Published: 1993-06-28
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/646023/krjoikeusasetus.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Oikeusministerin esittelystä säädetään 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (581/93) 7 §:n 3 momentin, 19 §:n 3 momentin ja 21 §:n nojalla:
Käräjäoikeudessa käsitellään asioita istunnossa ja kansliassa.
Käräjäoikeuden kanslia pidetään auki valtion virastoissa noudatettavana työaikana. Kansliassa tulee antaa tarpeellista opastusta ja neuvontaa.
Käsiteltävät asiat jaetaan työjärjestyksessä määrättävällä tavalla käräjäoikeuden lainoppineille jäsenille tai muille ratkaisijoille. Käsiteltäviä asioita jaettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että asiat, jotka on käsiteltävä yhdessä, jaetaan samalle henkilölle.
Jakoperusteita määrättäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että lainoppineen jäsenen käsiteltävät asiat, silloinkin kun hänelle jaetaan pääasiallisesti tietyntyyppisiä asioita, ovat riittävän monipuolisia.
Laamanni voi perustellusta syystä määrätä poikettavaksi vahvistetuista jakoperusteista. Laamanni ratkaisee jakoperusteiden soveltamisessa syntyneet erimielisyydet.
Jos jonkun lainoppineen jäsenen työmäärä poikkeaa muiden lainoppineiden jäsenten työmäärästä tai jos siihen on muu perusteltu painava syy, laamanni voi siirtää lainoppineelle jäsenelle jaetun asian toisen lainoppineen jäsenen käsiteltäväksi.
Laamanni määrää ne perusteet, joiden nojalla kokoonpanot muodostetaan. Jos kokoonpanossa on useampia kuin yksi lainoppinut jäsen, kokoonpanon puheenjohtajana toimii virassa vanhin lainoppinut jäsen.
Lisäjäsenen ottamisesta oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa päättää laamanni.
Oikeudenkäymiskaaren 19 luvussa tarkoitetun kiireelliseksi määräämistä koskevan hakemuksen ratkaisee laamanni tai, jos siihen on aihetta, käräjätuomari sen mukaan kuin käräjäoikeuden työjärjestyksessä tarkemmin määrätään. (17.12.2009/1107)
Käräjäoikeudessa voi tuomarin virkojen ja käräjäviskaalin virkojen lisäksi olla hallintopäällikön, sihteerin, kanslianhoitajan, osastosihteerin, käräjäsihteerin, haastemiesten esimiehen, haastemiehen, toimistosihteerin, toimistovirkailijan, virastomestarin ja vahtimestarin virkoja. Lisäksi käräjäoikeudessa voi olla muita virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
Kelpoisuusvaatimuksena käräjäoikeuden hallintopäälliköllä ja sihteerillä on oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Kanslianhoitajalla, osastosihteerillä ja käräjäsihteerillä kelpoisuusvaatimuksena on varanotaarin tutkinto, soveltuva opistotason tutkinto tai ylioppilastutkinto taikka käytännön kokemuksella saavutettu vastaava hyvä perehtyneisyys tuomioistuimen kansliatyöhön.
Käräjäoikeuden muihin virkoihin vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota viran hoitaminen edellyttää.
Käräjäoikeus julistaa haettavaksi muut käräjäoikeuden virat kuin tuomarin ja maaoikeusinsinöörin virat.
Laamanni nimittää 5 §:ssä tarkoitetut käräjäoikeuden muut virkamiehet kuin tuomarin viran haltijat, maaoikeusinsinöörit ja käräjäviskaalit. Laamanni ottaa myös työsopimussuhteisen henkilökunnan.
Laamannille myönnettävästä enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää hovioikeus ja yli vuoden kestävästä virkavapaudesta korkein oikeus, jollei 11 §:stä muuta johdu.
Käräjätuomarille ja maaoikeusinsinöörille myönnettävästä enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää laamanni ja sitä pidemmästä virkavapaudesta korkein oikeus. (16.6.2011/704)
Käräjäoikeuden on toimitettava hovioikeudelle tiedoksi 1 momentissa tarkoitettu yli vuoden kestävää virkavapautta koskeva hakemus sekä 2 momentissa tarkoitettu päätös virkavapauden myöntämisestä. (16.6.2011/704)
Käräjäoikeuden muiden kuin 8 §:ssä mainittujen virkamiesten virkavapaudesta sekä työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan palvelussuhteen keskeytyksestä samoin kuin viran tai tehtävän hoitamisesta virkavapauden tai keskeytyksen aikana päättää laamanni, jollei sitä ole työjärjestyksessä määrätty hallintopäällikön tai sihteerin ratkaistavaksi.
Laamannin viran ollessa avoinna tai laamannin ollessa estynyt hoitamasta virkaansa hovioikeus tekee korkeimmalle oikeudelle esityksen määräaikaisen tuomarin nimittämisestä laamannin tehtävään sekä tarvittaessa julistaa määräaikaisen laamannin viran haettavaksi.
11 § on kumottu A:lla 22.9.2011/1044.
Laamannin tulee valvoa, että asiat käsitellään huolellisesti ja nopeasti sekä seurata, että lakia sovelletaan yhdenmukaisesti.
Käräjäoikeuden lainoppineiden jäsenten sekä muiden virkamiesten ja työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan tehtävistä määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.
Käräjäoikeuden lautamiesten lukumäärän vahvistaa oikeusministeriö. Jos käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu useampia kuntia, oikeusministeriö vahvistaa kunkin kunnan alueelta valittavien lautamiesten lukumäärän ensisijaisesti kuntien henkikirjoitettujen asukkaiden lukumäärän suhteessa. Jokaisesta kunnasta on kuitenkin valittava vähintään yksi lautamies.
Lautamiesten lukumäärää voidaan kunnanvaltuuston tai käräjäoikeuden esityksestä muuttaa, jos tuomiopiiriin kuuluvien kuntien asukkaiden tai käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:ssä mainitussa kokoonpanossa käsiteltävien asioiden lukumäärä on oleellisesti muuttunut.
Kunnallisen tai oikeudellisen jaotuksen muuttuessa oikeusministeriö voi muuttaa lautamiesten lukumäärää ilman edellä mainittua esitystä. Lautamiesten lukumäärän muuttuessa ministeriö voi samalla määrätä, onko asianomaisten kuntien alueilta valittujen lautamiesten vaali toimitettava uudelleen jäljellä olevaksi vaalikaudeksi.
Ennen lautamiesten lukumäärän vahvistamista tai muuttamista on käräjäoikeudelle ja käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvalle kunnalle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen.
Lautamies, joka on kalenterivuoden aikana ollut mukana istunnossa 20 päivänä, ei sinä kalenterivuonna saa enää osallistua istuntoon, ellei ole kysymys saman asian käsittelyn jatkamisesta.
Lautamiehen tehtävän tultua toimikauden aikana avoimeksi laamannin on ilmoitettava siitä asianomaiselle kunnalle uuden lautamiehen valitsemiseksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
17-20 § on kumottu A:lla 22.9.2011/1044.
21 § on kumottu A:lla 22.12.1994/1328.
Laamanni voi kirjallisesti määrätä kansliahenkilökuntaan kuuluvan, jolla on riittävä taito:
1) antamaan haasteen oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 ja 14 §:ssä tarkoitetuissa asioissa;
2) suorittamaan tiedoksiannosta huolehtimiseen liittyvät tehtävät;
3) allekirjoittamaan kutsut, kehotukset, määräykset ja muut ilmoitukset;
4) allekirjoittamaan ja toimittamaan tuomioiden ja päätösten yhteydessä annettavat ilmoitukset, kuulutukset ja mahdolliset muut asiakirjat;
5) antamaan omavaraisuustodistuksia; sekä
6) antamaan otteita, jäljennöksiä ja todistuksia asiakirjoista.
Hallinto- ja talousasiat ratkaisee laamanni. Työjärjestyksessä voidaan määrätä niistä hallinto- ja talousasioista, joita käräjäoikeuden hallintopäällikkö, sihteeri tai laamannin määräämä muu virkamies voi ratkaista.
Käräjäoikeudessa voi hallinto- ja talousasioiden valmistelua varten olla johtoryhmä, johon kuuluvat laamannin ohella laamannin sijainen ja muita käräjätuomareita sekä asian laadusta riippuen muuta käräjäoikeuden henkilöstöä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Esittelijänä hallintoasioissa toimii hallintopäällikkö tai sihteeri taikka muu laamannin määräämä virkamies.
Asioista, jotka on käsiteltävä käräjäoikeuden yhteistyöelimessä, säädetään yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88).
L yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 651/88 on kumottu L:lla yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1233/2013.
Käräjäoikeus toimii oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 mukaisena lähettävänä ja vastaanottavana viranomaisena siten kuin Suomi mainitun asetuksen täytäntöönpanoa varten ilmoittaa.
Laamanni voi kirjallisesti määrätä kansliahenkilökuntaan kuuluvan, jolla on riittävä taito, suorittamaan käräjäoikeudelle 1 momentista johtuvia tehtäviä.
NAs (EY) N:o 1348/2000 on kumottu EPNAs:lla (EY) N:o 1393/2007 oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 kumoamisesta.
Käräjäoikeus toimii jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisena tuomioistuimena, jolla on toimivalta ottaa vastaan todisteita mainitun asetuksen mukaisesti siten kuin Suomi asetuksen täytäntöönpanoa varten ilmoittaa.
Käräjäoikeuden jakautumisesta osastoihin tai muihin yksiköihin ja lainoppineiden jäsenten vastuualueisiin voidaan määrätä työjärjestyksessä.
Ennen käräjäoikeuden työjärjestyksen vahvistamista käräjäoikeuden on varattava niille syyttäjäviranomaisille, joiden toimintaan työjärjestys vaikuttaa, tilaisuus tulla kuulluksi.
Työjärjestys on lähetettävä tiedoksi hovioikeudelle ja oikeusministeriölle.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
Ennen asetuksen voimaantuloa voi käräjäoikeuteen nimitetty laamanni nimittää käräjäoikeuden haastemiehet ja kansliahenkilökuntaan kuuluvat viranhaltijat.
Jos käräjäoikeuteen nimitetyllä laamannilla ei ennen asetuksen voimaantuloa ole virkaa sellaisessa tuomiokunnassa tai raastuvanoikeudessa, jonka sijaan käräjäoikeus tulee, nimitysoikeus on laamannin sijasta virkaa hoitavalla kihlakunnantuomarilla tai pormestarilla, jonka on kuitenkin kuultava laamannia. Jollei laamannia nimitetä ennen asetuksen voimaantuloa, nimitysoikeus on niin ikään virkaa hoitavalla kihlakunnantuomarilla tai pormestarilla.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä heinäkuuta 2000.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001.
Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä toukokuuta 2001.
Käräjäoikeus toimii 25 a §:ssä tarkoitettuna vastaanottavana viranomaisena kuitenkin vasta 1 päivänä tammikuuta 2002 lukien.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001 ; EYVL N:o L 174, 27.6.2001, s. 1
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2015.
