Published: 1993-08-20
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/646014/sotilasavustuslaki.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Asevelvollisuuslain (1438/2007) tai siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle maksetaan sotilasavustus sekä asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena asumisavustus ja opintolainojen korot siten kuin jäljempänä säädetään. (28.12.2007/1457)
Tätä lakia sovelletaan myös naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/95) perusteella asepalveluksessa olevaan naiseen. Tässä laissa asevelvollisella tarkoitetaan myös vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevaa naista.
Avustuksen saamisen yleisenä edellytyksenä on, että palvelus on heikentänyt avustuksen hakijan toimeentulomahdollisuuksia sekä, että hän on avustuksen tarpeessa.
Sotilasavustuksena maksetaan:
1) asevelvollisen omaiselle perusavustus, asumisavustus ja erityisavustus turvaamaan hänen henkilökohtaisia olosuhteitaan ja paikallisia oloja vastaavan kohtuullisen toimeentulon, jollei hän saa sitä käytettävissään olevista tuloista;
2) asevelvolliselle itselleen erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin;
3) asevelvolliselle itselleen 10 a §:ssä tarkoitettujen opintolainojen korot.
Asevelvollisen omaisella tarkoitetaan asevelvollisen aviopuolisoa, joka ei välien rikkoutumisen vuoksi asu erillään puolisostaan, asevelvollisen kanssa avioliittoa solmimatta jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää henkilöä, jolla on asevelvollisen kanssa yhteinen alaikäinen lapsi huollettavana sekä asevelvollisen omaa tai hänen aviopuolisonsa alaikäistä lasta, ottolasta tai asevelvollisen luokse yksityisesti pysyväisluonteisesti sijoitettua lasta, joka on hänen huollettavanaan.
Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos.
Jollei tässä laissa toisin säädetä, tätä lakia toimeenpantaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä sairausvakuutuslaissa (364/63) on äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan toimeenpanosta säädetty.
Valtio korvaa kansaneläkelaitokselle tämän lain nojalla maksettavista etuuksista aiheutuvat kustannukset.
Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava kunkin kuukauden 20 päivään mennessä valtiolle määrä, joka kansaneläkelaitoksen arvion mukaan tarvitaan seuraavan kuukauden sotilasavustusten maksamiseen. Valtion on suoritettava kansaneläkelaitokselle tämä määrä ennakkona kuukausittain maksukuukautta edeltävän kuukauden toiseksi viimeisenä pankkipäivänä. Sotilasavustusten maksukuukautta seuraavan kuukauden 20 päivään mennessä kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava valtiolle edellisenä kuukautena maksettujen sotilasavustusten yhteismäärä. Kalenterikuukautena maksettujen sotilasavustusten yhteismäärän ja saman kuukauden ennakkojen erotus otetaan huomioon maksukuukautta seuraavan toisen kuukauden ennakkoa määrättäessä.
Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat toimintamenot luetaan kansaneläkelaitoksen toimintamenoiksi.
Perusavustus kattaa jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Perusavustuksen täysi määrä kuukautta kohden on määrältään yksinäiselle henkilölle maksettavan täyden kansaneläkkeen suuruinen. Avustus määräytyy porrastetusti hakijana olevan asevelvollisen omaisen ja hänen 4 §:ssä tarkoitettujen perheenjäsentensä lukumäärän mukaan. Täysimääräinen perusavustus on ensimmäiselle perheenjäsenelle 100, toiselle 50 ja kolmannelle sekä sitä useammalle perheenjäsenelle 30 prosenttia edellä mainitusta määrästä.
Perusavustuksen määrää tarkistetaan samasta ajankohdasta ja samassa suhteessa kansaneläkkeen tarkistamisen kanssa.
Asumisavustus korvaa vuokra-, omistus- tai asumisoikeusasunnosta aiheutuvat todelliset asumismenot. Vuokramenot korvataan enintään paikkakunnan käyvän vuokratason mukaisina.
Asumismenoiksi luetaan vuokra, vastike ja kiinteistön hoitomenot sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset, vesimaksut ja sähköstä ja kaasusta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi asumismenoiksi luetaan oman asunnon hankkimista tai kunnostamista taikka asumisoikeusmaksun maksamista varten otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuiset korot.
Perusavustuksen ja asumisavustuksen ohella voidaan harkinnan mukaan myöntää erityisavustus asevelvollisen omaisen henkilökohtaisia olosuhteita ja paikallisia oloja vastaaviin tarpeellisiin ja määrältään kohtuullisiin menoihin siten kuin kansaneläkelaitos tarkemmin määrää.
Asevelvolliselle maksetaan sotilasavustuksena kumotun opintotukilain (28/1972) ja opintotukilain (65/1994) mukaisten opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana tai sellaisen kalenterikuukauden aikana, jolloin lainansaajan palvelus päättyy, edellyttäen, että korkoja ei lisätä lainapääomaan opintotukilain 34 §:n nojalla.
Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon hakijan ja hänen 4 §:ssä tarkoitettujen perheenjäsentensä palvelusaikana käytettävissä olevat tosiasialliset tulot. Myönnettäessä avustusta 10 a §:n nojalla ei näiden perheenjäsenten tuloja oteta huomioon. Tuloina ei oteta huomioon:
1) tämän lain mukaista etuutta;
2) toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea;
2 a) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaista kulukorvausta; (28.12.2012/940)
2 b) Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista ylläpitokorvausta;
3) äitiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta;
4) lapsilisälain (796/1992) mukaista lapsilisää;
5) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista etuutta
6) sairausvakuutuslain mukaista asevelvollisen isyysrahaa;
7) asevelvollisuuslain mukaista asevelvollisen päivärahaa;
8) asumistukilain (408/1975) mukaista asumistukea;
9) veronpalautuksia; eikä
10) omaisuudesta saatavaa tuottoa.
Sotilasavustuksena maksetaan 8–10 ja 10 a §:ssä tarkoitettujen menojen sekä 11 §:ssä tarkoitettujen tulojen välinen erotus. (11.5.2007/577)
Menoja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne korvataan tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella.
Jos henkilön olosuhteissa tai avustuksen tarpeessa tapahtuu muutos, sotilasavustus tarkistetaan muutosajankohdasta lukien.
Sen estämättä, mitä 2 ja 3 sekä 8–12 §:ssä on säädetty, annetaan sellaiselle alaikäiselle lapselle, jonka elatukseen asevelvollinen on kuukausittain velvollinen osallistumaan tuomioistuimen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vahvistaman kirjallisen sopimuksen perusteella, jollei lapsi ole asevelvollisen huollettavana, sotilasavustuksena sanotussa päätöksessä tai sopimuksessa vahvistettu määrä, mikäli asevelvollinen ei kykene sitä tuloistaan tai varoistaan maksamaan.
Sotilasavustus maksetaan sen kuukauden alusta, jona sitä on haettu, aikaisintaan kuitenkin palvelukseenastumispäivästä tai, jos oikeus avustukseen on syntynyt myöhemmin, sanotusta ajankohdasta lukien, sen kalenterikuukauden loppuun, jona asevelvollinen on kotiutettu tai hänen palveluksensa on keskeytynyt yhdenjaksoisesti vähintään 14 vuorokauden ajaksi siten, ettei kyseistä keskeytysaikaa lueta asianomaisen palvelusajaksi. Reservin kertausharjoituksiin, vapaaehtoisiin harjoituksiin puolustusvoimissa tai täydennyspalvelukseen kutsutulle asevelvolliselle ja hänen omaiselleen avustus maksetaan koko palvelusajalta. (11.5.2007/577)
Jos sotilasavustusta ei makseta palveluksen alkamisajankohdasta tai muusta syystä johtuen koko kuukaudelta, avustuksena maksetaan 1/30 avustuksen kuukausimäärästä jokaiselta avustukseen oikeuttavalta päivältä. Avustuksen kuukausimäärään ei kuitenkaan lueta 10 §:n perusteella myönnettäviä kerta-avustuksia eikä 10 a §:n perusteella korvattavia opintolainojen korkoja. (10.11.1995/1266)
Sotilasavustusta haetaan kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta.
Sotilasavustusta ei makseta ilman erityistä syytä hakemiskuukautta aikaisemmalta ajalta.
Sotilasavustus maksetaan hakijan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille etukäteen kuukausittain. Maksupäivä on kunkin kuukauden ensimmäinen tai toinen pankkipäivä. Reservin kertausharjoituksiin, vapaaehtoisiin harjoituksiin puolustusvoimissa tai täydennyspalvelukseen kutsutulle tai hänen omaiselleen avustus maksetaan jälkikäteen joko kuukausittain tai kertasuorituksena. (25.10.2013/734)
Yksittäinen avustuserä voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos avustuksen hakija tai saaja esittää kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn.
Jos maksettava erä olisi pienempi kuin 5,04 euroa, avustusta ei makseta.
Avustuserä menetetään, jos sitä ei ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on ollut nostettavissa, jollei erityisestä syystä katsota kohtuulliseksi toisin päättää.
Avustuksesta on vähennettävä sitä aikaa vastaava osa, jonka avustusta saava asevelvollisen omainen on vähintään 14 vuorokautta
1) suorittamassa vankilassa ehdotonta vankeusrangaistusta; tai
2) elatuksen sisältävässä kunnan tai kuntayhtymän järjestämässä sairaala-, laitos- tai perhehoidossa.
(11.5.2007/577)Edellä tarkoitettu vähentäminen toimitetaan siitä avustuksesta, joka maksetaan lähinnä sen jälkeen kun kansaneläkelaitos on saanut vähennysperusteesta tiedon.
Jos sotilasavustuksen maksamista siihen oikeutetulle itselleen ei voida pitää tarkoitustaan vastaavana hänen elämäntapojensa, sairautensa tai muun erityisen syyn vuoksi, kansaneläkelaitos voi sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimielintä kuultuaan päättää, että avustus maksetaan toimielimelle tai muulle sopivalle henkilölle käytettäväksi avustuksen saajan huoltoon.
Jos tämän lain mukaista etuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin.
Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Lisäksi takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan takaisinperintää koskevan päätöksen antamisen jälkeen myös silloin, kun takaisinperintää ei etuuden saajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa tai kun perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan etuuden määrään nähden kohtuuttomat kustannukset. (7.5.2004/356)
Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata kansaneläkelaitoksen myöhemmin maksamasta etuudesta. Ilman suostumusta kuittaaminen voidaan kuitenkin kohdistaa vain tämän lain mukaiseen tai siihen rinnastettavaan muuhun etuuteen.
Takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta säädetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (1299/2006). (22.12.2006/1308)
Valituskirjelmä on toimitettava kansaneläkelaitokselle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon. (18.4.1997/339)
Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
Jos kansaneläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen saa hakea muutosta siten kuin 19 §:ssä säädetään.
Jos kansaneläkelaitos ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä 1 momentissa mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. Kansaneläkelaitos voi tällöin väliaikaisella päätöksellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, on väliaikaisesta päätöksestä ilmoitettava sille viipymättä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.
Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.
Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 19 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.
Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (17.6.2011/688)
Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista.
Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu.
Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.
Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 19 §:ssä säädetään.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kuuleminen toimitetaan tiedoksi siten kuin hallintolain (434/2003) 59 §:ssä säädetään. (17.6.2011/688)
Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.
Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.
Sotilasavustuksen hakija on velvollinen ilmoittamaan kansaneläkelaitoksen paikallistoimistolle kansaneläkelaitoksen määräämällä tavalla avustuksen myöntämiseksi tarvittavat tiedot. Sotilasavustuksen saaja on myös velvollinen ilmoittamaan kaikista sotilasavustukseen vaikuttavista muutoksista. Tietojenantovelvollisuus koskee tarvittaessa myös asevelvollista.
2 momentti on kumottu L:lla 9.8.2002/690.
3 momentti on kumottu L:lla 9.8.2002/690.
Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiseksi tai muun tämän lain mukaisen yksittäisen tehtävän täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot:
1) valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä;
2) eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai muun korvauksen myöntäjältä tai maksajalta;
3) potilasvakuutus- ja liikennevakuutuskeskukselta;
4) työnantajalta, työttömyyskassalta ja työpaikkakassalta;
5) vuokranantajalta sekä asunto-osake- tai kiinteistöyhtiöltä;
6) potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä sekä sosiaalipalvelun tuottajalta ja muulta hoitolaitokselta.
2 momentti on kumottu L:lla 11.5.2007/577.
Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tietojen saamista koskevien säännösten estämättä maksutta sotilasavustuksen täytäntöönpanoa varten vankilalta tiedot rangaistuksen alkamisesta, vapautumisesta sekä koevapauden alkamisesta ja keskeytymisestä. (11.5.2007/577)
Kansaneläkelaitoksella on oikeus yksittäistapauksessa käyttää tämän lain mukaista etuutta käsitellessään muiden sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten saamiaan tietoja, jos on ilmeistä, että ne vaikuttavat tämän lain mukaiseen etuuteen ja tiedot on lain mukaan otettava huomioon päätöksenteossa ja Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada tiedot muutoinkin erikseen.
Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa ministeriöille, verohallinnolle ja lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen tämän lain mukainen etuus vaikuttaa, tämän lain mukaista etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja korvauksista ja muut näihin rinnastettavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi suoritettavaa henkilötietojen yhdistämistä ja muuta kertaluonteista valvontatointa varten, sekä poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle edellä mainitut tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikosten selvittämistä ja syytteeseenpanoa varten. Terveydentilaa koskevia tietoja tai tietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon tarpeen perusteita, ei saa kuitenkaan luovuttaa.
Kansaneläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus saada mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin teknisen käyttöyhteyden avulla 22 a §:n 1 momentissa tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja.
Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassapidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
Kansaneläkelaitoksen on annettava etuuden hakijalle etukäteen sopivin tavoin tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti luovuttaa.
Asevelvollisen palveluspaikan tulee:
1) pyynnöstä toimittaa kansaneläkelaitokselle todistus asevelvollisen palvelukseen astumisesta;
2) tehdä kansaneläkelaitokselle vähintään 14 päivää ennen asevelvollisen kotiuttamista siitä ilmoitus; sekä
3) ilmoittaa kansaneläkelaitokselle viipymättä 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta palveluksen keskeytymisestä ja sen jatkumisesta.
Pääesikunta ja työministeriö antavat tarvittaessa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi.
Palveluspaikka ylläpitää luetteloa niistä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista asevelvollisista, joita koskevan pyynnön kansaneläkelaitos on palveluspaikalle lähettänyt.
Sotilasavustusta ei saa ulosmitata eikä periä sosiaalihuoltolain perusteella annettavien sosiaalipalveluiden kustannusten korvaamiseksi.
Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan oikeuden siirtämistä toiselle, on mitätön.
25-26 § on kumottu L:lla 21.5.1999/623.
27 § on kumottu L:lla 11.5.2007/577.
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Tällä lailla kumotaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annettu sotilasavustuslaki (566/48) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Jos ennen tämän lain voimaantuloa annetussa muussa laissa taikka asetuksessa tai päätöksessä on viitattu 2 momentissa kumottuun sotilasavustuslakiin, viittauksen katsotaan soveltuvin osin kohdistuvan tämän lain vastaavaan säännökseen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämän lain voimaan tullessa maksettava sotilasavustus muutetaan 1 päivästä tammikuuta 1994 ilman hakemusta tämän lain mukaiseksi.
Sotilasavustukseen ovat 4 §:n estämättä edelleen oikeutettuja ne asevelvollisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun lain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetut omaiset, joille avustusta on maksettu tai jotka ovat sitä hakeneet ennen tämän lain voimaantuloa. Avustusta maksetaan niin kauan kuin avustuksen saamisen edellytykset 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun lain mukaisesti jatkuvat.
Sen estämättä, mitä 5 §:ssä on säädetty, jos oikeus sotilasavustukseen alkaa ennen tämän lain voimaantuloa, hoitaa tämän lain mukaiset tehtävät kyseisen ajan osalta sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin. Asiassa sovelletaan kyseisen ajan osalta tämän lain 29 §:n 2 momentissa tarkoitettua aikaisempaa lainsäädäntöä.
Kunnan ja palveluspaikan tulee ennen tämän lain voimaantuloa luovuttaa hallussaan olevat sotilasavustusta koskevat tarvittavat tiedot kansaneläkelaitokselle.
Sen estämättä, mitä 6 §:ssä säädetään, valtion on kansaneläkelaitoksen vuoden 1993 joulukuun 20 päivään mennessä ilmoittaman arvion perusteella vuoden 1993 toiseksi viimeisenä pankkipäivänä suoritettava kansaneläkelaitokselle ennakkona vuoden 1994 tammikuun sotilasavustusten maksamiseen tarvittava määrä.
HE 28/93, StVM 12/93Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Sen estämättä, mitä 8 §:n 4 momentissa säädetään, tarkistusta perusavustuksen määrään ei tehdä vuosina 1997 ja 1998.
HE 189/1996, StVM 29/1996, EV 174/1996
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997.
Tämän lain muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan päätökseen, joka annetaan tämän lain voimaan tultua. Tämän lain ylimääräistä muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin niihin ylimääräistä muutoksenhakua koskeviin asioihin, jotka tulevat vireille tämän lain voimaan tultua.
HE 7/19977, StVM 5/199, EV 24/1997
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.
HE 30/1998, HaVM 31/1998, EV 303/1998
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Päätös ja ilmoitus tämän lain mukaisesta etuuden määrästä voidaan antaa euromääräisenä jo ennen tämän lain voimaantuloa.
HE 59/2001, StVM 13/2001, EV 51/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.
HE 61/2001, StVM 17/2001, EV 73/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 166/2001, SiVM 16/2001, EV 170/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
HE 160/2003, StVM 29/2003, EV 125/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004. Sen 18 §:n 2 momentin toista virkettä sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä syyskuuta 2004.
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
HE 158/2003, StVM 4/2004, EV 20/2004
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Tämän lain mukaisesta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä, jolla se on ratkaissut sosiaalivakuutuslautakunnan päätöstä koskevan valituksen, ei saa valittaa vakuutusoikeuteen.
HE 167/2006, StVM 34/2006, EV 168/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Tämän lain voimaan tullessa toisen kuntaryhmän mukaan maksussa oleva sotilasavustus muutetaan 1 päivästä tammikuuta 2008 ilman eri hakemusta tämän lain 8 §:n mukaan maksettavaksi.
Lakia sovelletaan sen voimaantulosta tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettävään taikka sotilasavustuslain 12 §:n 3 momentin perusteella tarkistettavaan tukeen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 90/2006, StVM 56/2006, EV 283/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
HE 140/2007, TyVM 9/2007, EV 132/2007
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.
Tämän lain voimaan tullessa muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa vireillä oleviin lainvoimaisen päätöksen poistamista koskeviin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 274/2010, StVM 51/2010, EV 300/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
HE 133/2012, TaVL 41/2012, PeVL 32/2012, TyVM 7/2012, EV 163/2012
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2013.
HE 100/2013, StVM 9/2013, EV 103/2013
