Published: 1985-04-15
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645818/kauppa--ja-teollisuusministerin-pts-ljylmmityslaitteistoista.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Kauppa- ja teollisuusministeriö on öljylämmityslaitteistoista 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetun asetuksen (276/83) 43 §:n 1 momentin nojalla päättänyt:
Tämä päätös koskee seuraavassa lueteltuja sumutuspolttimella varustettuja öljylämmityslaitteistoja sekä niiden asentamista ja huoltamista:
1) rakennusten lämmittämiseen käytettäviä öljylämmityslaitteistoja;
2) kasvihuoneiden ja paineilmahallien lämmittämiseen käytettäviä öljylämmityslaitteistoja;
3) teollisten prosessien, kuivaamoiden tai leipomoiden lämmönkehitykseen käytettäviä öljylämmityslaitteistoja; sekä
4) siirrettäviä lämmön- tai höyrynkehitykseen käytettäviä öljylämmityslaitteistoja.
Tämä päätös ei koske:
1) tutkimus- ja kehitystyössä käytettäviä öljypolttimia ohjaus- ja varolaitteineen sekä varusteineen;
2) alusten öljylämmityslaitteistoja; eikä
3) paineastiasäännöstössä tarkoitettuja kattilalaitoksia, joissa on rekisteröityjä höyrykattiloita.
Tässä päätöksessä tarkoittaa:
1) esilämmitin putkistoon asennettua laitetta, jolla öljyn viskositeettia pienennetään lämpötilaa nostamalla;
2) keskussäiliöjärjestelmä säiliötä putkistoineen, josta öljyä syötetään paineenalaisena kahteen tai useampaan öljylämmityslaitokseen, joilla ei ole omaa säiliötä;
3) polttoöljy sellaista III luokan palavaa nestettä, joka on tarkoitettu käytettäväksi polttoaineena öljylämmityslaitteistossa;
4) öljypoltin sumutuspoltinta, jossa polttoaine hajoittuu suuttimen avulla pieniksi pisaroiksi ennen sen sytytystä;
5) suoja-allas nestetiivistä allasta, johon säiliö sijoitetaan;
6) suojakammio rakennuksen ulkopuolelle rakennettua maanalaista tilaa, johon säiliö sijoitetaan;
7) säiliö putkistolla öljypolttimeen yhdistettyä polttoöljyn varastosäiliötä tai välisäiliötä;
8) maanalainen säiliö säiliötä, jonka ulkopinta kokonaisuudessaan hoitokuilun kohtaa lukuunottamatta on suoraan kosketuksessa maahan;
9) maanpäällinen säiliö maan pinnalla, huonetilassa tai suojakammiossa olevaa säiliötä;
10) välisäiliö varastosäiliön ja öljypolttimen välissä olevaa apusäiliötä;
11) vallitila säiliön tai säiliöryhmän ympärillä olevan vallin tai muun esteen sisäpuolelle jäävää tilaa;
12) ylitäytön estimen anturi säiliön vaippaan kiinnitettyä laitetta, joka ilmaisee ylitäytön estimelle, milloin öljyn pinta on saavuttanut suurimman sallitun täyttökorkeuden;
13) siirtopumppu laitetta, joka automaattisesti tai käsin ohjattuna siirtää öljyä säiliöstä välisäiliöön tai suoraan öljypolttimeen; sekä
14) putkisto säiliön ja öljypolttimen välisiä putkia niissä olevine laitteineen ja varusteineen.
1 momentti on kumottu P:llä 27.10.1995/1219.
Polttoöljyn varastoinnissa ja siihen liittyvän viemäröinnin rakentamisessa tulee lisäksi ottaa huomioon, mitä muualla on säädetty ja määrätty.
Öljylämmityslaitteiston perustamislupa on haettava siten kuin öljylämmityslaitteistoista annetussa asetuksessa (276/83) on säädetty.
Jos öljylämmityslaitteisto asennetaan sellaiseen palavan nesteen valmistuslaitokseen tai teknilliseen käyttölaitokseen tahi varastoon, jolle palavista nesteistä annetun asetuksen (921/76) mukaan on haettava perustamislupa, lasketaan öljylämmityslaitteiston varastosäiliön tilavuus yhteen muita palavia nesteitä sisältävien säiliöiden kokonaistilavuuden kanssa. Tällöin luvan antaa se viranomainen, jolle luvananto palavan nesteen kokonaismäärän perusteella kuuluu sen mukaan kuin palavista nesteistä annetussa asetuksessa on säädetty. Muilta osin öljylämmityslaitteistoihin sovelletaan niistä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
A palavista nesteistä 921/1976 on kumottu A:lla 682/1990, ks. VNa vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 685/2015. A öljylammityslaitteistosta 276/1983 on kumottu A:lla öljylämmityslaitteistosta 1211/1995, ks. VNa vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 685/2015.
Säiliön varusteineen tulee olla rakenteeltaan tiivis ja polttoöljyn syövyttävää vaikutusta kestävä.
Säiliöiden, joiden tilavuus on vähintään 1,5 m3, tulee vastata seuraavissa standardeissa määriteltyä tasoa: (27.10.1995/1219)
1) teräksinen maanpäällinen lieriömäinen makaava säiliö: SFS 2733;
2) teräksinen maanpäällinen lieriömäinen pystysäiliö: SFS 2734;
3) teräksinen maanpäällinen suorakulmainen säiliö: SFS 2735;
4) teräksinen maanalainen lieriömäinen makaava säiliö: SFS 2736;
5) teräksinen maanpäällinen ympyräpohjainen ja suoraseinäinen säiliö, jonka tilavuus on enintään 500 m3: SFS 2737;
6) teräksinen maanpäällinen ympyräpohjainen ja suoraseinäinen säiliö, jonka tilavuus on enemmän kuin 500 m3: SFS 2740;
7) maanalainen muovinen palavien nesteiden säiliö: SFS 2770; sekä
8) lujitemuoviset varastosäiliöt sisätiloissa: SFS 3915.
Säiliön valmistajan tai maahantuojan on haettava 1 momentin 7 ja 8 kohdassa tarkoitetuille muovisille säiliöille tarkastuslaitoksen hyväksymistä. (27.10.1995/1219)
Säiliölle, jota ei valmisteta edellä mainittujen standardien mukaisesti, valmistajan tai maahantuojan on haettava säiliön rakenteen hyväksymistä tarkastuslaitokselta. (27.10.1995/1219)
Säiliöiden hyväksymisen tulee tapahtua palavista nesteistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti. (27.10.1995/1219)
Tilavuudeltaan alle 1,5 m3 suuruisen säiliön rakenneaineena tulee käyttää teräs- tai alumiinilevyä tai muuta riittävän kestävää ainetta. Teräksen tulee vastata vähintään laatua Fe 360B FN SFS-EN 10025 ja alumiinilevyn laatua AlMg3 H14 SFS 2588 tai AlMg2,5 H14 SFS 2587. (27.10.1995/1219)
Teräslevystä valmistetun säiliön seinämän paksuuden tulee olla vähintään seuraava:
| Säiliön tilavuus | Seinämän paksuus |
| m3 | mm |
| V < 0,45 | 2 |
| 0,45 ≤ V < 1,5 | 3 |
Tilavuudeltaan alle 1,5 m3 suuruisen säiliön hyväksynnässä, valmistuksessa ja merkinnässä tulee noudattaa palavista nesteistä annettua kauppa- ja teollisuusministerön päätöstä (313/85).
Välisäiliön tulee olla rakenteeltaan tässä päätöksessä teräksisistä palavan nesteen säiliöistä annettujen määräysten mukainen. Välisäiliön sijoitukseen ja varusteisiin nähden on soveltuvin osin noudatettava, mitä saman kokoisista palavan nesteen varastosäiliöistä on määrätty.
Välisäiliö on varustettava laitteella, joka estää öljyn pinnan nousemisen yli määräkorkeuden. Lisäksi välisäiliö on varustettava varolaitteella, joka estää paineen muodostumisen säiliöön.
Säiliö on sijoitettava siten, että se voidaan helposti tarkastaa ja huoltaa.
Polttoöljyn säilytyksestä rakennuksen sisällä rakennuksen ja siinä olevan säiliötilan osalta on ympäristöministeriö määrännyt erikseen.
Säiliön sijoituksessa erilliseen huoneeseen tai suojakammioon tulee ottaa huomioon lisäksi seuraavaa:
1) Säiliön kulkuaukon kannen tai ylimmän pinnan etäisyyden katosta tulee olla vähintään 0,5 m.
2) Säiliön seinämien etäisyyden sijoituspaikan kahdesta lähimmästä seinästä tulee olla vähintään 0,1 m sekä etäisyyden niiden vastaisista seinistä vähintään 0,5 m.
3) Jos samassa huonetilassa olevan säiliöryhmän yhteistilavuus ylittää 10 m3, säiliöiden keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 0,5 m.
Jos säiliö on eristetty tai tuettu ulkopuolisin jäykistein lasketaan etäisyys eristeen tai tuen ulkopinnasta.
Jos säiliö tai säiliöt on asennettu sellaiseen tilaan, jonka seinä- tai kattorakenteita voidaan tarkastusta varten helposti purkaa kantavia rakenteita rikkomatta tai jos säiliö on valmistettu öljyn ja siinä mahdollisesti esiintyvien epäpuhtauksien syövyttävää vaikutusta erityisesti kestävästä rakenneaineesta, saa edellä 3 momentissa mainitut etäisyydet alittaa.
Rakennuksen sisällä oleva säiliö tai säiliöt on sijoitettava 17 §:n mukaiseen suoja-altaaseen. Suoja-altaan vapaan tilavuuden tulee olla vähintään 1/5 suurimman suoja-altaassa olevan säiliön tilavuudesta.
Kattilahuoneessa saa pitää enintään 3 m3 polttoöljyä. Säiliön etäisyyden tulisijasta tulee olla vähintään 1 m. Etäisyys saa olla pienempi, jos säiliön pintalämpötila ei voi nousta korkeammaksi kuin 40°C. Säiliön liiallinen lämpeneminen voidaan tarvittaessa estää lämmöneristyksellä.
Kattilahuoneeseen asennettava säiliö tai säiliöt on sijoitettava suoja-altaaseen siten kuin 11 §:ssä on määrätty.
Jos kattilahuoneessa on lattiakaivo, se tulee varustaa normaalikäytön aikana suljettuna pidettävällä sulkulaitteella tai muulla laitteella, joka estää öljyn pääsyn viemäriin.
Mitä edellä on sanottu kattilahuoneesta, koskee myös säiliön sijoittamista muuhun huonetilaan yhdessä lämmityskattilan kanssa.
Maanpäällisen ulkona olevan säiliön tai säiliöryhmän etäisyyden toisen rajasta, yleisestä liikenneväylästä ja rakennuksesta tulee olla seuraavan taulukon mukainen:
| Säiliön tilavuus tai säiliöiden yhteistilavuus m3 | Vähimmäisetäisyys m |
| V < 15 | 1 |
| 15 ≤ V < 200 | 3 |
| 200 ≤ V < 500 | 5 |
| V ≥ 500 | 10 |
Tilavuudeltaan enintään 3 m3 suuruisen säiliön etäisyys omasta rakennuksesta saa olla kuitenkin 0,1 m, jos säiliön puoleinen rakennuksen seinä on tehty vähintään rakenteellisesta paloturvallisuudesta annetuissa määräyksissä tarkoitetuista B-30 luokan rakennusosista eikä seinässä ole ovea tai muuta aukkoa 3 m lähempänä.
Jos säiliöryhmän yhteistilavuus ylittää 10 m3, säiliöiden keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 1 m.
Jos säiliöiden yhteistilavuus on 200 m3 tai enemmän, tulee lisäksi noudattaa standardin SFS 3350 määräyksiä.
Maanpäällinen säiliö tai säiliöt on sijoitettava vallitilaan, jos säiliön tilavuus tai säiliöiden yhteistilavuus on 30 m3 tai enemmän. Sama koskee myös kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevia säiliöitä, jos säiliön tilavuus tai säiliöiden yhteistilavuus on 10 m3 tai enemmän.
Vallitilan vapaan tilavuuden tulee olla vähintään 1/5 suurimman vallitilassa olevan säiliön tilavuudesta.
Standardin SFS 2733 tai SFS 2734 mukaisen säiliön vallitila voidaan korvata 17 §:n mukaisella suoja-altaalla.
Vallin etäisyyden säiliöstä tulee olla vähintään 1 m. Valli on tehtävä vähintään A-120 luokan rakennusosista tai vettä läpäisemättömäksi tiivistetyistä maa-aineksista. Vallin ja vallitilan pohjan saa päällystää asfaltilla. Jos vallin läpi kulkee putkia, niin putken ja vallin liitoskohdan tulee olla palorasitusta kestävä ja nestetiivis. Vallitila on yhdistettävä öljynerottimeen ja varustettava sadeveden poistoa varten avattavalla sulkulaitteella, joka on pidettävä suljettuna muulloin kuin sadevettä poistettaessa.
Suojakammioon sijoitettavan metallisen säiliön tulee olla standardin SFS 2733 tai SFS 2734 mukainen. Säiliön ulkopuolinen korroosiosuojaus tulee tehdä standardin SFS 4596 rasitusluokan M3 mukaisesti. Suojakammio on rakennettava vesitiiviiksi ja sen tulee kestää ympäröivän maan, pohjaveden sekä mahdollisen liikenteen aiheuttamat kuormitukset. Suojakammio on varustettava tuuletusputkella, jonka nimellissuuruus on vähintään DN 80, ja vähintään 600 mm x 600 mm kokoisella kulkuaukolla.
Säiliön sijoituksessa suojakammioon on noudatettava mitä 10 §:ssä on määrätty.
Suojakammion pohja on tehtävä siten viettäväksi, että säiliöstä mahdollisesti vuotava öljy kerääntyy tarkkailusyvennykseen. Tarkkailusyvennys on sijoitettava siten, että se on nähtävissä kulkuaukosta tai erillisestä tarkastusaukosta.
Jos suojakammio täytetään kiinteällä väliaineella, siihen saa sijoittaa vain maanalaiseksi tarkoitetun säiliön.
Suoja-altaan rakenteen tulee olla tiivis ja ympäristön vaikutusta kestävä. Suoja-allas voidaan rakentaa erillisenä altaana tai muodostamalla rakennuksessa olevan säiliötilan alaosasta tiivis allas. Suoja-allas katsotaan tiiviiksi, jos rakenneaineena on käytetty vesitiivistä tai pinnoittamalla tiivistettyä teräsbetonia taikka korroosiosuojattua terästä tai vastaavaa ainetta. Rakennuksessa olevan säiliötilan alaosa voidaan tiivistää myös siihen kiinnitettävällä muovimatolla, jonka saumat hitsataan tiiviiksi.
Suoja-allas on rakennettava siten, että sen pohjalle mahdollisesti vuotanut öljy voidaan havaita. Suoja-altaan ja säiliön seinämien välisen etäisyyden tulee olla niin suuri, ettei säiliöstä mahdollisesti vuotanut öljy pääse suoja-altaan ulkopuolelle. Jos suoja-altaaseen voi kertyä sadevesiä, se tulee varustaa vesitysyhteellä.
Maanalainen suoja-allas tulee varustaa öljynerottimeen yhdistetyllä viemäröinnillä.
Maanalainen säiliö on sijoitettava kantavalle ja painumattomalle alustalle ja ympäröitävä vähintään 0,25 m paksuisella tiiviisti sullotulla kivettömällä hiekka- tai sorakerroksella. Säiliö on peitettävä hoitokuilua lukuunottamatta vähintään 0,6 m paksuisella maakerroksella.
Hoitokuilun rakenteet on eristettävä säiliön pinnoitteesta siten, ettei pinnoite pääse vahingoittumaan.
Jos säiliö saattaa joutua raskaan liikenteen aiheuttaman kuormituksen alaiseksi, säiliön päällä tulee olla vähintään 1 m paksuinen maakerros. Hoitokuilu on tällöin rakennettava siten, ettei hoitokuilun kanteen kohdistuva kuormitus pääse suoraan vaikuttamaan säiliön vaippaan. Lujitemuovista valmistetun säiliön yläpuolelle on lisäksi asennettava kantava teräsbetonilaatta tai vastaava rakenne, joka estää liikenteen aiheuttaman kuormituksen kohdistumisen säiliöön.
Säiliön peittämiseen käytettävän maakerroksen saa korvata betoni- tai asfalttipäällysteellä ja täytteellä, jolloin kerroksen lämmöneristys- ja kantokyvyn tulee olla vähintään sama kuin vastaavalla maakerroksella.
Maanalainen säiliö on sijoitettava ja suojattava siten, ettei routiminen vaurioita säiliötä ja siihen liitettyä putkistoa.
Jos on ilmeistä, että säiliön sijaintipaikkaan voi tunkeutua pohjavettä, tai jos säiliö sijaitsee alueella, jossa on olemassa tulvan vaara, säiliö on ankkuroitava riittävästi tai kuormitettava tyhjän säiliön kohoamisen estämiseksi pohjaveden arvioidun ylimmän mahdollisen korkeuden mukaan. Säiliön ankkurointi ei saa vahingoittaa säiliön pinnoitetta.
Maanalaisen säiliön vaakasuoraan mitatun etäisyyden toisesta säiliöstä, rakennuksen perustasta ja toisen rajasta tulee olla vähintään 0,6 m. Etäisyyden säiliöön kuulumattomiin maanalaisiin johtoihin, kuten vesi-, viemäri- ja sähköjohtoihin, salaojaputkia lukuunottamatta, tulee olla vähintään 2 m.
Maanalaista säiliötä ei saa sijoittaa rakennuksen alle.
Säiliö on varustettava omalla täyttöputkella. Täyttöputki on sijoitettava joko ulos helposti luoksepäästävään paikkaan tai välittömästi ulos aukeavan luukun taakse niin, ettei öljyä pääse valumaan ylitäytön sattuessa rakennuksen sisäpuolelle. Täyttöputken suun korkeus maasta tai työskentelytasosta saa olla enintään 1,5 m. Täyttöputken tulee olla säiliöön päin jatkuvasti laskeva. Jollei tämä ole mahdollista, putki on varustettava lähelle putken suuaukkoa sijoitetulla sulkuventtiilillä.
Täyttöputken nimellissuuruuden tulee olla vähintään DN 50, jos säiliön tilavuus on enintään 5 m3, ja vähintään DN 80, jos säiliön tilavuus on suurempi kuin 5 m3. Täyttöputken pää saa olla pystyssä tai enintään 45° kaltevuudessa pystytasoon nähden, ellei täyttöputken suu ole putken jotain muuta kohtaa alempana. Täyttöputken päässä tulee olla vähintään 250 mm pitkä suora osa.
Täyttöputken suu tulee varustaa standardin SFS 4429 mukaisella liitinnipalla ja siihen liitettävällä lukittavalla kannella.
Täyttöputken suuaukon viereen on kiinnitettävä kilpi, jossa on sisällöstä riippuen merkintä: "Raskasöljy" tai "Kevytöljy".
Säiliö on varustettava omalla ulkoilmaan päättyvällä ilmaputkella. Ilmaputki on liitettävä säiliöön sen ylimmän täyttörajan yläpuolelle. Putki ei saa jatkua säiliön sisäpuolelle. Ilmaputken suuaukko on sijoitettava siten, ettei aukko joudu lumen alle ja että sitä voidaan tarkkailla säiliötä täytettäessä. Maanalaisen säiliön ilmaputken tulee säiliöstä lähtien olla jatkuvasti 1:10 nouseva. Rakennuksen sisälle sijoitetun säiliön ilmaputken tulee olla vastaavasti vähintään 1:20 jatkuvasti nouseva. Ilmaputkeen ei saa asentaa kyseistä putkikokoa vastaavaa standardiputkikäyrää jyrkempiä mutkia eikä myöskään sulkulaitteita.
Ilmaputken suuaukko tulee sijoittaa siten, etteivät siitä täytön aikana purkautuvat höyryt aiheuta vaaraa.
Ilmaputken suuaukko on suojattava siten, ettei putkeen pääse sadevettä tai vieraita esineitä. Suojauksen ja putken pään välisen ilma-aukon tulee olla vähintään yhtä suuri kuin putken poikkipinta-ala.
Ilmaputki on mitoitettava seuraavasti:
| Säiliön tilavuus | Ilmaputken nimellissuuruus |
| m3 | (DN) vähintään |
| V ≤ 50 | 50 |
| 50 < V ≤ 100 | 80 |
Ilmaputken suuaukon tulee aina olla täyttöputken suuaukkoa ylempänä.
Rakennuksen lämmittämiseen tarkoitettuun öljylämmityslaitteistoon liitetty öljysäiliö, jonka tilavuus on enintään 100 m3, tulee varustaa standardin SFS 5684 tasoa vastaavalla ylitäytön estimellä.
Ylitäytön estimen anturin tyypin tulee olla kauppa- ja teollisuusministeriön nimeämän laitoksen hyväksymä.
Putkistoon katsotaan kuuluviksi putket, putkiston osat kuten laipat, tiivisteet, paljetasaimet ja haaroituskappaleet sekä putkiston varusteet kuten suodattimet ja virtausmittarit.
Putkiston valmistamisessa on noudatettava seuraavaa:
1) Putkisto on valmistettava sellaisista aineista ja asennettava siten, että se normaalikäytössä kestää siihen kohdistuvat mekaaniset, kemialliset ja lämpötilojen vaihtelun aiheuttamat rasitukset.
2) Putken tulee olla terästä tai kuparia. Liitokset on tehtävä kierre-, puristus- tai laippaliitoksin, ellei niitä tehdä hitsaamalla tai kovajuottamalla. Käytettävä tiivistysaine ei saa kuivuessaan kovettua eikä haurastua ja sen tulee olla öljyä ja palorasitusta kestävää.
3) Putkisto on asennettava siten, että laitteiden huolto ja puhdistus on esteetöntä.
4) Maahan tai rakennusosiin upotettujen metallisten putkien liitokset on tehtävä hitsaamalla tai kovajuottamalla. Upotettu putki on tällöin tarvittaessa suojattava mekaanista vahingoittumista vastaan suojaputkella tai suojakourulla. Maan routiminen ja rakennuksen liikkuminen tulee ottaa asennuksessa huomioon. Teräsputket on lisäksi suojattava korroosiolta.
5) Rakennusosien läpiviennissä tulee käyttää suojaputkea. Läpivienti on tiivistettävä joustavalla massalla. Seinien läpivienneissä putkea ei saa haaroittaa ja läpiviennin kohdalla putkessa ei saa olla liitoksia.
6) Irroitettavat liitokset on sijoitettava niin, että ne voidaan tarvittaessa tarkastaa ja huoltaa.
7) Putkisto on tarvittaessa lämpöeristettävä öljyn liiallisen jäähtymisen estämiseksi.
Jos putkisto liittyy laitteistoon, jolle vaaditaan lupa tai ilmoitus, putkiston rakenteen, valmistuksen, varustelun, sijoituksen ja tarkastuksen osalta on tässä päätöksessä annettujen määräysten lisäksi noudatettava standardissa SFS 3356 määriteltyä tasoa.
Edellä 1 momentissa mainitun putkiston valmistukseen sovelletaan paineastian suunnittelusta ja valmistuksesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (391/84) valmistusta ja valmistuksen valvojaa koskevien lukujen määräyksiä.
Letkun käyttäminen öljyputkistossa on sallittua ainoastaan kiinteän putkiston ja polttimen välissä sekä polttimen eri osien välillä. Letku on mitoitettava suurimman sallitun käyttöpaineen ja lämpötilan mukaan sekä suojattava ulkopuolelta metallikudoksella.
Venttiilien rakenneaineen ja tiivisteiden tulee olla niiden kanssa kosketuksiin joutuvan polttoöljyn syövyttävää vaikutusta kestäviä. Maanpäällisen venttiilin rakenneaineen tulee lisäksi olla palorasitusta kestävä.
Venttiilin paineluokan tulee olla vähintään yhtä suuri kuin putkiston suurin sallittu käyttöpaine, kuitenkin vähintään 6 bar.
Ympyräpohjaiseen ja suoraseinäiseen säiliöön, jonka tilavuus on yli 500 m3, kiinnitetyn venttiilin tulee olla terästä tai valuterästä ja paineluokan tulee olla vähintään 16 bar.
Jos säiliöön liitetyn imu- tai paluuputken murtumisesta voi aiheutua öljyn valuminen kattilahuoneeseen, putki on varustettava venttiilillä, joka on suljettavissa kattilahuoneeseen menemättä. Paluuputken sulkuventtiilin saa korvata yksisuuntaventtiilillä.
Jos siirtopumpun paineputkeen on asennettu sulkuventtiili, on pumpun ja sulkuventtiilin väliseen putkeen asennettava varoventtiili, josta mahdollisesti virtaava öljy pääsee purkautumaan esteettömästi säiliöön tai siirtopumpun imuputkeen, ellei siirtopumppu ole varustettu sisään rakennetulla ohivirtausventtiilillä.
Jos putkistossa on esilämmitin ja jos sulkuventtiili tai muu laite voi estää lämpenevän öljyn laajenemista, putkisto tai esilämmitin on varustettava varoventtiilillä, jonka kautta laajeneva öljy pääsee purkautumaan esteettömästi säiliöön.
Öljyn lämmittämiseen säiliössä saa käyttää vain vettä, höyryä, räjähdys- ja palovaaratonta lämmönsiirtonestettä tai lämpövastusta. Käytettävien lämmittimien pintalämpötilan tulee olla alempi kuin säiliössä varastoitavan öljyn syttymislämpötila, jos lämmitin on osittainkin säiliön imuputken suuaukon yläpuolella. Jos lämmitettävän öljyn pintalämpötila säiliössä ylittää kyseisen nesteen leimahduspisteen, on säiliön ilmaputken suuaukko varustettava yli- ja alipaineventtiilillä tai liekinestimellä.
2 momentti on kumottu P:llä 27.10.1995/1219.
Säiliön sisäpuolelle ei saa asentaa varusteita, jotka voivat aiheuttaa kipinöintiä. Sähkölaitteiden tulee säiliön sisäpuolella olla rakenteeltaan 0-luokan tilassa käytettäväksi hyväksyttyjä.
Putkistoon liitetyssä esilämmittimessä öljyn saa kuumentaa enintään lämpötilaan, joka on 10°C alempi kuin veden kiehumislämpötila normaalikäytön aikana öljyputkistossa vallitsevassa paineessa. Esilämmittimen pintateho saa olla enintään 1,5 W/cm2, ellei lämmittimen pinnan liiallista kuumenemista ole muulla tavoin estetty.
Esilämmittimeen on kiinnitettävä öljyn vaikutusta kestävä kilpi, johon on merkitty:
1) valmistajan nimi;
2) valmistusnumero ja -vuosi;
3) koepaine (bar);
4) suurin sallittu käyttöpaine (bar); sekä
5) korkein sallittu lämpötila (°C).
33 § on kumottu P:llä 27.10.1995/1219.
Öljypolttimen rakenteen ja toiminnan tulee vastata standardien SFS 3295 ja SFS 4616 tai standardien SFS-EN 230 ja SFS-EN 267 tasoa. (27.10.1995/1219)
Öljypolttimen sähkölaitteiden sekä sen sähköisten ohjaus-, säätö- ja varolaitteiden tarkastuksesta ja hyväksymisestä on määrätty erikseen.
Kattilaan tai muuhun lämmityslaitteeseen, jonka teho ylittää 60 kW, saa asentaa polttimen edellyttäen, että lämmityslaitteessa on tarkkailuaukko tai -luukku, josta polttimen käynnistyessä voi seurata öljysumun syttymistä joko suoraan tai peilin avulla. Tarkkailuluukun avaaminen ei saa aiheuttaa polttimen toimintahäiriötä.
Poltin tai sen kehikko on kiinnitettävä lujasti kattilaan, lattiaan tai muihin kiinteisiin rakenneosiin.
Öljypolttimen sijoitustila tulee varustaa tuloilmahormilla tai vastaavalla aukolla, jonka vapaa poikkipinta-ala neliösenttimetreinä on vähintään 50 kertaa niin suuri kuin polttimen nimellistehon (kg/h) lukuarvo. Hormi tai aukko ei saa olla kokonaan suljettavissa.
Ilma-aukko voidaan korvata vastaavan ilmamäärän antavalla koneellisella sisäänpuhalluksella.
Sumutuspolttimella varustettujen kiinteiden tai siirrettävien lämminilmakehittimien ja viljankuivurien öljylämmityslaitteistoon kuuluva öljypoltin, säiliö ja putkisto varusteineen tulee asentaa tämän päätöksen mukaisesti. Käyttölaitteiden rakenne- ja käyttöönhyväksyntä tulee suorittaa sisäasiainministeriön antamien määräysten mukaisesti.
Siirrettävän lämpökeskuksen taikka höyry- tai kuumavesipesulaitteen öljylämmityslaitteisto tulee rakentaa siten kuin vastaavista kiinteistä lämmityslaitteistoista on määrätty.
Jos 1 momentissa tarkoitetun lämmityslaitteiston säiliössä on polttoöljyä kuljetuksen aikana, tulee säiliön rakenteen täyttää tämän päätöksen määräysten lisäksi palavien nesteiden kuljettamisesta annetut määräykset.
Teollisuusprosesseissa käytettävien automaattisten ja puoliautomaattisten sumutuspolttimien varmuustoimintojen osalta tulee noudattaa soveltuvin osin standardeja SFS 3295 ja SFS-EN 230. (27.10.1995/1219)
Öljypoltinlaitteiston mukana tulee toimittaa laitteiston käyttöohje sekä putkiston ja sähkölaitteiston kytkentäkaavio.
Öljylämmityslaitteistojen asentamista, huoltamista ja oleellisten rakenteellisten muutosten tekemistä laitteistoon tai sen osaan saa tehdä vain toiminnanharjoittaja, joka öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen mukaisesti täyttää vaatimukset. (27.10.1995/1219)
Tämän päätöksen 1 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa mainittujen öljylämmityslaitteistojen polttimen sekä sen ohjaus-, säätö- ja varolaitteiden asennuksen saa suorittaa myös polttimen toimittaja. Näiden öljylämmityslaitteistojen käytön aikaista huoltoa ja asennusta saa tehdä myös laitteiston käytöstä vastaava henkilö.
Öljylämmityslaitteistojen asennusluvat ryhmitellään asennusliikkeen palveluksessa olevan vastuuhenkilön pätevyyden perusteella seuraaviin luokkiin:
1) kevytöljypätevyys: lämmityslaitteistot, joissa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä; sekä
2) yleispätevyys: lämmityslaitteistot, joissa käytetään polttoaineena kevyttä tai raskasta polttoöljyä tai molempia tai muuta palavaa nestettä kuin polttoöljyä.
2 momentti on kumottu P:llä 27.10.1995/1219.
42 § on kumottu P:llä 27.10.1995/1219.
43 § on kumottu P:llä 27.10.1995/1219.
Ennen kuin öljylämmityslaitteiston saa ottaa käyttöön, on asennusliikkeen tarkastettava putkiston tiiviys koeponnistamalla imu- ja paluuputkisto vedellä, ilmalla, inerttikaasulla tai kevyellä polttoöljyllä. Koepaineen tulee olla vähintään 1,3 kertaa suurin sallittu käyttöpaine.
Putkisto katsotaan riittävän tiiviiksi, jos koepaine lämpötilan tasaantumisen jälkeen seuraavan 15 minuutin aikana ei laske paineenalaisessa putkistossa.
Polttimen läheisyyteen on kiinnitettävä selvästi näkyvä ja helposti puhtaana pidettävä polttimen käyttö- ja huolto-ohje. Jos öljylämmityslaitteistossa käytetään raskasta polttoöljyä tulee käyttöohjeesta ilmetä öljyn viskositeettia vastaava sumutuslämpötila.
Öljylämmityslaitteiston omistajan tai haltijan tai heidän nimeämänsä hoitajan on hoidettava laitteistoa käyttö- ja huolto-ohjeessa annettujen ohjeiden mukaan. Ilman erityistä lupaa saa suorittaa vain ne huoltotoimenpiteet, jotka on mainittu käyttö- ja huolto-ohjeessa.
Säiliö, joka voi aiheuttaa öljyvahingon vaaran on poistettava käytöstä tai korjattava taikka kunnostettava. Kunnostettavan säiliön pinnoituksessa saa käyttää vain kyseisen säiliön standardissa mainittuja pinnoitusmenetelmiä tai tarkastuslaitoksen vastaavaksi arvioimaa pinnoitusmenetelmää. (27.10.1995/1219)
Käytöstä poistettu säiliö on tyhjennettävä öljystä ja öljyisestä jätteestä. Säiliön täyttöputki on tulpattava tai säiliön käyttö on muulla tavoin estettävä.
Kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla olevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastaa määräajoin siten kuin maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/83) on määrätty.
Jos tämän päätöksen määräysten noudattaminen jossakin tapauksessa aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa hankaluutta ja jos tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin, öljylämmityslaitteistoista annetussa asetuksessa tarkoitettu luvan antava viranomainen tai katsastaja voi myöntää tarpeelliseksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia säiliöiden ja putkiston sijoitusta ja rakennusten paloturvallisuutta koskevista tämän päätöksen määräyksistä.
2 momentti on kumottu P:llä 27.10.1995/1219.
Sen lisäksi, mitä tässä päätöksessä tai tämän päätöksen nojalla noudatettavaksi määrätyissä standardeissa on määrätty etäisyydestä toisen rajaan, yleiseen tiehen ja rakennukseen, on noudatettava mitä siitä on muualla erikseen säädetty tai määrätty.
Öljylämmityslaitteiston sähkölaitteiden, tilaluokituksen ja sammutuskaluston osalta tulee noudattaa tässä päätöksessä annettujen määräysten lisäksi mitä palavista nesteistä annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (313/85) on määrätty.
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1985.
Tällä päätöksellä kumotaan rakennusten lämmittämiseen käytettävistä öljylämmityslaitoksista 17 päivänä joulukuuta 1973 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (918/73) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleiden määräysten mukaisia öljylämmityslaitteistoja saa kuitenkin edelleen käyttää, vaikka ne eivät täyttäisikään tässä päätöksessä ja sen nojalla annetuissa määräyksissä asetettuja vaatimuksia.
Turvatekniikan keskuksella on kuitenkin oikeus määrätä 1 momentissa tarkoitetulle toiminnalle rajoituksia tai muita ehtoja, mikäli se henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkojen estämiseksi katsotaan tarpeelliseksi. (27.10.1995/1219)
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1995.
