Published: 1990-12-28
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645896/laki-korkotulon-lhdeverosta.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Korkotulosta valtiolle eräissä tapauksissa suoritettavasta korkotulon lähdeverosta säädetään tässä laissa.
Velvollinen suorittamaan korkotulon lähdeveroa on Suomessa tuloverolain (1535/1992) mukaan yleisesti verovelvollinen luonnollinen henkilö ja kotimainen kuolinpesä.
Korkotulon lähdeveroa on suoritettava seuraavista kotimaasta saaduista korkotuloista:
1) yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoitetulle tilille kotimaiseen talletuspankkiin tai ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa olevaan sivuliikkeeseen tai työnantajan perustamaan huoltokonttoriin tehdylle talletukselle maksetusta korosta taikka maksupalvelulaissa (290/2010) tarkoitetulle maksutilille maksulaitoslaissa (297/2010) tarkoitettuun maksulaitokseen tai ulkomaisen maksulaitoksen toiminnasta Suomessa annetussa laissa (298/2010) tarkoitetun ulkomaisen maksulaitoksen Suomessa olevaan sivuliikkeeseen vastaanotetuille varoille maksetusta korosta;
2) velkakirjalain (622/1947) 34 §:ssä tarkoitetulle joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta, jos laina on tarjottu yleisön merkittäväksi; lähdeveroa ei ole kuitenkaan suoritettava, jos lainasta ei ole laadittava esitettä arvopaperimarkkinalain (746/2012) 4 luvun 3 §:n 1 momentin 1–3 kohdan nojalla;
3) velkakirjalain 34 §:ssä tarkoitetulle joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta, jos laina on tarjottu yleisön merkittäväksi ja lainan liikkeeseenlaskija on Suomen valtio, Suomen Pankki, suomalainen kunta tai kuntayhtymä, tai josta Suomen valtio, Suomen Pankki, suomalainen kunta tai kuntayhtymä on antanut omavelkaisen takauksen.
(14.12.2012/778)Korkotulo, josta on peritty tässä laissa tarkoitettu lähdevero, ei ole 2 §:ssä mainitun verovelvollisen tuloverotuksessa veronalaista tuloa eikä talletus tai joukkovelkakirjan arvo tällaisen verovelvollisen veronalaista varallisuutta.
Tässä pykälässä tarkoitettuun korkoon rinnastetaan myös indeksihyvitys.
Korkotulon lähdeveroa ei ole suoritettava:
1) talletukselle tai obligaatiolainalle maksetusta talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslaissa (726/88) tarkoitetusta verovapaaksi säädetystä korosta, mainitun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta verovelvollisen veronalaisena tulona pidettävästä korosta eikä myöskään tuloverolain (1535/92) 33 §:n 2 momentissa tarkoitetusta verovapaaksi säädetystä korosta, (30.12.1992/1550)
2) koroksi katsottavasta tuotosta tai muusta hyvityksestä, joka suoritetaan talletuksen siirron tai joukkovelkakirjan luovutuksen yhteydessä; (29.12.2009/1743)
3) sellaiselle talletukselle ja joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta, johon säästäjän varat on tuloverolain 54 d §:ssä tarkoitetun pitkäaikaissäästämissopimuksen mukaisesti sijoitettu. (29.12.2009/1743)
Korkotulon lähdeveron perii koron maksava talletuspankki, ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori, osuuskunta, työnantajan perustama huoltokonttori ja joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija (koronmaksaja), kun korko maksetaan verovelvolliselle tai merkitään tilille tämän hyväksi. Koronmaksaja samoin kuin ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa olevan sivukonttorin johtaja on verovelvollisen lisäksi vastuussa verosta sen mukaan kuin 15 §:ssä säädetään.
Korkotulon lähdevero on 30 prosenttia talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta. (29.12.2011/1519)
Korkotulon lähdevero lasketaan jokaisesta maksetusta korkoerästä täysin kymmenin sentein siten, että yli menevät sentit jätetään lukuun ottamatta. (26.10.2001/904)
Jos korko maksetaan ulkomaan rahana, se on korkotulon lähdeveroa laskettaessa muunnettava euroiksi korkoa maksettaessa voimassa olevan Euroopan keskuspankin julkaiseman valuuttakurssin mukaan. (26.10.2001/904)
Koronmaksajan on ilmoitettava ja suoritettava korkotulosta perimänsä vero Verohallinnolle viimeistään koronmaksua seuraavana kuukautena verotililaissa (604/2009) säädettynä ajankohtana. Veroa koskevat tiedot on ilmoitettava kausiveroilmoituksella siten kuin verotililaissa säädetään.
Keskusverolautakunta voi koronsaajan tai koronmaksajan hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun velvollisuudesta suorittaa korkotulon lähdeveroa siten kuin Verohallinnosta annetussa laissa (503/2010) säädetään.
Verohallinto voi koronsaajan tai koronmaksajan kirjallisesta hakemuksesta antaa korkotulon lähdeveroa koskevan ennakkoratkaisun, jollei asiaa ole keskusverolautakunnan päätöksellä ratkaistu eikä sitä koskeva hakemus ole vireillä keskusverolautakunnassa. (11.6.2010/512)
2 momentti on kumottu L:lla 11.6.2010/512.
Hakemuksessa on ilmoitettava yksilöitynä kysymys, johon ennakkoratkaisua haetaan, ja esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.
Ennakkoratkaisua on noudatettava siinä koronmaksussa, jota koskevana se on annettu. Sama koskee koronsaajan hakemuksesta annettua ennakkoratkaisua, jos koronsaaja esittää asiaa koskevan vaatimuksen koronmaksajalle.
Ennakkoratkaisua koskeva asia on käsiteltävä Verohallinnossa, hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireellisenä. (11.6.2010/512)
Verohallinto valvoo korkotulon lähdeveron suorittamisvelvollisuutta ja veron määrää koskevien säännösten noudattamista.
Koronmaksajalla on oikeus jättää edellä 3 §:ssä tarkoitetuille talletuksille ja joukkovelkakirjoille maksetusta korosta perimättä korkotulon lähdevero vain, jos koronsaaja esittää koronmaksajalle asetuksella tarkemmin säädettävän selvityksen siitä, ettei ole 2 §:ssä tarkoitettu verovelvollinen.
Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) mukainen verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus ei koske sitä korkotuloa, josta on suoritettava tämän lain mukainen lähdevero, eikä sitä pääomaa, jolle korko maksetaan. Koronmaksajan on kuitenkin pidettävä kirjaa, josta saadaan luotettavasti selville korkotulon lähdeveron määräytymisen kannalta merkitykselliset seikat. Verohallinnon asianomaisen virkamiehen kehotuksesta koronmaksajan on esitettävä korkotulon lähdeveron valvontaa varten tarvittavat asiakirjat ja muu tarpeellinen selvitys. Verohallinnolle on lisäksi annettava vuosittain asetuksella tarkemmin määrättävät tiedot lähdeveron piiriin kuuluvista koroista ja niistä peritystä lähdeverosta sekä Verohallinnon kehotuksesta tiedot niistä verovelvollisista, joiden saamista 3 §:ssä tarkoitetuista koroista ei ole peritty lähdeveroa, samoin kuin heille maksetuista koroista. Joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijan on lisäksi ilmoitettava liikkeeseen laskemansa joukkovelkakirjalainan ehdot sekä huoltokonttoritalletukselle korkoa maksavan työnantajan ja osuuskuntalain 18 a §:ssä tarkoitetun lainausliikettä harjoittavan osuuskunnan talletustoiminnassa noudatettavat tiliehdot.
Sen estämättä, mitä edellä 1 momentissa säädetään, korkotulon lähdeveron perimiseen velvollisen koronmaksajan on annettava Verohallinnon kehotuksesta sellaisia tietyn verovelvollisen verotusta, verotarkastusta tai verotusta koskevaa muutoksenhakuasiaa varten tarpeellisia tietoja, jotka selviävät koronmaksajalla olevista asiakirjoista tai jotka ovat muutoin tämän hallussa.
Jos korkotulon lähdeveroa ei ole peritty sen suorittamiseen velvollisen saamasta 3 §:ssä tarkoitetusta korkotulosta, Verohallinto maksuunpanee korkotulon lähdeveron koronsaajalle. Maksuunpanoa ei kuitenkaan toimiteta myöhemmin kuin kuudennen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vero olisi pitänyt periä. Maksuunpanon yhteydessä verovelvollisen suoritettavaksi on määrättävä veronlisäys ja veronkorotus noudattaen soveltuvin osin verotusmenettelystä annetun lain 56 §:n 4 momentin ja 57 §:n säännöksiä.
Jos 3 §:ssä tarkoitettu korkotulo on virheellisesti verotettu korkotulon lähdeveron suorittamiseen velvollisen tuloverotuksessa veronalaisena tulona, tulee Verohallinnon verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitetun verotuksen oikaisun yhteydessä maksuunpanna lähdevero sen suorittamiseen velvolliselle. Edellä 12 §:ssä tarkoitettua veronlisäystä ja veronkorotusta ei tällöin määrätä.
Koronsaajalta aiheettomasti peritty lähdevero katsotaan tuloveron ennakoksi ja siihen sovelletaan ennakon käyttämistä ja palauttamista koskevia ennakkoperintälain (1118/1996) ja verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) säännöksiä.
Jos koronmaksaja on ilmoittanut lähdeveron liian suurena, liikaa ilmoitetun veron voi vähentää samalta kalenterivuodelta ilmoitettavasta lähdeverosta tai korjata virheen antamalla kausiveroilmoituksen oikaisuilmoituksen. Verotililain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu kausiveroilmoituksen oikaisu on tehtävä veron suorittamista lähinnä seuraavien viiden kalenterivuoden aikana.
Jos koronmaksaja on jättänyt korkotulon lähdeveron perimättä tai suorittamatta valtiolle, korkotulon lähdeveron maksuunpanosta ja sen yhteydessä määrättävistä seuraamuksista sekä veron palauttamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä ennakkoperintälaissa tai sen nojalla ennakonpidätyksen osalta säädetään tai määrätään. Maksuunpanoa ei kuitenkaan toimiteta, jos korkotulosta on pidätetty ennakkoperintälaissa tarkoitettua ennakkoa.
Tässä laissa tarkoitettuun koronsaajalle maksuunpantuun lähdeveroon sovelletaan, mitä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa (1556/1995) säädetään.
Muutoksenhausta koronsaajalle määrättyä lähdeveroa koskevaan päätökseen on voimassa, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään muutoksenhausta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Muutoksenhausta Verohallinnon tekemään päätökseen on voimassa, mitä ennakkoperintälaissa säädetään muutoksenhausta vastaaviin ennakkoperintää koskeviin päätöksiin.
1 momentti on kumottu L:lla 30.12.1999/1350.
Rangaistusseuraamuksista on voimassa, mitä verotusmenettelystä annetun lain 9 luvussa säädetään. (18.12.1995/1571)
Tarkemmat säännökset korkotulon lähdeveron suorittamisen valvonnasta sekä muut tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.
Lakia sovelletaan kunakin vuonna kertyviin talletusten ja joukkovelkakirjalainojen korkoihin.
Lain voimaantulon jälkeen maksettuun, mutta lain voimaantuloa edeltäneeltä ajalta kertyneeseen korkoon sovelletaan ennen tätä lakia voimassa olleita säännöksiä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Lakia sovelletaan vuosilta 1992 ja 1993 kertyviin talletusten ja joukkovelkakirjalainojen korkoihin. Lain 4, 8, 11, 12, 14, 15 ja 17 §:n säännöksiä sovelletaan kuitenkin jo vuodelta 1991 kertyviin korkoihin. Lain 3 §:n säännöstä sovelletaan muutetussa muodossa tämän lain voimaantulon jälkeen liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korkoihin ja alkuperäisessä muodossa sitä ennen liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korkoihin.
HE 52/91, vvvk.miet. 38/91
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Lain 3 §:n 1 momentin 2 kohtaa sovelletaan ennen 1 päivää tammikuuta 1992 liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korkoihin sellaisena kuin mainittu lainkohta on 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1341/90).
HE 281/92, VaVM 84/92
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Poiketen siitä, mitä 6 §:n 1 momentissa säädetään, korkotulon lähdevero on 10 prosenttia vuodelta 1991, 15 prosenttia vuodelta 1992 ja 20 prosenttia vuodelta 1993 kertyvästä talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta.
HE 132/93, VaVM 63/93
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
Lakia sovelletaan vuodelta 1996 ja sen jälkeiseltä ajalta kertyvään tässä laissa tarkoitettuun korkoon.
HE 63/95, VaVM 35/95, EV 119/95
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
HE 131/95, VaVM 37/95, EV 124/95
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
Lain 6 §:ää sovelletaan vuodelta 2000 ja sen jälkeiseltä ajalta kertyvään tässä laissa tarkoitettuun korkoon.
HE 158/1999, VaVM 27/1999, EV 117/1999
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
HE 149/1999, VaVM 30/1999, HaVL 10/1999, EV 131/1999
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Lakia sovelletaan korkoon, joka maksetaan lain tultua voimaan.
HE 91/2001, VaVM 12/2001, EV 101/2001
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2004.
Lakia sovelletaan vuodelta 2005 ja sen jälkeiseltä ajalta kertyvään tässä laissa tarkoitettuun korkoon.
HE 92/2004, VaVM 12/2004, EV 117/2004
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
HE 213/2004, VaVM 30/2004, EV 189/2004
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.
HE 38/2005, TaVM 9/2005, EV 71/2005
Tämä laki tulee voimaan 14 päivänä elokuuta 2009.
Lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen korkotulosta perittyyn veroon. (16.10.2009/754)
Ennen 1 päivää tammikuuta 2010 korkotulosta perittyyn veroon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei jäljempänä tai muussa laissa toisin säädetä. (16.10.2009/754)
Jos ennen 1 päivää tammikuuta 2010 maksetusta korosta perittävää lähdeveroa koskeva maksuunpano tehdään 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen, verolle lasketaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua veronlisäystä 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. (16.10.2009/754)
HE 221/2008, VaVM 7/2009, EV 66/2009
Tämä laki tulee voimaan 21 päivänä lokakuuta 2009.
Lakia sovelletaan jo 14 päivästä elokuuta 2009.
HE 129/2009, VaVM 12/2009, EV 115/2009
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Lakia sovelletaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen korkotulosta perittyyn veroon.
HE 129/2009, VaVM 12/2009, EV 115/2009
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
HE 158/2009, VaVM 40/2009, EV 222/2009
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010.
HE 288/2009, VaVM 12/2010, EV 37/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
Lain 6 §:ää sovelletaan vuodelta 2012 ja sen jälkeiseltä ajalta kertyvään tässä laissa tarkoitettuun korkoon.
HE 50/2011, HE 130/2011, VaVM 23/2011, EV 104/2011
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
Lain 3 §:n 1 momentin 2 kohtaa sovelletaan korkoon, joka on maksettu lain voimaantulon jälkeen liikkeeseen lasketulle joukkovelkakirjalainalle.
HE 32/2012, TaVM 11/2012, EV 117/2012
