuotuisesta talousarviosta sekä rahoituksen jakamisesta maakunnan eri toimintoihin.
Maakuntavaltuuston tulee huolehtia, että kuntayhtymien järjestämät palvelut ovat riittävästi jokaisen saatavilla niiden koko toimialueella.
Maakuntavaltuusto päättää Kainuun kehittämisrahan jakamisesta eri viranomaisille seuraaviin käyttötarkoituksiin:
1) eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (1652/2009) 2 §:n 4 kohdan mukainen tuki;
2) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 19 §:n mukainen valtiontuki;
3) joukkoliikennelain (869/2009) 45 §:n 1 kohdan mukaiset korvaukset liikenteenharjoittajien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti;
4) alueellinen kuljetustuki sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään;
5) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) 2 luvun mukaiset yritystuet lukuun ottamatta kehittämisavustusta tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun;
6) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 §:n mukaiset koulutushankinnat sekä 7 luvun mukainen työllistämistuki ja lisätuki;
7) työllisyysmäärärahoista annettavat avustukset, tuet ja valtion investoinnit sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään;
8) ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävät avustukset sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään;
9) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaiset avustukset ja valtion työt;
10) ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksaminen; sekä
11) perustienpito ja tieverkon kehittäminen.
(13.5.2011/508)Jakaessaan Kainuun kehittämisrahaa eri viranomaisille edellä 1 momentissa tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin maakuntavaltuusto päättää rahoituksen tulostavoitteista noudattaen soveltuvin osin, mitä tulostavoitteiden asettamisesta valtion talousarviosta annetussa lainsäädännössä säädetään. Asianomaiset viranomaiset tekevät valtuustolle perustellut ehdotukset niiden toimintaa koskevista tavoitteista ja määrärahoista.
Kainuun erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi maakuntavaltuusto voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen yritystukien myöntämisestä, 6 kohdassa tarkoitetuista koulutushankinnoista ja 7 kohdassa tarkoitettujen avustusten ja tukien myöntämisestä.
Maakuntavaltuuston päätöksen perusteella asianomainen hallintoviranomaisministeriö irrottaa Kainuun maakuntaan osoitettujen asianomaisen alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelman rakennerahastovarat ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden eri viranomaisille toimenpideohjelmassa määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Maakuntavaltuuston päätöksen tulee perustua 16 §:n 3 momentin mukaisen maakuntahallituksen esitykseen. (29.12.2006/1403)
Maakuntavaltuusto voi päättää, että hallintoviranomaisen tulee jättää osa rakennerahastovaroista ja vastaavasta valtion rahoitusosuudesta rakennerahastolain 10 §:ssä tarkoitettuun ohjelmareserviin. (29.12.2006/1403)
Maakuntavaltuusto voi 1 momentin mukaiseen jakopäätökseen sisällyttää ohjelman ja säädösten mukaisia tarkempia ohjeita varojen käyttöperusteista ja käyttötarkoituksista ja asettaa varojen käyttämistä koskevia ehtoja.
Maakuntavaltuusto antaa maakunnan lausunnon rakennerahastoista osarahoitettaviin yhteisöaloiteohjelmiin liittyvissä asioissa.
Maa- ja metsätalousministeriö irrottaa Kainuun maakuntaan osoitetut asianomaisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja kalatalouden kehittämisohjelman varat ja vastaavan valtion rahoitusosuuden maakuntavaltuuston päätöksen perusteella asianomaisille viranomaisille ohjelmissa määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Maakuntavaltuuston päätöksen tulee perustua 16 §:n 3 momentin mukaisen maakuntahallituksen esitykseen.
Maakuntavaltuusto voi sisällyttää 1 momentin mukaiseen jakopäätökseen ohjelman ja säädösten mukaisia tarkempia ohjeita varojen käyttöperusteista ja käyttötarkoituksista sekä asettaa varojen käyttämistä koskevia ehtoja.
Maakuntavaltuusto voi johtosäännöllä siirtää toimivaltaansa maakunnan muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille sekä oikeuttaa mainitut tahot siirtämään niille siirrettyä toimivaltaa edelleen siten kuin kuntalain 14 §:ssä säädetään. Toimivaltaa ei saa siirtää asiassa, josta maakuntavaltuuston tulee tämän lain tai muun lain mukaan päättää, eikä asiassa, jossa valtuuston päätösvaltaa ei kuntalain mukaan saa siirtää.
Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen maakuntahallituksen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta.
Maakuntavaltuusto valitsee kuntalain 71 §:ssä tarkoitetun tarkastuslautakunnan maakunnan ja siihen kuuluvien kuntayhtymien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten.
Maakunnassa ja siihen kuuluvissa kuntayhtymissä voi olla muita kuntalaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitettuja toimielimiä siten kuin valtuusto johtosäännössä määrää.
Maakuntavaltuusto voi erottaa maakunnan toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Valtuusto ei kuitenkaan voi erottaa 16 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja maakuntahallituksen jäseniä.
Maakuntahallituksen tehtävänä on:
1) valmistella valtuuston päätökset;
2) valvoa valtuuston päätösten laillisuutta;
3) panna täytäntöön valtuuston päätökset;
4) toimia maakuntaan kuuluvien kuntayhtymien hallituksena;
5) toimia rakennerahastolain 17 §:ssä ja alueiden kehittämislain 12 §:ssä tarkoitettuna maakunnan yhteistyöryhmänä; sekä
6) valvoa maakunnan etua sekä edustaa maakuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.
Maakuntahallituksen peruskokoonpanossa on vähintään kahdeksan jäsentä ja puheenjohtaja. Johtosäännössä voidaan määrätä, että maakuntahallituksen peruskokoonpanon jäsenen on oltava maakuntavaltuuston jäsen. Maakuntahallituksen käsitellessä Kainuun liiton toimialaan kuuluvaa asiaa sen toimintaan osallistuu Vaalan kunnan nimeämä edustaja. (13.5.2011/508)
Maakuntahallituksen käsitellessä 10 §:ssä tarkoitettuja asioita siihen kuuluvat peruskokoonpanon lisäksi Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Kainuun metsäkeskuksen edustajat. Maakuntavaltuusto valitsee edustajat saatuaan viranomaisten ehdotukset jäsenistä. (22.12.2009/1438)
Maakuntahallituksen toimiessa maakunnan yhteistyöryhmänä sen kokoonpanoon kuuluvat 2 momentissa säädetyn lisäksi alueen työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä muut alueiden kehittämisen kannalta keskeiset tahot siten kuin alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 17 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetään ja Vaalan kunnan nimeämä edustaja. Maakuntavaltuusto valitsee edustajat saatuaan järjestöjen ehdotukset jäsenistä. Maakuntahallituksella on jaostoja ja sihteeristö siten kuin alueiden kehittämisestä annetun lain 17 §:n 5 ja 6 momentissa ja 20 §:ssä säädetään. (13.5.2011/508)
Maakuntahallituksen toimiessa maakunnan yhteistyöryhmänä maakuntahallituksen ja sen tässä tehtävässä asettamien jaostojen jäsenet hoitavat tehtäviään virkavastuulla. Maakuntahallituksen jäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa säädetään luottamushenkilöistä.
Maakuntahallituksen jäsenille maksettavista palkkioista ja ansionmenetyskorvauksista sekä matkakustannusten ja muiden heille tehtävän hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta on voimassa, mitä kuntalaissa säädetään luottamushenkilöille maksettavista palkkioista ja korvauksista. Valtion viranomaisten edustajille maksettavista palkkioista ja korvauksista vastaa se, jota jäsen edustaa.
Maakuntahallitus on toimivaltainen peruskokoonpanossaan, kun sen jäsenistä enemmän kuin puolet on läsnä.
Maakuntahallituksen toimiessa 16 §:n 2 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa sen toimivaltaisuuden edellytyksenä on 1 momentissa säädetyn lisäksi, että peruskokoonpanoon kuuluvat läsnä olevat jäsenet yhdessä puheenjohtajan kanssa muodostavat enemmistön.
Maakuntahallituksen toimiessa maakunnan yhteistyöryhmänä sen toimivaltaisuudesta ja päätöksenteosta on voimassa, mitä rakennerahastolain 20 §:ssä säädetään maakunnan yhteistyöryhmän toimivaltaisuudesta ja päätöksenteosta.
Kainuun maakunnassa on maakuntajohtaja, jonka maakuntavaltuusto valitsee. Valintaan sovelletaan, mitä kuntalain 24 §:ssä säädetään kunnanjohtajan ja pormestarin valinnasta.
Maakuntajohtaja on päätoimisessa virkasuhteessa Kainuun liittoon ja toimii Kainuun liiton johtajana.
Muutoin maakuntajohtajaan sovelletaan, mitä kuntalaissa säädetään kunnanjohtajasta tai pormestarista.
Kainuun maakunnassa toimii sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, johon 2 §:ssä mainitut kunnat kuuluvat.
Kuntayhtymä huolehtii maakunnassa tehtävistä, jotka on säädetty kunnalle tai kuntayhtymälle:
1) kansanterveyslaissa (66/1972);
2) erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);
3) mielenterveyslaissa (1116/1990);
4) tartuntatautilaissa (583/1986);
5) terveydensuojelulaissa (763/1994);
6) lastensuojelulaissa (417/2007);
7) päihdehuoltolaissa (41/1986);
8) tupakkalaissa (693/1976);
9) elintarvikelaissa (23/2006);
10) kemikaalilaissa (744/1989);
11) kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa (75/2004);
12) eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);
13) eläinsuojelulaissa (247/1996).
Kuntayhtymä huolehtii myös sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaisesta vanhusten laitoshuollosta ja kasvatus- ja perheneuvonnasta sekä lastenvalvojalle isyyslain (700/1975), isyyslain voimaanpanosta annetun lain (701/1975) ja sosiaalihuoltolain nojalla kuuluvista tehtävistä. Lisäksi kuntayhtymä huolehtii vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987) säädetystä kuntoutusohjauksesta, sopeutumisvalmennuksesta, vaikeavammaisten henkilöiden kohtuullisista kuljetuspalveluista niihin liittyvine saattajapalveluineen ja tulkkipalveluista. Kuntayhtymä huolehtii niin ikään kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) säädetyistä tehtävistä lukuun ottamatta sanotun lain 2 §:n 3 kohdassa säädettyä toiminnallista valmennusta ja sanotun lain 2 §:n 4 kohdassa säädettyä työtoiminnan ja asumisen järjestämistä sekä muuta vastaavaa yhteiskunnallista sopeutumista edistävää toimintaa.
Kokeilualueen kunnat voivat antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä.
Kainuun maakunnassa toimii Kainuun koulutuskuntayhtymä, johon 2 §:ssä mainitut kunnat kuuluvat.
Kuntayhtymä toimii 2 §:ssä mainittujen kuntien sijasta lukiolain (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisena koulutuksen järjestäjänä. Lisäksi kuntayhtymä toimii ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisena koulutuksen järjestäjänä silloin, kun ammatillista koulutusta järjestänyt kunta on järjestänyt myös ammatillista aikuiskoulutusta. Kainuun koulutuskuntayhtymään sovelletaan kuntayhtymään kuuluville kunnille myönnettyihin koulutuksen järjestämislupiin sisältyviä määräyksiä, lukuun ottamatta määräyksiä kunnista, joissa koulutusta järjestetään. Koulutuksen järjestämislupien muuttamisesta kokeilun aikana on voimassa, mitä edellä mainituissa laeissa säädetään.
Kokeilualueen kunnat voivat antaa kuntayhtymälle myös muita kuin 2 momentissa säädettyjä opetus- ja kulttuuritoimen tehtäviä.
Kainuun kunnat rahoittavat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän järjestämiä 21 §:n 2 ja 3 momentissa säädettyjä palveluita siten kuin kunnat siitä kuntayhtymän perussopimuksessa sopivat. Perussopimuksen mukainen rahoitus palveluihin maksetaan maakunnalle. Perussopimuksessa rahoitus on määriteltävä kaikille kunnille samansuuruisena osuutena kunnan perussopimuksessa määritellyistä tuloista tai summana asukasta kohden. Jokin perussopimuksessa määritelty tulokokonaisuus tai sen osa voidaan kuitenkin sopia rahoituksen osaksi, vaikkei se olisikaan kaikille kunnille yhtä suuri. Perussopimuksessa voi olla siirtymäaika muutosten tasaamiseksi. (13.5.2011/508)
Kainuun maakunnan alueella järjestettävän lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtionrahoitus myönnetään ja maksetaan maakunnalle. Valtionrahoituksesta on voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Lukion valtionrahoituksen perusteena käytetään kuitenkin kullekin tämän lain voimaan tullessa lukiokoulutusta järjestäneelle kunnalle erikseen laskettavia yksikköhintoja siten kuin ne edelleenkin toimisivat lukiokoulutuksen järjestäjinä.
Maakuntavaltuusto päättää Kainuun liitolle tulevan sekä 1 ja 2 momentissa säädetyn rahoituksen käyttämisestä tämän lain mukaisiin tarkoituksiin.
Kainuun maakunnalle ja 2 §:ssä mainituille kunnille voidaan myöntää valtionosuutta ja -avustusta maakunnalle kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen tehtävien edellyttämiin perustamishankkeisiin siten kuin siitä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa (733/1992) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään.
Kainuun maakuntavaalit toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina kunnallisvaalien yhteydessä. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus.
Kokeilualue on vaaleissa yhtenä vaalipiirinä.
Jollei tässä laissa muuta säädetä, sovelletaan maakuntavaaleissa kuntalain ja vaalilain (714/1998) kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä. Maakuntavaaleissa sovelletaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain (273/2009) kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä. (13.5.2011/508)
Kokeilualueen kunnassa kunnallisvaaleissa äänioikeutettu henkilö on äänioikeutettu myös maakuntavaaleissa.
Maakuntavaaleissa käytetään samaa äänioikeusrekisteriä kuin kunnallisvaaleissa.
26 § on kumottu L:lla 1.9.2006/764.
Vaalikelpoinen Kainuun maakuntavaltuustoon ei ole:
1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi maakuntahallintoa koskevia valvontatehtäviä;
2) valtion aluehallinnon virkamies, joka toimii johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä, johon liittyy maakunnan valtuuston toimivaltaan kuuluvien kehittämisrahojen myöntäminen;
3) maakunnan liiton palveluksessa oleva henkilö, joka toimii johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä; eikä
4) maakuntavaltuuston alaisen kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 3 kohdassa tarkoitettuun maakunnan liiton palveluksessa olevaan henkilöön. (2.4.2004/219)
Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.
28 § on kumottu L:lla 1.9.2006/764.
Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta maakuntavaaleissa kotimaassa olevassa ennakkoäänestyspaikassa.
Maakuntavaalien ehdokashakemukset on tehtävä Kajaanin keskusvaalilautakunnalle, joka käsittelee hakemukset ja laatii maakuntavaalien ehdokaslistojen yhdistelmän.
Puolueen ehdokkaat asettaa puolueen Kajaanin keskusvaalilautakunnalle ilmoittama puolueen henkilöjäseniä kokeilualueen kunnissa edustava yhdistys.
Vaalilain 150 §:ssä tarkoitetun valitsijayhdistyksen perustamiseksi tarvitaan vähintään 100 kokeilualueella äänioikeutettua henkilöä.
Puolueen ja valitsijayhdistyksen vaaliasiamies kunnallisvaaleissa voi toimia vaaliasiamiehenä myös maakuntavaaleissa.
31-37 § on kumottu L:lla 1.9.2006/764.
Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa kolmantena päivänä vaalipäivän jälkeen kello 18.00 aloitettavassa kokouksessaan äänimäärät, jotka kukin ehdokas, puolue, vaaliliitto ja yhteislista yhteensä ovat kunnassa saaneet, sekä ilmoittaa viipymättä näin vahvistetut äänimäärät ja kunnassa annettujen äänten kokonaismäärän Kajaanin keskusvaalilautakunnalle sen määräämällä tavalla.
Saatuaan 1 momentissa tarkoitetut ilmoitukset kaikilta keskusvaalilautakunnilta Kajaanin keskusvaalilautakunta vahvistaa viipymättä maakuntavaalien tuloksen.
Kajaanin keskusvaalilautakunta julkaisee maakuntavaalien tuloksen ja tiedottaa tuloksesta vaalilain 95 §:n mukaisesti.
Päätökseen, jolla maakuntavaalien tulos on vahvistettu, saa hakea muutosta siten kuin vaalilain 8 luvussa muutoksenhausta kunnallisvaaleissa säädetään.
Jos vaaliviranomaisen päätös tai toimenpide on ollut lainvastainen ja lainvastaisuus on ilmeisesti saattanut vaikuttaa vaalien tuloksiin, vaalit on määrättävä uusittaviksi kokeilualueella, jollei vaalien tulos ole oikaistavissa.
Jos vaalit valituksen johdosta määrätään uusittaviksi, on uusittavien vaalien vaalipäivä Kajaanin keskusvaalilautakunnan määräämä sunnuntai.
40 § on kumottu L:lla 1.9.2006/764.
Maakunnan hallinnosta, maakunnan asukkaiden osallistumisoikeudesta, luottamushenkilöistä, henkilöstöstä, hallintomenettelystä, taloudesta, hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä kuntien yhteistoiminnasta on, sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa säädetään kuntayhtymästä. Maakuntavaltuustoon sovelletaan tällöin kuntalain säännöksiä valtuustosta ja maakuntahallitukseen kuntalain säännöksiä kunnanhallituksesta. Maakuntaan sovelletaan kuntalain 65 §:ssä säädettyä velvoitetta päättää toimenpiteistä, joilla taseen osoittama ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä katetaan. Maakuntavaltuustoon ei kuitenkaan sovelleta kuntalain 81, 82 ja 86 a §:ää.
Maakunnan toimielimiin sovelletaan tämän lain ja kuntalain lisäksi hallintomenettelylakia (598/1982), tiedoksiannosta hallintoasioissa annettua lakia (232/1966), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), asiakirjain lähettämisestä annettua lakia (74/1954) ja kielilakia (148/1922).
Maakuntaan, maakunnan toimielimiin tai viranhaltijoihin niiden hoitaessa tässä laissa maakunnalle säädettyä tehtävää sovelletaan, mitä muutoin näistä tehtävistä erikseen säädetään.
Muutoksenhausta maakunnan toimielimen tämän lain nojalla tekemään päätökseen on voimassa, mitä kuntalain 11 luvussa säädetään oikaisuvaatimuksesta ja kunnallisvalituksesta. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä myös kokeilualueen kunta ja sen jäsen.
Muutoksenhausta maakunnan toimielimen päätökseen, jonka se on tehnyt 21 ja 22 §:ssä mainitun lain nojalla, on voimassa, mitä mainituissa laeissa muutoksenhausta säädetään.
Tämän lain soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä Kainuun maakunnan kunnissa sekä Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymässä hoitavat viranhaltijat ja työntekijät siirretään kuntayhtymien toiminnan alkaessa niiden palvelukseen aikaisempia vastaaviin tehtäviin. Virka- tai työsopimussuhteeseen liittyvät oikeudet ja etuudet eivät siirron yhteydessä muutu.
Ennen henkilöstön siirtämistä erääntyneestä virka- tai työsuhteesta johtuvasta palkka- tai muusta saatavasta vastaavat Kainuun maakunta ja työnantajana toiminut kunta yhteisvastuullisesti. Työnantajana toiminut kunta on kuitenkin maakunnalle vastuussa ennen henkilöstön siirtämistä erääntyneestä saatavasta, jollei muuta ole sovittu.
Valtiovarainministeriön tehtävänä on seurata ja arvioida hallintokokeilun edistymistä, seurata Kainuun kehitystä sekä valtion toimenpiteiden vaikutuksia Kainuussa. (9.11.2007/1015)
Kuntien, maakunnan ja valtion viranomaisten on annettava valtiovarainministeriölle tarpeelliset tiedot kokeilun ja eri toimenpiteiden seuraamiseksi ja arvioimiseksi. (9.11.2007/1015)
Asianomaisten ministeriöiden, hallintokokeiluun kuuluvien kuntien ja maakunnan tulee neuvotella jonkun osapuolen aloitteesta hallintokokeilua tai sen toimeenpanoa koskevista asioista.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2003 ja on voimassa vuoden 2016 loppuun. (13.5.2011/508)
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Kainuun hallintokokeilu alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005.
Tässä laissa tarkoitettu maakuntavaali toimitetaan ensimmäisen kerran vuonna 2004 järjestettävien kunnallisvaalien yhteydessä.
Ensimmäisten maakuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen uuden maakuntavaltuuston on viipymättä 13 §:n 1 momentin estämättä valittava maakuntahallitus ja ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen maakuntahallinnon järjestämiseksi.
Iältään vanhimman valtuutetun on kutsuttava maakuntavaltuutetut ensimmäiseen kokoukseen ja johdettava siinä puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu.
Maakuntahallitukseen valitut ryhtyvät heti hoitamaan tehtäväänsä. Muut luottamushenkilöt samoin kuin viranhaltijat ryhtyvät hoitamaan tehtäväänsä vasta maakuntahallinnon toiminnan alkaessa, jollei päätetä, että heidän on ryhdyttävä hoitamaan tehtäviään jo aikaisemmin.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kainuun koulutuskuntayhtymän perustamisesta päätetään tämän lain 2 §:ssä mainittujen kuntien edustajainkokouksessa. Kuntien edustajien lukumäärästä ja äänimäärästä edustajainkokouksessa on voimassa, mitä erikoissairaanhoitolain 16 ja 17 §:ssä säädetään liittovaltuuston jäsenten lukumäärästä ja äänimäärästä. Erikoissairaanhoitolain 17 §:ssä säädetystä äänimäärärajoituksesta poiketen kunnan edustajien yhteenlasketusta äänimäärästä vähennetään 40 prosenttia siitä äänimäärästä, joka ylittää kahdeskymmenesosan kaikkien kuntien yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.
Edustajainkokous on päätösvaltainen, kun kokouksessa on edustettuna vähintään kaksi kolmannesta edustajainkokoukseen osallistuvista kunnista ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien edustajainkokoukseen osallistuvien kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Edustajainkokous antaa tarpeelliset määräykset perussopimuksen ja muiden asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä päättää yhteisten kustannusten suorittamisesta. Edustajainkokouksen menettelystä ja muutoksenhausta edustajainkokouksen päätökseen noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä valtuustosta säädetään kuntalain 7 ja 11 luvussa.
Edustajainkokouksen kutsuu ensimmäisen kerran koolle Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Aluehallintoviraston määräämä henkilö johtaa kokousta, kunnes edustajainkokoukselle on valittu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Kuntien edustajainkokous on kutsuttava koolle siten, että se kokoontuu ensimmäisen kerran viimeistään kesäkuussa 2003. (22.12.2009/1438)
Tässä pykälässä tarkoitettujen kuntayhtymien perustamisesta sekä niiden perussopimusten hyväksymisestä tulee päättää vuoden 2004 huhtikuun loppuun mennessä.
5 momentti on kumottu L:lla 1.9.2006/764.
Jos Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tai Kainuun koulutuskuntayhtymän perustamisesta ei ole päätetty 48 §:n 4 momentissa säädettyyn ajankohtaan mennessä ja on ilmeistä, ettei kuntayhtymää saada muutoin perustetuksi, valtioneuvosto päättää maakunnan kuntia kuultuaan kuntalain 78 §:n 3 momentissa ja tämän lain 50 §:ssä säädetyistä kuntayhtymän perussopimuksessa sovittavista asioista siltä osin kuin kunnat eivät ole niistä sopineet.
Valtioneuvoston päättämä perussopimus on voimassa siihen asti, kunnes kunnat sopivat siitä toisin.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kainuun koulutuskuntayhtymän perussopimuksissa on sovittava, sen lisäksi mitä kuntalain 78 §:ssä säädetään, kuntayhtymän hallintaan siirtyvistä toimitiloista ja -välineistä sekä niistä suoritettavien korvausten perusteista.
Edellä 21 ja 22 §:ssä säädettyihin tehtäviin liittyvät kuntien ja kuntayhtymien viran-omaisten laatimat ja säilyttämät asiakirjat siirtyvät kuntayhtymien toiminnan alkaessa salassapitosäännösten estämättä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kainuun koulutuskuntayhtymän säilytettäviksi ja käytettäviksi.
Vaalan kunta sopii Kainuun liiton ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa jäsenyytensä aiheuttamista oikeuksista ja velvollisuuksista hallintokokeilun aikana. Vaalan kunnan osallistumisoikeudesta maakuntavaltuuston ja -hallituksen toimintaan säädetään tämän lain 8 ja 16 §:ssä.
Ennen hallintokokeilun alkua vireille tulleet asiat siirtyvät toimivaltaiselle viranomaiselle hallintokokeilun alkaessa.
Edellä lain 6 ja 7 §:ssä tarkoitetut määrärahat otetaan ensimmäisen kerran valtion vuoden 2005 talousarvioon.
HE 198/2002, HaVM 24/2002, EV 281/2002Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2004.
HE 2/2004, HaVM 1/2004, EV 17/2004
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.
HE 215/2005, HaVM 12/2006, EV 90/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Rakennerahasto-ohjelmaan, jonka toimeenpano on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 242/2006, HaVM 30/2006, EV 253/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 56/2007, HaVM 5/2007, EV 51/2007
Tämä laki tulee voimaan 3 päivänä joulukuuta 2009.
HE 110/2009, LiVM 18/2009, EV 146/2009
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 161/2009, HaVM 18/2009, EV 205/2009
Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2012. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 269/2010, HaVM 31/2010, EV 320/2010
