Published: 1990-08-24
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645911/laki-henkilstn-edustuksesta-yritysten-hallinnossa.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Yrityksen toiminnan kehittämiseksi, yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi henkilöstöllä on oikeus osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn yrityksen päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä (henkilöstön edustus) siten kuin tässä laissa säädetään.
Tätä lakia sovelletaan sellaiseen suomalaiseen osakeyhtiöön, osuuskuntaan ja muuhun taloudelliseen yhdistykseen, vakuutusyhtiöön, liikepankkiin, osuuspankkiin sekä säästöpankkiin, jonka työsuhteessa olevan henkilöstön määrä Suomessa säännöllisesti on vähintään 150. Tämän lain soveltamisesta henkilöstön osallistumisen järjestämiseen rajat ylittävässä sulautumisessa ja jakautumisessa säädetään 9 a–9 f §:ssä.
Henkilöstön edustus voidaan järjestää sopimuksella siten kuin 4 §:ssä säädetään. Jos edustuksesta ei voida sopia, henkilöstöllä on oikeus vaatia edustuksen toteuttamista 5 §:n mukaisesti.
Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa voidaan toteuttaa siten kuin yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokouksessa tai 2 momentissa tarkoitetussa neuvottelukunnassa sovitaan työnantajan ja vähintään kahden mainitun lain 8 §:ssä tarkoitetun sellaisen henkilöstöryhmän välillä, jotka yhdessä edustavat henkilöstön enemmistöä. Neuvottelun tuloksen kirjaamisesta on voimassa, mitä mainitun lain 54 §:ssä säädetään. (30.3.2007/339)
Edellä 1 momentissa tarkoitetulla sopimuksella ei kuitenkaan voida poiketa 6, 11, 12 ja 15 §:n säännöksistä eikä siitä, mitä asianomaisen toimielimen jäsenen kelpoisuudesta ja vastuusta on erikseen säädetty.
Jos henkilöstön edustuksesta ei voida 4 §:ssä mainituin tavoin sopia eikä jäljempänä säädetystä muuta johdu, on henkilöstöllä, jos vähintään kaksi henkilöstön enemmistöä yhdessä edustavaa henkilöstöryhmää sitä vaatii, oikeus nimetä edustajansa ja heille henkilökohtaiset varaedustajat yrityksen valinnan mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai sellaisiin johtoryhmiin taikka niitä vastaaviin toimielimiin, jotka yhdessä kattavat yrityksen tulosyksiköt.
Henkilöstön edustajat nimetään yrityksen valitsemien asianomaisen toimielimen jäsenten lisäksi. Henkilöstön edustajia voi olla neljäsosa asianomaisen toimielimen muiden jäsenten määrästä, kuitenkin niin, että edustajia on aina vähintään yksi ja enintään neljä. Henkilöstön edustajilla on sama toimikausi kuin asianomaisen toimielimen muilla jäsenillä, jollei 4 §:ssä mainituin tavoin toisin sovita. Jos toimikauden enimmäispituutta ei ole määrätty tai sovittu, se kestää kolme vuotta.
Jollei 4 §:ssä mainitulla tavalla toisin sovita, henkilöstön edustus on toteutettava vuoden kuluessa siitä, kun 2 §:n mukaiset edellytykset ovat täyttyneet ja vaatimus edustuksesta esitetty. Kun yrityksessä, jossa henkilöstön edustus on toteutettu, muutetaan hallinnon rakennetta, on edustusta samalla muutettava vastaamaan uutta rakennetta. Milloin muutos johtuu liikkeen luovutuksesta taikka yritysten sulautumisesta tai jakautumisesta, saadaan muutos henkilöstön edustuksessa toteuttaa myöhemminkin, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun henkilöstön edustuksen muuttamista koskeva vaatimus on esitetty. (24.7.1997/724)
Tämän pykälän säännösten estämättä voidaan henkilöstön edustus sopia muutettavaksi sopimukseen perustuvaksi 4 §:ssä säädetyin edellytyksin.
Henkilöstön edustajan tulee olla yritykseen työsuhteessa oleva täysivaltainen henkilö, joka ei ole konkurssissa tai liiketoimintakiellossa.
Jollei henkilöstön edustajien valinnasta voida sopia henkilöstöryhmien kesken, valitaan edustajat noudattaen soveltuvin osin, mitä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa laissa (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annetussa asetuksessa (954/73) on säädetty menettelystä työsuojeluvaltuutetun vaalissa.
Yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut henkilöstöryhmät asettavat ehdokkaat 1 momentissa tarkoitetussa vaalissa.
L työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa 131/73 on kumottu L:lla työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006. Asetus työsuojelun valvonnasta 954/1973 on kumoutunut. Ks. L työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006.
Jos henkilöstön edustaja menettää 6 §:ssä tarkoitetun kelpoisuuden, eroaa tehtävästä tai on estynyt hoitamaan tehtäväänsä, hänen tilalleen tulee henkilökohtainen varaedustaja siihen saakka kunnes uusi varsinainen jäsen on valittu tai esteellisyys lakkaa.
Henkilöstön edustajilla ja yrityksen valitsemilla asianomaisen toimielimen jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet, jollei jäljempänä säädetystä muuta johdu. Mitä toimielimestä muualla on säädetty, koskee soveltuvin osin henkilöstön edustajilla täydennettyä toimielintä.
Henkilöstön edustajilla sekä heidän varaedustajillaan on oikeus tutustua käsiteltävänä olevaa asiaa koskevaan aineistoon samassa laajuudessa kuin toimielimen muilla jäsenillä. Henkilöstön edustajalla ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa osaa yrityksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteen ehtoja taikka työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn. Henkilöstön edustajan äänioikeutta voidaan rajoittaa 4 §:ssä tarkoitetulla sopimuksella.
Jos yrityksen hallitukseen nimetään vain yksi henkilöstön edustaja, on myös varaedustajalla oikeus osallistua kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa.
Henkilöstön osallistumisen järjestämiseen Euroopan talousalueella sijaitsevien yhtiöiden rajat ylittävän sulautumisen tuloksena muodostettavassa yhtiössä, jonka sääntömääräinen kotipaikka on Suomessa, sovelletaan tätä lakia, jollei 9 b–9 f §:stä muuta johdu.
Jos vähintään yhdessä rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvassa yhtiössä on henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain (758/2004) 3 §:n 12 kohdassa tarkoitettu henkilöstön osallistumista koskeva järjestelmä, mainitun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen neuvotteluryhmä neuvottelee osallistuvien yhtiöiden toimivaltaisten elinten kanssa henkilöstön osallistumisen järjestämisestä. Tällöin henkilöstön osallistumisen järjestämiseen sovelletaan, mitä mainitun lain 2 §:n 1 momentissa, 4–12 ja 14 §:ssä, 16 §:n 1 momentin 1 ja 7–9 kohdassa sekä 2 momentissa, 18 §:n 1 momentissa, 19 §:ssä, 28 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 29 ja 30 §:ssä säädetään. Lisäksi sovelletaan lain 18 §:n 2 momentin 2 kohtaa siten, että siinä säädetyn 25 prosentin sijasta edellytyksenä henkilöstön osallistumista koskevien lain 28–30 §:n soveltamiselle on 33 1/3 prosenttia. Henkilöstön osallistumisen järjestämiseen sovelletaan myös eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2157/2001 12 artiklan 2–4 kohtaa.
Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvat yhtiöt voivat kuitenkin ilman henkilöstön kanssa käytäviä neuvotteluja päättää, että ne soveltavat henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain 28–30 §:ssä tarkoitettuja henkilöstön osallistumista koskevia toissijaisia säännöksiä välittömästi muodostettavan yhtiön rekisteröinnistä alkaen.
Jos vähintään yhdessä sulautuvista yhtiöistä on henkilöstön osallistumista koskeva järjestelmä ja jos rajat ylittävän sulautumisen tuloksena muodostettavassa yhtiössä tulee sovellettavaksi tällainen järjestelmä 1 ja 2 momentin mukaisesti, kyseiselle yhtiölle on valittava sellainen yhtiömuoto, joka mahdollistaa henkilöstön osallistumisoikeudet.
Edellä 9 b §:n 1 momentissa tarkoitettu erityinen neuvotteluryhmä voi päättää olla aloittamatta neuvotteluja tai lopettaa neuvottelut. Päätös edellyttää vähintään kahden kolmasosan enemmistöä niiden jäsenten äänistä, jotka edustavat vähintään kahta kolmasosaa henkilöstöstä, mukaan lukien niiden jäsenten äänet, jotka edustavat vähintään kahdessa jäsenvaltiossa työskentelevää henkilöstöä. Tällöin 9 b ja 9 d–9 f §:ää ei sovelleta.
Jos henkilöstön kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tulisivat sovellettaviksi henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain 28–30 §:ssä tarkoitetut henkilöstön osallistumista koskevat toissijaiset säännökset, henkilöstön osallistumisen osuutta rajat ylittävän sulautumisen tuloksena muodostettavassa yhtiössä voidaan rajoittaa. Henkilöstön edustajien osuus muodostettavan yhtiön hallintoelimessä ei kuitenkaan saa olla vähemmän kuin yksi kolmasosa, jos yhdessäkin sulautumiseen osallistuvassa yhtiössä henkilöstön edustajien osuus on vähintään yksi kolmasosa hallituksen tai muun hallintoelimen jäsenistä.
Jos rajat ylittävän sulautumisen tuloksena muodostettu suomalainen yhtiö sulautuu toiseen suomalaiseen yhtiöön, henkilöstön osallistumisoikeuksia ei saa heikentää rajat ylittävän sulautumisen voimaantuloa seuraavien kolmen vuoden aikana.
Mitä edellä säädetään henkilöstön osallistumisen järjestämisestä rajat ylittävässä sulautumisessa, koskee soveltuvin osin myös rajat ylittävää jakautumista.
Yrityksen on annettava tässä laissa tarkoitetulle henkilöstön edustajalle vapautusta säännönmukaisesta työstä ajaksi, jonka hän tarvitsee 4 tai 5 §:ssä tarkoitettua henkilöstön edustusta varten sekä välittömästi siihen liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten ja korvattava hänelle tästä aiheutuva ansionmenetys. Muusta vapautuksesta työstä ja ansionmenetyksen korvaamisesta on kussakin tapauksessa sovittava yrityksen ja asianomaisen henkilöstön edustajan välillä.
Jos henkilöstön edustaja osallistuu työaikansa ulkopuolella tässä laissa tarkoitetun toimielimen kokoukseen, on yritys velvollinen suorittamaan hänelle kokoukseen osallistumisesta aiheutuvat asianmukaiset kulut ja kokouspalkkiot.
Edellä 9 b §:n 1 momentissa tarkoitetun erityisen neuvotteluryhmän jäsenten vapauttamiseen työstä ja heille aiheutuvan ansionmenetyksen sekä neuvotteluryhmän kustannusten korvaamiseen sovelletaan, mitä henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain 34 §:ssä säädetään. (7.12.2007/1128)
Henkilöstön edustajan ja varaedustajan sekä 9 b §:n 1 momentissa tarkoitetun erityisen neuvotteluryhmän jäsenen irtisanomissuojasta on voimassa, mitä työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 10 §:ssä säädetään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta.
Jollei asianomaisen toimielimen jäsenten tai varajäsenten salassapitovelvollisuudesta ole erikseen toisin säädetty, saadaan yrityksen liike- tai ammattisalaisuudeksi ilmoittamia tietoja, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan yritystä tai sen sopimuskumppania, käsitellä vain niiden työntekijöiden, toimihenkilöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee. Tietoja ei tällöinkään saa ilmaista muille.
Salassa on pidettävä myös tiedot, jotka koskevat yksityisen henkilön taloudellista asemaa, terveydentilaa tai muutoin häntä henkilökohtaisesti, jollei tietojen ilmaisemiseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa.
Edellä 9 b §:n 1 momentissa tarkoitetun erityisen neuvotteluryhmän jäsenten ja heitä avustavien asiantuntijoiden salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain 31 §:ssä säädetään. (7.12.2007/1128)
Tämän lain noudattamisen valvonnasta säädetään yhteistoiminta-asiamiehestä annetussa laissa (216/2010).
Tuomioistuin voi hakemuksesta velvoittaa yrityksen uhkasakon uhalla täyttämään tästä laista johtuvat velvollisuutensa. Hakemuksen voivat yhteisesti tehdä vähintään kahden sellaisen henkilöstöryhmän edustajat, jotka yhdessä edustavat henkilöstön enemmistöä.
Rangaistus 11 §:n rikkomisesta säädetään rikoslain 47 luvun 4 §:ssä.
Rangaistus 12 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, jollei teosta muualla kuin rikoslain 38 luvun 1 §:ssä säädetä ankarampaa rangaistusta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Lain 5 §:ssä tarkoitettuja ja niihin liittyviä velvoitteita on kuitenkin sovellettava 1 päivän heinäkuuta 1992 jälkeen pidettävästä varsinaisesta yhtiökokouksesta tai sitä vastaavasta kokouksesta lukien.
Ennen lain voimaantuloa toteutettuja henkilöstön edustusta koskevia järjestelyjä pidetään 4 §:n mukaisina, jollei vähintään kaksi henkilöstöryhmää, jotka yhdessä edustavat henkilöstön enemmistöä, vaadi niiden muuttamista.
HE 247/89, sosvk.miet. 11/90, svk.miet. 44/90Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 238/1993 tuli A:n 1357/1993 mukaisesti voimaan 1.1.1994.)
ETA-sopimuksen liite V: neuvoston asetus (ETY) N:o 1612/68, HE 109/92, TyVM 12/92
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.
HE 79/1997, TyVM 6/1997, EV 81/1997
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2001.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007.
HE 254/2006, TyVM 15/2006, EV 286/2006
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 2007.
HE 124/2007, TyVM 4/2007, EV 65/2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/56/EY , (32005L0056); EYVL N:o L 310, 25.11.2005, s. 1
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 161/2009, HaVM 18/2009, EV 205/2009
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010.
HE 177/2009, TyVM 1/2010, EV 5/2010
