Liikenneministeriö on 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 50 §:n sekä 5 päivänä maaliskuuta 1982 annetun tieliikenneasetuksen (182/82) 54 §:n nojalla päättänyt:

1 luku (5.5.1994/384)

Yleisiä määräyksiä

1 § (5.5.1994/384)

Tämä päätös koskee liikenteen ohjauslaitteita tieliikennelain 2 §:ssä tarkoitetulla tiellä.

2 § (5.5.1994/384)

Sen lisäksi, mitä tieliikenneasetuksessa (182/82) säädetään, on liikenteen ohjauslaitteita käytettäessä noudatettava tämän päätöksen määräyksiä. Liikennevaloista määrätään erikseen.

3 § (5.5.1994/384)

Liikenteen ohjauslaitteet on tämän päätöksen määräyksiä noudattaen sijoitettava siten, että ne ovat riittävän etäältä ja mahdollisimman hyvin havaittavissa ja ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa liikenteelle eikä kohtuutonta haittaa tien kunnossapidolle. Tarpeettomat liikenteen ohjauslaitteet on aina viipymättä poistettava tai peitettävä.

4 § (5.5.1994/384)

Liikenteen ohjauslaitteeseen tai sen kannattajaan ei saa kiinnittää mitään, mikä ei vastaa tämän laitteen tarkoitusta tai mikä vaikeuttaa liikenteen ohjausta.

5 § (23.6.2010/618)

5 § on kumottu A:lla 23.6.2010/618.

2 luku (5.5.1994/384)

Liikennemerkit

6 § (5.5.1994/384)

Liikennemerkkejä on, jollei jäljempänä toisin määrätä, kolmea kokoa: suurikokoisia, normaalikokoisia ja pienikokoisia.

Suurikokoisia merkkejä voidaan käyttää ajoradan yläpuolella, moottori- ja moottoriliikennetiellä sekä niihin liittyvillä tietyömailla. Suurikokoisia merkkejä voidaan käyttää tietyön yhteydessä myös tienkohdassa, jossa suurin sallittu nopeus on 80 km/h tai suurempi. (18.12.2008/962)

Pienikokoisia merkkejä voidaan käyttää, jollei jäljempänä toisin määrätä, muusta liikenteestä erillään olevalla jalkakäytävällä ja pyörätiellä, moottorikelkkailureitillä sekä sellaisessa taajaman osassa, jossa nopeusrajoitus on 50 km/h tai sitä alempi, ja milloin pienikokoisten merkkien käytölle on erityisiä ympäristöllisiä syitä.

7 § (5.5.1994/384)

Liikennemerkki sijoitetaan yleensä kohtisuoraan sitä liikennesuuntaa vastaan, jonka nähtäväksi se on tarkoitettu. Liikennemerkki ei kuitenkaan saa näkyä muuhun tulosuuntaan siten, että merkin tarkoituksesta saattaa aiheutua väärinkäsityksiä.

Samaan pylvääseen tai telineeseen saa kiinnittää yleensä enintään kaksi liikennemerkkiä varustettuna tarvittavilla lisäkilvillä. Tämä määräys ei koske opastusmerkkejä eikä ajoradan yläpuolelle sijoitettuja merkkejä.

8 § (5.5.1994/384)

Jollei jäljempänä toisin määrätä, tulee alimman liikennemerkin tai lisäkilven alareunan korkeuden olla 1,5-3,2 metriä ajoradan pinnasta, jalkakäytävällä tai pyörätiellä kuitenkin 2,0-3,2 metriä näiden pinnasta mitattuna.

Jollei jäljempänä toisin määrätä, saa liikennemerkin lähimmän reunan etäisyys ajoradan reunasta olla enintään 3,5 metriä tai pientareen ulkoreunasta 1,5 metriä. Merkin vähimmäisetäisyys ajoradan reunasta on 0,5 metriä. Taajamassa merkki voidaan kuitenkin sijoittaa edellä mainittua lähemmäksi ajoradan reunaa, jos siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa liikenteelle eikä kohtuutonta haittaa tien kunnossapidolle. Mitä edellä tässä pykälässä määrätään, ei koske opastusmerkkejä eikä ajoradan yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai sulku- ja varoituslaitteeseen sijoitettuja merkkejä.

Liikennemerkit on pyrittävä edellä mainittujen mittojen puitteissa sijoittamaan tien poikkileikkaukseen yhtenäisesti samalla tienosalla.

9 § (5.5.1994/384)

Tien pituussuunnassa tulee liikennemerkkien keskinäisen etäisyyden olla riittävä merkkien havaitsemiseksi ja ymmärtämiseksi. Taajaman ulkopuolella tulee tämän etäisyyden yleensä olla vähintään 50 metriä.

10 § (5.5.1994/384)

Liikennemerkissä ja sen lisäkilvessä käytettävän tekstin kielen ratkaisevat sen kunnan kielisuhteet, jossa merkki sijaitsee. Tämän mukaan tulee liikennemerkissä tai sen lisäkilvessä käytettävän tekstin olla yksikielisessä kunnassa yksikielinen kunnan kielen mukaan ja kaksikielisessä kunnassa kaksikielinen, kunnan enemmistön kieli ylempänä. Poikkeuksena tästä tulee kuitenkin yksikielisessä kunnassa sijaitsevalla valta- ja kantatiellä sekä moottori- ja moottoriliikennetiellä olevassa opastusmerkissä käyttää kaksikielistä opastusta seuraavissa tapauksissa:

1) yksikielisessä ruotsinkielisessä kunnassa tien suuntaa ja erkanevaa suuntaa osoittavassa opastusmerkissä, jos viitoitettava kohde on yksikielisessä suomenkielisessä kunnassa tai kaksikielisessä kunnassa, jossa suomi on enemmistön kielenä; ja

2) yksikielisessä suomenkielisessä kunnassa tien suuntaa ja erkanevaa suuntaa osoittavassa opastusmerkissä, jos viitoitettava kohde on yksikielisessä ruotsinkielisessä kunnassa tai kaksikielisessä kunnassa, jossa ruotsi on enemmistön kielenä.

Saamelaisten kotiseutualueella olevassa liikennemerkissä ja lisäkilvessä käytetään suomen kielen lisäksi saamen kieltä.

Erityisistä syistä liikennemerkissä tai sen lisäkilvessä voidaan käyttää suomen ja ruotsin kielen lisäksi muutakin kieltä.

11 § (5.5.1994/384)

Jos liikennemerkkiä ei valaista pimeän tai hämärän aikana, siinä on oltava erityinen heijastava pinta, jotta merkki olisi hämärän tai pimeän aikana riittävän kaukaa havaittavissa ja tunnistettavissa. Tämä määräys ei koske maaseutuyrityksen opastamiseen käytettävää osoiteviittaa.

Jos suunnistustaulu, viitta tai etäisyystaulu tai näiden osa peitetään tilapäisesti punaisella vinoristillä, on senkin oltava heijastavaa materiaalia.

12 § (5.5.1994/384)

Liikennemerkin takasivu on harmaa, paitsi niissä merkeissä, jotka on tarkoitettu näkymään kummaltakin puolelta. Liikennemerkkien pylväät ovat harmaita. Erityisistä syistä voidaan kuitenkin käyttää keltaisia pylväitä.

Erityisistä syistä voidaan merkkien 411–418, 511, 520, 521 ja 521 a–521 c pylväisiin kiinnittää laite, jossa on heijastavia sinisiä ja valkoisia poikkijuovia.

Varoitusmerkit

13 § (5.5.1994/384)

Varoitusmerkkien mitat ovat:

Merkki	Mitta	Suuri koko (mm)	Normaali koko (mm)	Pieni koko (mm)
111-172, 181-189	a	1 350	900	600
173-175	b	-	300
	c	-	1 000	1 000
176-177	d	-	1 300	-
	e	-	750	-
	f	-	200	-

14 § (5.5.1994/384)

Tieliikenneasetuksen mukaan voidaan varoitusmerkki sijoittaa erityisistä syistä myös taajaman ulkopuolella lähemmäksi kuin 150 metrin etäisyydelle vaarallisesta tienkohdasta. Tällaista sijoittamista voidaan käyttää, jos nopeusrajoitus on enintään 60 km/h tai jos ajoneuvon nopeus muusta syystä on riittävän alhainen vaarallista tienkohtaa lähestyttäessä. Sekä taajamassa että taajaman ulkopuolella on otettava huomioon, että ajoneuvon kuljettajalle jää riittävästi aikaa toimia merkin edellyttämällä tavalla.

Merkki 111. Mutka oikealle. Merkki 112. Mutka vasemmalle

Merkkiä käytetään osoittamaan mutkaa, joka on vaarallinen pienen kaarresäteen, rajoitetun näkemän tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Merkki 113. Mutkia, joista ensimmäinen oikealle. Merkki 114. Mutkia, joista ensimmäinen vasemmalle

Merkkiä käytetään osoittamaan toisiaan seuraavia vaarallisia mutkia. Mikäli mutkia on enemmän kuin kaksi, osoitetaan mutkaisen tienosan pituus lisäkilvellä 814. Jos mutkien välillä on suora tienosa siten, että lisätystä ajonopeudesta voi aiheutua vaaraa, osoitetaan mutkaiset tienosat erikseen.

Merkki 115. Jyrkkä alamäki. Merkki 116. Jyrkkä ylämäki

Merkkiä ei yleensä käytetä tiellä, jolla on toistuvasti lyhyitä jyrkkiä mäkiä. Merkkiä ei käytetä, jos pituuskaltevuus on alle 5 prosenttia. Pituuskaltevuus ilmoitetaan merkissä prosentin tarkkuudella.

Merkki 121. Kapeneva tie

Merkkiä käytetään, jos ajoradan tai pientareen kapenemisesta joko molemmilta tai toiselta reunalta on vaaraa liikenteelle. Tienkohdan vapaa leveys voidaan merkin yhteydessä osoittaa lisäkilvellä 821. Jos samaan suuntaan on useampia ajokaistoja, joista jokin päättyy, käytetään merkkiä 623.

Merkki 122. Kaksisuuntainen liikenne

Merkki sijoitetaan yleensä ajoradan molemmille puolille.

Merkki 131. Avattava silta

Merkkiä käytetään aina, kun tie johtaa avattavalle sillalle.

Merkki 132. Lautta, laituri tai ranta

Merkkiä käytetään aina, kun tie päättyy lautalle, laiturille tai rannalle.

Merkki 133. Liikenneruuhka

Merkkiä voidaan käyttää, kun edessä olevasta hitaasti liikkuvasta tai pysähtyneestä ajoneuvojonosta saattaa aiheutua vaaraa liikenteelle.

Merkki 141. Epätasainen tie

Jos tiellä on useita peräkkäisiä epätasaisia tienkohtia, osoitetaan epätasaisen tienosan pituus lisäkilvellä 814. Jos epätasaisten tienkohtien väli on niin pitkä, että lisätystä ajonopeudesta voi aiheutua vaaraa, osoitetaan epätasaiset tienkohdat erikseen.

Merkki 141 a. Töyssyjä

Merkkiä ei tarvitse toistaa, jos tiellä on useita peräkkäisiä töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita. Tienosan pituus voidaan osoittaa lisäkilvellä 814. (23.6.2010/618)

Merkki 142. Tietyö

Merkkiä käytetään, jos tiellä tai sen läheisyydessä tehdään työtä, josta saattaa aiheutua vaaraa liikenteelle tai jonka tekijöitä liikenne voi vaarantaa. Merkkiä ei yleensä tarvitse käyttää lyhytaikaisissa ja liikkuvissa töissä, jos tienkohdassa on hyvät näkemät ja työssä käytetään ajoneuvoja tai työkoneita, joiden kiertävää tai vilkkuvaa keltaista valoa näyttävillä varoituslaitteilla varoitetaan liikennettä.

Merkki 143. Irtokiviä (23.6.2010/618)

Merkki 144. Liukas ajorata

Merkkiä käytetään, kun tiellä on liukastavia aineita, esimerkiksi öljyä tai savea tai kun tien pinta on liukas päällysteen uusimisen vuoksi. Merkkiä voidaan käyttää myös tienkohdissa, joissa saattaa esiintyä tien rakenteesta tai muusta syystä yllättäen liukkautta. Jos yllättävää liukkautta esiintyy ajoittain, osoitetaan liukkauden syy tekstillisellä lisäkilvellä, esimerkiksi ""Silta ajoittain jäinen"". (23.6.2010/618)

Merkki 147. Vaarallinen tien reuna (23.6.2010/618)

Merkki 151. Suojatien ennakkovaroitus

Merkkiä käytetään, jos suojatie ei muuten ole riittävän ajoissa kuljettajan havaittavissa. Merkkiä voidaan käyttää myös tiellä, jolla suojateitä on vain poikkeuksellisesti tai suojatie on ensimmäinen lähestyttäessä tieosuutta tai aluetta, jolla on useita suojateitä. (23.6.2010/618)

Merkki 152. Lapsia

Tarpeeton merkki poistetaan tai peitetään esimerkiksi kesäloman ajaksi. (23.6.2010/618)

Merkki 153. Pyöräilijöitä (23.6.2010/618)

Merkki 154. Hiihtolatu

Merkkiä voidaan käyttää, kun yleisesti käytetty latu risteää tietä tasossa. Merkki poistetaan hiihtotapahtuman tai -kauden päätyttyä. (23.6.2010/618)

Merkki 155. Hirvieläimiä

Merkkiä käytetään hirvieläinten vuoksi vaarallisiksi todetuilla tieosuuksilla. (23.6.2010/618)

Merkki 156. Poroja

Merkkiä käytetään yleensä vain niissä tienkohdissa, joissa poroja liikkuu säännöllisesti. Tilapäisesti merkkiä voidaan käyttää esimerkiksi poroerotuksen yhteydessä. (23.6.2010/618)

Merkki 161. Tienristeys

Merkkiä käytetään, jos risteystä lähestyttäessä voi syntyä epäselvyyttä väistämisvelvollisuudesta tai risteys ei ole rajoitettujen näkemien tai muun syyn vuoksi riittävän etäältä havaittavissa. Merkillä ei varoiteta liikenneympyrästä.

Taajamassa olevalla tiellä, jolla nopeusrajoitus on 50 km/h tai korkeampi, risteyksestä on varoitettava erikseen merkillä 161, ellei risteäville teille ole asetettu väistämisvelvollisuutta osoittavaa merkkiä 231 tai 232 taikka väistämisvelvollisuus perustu tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin säännökseen. (23.12.1998/1134)

Merkit 162-164. Sivutien risteys

Merkkiä käytetään vain, jos risteystä lähestyttäessä voi syntyä epäselvyyttä väistämisvelvollisuudesta tai risteys ei ole rajoitettujen näkemien tai muun syyn vuoksi riittävän etäältä havaittavissa eikä riittävän hyvin muilla liikennemerkeillä osoitettu. Merkillä 211 etuajo-oikeutetuksi osoitetulla tiellä käytetään sivutien risteysmerkkiä vain poikkeuksellisesti. Merkillä ei varoiteta liikenneympyrästä. Merkeissä 163 ja 164 olevia kuvioita voi yhdistellä olosuhteita vastaavasti. (23.6.2010/618)

Merkki 165. Liikennevalot

Merkkiä käytetään, jos liikennevalot eivät ole muuten riittävän etäältä havaittavissa. Merkkiä voidaan käyttää myös tiellä, jolla liikennevaloja on vain poikkeuksellisesti tai liikennevalot ovat ensimmäiset lähestyttäessä tieosuutta tai aluetta, jolla on useita liikennevaloja. (23.6.2010/618)

Merkki 166. Liikenneympyrä

Merkkiä käytetään, jos liikenneympyrä ei ole riittävän etäältä havaittavissa. Merkki ei osoita etuajo-oikeussuhteita liikenneympyrässä. (23.6.2010/618)

Merkki 167. Raitiotie

Merkkiä käytetään, kun raitiotie risteää muuta liikennettä poikkeuksellisesti tai kun raitiotie johtaa yllättäen ajoneuvoliikenteen käyttämälle ajokaistalle. (23.6.2010/618)

Merkki 171. Rautatien tasoristeys ilman puomeja

Merkkiä käytetään kaikissa tien ja rautatien tasoristeyksissä, joissa ei ole puomeja. Merkkiä ei kuitenkaan käytetä tasoristeyksessä, jossa esiintyy junaliikennettä vain tilapäisesti. Tällöin käytetään merkkiä 189 varustettuna tekstillisellä lisäkilvellä ""Raide"" ja junasta varoitetaan käsiohjauksella. (23.6.2010/618)

Merkki 172. Rautatien tasoristeys, jossa on puomit

Merkkiä käytetään kaikissa tien ja rautatien tasoristeyksissä, joissa on koko- tai puolipuomit. (23.6.2010/618)

Merkit 173-175. Rautatien tasoristeyksen lähestymismerkit

Merkkejä voidaan käyttää merkin 171 tai 172 lisäksi tehostamaan tasoristeyksen havaittavuutta. Jos tasoristeys on risteävällä tiellä, ei lähestymismerkkejä kuitenkaan käytetä. Merkit sijoitetaan siten, että merkin punaiset poikkijuovat ovat tielle päin kaltevia ja alareunan korkeus on enintään yksi metri ajoradan pinnasta. Merkki 173 sijoitetaan merkin 171 tai 172 alle samaan pylvääseen, merkki 174 noin 2/3 etäisyydelle ja merkki 175 noin 1/3 etäisyydelle tasoristeyksestä. (23.6.2010/618)

Merkki 176. Yksiraiteisen rautatien tasoristeys.

Merkki 177. Kaksi- tai useampiraiteisen rautatien tasoristeys

Merkkiä käytetään aina tien ja rautatien tasoristeyksessä, jollei junasta varoiteta käsiohjauksella. Merkki sijoitetaan 5-7 metrin etäisyydelle lähimmästä kiskosta siten, että sen alareunan korkeus ajoradan pinnasta on 2,4-3,0 metriä. (23.6.2010/618)

Merkki 181. Putoavia kiviä

Merkkiä voidaan käyttää, jos esimerkiksi kallioleikkauksesta tielle pudonneista tai putoavista kivistä saattaa aiheutua vaaraa liikenteelle. (23.6.2010/618)

Merkki 182. Matalalla lentäviä lentokoneita

Merkkiä voidaan käyttää esimerkiksi lentokentän läheisyydessä, milloin matalalla lentävät lentokoneet äänellään tai äkillisellä ilmestymisellään saattavat vaarantaa liikennettä. (23.6.2010/618)

Merkki 183. Sivutuuli (23.6.2010/618)

Merkki 189. Muu vaara (23.6.2010/618)

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit

15 § (5.5.1994/384)

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkkien mitat ovat:

Merkki	Mitta (mm)	Suuri koko (mm)	Normaali koko (mm)	Pieni koko (mm)
211	a	-	600	400
212	a	900	600	400
221	b	-	600	400
222	c	-	640	400
231	d	1 350	900	600
232	e	-	900	600
	f	-	300	200

16 § (5.5.1994/384)

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit sijoitetaan, jollei toisin säädetä, siihen kohtaan, mistä merkin vaikutus alkaa.

Merkki 211. Etuajo-oikeutettu tie

Merkkiä käytetään osoittamaan tietä, joka on yhtäjaksoisesti etuajo-oikeutettu. Tällöin risteävällä tiellä tulee olla joko merkki 231 tai 232, jollei risteävältä tieltä tulevalla ole tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukaista väistämisvelvollisuutta. Merkki sijoitetaan etuajo-oikeutetun tien alkuun ja toistetaan yleensä tärkeimpien teiden risteysten jälkeen. Merkki voidaan sijoittaa etuajo-oikeutetulla tiellä myös ennen risteystä, mikäli etuajo-oikeussuhteet on järjestetty poikkeuksellisesti. Tällöin merkin yhteydessä käytetään lisäkilpeä 861. Kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa ei kuitenkaan saa osoittaa liikennemerkein silloin kun pyörätie tulisi risteämään kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa samassa tasossa. (23.12.1998/1134)

Merkki 212. Etuajo-oikeuden päättyminen

Merkkiä käytetään aina, kun merkillä 211 osoitettu etuajo-oikeus lakkaa. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Samanlainen merkki sijoitetaan yleensä lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Etuajo-oikeus merkitään päättyväksi aina risteykseen, jossa etuajo-oikeutettu suunta muuttuu väistämisvelvolliseksi suunnaksi, tai risteykseen, jossa risteysajoa koskevan yleisen säännöksen mukaisesti on väistettävä samanaikaisesti oikealta lähestyvää ajoneuvoa. Merkki sijoitetaan riittävälle etäisyydelle ennen risteystä. (23.12.1998/1134)

Merkki 221. Etuajo-oikeus kohdattaessa

Merkki 222. Väistämisvelvollisuus kohdattaessa

Merkkiä voidaan käyttää tienkohdassa, jossa tien kapeus estää tai vaarantaa ajoneuvojen kohtaamista. Merkkiä käytetään vain, jos kapean tienkohdan päiden välillä on esteetön näköyhteys eikä liikennettä ole ohjattu liikennevaloilla tai käsiohjauksella. Merkki sijoitetaan näkyvälle paikalle välittömästi ennen kapeaa tienkohtaa tai etäisyydelle, josta kapea tienkohta on selvästi havaittavissa ja vastaan tuleva ajoneuvo mahtuu hyvin sivuuttamaan odottamaan pysähtyneen ajoneuvon. Merkkiä voidaan lisäkilvellä 815 varustettuna käyttää ennakkomerkkinä.

Merkki 231. Väistämisvelvollisuus risteyksessä

Merkkiä käytetään etuajo-oikeutettuja teitä risteävillä teillä sekä muulloin, kun liikennemerkillä on tarpeen järjestää väistämisvelvollisuus risteyksessä. Merkkiä käytetään osoittamaan tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukaista väistämisvelvollisuutta vain, milloin väistämisvelvollisuudesta voi syntyä epäselvyyttä. Merkki sijoitetaan mahdollisimman lähelle risteystä. Merkkiä ei saa sijoittaa 30 metriä kauemmas risteävän tien ajoradan lähimmästä reunasta. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Jos tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, sijoitetaan samanlainen merkki yleensä lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Lisäkilvellä 815 varustettuna merkkiä voidaan käyttää merkin 231 ja lisäkilvellä 816 varustettuna merkin 232 ennakkomerkkinä. Merkin yhteydessä voidaan käyttää myös lisäkilpeä 861 osoittamaan etuajo-oikeutetun liikenteen suuntaa. (23.12.1998/1134)

Merkki 232. Pakollinen pysäyttäminen

Merkkiä käytetään merkin 231 asemesta risteyksessä, jossa ajoneuvo liikenteen turvallisuuden vuoksi on aina pysäytettävä. Merkkiä voidaan käyttää myös rautatien tasoristeyksessä, jossa ei ole puomia eikä liikennevalo-ohjausta. Tällöin merkki sijoitetaan näkemät ja tieolosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman edulliseen kohtaan. Muuten noudatetaan soveltuvin osin, mitä merkin 231 käytöstä ja sijoittamisesta määrätään.

Kielto- ja rajoitusmerkit

17 § (5.5.1994/384)

Kieltoa tai rajoitusta osoittavaa merkkiä ei saa käyttää, jos tieliikennelain säännökset muutenkin ilmeisesti edellyttävät vastaavan kiellon tai rajoituksen noudattamista.

18 § (24.5.2006/404)

Kielto- ja rajoitusmerkkien mitat ovat:

Merkki	Mitta	Suuri koko (mm)	Normaali koko (mm)	Pieni koko (mm)
311	a	900	640	400 1)
	b	175	125	80
312–319, 321–325, 331–334, 341–347, 351–354, 361, 362, 371, 372, 381, 382, 391–393	c	900	640	4002) 3) 4)
363, 364, 373, 374	d	–	900	600
	e	–	900	600
	f	–	640	400
375, 376	d	–	600	–
	e	–	800	–
	f	–	400	–

¹⁾ Merkkiä voidaan käyttää 200 mm:n tai 400 mm:n läpimittaisena liikenteen valvojan tai ohjaajan antamana pysäytysmerkkinä.

²⁾ Merkkiä 392 voidaan käyttää poliisimiehen ja merkkiä 391 tullimiehen pysäytysmerkkinä myös 200 mm:n läpimittaisena.

³⁾ Pysäköintimittarin peitoksi asetetussa suojuksessa merkkiä 371 voidaan käyttää pienoiskoossa.

⁴⁾ Pysäköintimittarissa tai sitä kannattavassa pylväässä merkkiä 372 voidaan käyttää pienoiskoossa.

2 momentti on kumottu A:lla 23.6.2010/618. (23.6.2010/618)

19 § (5.5.1994/384)

Merkkejä 311-319, 321-325, 332-334, 341-347 ja 391-393 voidaan käyttää ennakkomerkkeinä merkeissä 611-616 ja 631-633 tai yksinään, jolloin ne varustetaan lisäkilvellä.

Merkki 311. Ajoneuvolla ajo kielletty

Merkillä suljetaan tie tai alue ajoneuvoliikenteeltä. Merkki asetetaan kaikille suljetulle alueelle johtaville teille. Merkkiä voidaan käyttää 200 mm:n tai 400 mm:n läpimittaisena liikenteen valvojan tai ohjaajan antamana pysäytysmerkkinä.

Merkki 312. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty

Merkki 313. Kuorma- ja pakettiautolla ajo kielletty

Merkki 314. Ajoneuvoyhdistelmällä ajo kielletty

Merkki 315. Traktorilla ajo kielletty

Merkki 316. Moottoripyörällä ajo kielletty

Merkki 317. Moottorikelkalla ajo kielletty

Merkki 318. Vaarallisten aineiden kuljetus kielletty

Liikennemerkin yhteydessä on aina käytettävä lisäkilpeä 848, 849 tai 850. (12.2.2015/131)

Merkki 319. Linja-autolla ajo kielletty

Merkki 321. Mopolla ajo kielletty (23.12.1998/1134)

Merkki 322. Polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty

Merkki 323. Jalankulku kielletty

Merkki 324. Jalankulku sekä polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty

Merkki 325. Ratsastus kielletty

Merkki 331. Kielletty ajosuunta

Merkkiä käytetään yksisuuntaiselle liikenteelle tarkoitetulla tiellä tai tienkohdassa, jossa sallitaan liikenne vain yhteen suuntaan. Merkki voidaan näkyvyyden lisäämiseksi sivusuunnassa tehdä lieriömäiseksi. Merkin yhteydessä ei käytetä lisäkilpeä. Merkkiä ei yleensä käytetä merkin 417 yhteydessä.

Merkki 332. Vasemmalle kääntyminen kielletty. Merkki 333. Oikealle kääntyminen kielletty

Merkkiä ei yleensä käytetä, jos risteyksessä on käytetty merkkejä 411–415.

Merkki 334. U-käännös kielletty

Merkki 341. Ajoneuvon suurin sallittu leveys

Merkkiä käytetään, mikäli tiellä tai sen osalla joudutaan rajoittamaan ajoneuvon suurinta sallittua leveyttä.

Merkki 342. Ajoneuvon suurin sallittu korkeus

Merkkiä käytetään, mikäli tiellä tai sen osalla joudutaan rajoittamaan ajoneuvon suurinta sallittua korkeutta. Rajoituksen suuruutta määrättäessä pyöristetään vapaa alikulkukorkeus alaspäin lähimpään 0,1 metriin ja tästä vähennetään 0,1 metriä. Erityisistä syistä voidaan käyttää myös suurempaa turvallisuusvaraa. Suurin luku, joka merkissä voi esiintyä, on 4,4 metriä.

Merkki 343. Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu pituus

Merkkiä käytetään, mikäli tiellä tai sen osalla joudutaan rajoittamaan ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suurinta sallittua pituutta.

Merkki 344. Ajoneuvon suurin sallittu massa

Merkki 345. Ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa

Merkki 346. Ajoneuvon suurin sallittu akselille kohdistuva massa

Merkkiä käytetään, mikäli tiellä tai sen osalla joudutaan rajoittamaan ajoneuvon suurinta sallittua akselille kohdistuvaa massaa. Merkissä osoitetaan massa yleensä tonnin tarkkuudella.

Merkki 347. Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massa

Merkkiä käytetään, mikäli tiellä tai sen osalla joudutaan rajoittamaan ajoneuvon suurinta sallittua telille kohdistuvaa massaa. Merkissä osoitetaan massa yleensä tonnin tarkkuudella.

Merkki 351. Ohituskielto

Merkkiä käytetään, jos ohituskiellon syy ei muuten ole riittävän selvästi havaittavissa tai jos on erityistä syytä tehostaa muista säännöksistä johtuvaa ohituskieltoa. Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille.

Merkki 352. Ohituskielto päättyy

Merkkiä käytetään silloin, kun merkillä 351 osoitettu ohituskielto päättyy muualla kuin yleisen tien tai kadun risteyksessä.

Merkki 353. Ohituskielto kuorma-autolla

Merkkiä käytetään, jos on erityinen syy kieltää kuorma-autolla ohittaminen. Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille. (24.5.2006/404)

Merkki 354. Ohituskielto kuorma-autolla päättyy

Merkkiä käytetään silloin, kun merkillä 353 osoitettu ohituskielto päättyy muualla kuin maantien tai kadun risteyksessä. (24.5.2006/404)

Merkki 361. Nopeusrajoitus

Merkkiä käytetään osoittamaan tieliikennelain 25 §:n 1 momentin perusteella tai 109 §:n 3 momentin mukaisesti voimassa olevaa nopeusrajoitusta. Merkin yhteydessä ei käytetä muita lisäkilpiä kuin tekstillistä lisäkilpeä ""Yleisrajoitus"" tai ""Alue"".

Siirtyminen yleisen nopeusrajoituksen piiriin kuuluvalle alueelle muualla kuin taajaman rajalla osoitetaan merkillä 361 ja tekstillisellä lisäkilvellä ""Yleisrajoitus"", jos samalla tiellä on ennen kyseistä tienkohtaa voimassa yleisrajoitusta korkeampi, merkillä 361 osoitettu nopeusrajoitus.

Merkki 362. Nopeusrajoitus päättyy

Merkkiä saa käyttää vain, jos merkin jälkeen suurin sallittu ajonopeus on korkeampi kuin ennen merkkiä. Kaksisuuntaisella tiellä, jossa on yksi ajorata ja kaksi ajokaistaa, merkki voidaan sijoittaa yksinomaan tien vasemmalle puolelle.

Merkki 363. Nopeusrajoitusalue

Merkki asetetaan kaikille alueelle johtaville teille. Merkkiä käytetään osoittamaan tieliikennelain 25 §:n 1 momentin perusteella tai 109 §:n 3 momentin mukaisesti voimassa olevaa nopeusrajoitusta. Merkin yhteydessä ei käytetä lisäkilpiä.

Merkki 364. Nopeusrajoitusalue päättyy

Merkki asetetaan kaikille alueelta johtaville teille, jollei alue rajoitu toiseen merkillä 363 osoitettuun nopeusrajoitusalueeseen. Kaksisuuntaisella tiellä, jossa on yksi ajorata ja kaksi ajokaistaa, merkki voidaan sijoittaa yksinomaan tien vasemmalle puolelle, jos merkin jälkeen suurin sallittu ajonopeus on korkeampi kuin ennen merkkiä.

Merkki 365. Ajokaistakohtainen kielto tai rajoitus

Merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä, jolloin se varustetaan lisäkilvellä.

Merkki 371. Pysäyttäminen kielletty

Vaikutusalueen päättyminen risteysvälillä on osoitettava lisäkilvellä 828 varustetulla merkillä silloin, kun vaikutusalue ei pääty tieliikenneasetuksen 16 §:ssä mainittuihin merkkeihin. Päättymistä ei kuitenkaan tarvitse mainitulla tavalla osoittaa, mikäli vaikutusalueen pituus on enintään 30 metriä. Tällöin vaikutusalueen pituus tulee osoittaa lisäkilvellä 814.

Merkki 372. Pysäköinti kielletty

Vaikutusalueen päättyminen risteysvälillä on osoitettava lisäkilvellä 828 varustetulla merkillä silloin, kun vaikutusalue ei pääty tieliikenneasetuksen 16 §:ssä mainittuihin merkkeihin. Päättymistä ei kuitenkaan tarvitse mainitulla tavalla osoittaa, mikäli vaikutusalueen pituus on enintään 30 metriä. Tällöin vaikutusalueen pituus tulee osoittaa lisäkilvellä 814. Merkkiä ei saa sijoittaa suojatien tai risteävän pyörätien kohdalle eikä viiden metrin matkalle ennen niitä.

Merkki 373. Pysäköintikieltoalue

Merkkiä voidaan käyttää alueella, jolla on yhtenäinen pysäköintikielto tai -rajoitus. Merkin käyttöä tulee välttää alueella, jolla on runsaasti aluerajoituksesta poikkeavia pysäköintikieltoja, -rajoituksia tai -ohjeita. Merkkiä voidaan käyttää myös kääntöpaikalla tai muulla pienellä alueella. Tällöin selvennetään tarvittaessa merkin vaikutusaluetta tekstillisellä lisäkilvellä, esimerkiksi ""Kääntöpaikka"".

Merkki 374. Pysäköintikieltoalue päättyy

Merkki sijoitetaan pysäköintikieltoalueen päättymiskohtaan joko tien oikealle tai vasemmalle puolelle tai yläpuolelle.

Merkki 375. Taksiasema-alue

Merkkiä käytetään taksiasemalla varaamaan odotustilaa takseille. Merkillä varatun odotustilan päättymiskohta on aina osoitettava merkillä 534.

Merkki 376. Taksin pysäyttämispaikka

Merkkiä käytetään varaamaan pysäyttämistilaa takseille. Jos vaikutusalueen selventäminen on tarpeen, voidaan lisäkilven 814 asemasta käyttää tekstillistä lisäkilpeä.

Merkit 381 ja 382. Vuoropysäköinti

Merkki 391. Pakollinen pysäyttäminen tullitarkastusta varten

Merkkiä voidaan käyttää tulliasemalla tai pysäytettäessä tullitarkastusta varten. Merkin keskustassa olevan juovan yläpuolella on merkintä ""TULLI"" ja alapuolella sama sana sen maan kielellä, jonka rajalla tulliasema sijaitsee tai jonka lähellä tullitarkastus tehdään.

Merkki 392. Pakollinen pysäyttäminen tarkastusta varten

Tehdas-, varuskunta- tai muulla vastaavalla alueella merkissä voidaan käyttää esimerkiksi merkintää ""PORTTI"". Kaksikielisessä kunnassa olevassa merkissä merkintä on aina kaksikielinen kunnan kielisuhteiden mukaisessa järjestyksessä. Yksikielisessä kunnassa merkin keskustassa olevan juovan yläpuolella käytetään merkintää ""STOP"". Poliisimies voi käyttää merkkiä myös 200 mm:n läpimittaisena. Tällöin käytetään juovan yläpuolella tekstiä ""POLIISI"" ja alapuolella ""POLIS"".

Merkki 393. Moottorikäyttöisten ajoneuvojen vähimmäisetäisyys

Määräysmerkit

20 § (5.5.1994/384)

Määräysmerkkien mitat ovat:

Merkki	Mitta	Suuri koko	Normaali	Pieni
		(mm)	koko (mm)	koko (mm)
411-416	a	-	640	400
417, 418	a 1)	900	640	400
421-425, 427	a	-	640	400
426	a	-	400	200

¹⁾ Merkkiä voidaan käyttää 1800 mm:n läpimittaisena hinattavassa varoituslaitteessa.

Merkki 411. Pakollinen ajosuunta.

Merkit 412-415. Pakollinen ajosuunta

Merkki sijoitetaan tieliikenneasetuksen 18 §:n mukaisesti ennen risteystä. Silloin kun ryhmittymisen tulee tapahtua tieliikennelain yleisistä säännöksistä poikkeavalla tavalla eikä ryhmittymistä ole osoitettu ajokaistanuolin, on merkkejä käytettävä ajokaistakohtaisina ajokaistan yläpuolelle sijoitettuina. Käytettäessä merkkiä ajokaistakohtaisesti voidaan merkin määräys lisäkilvellä rajoittaa koskemaan vain tiettyä ajoneuvoryhmää.

Merkki 416. Pakollinen kiertosuunta

Merkki sijoitetaan ennen risteystä. Liikenneympyrässä merkkiä voidaan käyttää ainoastaan merkkien 231 ja 232 yhteydessä. Samaan pylvääseen sijoitettuna merkkiä käytetään merkin 231 tai 232 alapuolella.

Merkit 417 ja 418. Liikenteenjakaja

Merkki sijoitetaan liikennekorokkeelle tai muuhun esteeseen siten, että merkin alareuna on 0,4-2,0 metrin korkeudella tien pinnasta. Merkki on sijoitettava sellaiseen korkeuteen, että se ei peitä tarpeettomasti näkyvyyttä. Jos samaan pylvääseen tulee useampia merkkejä, sijoitetaan merkki 417 tai 418 alimmaiseksi.

Merkki 421. Jalkakäytävä. Merkki 422. Pyörätie. Merkki 423. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Merkit 424 ja 425. Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain

Ajoradasta rakenteellisesti erotetulla pyörätiellä tai jalkakäytävällä voidaan merkit poikkeuksellisesti sijoittaa myös pyörätien tai jalkakäytävän vasemmalle puolelle, jos merkkien sijoittaminen ei voi aiheuttaa väärinkäsityksiä.

(23.12.1998/1134)

Merkki 426. Moottorikelkkailureitti

Merkki sijoitetaan moottorikelkkailureitin alkuun ja tarpeellisiin kohtiin sen varrelle. Normaalikokoinen merkki on aina sijoitettava kohtaan, jossa muulle ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu tie risteää moottorikelkkailureitin kanssa, tai jos muuten syntyy epäselvyyttä reitin jatkuvuudesta. Reittimerkin yhteydessä käytettävä toistomerkki on aina pienikokoinen. Merkki poistetaan kesän ajaksi.

Merkki 427. Ratsastustie

Merkki sijoitetaan ratsastustien alkuun ja tarpeellisiin kohtiin sen varrelle.

Ohjemerkit

21 § (5.5.1994/384)

Ohjemerkkien mitat ovat:

Merkki	Mitta	Suuri koko (mm)	Normaali koko (mm)	Pieni koko (mm)
511	a x b	–	600 x 600	400 x 400
520, 521, 521 a–521 c	a x b1)	–	600 x 600	400 x 400
522	a x b	–	400 x 400	–
531–534	a x b	–	440 x 2402)	–
541 a–544 b	a x b	–	900 x 900	650 x 650
551	a x b	–	800 x 300	550 x 200
561–564	a x b	1 400 x 2 000	700 x 1 000	–
565, 566 (24.5.2006/404)	a x b	1 400 x 1 200	1 000 x 850	–
567 (24.5.2006/404)	a x b	–	700 x 1 000	–
571, 572	a x b	–	1 000 x 600	700 x 400
573, 574 , 575, 576 (24.5.2006/404)	a x b	–	700 x 500	–

¹⁾ Pysäköintimittarissa tai sitä kannattavassa pylväässä käytetään merkkiä 521 pienoiskoossa. Pysäköintilaitoksessa ja sinne opastettaessa merkkien 520 ja 521 koko voi vaihdella.

²⁾ Silloin kun merkit sijoitetaan tieliikenneasetuksen 19 §:ssä mainittujen kilpien kanssa yhtenäiseen kehysrakenteeseen, voidaan taulukossa annetuista mitoista poiketa.

Merkki 511. Suojatie

Merkkiä käytetään joko yhdessä tiemerkintöjen kanssa tai yksin. Jos suojatie osoitetaan sekä tiemerkinnöin että liikennemerkein, merkki sijoitetaan tiemerkinnän kohdalle tai enintään kaksi metriä ennen suojatien tai sen yhteydessä olevan pyörätien jatkeen etureunaa. Ajoradan ulkopuolelle sijoitetun merkin lähimmän reunan etäisyys ajoradan reunasta saa olla enintään kaksi metriä. Mikäli näkemät ovat suojatien kohdalla erittäin hyvät, voidaan merkki poikkeuksellisesti sijoittaa sivusuunnassa kauemmaksikin, kuitenkin enintään 3,5 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta. Mikäli tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, on merkki sijoitettava tulosuunnan tai ajoradan molemmille puolille. Merkin tulee näkyä tien kumpaankin suuntaan. Myös merkin peilikuvaa voidaan käyttää.

Merkki 520. Liityntäpysäköintipaikka. Merkki 521. Pysäköintipaikka

Merkki voidaan pysäköintialueella sijoittaa lisäkilvellä 824 tai 826 varustettuna merkittyjen pysäköintipaikkojen taakse.

Merkit 521 a-521 c. Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla

Merkkiä voidaan käyttää merkkien 520 ja 521 yhteydessä tai niiden vaikutusalueella yksinään osoittamaan ajoneuvojen sijoitustapaa. Merkin kuviota sovelletaan olosuhteiden mukaan.

Merkki 522. Kohtaamispaikka

Merkkiä käytetään yksiajokaistaisella tai muuten kapealla tiellä osoittamaan levennystä, joka on tarkoitettu ajoneuvojen kohtaamista varten. Merkki sijoitetaan levennyksen kohdalle. Merkin tulee näkyä tien kumpaankin suuntaan.

Merkki 531. Paikallisliikenteen linja-auton pysäkki.

Merkki 532. Kaukoliikenteen linja-auton pysäkki.

Merkki 533. Raitiovaunun pysäkki

Merkki sijoitetaan pysäkin kohdalle korokkeelle tai tien reunaan sopivalle etäisyydelle ajoradan reunasta. Merkki voidaan sijoittaa myös pysäkillä olevan katoksen päälle. Merkin tulee näkyä tien kumpaankin suuntaan.

Merkki 534. Taksiasema

Merkki sijoitetaan siihen kohtaan, missä taksiasema-alue päättyy ja missä ensimmäinen vuorossa oleva taksi odottaa. Merkin tulee näkyä tien kumpaankin suuntaan.

Merkit 541 a ja 541 b. Linja-autokaista

Merkit 542 a ja 542 b. Linja-autokaista päättyy

Merkkiä käytetään, kun linja-autokaista päättyy muualla kuin risteyksessä.

Merkit 543 a ja 543 b. Raitiovaunukaista

Merkit 544 a ja 544 b. Raitiovaunukaista päättyy

Merkkiä käytetään, kun raitiovaunukaista päättyy muualla kuin risteyksessä.

Merkki 551. Yksisuuntainen tie

Merkki ei saa poiketa enempää kuin 30° tien suunnasta. Merkki voidaan kiinnittää rakennuksen seinään tai erilliseen pylvääseen.

Merkki 561. Moottoritie. Merkki 562. Moottoritie päättyy

Merkkiä saa käyttää vain tiellä, joka täyttää yleisistä teistä annetussa asetuksessa (482/57) moottoritielle säädetyt laatuvaatimukset ja joka on liikenneministeriön päätöksellä vahvistettu moottoritieksi. Liittymis- ja erkanemistiellä käytetään normaalikokoisia merkkejä, muulloin suurikokoisia. Merkki sijoitetaan siten, että sen tai lisäkilven alareunan korkeus on vähintään 0,8 metriä ajoradan pinnasta mitattuna.

Merkki 563. Moottoriliikennetie. Merkki 564. Moottoriliikennetie päättyy

Merkkiä saa käyttää vain tiellä, joka täyttää yleisistä teistä annetussa asetuksessa moottoriliikennetielle säädetyt laatuvaatimukset ja joka on liikenneministeriön päätöksellä vahvistettu moottoriliikennetieksi. Liittymis- ja erkanemistiellä käytetään normaalikokoisia merkkejä, muulloin suurikokoisia. Merkki sijoitetaan siten, että sen tai lisäkilven alareunan korkeus on vähintään 0,8 metriä ajoradan pinnasta mitattuna.

Merkki 565. Tunneli

Merkkiä käytetään, kun tunnelin pituus on yli 500 metriä. Merkillä voidaan osoittaa myös lyhyempi tunneli. Tunnelin pituus ilmoitetaan lisäkilvellä 814 (Vaikutusalueen pituus). Merkki toistetaan yli kolmen kilometrin mittaisessa tunnelissa yhden kilometrin välein, jolloin lisäkilvessä 814 ilmoitetaan jäljellä olevan osuuden pituus. Lisäkilvellä voidaan ilmoittaa myös tunnelin nimi. (24.5.2006/404)

Merkki 566. Tunneli päättyy (24.5.2006/404)

Merkki 567. Hätäpysäyttämispaikka

Merkkiä käytetään yleensä tunneleissa. Jos pysäyttämispaikan varusteisiin kuuluu hätäpuhelin tai sammutin taikka molemmat, se osoitetaan lisäkilvellä 880 (Hätäpuhelin ja sammutin). Lisäkilven 815 kanssa merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä. (24.5.2006/404)

Merkki 571. Taajama

Merkillä voidaan osoittaa vain sellaiset keskukset ja taaja-asutusalueet, joiden tie- ja liikenneympäristö poikkeaa siinä määrin ympäröivästä alueesta, että taajaman liikennesääntöjen soveltaminen tällä alueella on tarkoituksenmukaista. Taajamamerkein merkittävällä alueella tulee olla taaja tienvarsiasutus tai muita taajaan sijaitsevia, liikennettä synnyttäviä toimintoja sekä voimassa oleva korkeintaan 60 km/h suuruinen nopeusrajoitus. Alueen tieverkolla tulee lisäksi olla tiheässä katu-, tie- tai tonttiliittymiä, yleensä tievalaistus ja mahdollisesti korotettuja jalkakäytäviä. Tämän ohella alueella tulee yleensä olla voimassa oleva asema- tai rakennuskaava.

Merkki asetetaan kaikille taajamaan johtaville teille. Taajaman nimi voidaan osoittaa lisäkilvellä. Merkki sijoitetaan siten, että sen tai lisäkilven alareunan korkeus on vähintään 0,8 metriä ajoradan pinnasta mitattuna. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Jos tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, sijoitetaan samanlainen merkki lisäksi ajoradan tai tulosuunnan vasemmalle puolelle. Merkki tulee sijoittaa tienkohtaan, jossa on tai jonka jälkeen välittömästi alkaa korkeintaan 60 km/h suuruinen nopeusrajoitus. Merkin yhteyteen ei saa sijoittaa kielto- tai rajoitusmerkkiä. Taajaman alkamiskohdassa osoitetaan taajaman yleisestä nopeusrajoituksesta poikkeava rajoitus sijoittamalla nopeusrajoitusta osoittava liikennemerkki 20-60 metrin etäisyydelle merkin 571 jälkeen siten, että molemmat merkit ovat samanaikaisesti havaittavissa.

Merkki 572. Taajama päättyy

Merkki asetetaan kaikille taajamasta johtaville teille. Yksiajorataisella, kaksiajokaistaisella, kaksisuuntaisella tiellä merkki voidaan sijoittaa yksinomaan ajoradan vasemmalle puolelle.

Merkki 573. Pihakatu

Merkkiä käytetään ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteelle yhteisesti tarkoitetulla tiellä. Merkki sijoitetaan pihakadun alkuun yleensä sen oikeaan reunaan. (23.6.2010/618)

Merkki 574. Pihakatu päättyy

Merkki sijoitetaan pihakadun päättymiskohtaan yleensä tien oikeaan tai vasempaan reunaan. (23.6.2010/618)

Merkki 575. Kävelykatu

Merkkiä käytetään jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle yhteisesti tarkoitetulla tiellä. Merkki sijoitetaan kävelykadun alkuun yleensä sen oikeaan reunaan. (23.6.2010/618)

Merkki 576. Kävelykatu päättyy

Merkki sijoitetaan kävelykadun päättymiskohtaan joko tien oikealle tai vasemmalle puolelle. (23.6.2010/618)

Opastusmerkit

22 § (5.5.1994/384)

Opastusmerkkien mitat ovat:

Merkki	Mitta	Suuri koko(mm)	Normaalikoko (mm)	Pieni koko(mm) 1
615	a	1 500	1 000	-
	b	1 500	1 000	-
647	a	1 800	1 200	900
	b	480	320	240
651, 652	a	-	600 2	400
	b	-	600 2	400
653	a	-	600	400
	b	-	600	400
682	a	-	450	-
	b	-	450	-
711, 712, 715, 721–726 731, 733, 734, 741, 742, 772 a–772 f,773a–773 e, 774 a–774 f	a	1 320	880	600 4
	b	1 080	720	480 4
	c 3	650	450	300

¹⁾ Pienikokoista merkkiä voidaan käyttää myös taajaman ulkopuolella liikenteellisesti vähämerkityksellisillä teillä sekä huolehdittaessa opastuksen jatkuvuudesta

²⁾ Merkkiä voidaan erityisistä syistä käyttää 900 x 900 mm:n kokoisena.

³⁾ Tunnusosaa voidaan käyttää viitoissa ja suunnistustauluissa taulukossa ilmoitettuja pienempänä.

⁴⁾ Merkkiä 726 voidaan taajamassa käyttää myös 300 x 240 mm kokoisena.

(2.3.2007/228)

2 momentti on kumottu A:lla 23.6.2010/618.

Opastusmerkki sijoitetaan taajaman ulkopuolella yleensä siten, että sen ajoradan puoleinen reuna on vähintään 1,5 metrin etäisyydellä pientareen ulkoreunasta ja alareuna vähintään 0,8 metrin korkeudella ajoradan pinnasta. Muuten opastusmerkkien sijoittamisessa noudatetaan soveltuvin osin varoitusmerkkien sijoittamisesta annettuja ohjeita. Opastusmerkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradan, jalkakäytävän tai pyörätien yläpuolelle. Moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettujen opastusmerkkien tekstikoot ovat 100-200 tai 300 mm, jollei jäljempänä toisin määrätä. Jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettujen opastusmerkkien tekstikoot ovat 45 tai 60 mm. Tekstikoko tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen valita siten, että tekstit ovat riittävän etäältä selvästi luettavissa.

Merkit 611 ja 612. Suunnistustaulu

Merkki 611 voidaan sijoittaa ennen risteystä, jossa on käytetty ajokaistan yläpuolisia viittoja 631-633 taikka viittoja 641-643, 648 tai 649. Merkki sijoitetaan ajoradan ulkopuolelle. Merkkiä 612 käytetään taajaman ulkopuolella kuten merkkiä 611. Taajamassa merkki 612 sijoitetaan ennen risteystä ajoradan ulkopuolelle.

Merkit 613 ja 614. Kiertotien suunnistustaulu

Merkkiä voidaan käyttää ennen risteystä, josta alkaa kiertotie.

Merkki 615. Kiertotieopastus

Merkkiä käytetään osoittamaan lyhyttä kiertotietä. Merkkiä käytetään vain silloin, kun joudutaan siirtymään alkuperäisen ajoradan ulkopuolelle.

Merkki 616. Ajoreittiopastus

Merkkiä voidaan käyttää ajoreitin ennakko-opastuksessa. Merkissä voidaan pienoiskoossa olevalla liikennemerkin kuvalla tai muuten havainnollisesti osoittaa, minkä vuoksi ajoreitti on poikkeuksellinen.

Merkit 621 ja 622. Ajokaistaopastus

Merkki 621 sijoitetaan sellaiseen tienkohtaan, että tienkäyttäjä saa riittävän ajoissa tiedon poikkeuksellisesta ajokaistajärjestelystä. Merkissä osoitetaan ajokaistaopastus siitä tienkohdasta lähtien, johon merkki on sijoitettu. Merkkiä ei yleensä käytetä, kun risteykseen on pelkästään kääntymistä varten järjestetty ryhmittymiskaista tai risteyksessä on ryhmittyminen osoitettu ajoradan yläpuolisin merkein. Merkki 622 sijoitetaan poikkeuksellisen ajokaistajärjestelyn kohdalle yleensä molempia ajosuuntia varten. Nuolikuvio sovelletaan ajokaistajärjestelyn mukaisesti. Mikäli ajokaistajärjestely joudutaan tietyön tai vastaavan syyn vuoksi osoittamaan tilapäisesti, voidaan käyttää keltamustia merkkejä.

Merkki 623. Ajokaistan päättyminen

Merkki sijoitetaan sellaiseen tienkohtaan, että tienkäyttäjä saa riittävän ajoissa tiedon ajokaistan päättymisestä. Merkkiä voidaan lisäkilvellä 815 varustettuna käyttää ennakkomerkkinä. Merkin nuolikuvio sovelletaan olosuhteiden mukaan. Mikäli ajokaista joudutaan tietyön tai vastaavan syyn vuoksi sulkemaan tilapäisesti, voidaan käyttää keltamustia merkkejä.

Merkit 631 ja 632. Ajokaistan yläpuolinen viitta. Merkki 633. Ajokaistan yläpuolinen erkanemisviitta

Merkkiä käytetään ajokaistakohtaiseen opastukseen. Merkki sijoitetaan ajokaistan yläpuolelle. Mikäli ajoradassa on käytetty ajokaistanuolia, tulee merkissä käytettävän nuolikuvion vastata tiemerkintöjä ajokaistakohtaisesti. Merkin yhteydessä ei käytetä merkkejä 412-415. Merkillä ei saa osoittaa tieliikennelain yleisistä säännöksistä poikkeavaa ryhmittymistä, ellei sitä ole osoitettu ajokaistanuolin. Merkkiä 633 käytetään, kun risteyksessä on kääntyville järjestetty erityinen erkanemistie siten, että erkaneminen ei edellytä nopeuden oleellista vähentämistä.

Merkki 641. Tienviitta.

Merkki 642. Erkanemisviitta

Merkkiä käytetään yleisten teiden ja muiden tärkeimpien liikenneväylien viitoitukseen. Merkki sijoitetaan tien reunaan tai korokkeelle risteykseen tai sen välittömään läheisyyteen. Merkkiä 642 käytetään, kun risteyksessä on kääntyville järjestetty erityinen erkanemistie siten, että erkaneminen ei edellytä nopeuden oleellista vähentämistä.

Merkki 643. Yksityisen tien viitta

Merkkiä voidaan käyttää osoittamaan sellaista liikenteen kannalta merkityksellistä yksityistä tietä, jolla yleinen liikenne on sallittu. Viitoituskohteena käytetään tällöin yleensä kylän tai alueen nimeä.

Merkki 644. Osoiteviitta

Merkkiä voidaan taajamassa käyttää opastamaan virastoihin, laitoksiin sekä teollisuus- ja liikelaitoksiin. Taajaman ulkopuolella osoiteviittaa voidaan käyttää opastamaan myös muuhun kohteeseen.

Merkkiä käytetään yleensä vain lähiopastukseen. Merkin tekstikoko on yleensä taajaman ulkopuolella 150 tai 120 mm ja taajamassa 120, 100 tai 80 mm. Merkin kannassa voidaan käyttää kunnan vaakunaa tai tienpitäjän hyväksymää muuta tunnusta. (2.3.2007/228)

Merkki 644 a. Osoiteviitan ennakkomerkki

Merkkiä voidaan käyttää osoiteviitan ennakkomerkkinä. Merkin tekstikoko on yleensä taajaman ulkopuolella 150 tai 120 mm ja taajamassa 120, 100 tai 80 mm. Merkissä on kohteen nimi, ja merkin yhteydessä käytetään lisäkilpeä 811 tai 815. (2.3.2007/228)

Merkki 645. Kevyen liikenteen viitta

Merkkiä käytetään yleensä erillisten jalankulku- ja pyöräliikenteen reittien opastuksessa. Merkki tulee sijoittaa siten, että sen tarkoituksesta ei aiheudu väärinkäsityksiä muille tienkäyttäjäryhmille.

Merkit 646 ja 647. Kiertotien viitta

Jos merkkiä käytetään tietyn ajoneuvoryhmän kiertotieopastukseen, asetetaan viitan kantaan ajoneuvoryhmän tunnus.

Merkki 648. Paikalliskohteen viitta

Paikalliskohteet ovat yleensä taajaman sisäisiä kohteita kuten keskustoja, kaupunginosia, aluekeskuksia ja erityiskohteita.

Merkki 649. Moottori- ja moottoriliikennetien viitta

Merkki 650. Liityntäpysäköintiviitta

Merkit 651 ja 652. Umpitie

Merkkiä voidaan käyttää sellaisen tien varrella, jolta ei ole läpiajomahdollisuutta, tai ennen tällaisen tien risteystä. Merkin kuviota voidaan soveltaa tilanteen mukaan.

Merkki 653. Enimmäisnopeussuositus

Merkki 661. Etäisyystaulu

Merkillä voidaan osoittaa etäisyys viitoituskohteisiin. Merkkiin voidaan sijoittaa myös tien numeroita.

Merkki 662. Paikannimi

Merkillä voidaan osoittaa aluetta, jokea, siltaa tai muuta paikkaa, jolla on merkitystä paikanmääritykselle. Kunnan tai maakunnan raja voidaan merkitä paikannimikilvellä, jonka yhteydessä on kunnan tai maakunnan vaakuna. (23.12.1998/1134)

Merkki 663. Kansainvälisen pääliikenneväylän numero. .

Merkki 664. Valtatien numero

Merkki 665. Kantatien numero.

Merkki 665 a. Seututien numero.

Merkki 666. Muun yleisen tien numero.

Merkki 667. Opastus numeron tarkoittamalle tielle

Merkkiä käytetään osoittamaan numeroitua tietä tai opastamaan numeron tarkoittamalle tielle. Merkkien värit eivät vaihtele etäisyystaulun, suunnistustaulun tai viitan värien mukaisesti.

Merkki 671. Moottoritien tunnus. Merkki 672. Moottoriliikennetien tunnus. Merkki 673. Lentoasema. Merkki 674. Autolautta. Merkki 675. Tavarasatama. Merkki 676. Teollisuusalue. Merkki 677. Pysäköinti. Merkki 677 a. Katettu pysäköinti. Merkki 678. Rautatieasema. Merkki 679. Linja-autoasema. Merkki 681. Tietyille ajoneuvoille tai ajoneuvoyhdistelmille tarkoitettu reitti. Merkki 682. Jalankulkijoille tarkoitettu reitti. Merkki 683. Vammaisille tarkoitettu reitti. Merkki 684. Vaarallisten aineiden kuljetuksille tarkoitettu reitti.

Merkkejä 673, 674, 681 ja 683 käytetään siten, että tunnuksen kulkusuunta on kohteen sijainnin mukaan joko oikealle tai vasemmalle. Mikäli kohde sijaitsee risteyksestä suoraan eteenpäin, sijoitetaan tunnus siten, että kulkusuunta on vasemmalle, merkin 673 tunnus kuitenkin siten, että kulkusuunta on ylöspäin. Merkkien 677 ja 677 a yhteydessä voidaan vaihtuva pysäköintitilatieto esittää joko tekstillä "Tilaa" tai tekstillä "Tilaa" ja vapaiden paikkojen lukumäärää osoittavilla numeroilla. Mustalla pohjalla oleva teksti voi olla valkoinen, keltainen tai vihreä. Numerot voivat olla valkoisia tai keltaisia. Kun vapaita paikkoja ei ole tai alue on suljettu, voidaan käyttää valkoista, keltaista tai punaista tekstiä "Täynnä" tai "Suljettu". (18.12.2008/962)

Merkki 685. Reitti, jolla on portaat

Merkki 686. Reitti ilman portaita

Merkki 690. Hätäuloskäynti

Merkkiä käytetään yleensä tunnelissa. Merkillä osoitetaan hätäuloskäynti jalankulkijoille. (24.5.2006/404)

Merkki 691. Poistumisreitti

Merkkiä käytetään yleensä tunnelissa. Merkki sijoitetaan tien suuntaisesti 1,0–1,5 metrin korkeudelle enintään 25 metrin välein. (24.5.2006/404)

Merkki 701. Palvelukohteen opastustaulu

Merkkiä voidaan käyttää opastamaan opastusmerkkien 677, 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741, 742, 772 a–772 f, 773 a–773 e, 774 a–774 f, 791 ja 792 osoittamaan kohteeseen. Merkkiä voidaan käyttää osoittamaan merkkien 771 a ja 771 b mukainen matkailutie. Merkin yhteydessä voidaan käyttää lisäkilpiä 811–815, 851–853 ja 871.

Merkin pohjaväri on sininen, jos merkillä osoitetaan opastusmerkkien 677, 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741, 742, 791 ja 792 osoittamia kohteita ja ruskea, jos merkillä osoitetaan opastusmerkkien 772 a–772 f, 773 a–773 e ja 774 a–774 f osoittamia kohteita tai matkailutietä. Sinipohjaiseen merkkiin ei yhdistetä opastusmerkkien 772 a–772 f, 773 a–773 e ja 774 a–774 f tunnusosia lukuun ottamatta merkkejä 773 a–773 c ja 774 a koskevissa kohdissa säädettyjä poikkeuksia. Ruskeapohjaiseen merkkiin voidaan yhdistää merkkien 677, 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741 ja 742 tunnusosia. (2.3.2007/228)

Merkki 702. Palvelukohteen opastustaulu

Merkkiä voidaan käyttää opastamaan opastusmerkkien 677, 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741, 742, 772 a–772 f, 773 a–773 e, 774 a–774 f, 791 ja 792 osoittamaan kohteeseen. Merkkiä voidaan käyttää osoittamaan merkkien 771 a ja 771 b mukainen matkailutie.

Merkin pohjaväri on sininen, jos merkillä osoitetaan opastusmerkkien 677, 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741, 742, 791 ja 792 osoittamia kohteita ja ruskea, jos merkillä osoitetaan opastusmerkkien 772 a–772 f, 773 a–773 e ja 774 a–774 f osoittamia kohteita tai matkailutietä. Sinipohjaiseen merkkiin ei yhdistetä opastusmerkkien 772 a–772 f, 773 a–773 e ja 774 a–774 f tunnusosia lukuun ottamatta merkkejä 773 a–773 c ja 774 a koskevissa kohdissa säädettyjä poikkeuksia. Ruskeapohjaiseen merkkiin voidaan yhdistää merkkien 677, 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741 ja 742 tunnusosia. (2.3.2007/228)

Merkki 703. Palvelukohteen erkanemisviitta

Merkkiä voidaan käyttää opastamaan opastusmerkkien 677, 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741, 742, 772 a–772 f, 773 a–773 e, 774 a–774 f, 791 ja 792 osoittamaan kohteeseen, jos risteyksessä on kääntyville järjestetty erityinen erkanemistie siten, että erkaneminen ei edellytä nopeuden oleellista vähentämistä.

Merkin pohjaväri on sininen, jos merkillä osoitetaan opastusmerkkien 677, 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741, 742, 791 ja 792 osoittamia kohteita ja ruskea, jos merkillä osoitetaan opastusmerkkien 772 a–772 f, 773 a–773 e ja 774 a–774 f osoittamia kohteita. Sinipohjaiseen merkkiin ei yhdistetä opastusmerkkien 772 a–772 f, 773 a–773 e ja 774 a–774 f tunnusosia lukuun ottamatta merkkejä 773 a–773 c ja 774 a koskevissa kohdissa säädettyjä poikkeuksia. Ruskeapohjaiseen merkkiin voidaan yhdistää merkkien 677, 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741 ja 742 tunnusosia. (2.3.2007/228)

Merkki 704. Palvelukohteen osoiteviitta

Merkkiä voidaan käyttää opastamaan vapaa-ajan matkailuun tarkoitettuun kohteeseen. Merkkiä käytetään yleensä vain lähiopastukseen. Merkin tekstikoko on yleensä taajaman ulkopuolella 150 tai 120 mm ja taajamassa 120, 100 tai 80 mm. Merkin kannassa voidaan käyttää opastusmerkkien 772 a–772 f, 773 a–773 e ja 774 a–774 f tunnusosia. (2.3.2007/228)

Merkki 704 a. Palvelukohteen osoiteviitan ennakkomerkki

Merkkiä voidaan käyttää palvelukohteen osoiteviitan ennakkomerkkinä. Merkin tekstikoko on yleensä taajaman ulkopuolella 150 tai 120 mm ja taajamassa 120, 100 tai 80 mm. Merkissä voidaan esittää kohteen nimi ja yksi tunnusosa opastusmerkeistä 772 a–772 f, 773 a–773 e ja 774 a–774 f. Merkin yhteydessä käytetään lisäkilpeä 811 tai 815. Lisäksi voidaan käyttää enintään kahta tekstillistä lisäkilpeä 871. (2.3.2007/228)

Merkki 710. Radioaseman taajuus

Merkillä osoitetaan pääsääntöisesti kullakin kuuluvuusalueella vain yksi radioaseman taajuus. Kahden taajuuden osoittaminen on mahdollista poikkeuksellisesti silloin, kun asemien kuuluvuusalueet ovat keskenään erisuuria ja sisäkkäisiä. Merkki sijoitetaan tienkohtaan, josta etäisyys lähimpään muuhun liikennemerkkiin on vähintään 150 metriä. Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa.

Merkki 711. Opastuspiste

Merkillä voidaan osoittaa opastuspaikka, jossa on alueen palvelujen opastuskartta. (2.3.2007/228)

Merkki 712. Opastustoimisto

Merkillä voidaan osoittaa kunnan hyväksymä opastustoimisto, josta matkailijat voivat saada matkailua koskevia tietoja. (2.3.2007/228)

Merkkiä 713 koskeva kohta on kumottu A:lla 2.3.2007/228.

Merkki 715. Ensiapu

Merkillä voidaan osoittaa yleissairaala tai terveyskeskuksen sairaala, jossa on kaikkina vuorokauden aikoina lääkäri paikalla.

Merkkiä 716 koskeva kohta on kumottu A:lla 2.3.2007/228.

Merkki 721. Autokorjaamo

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 722. Huoltoasema

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 723. Hotelli tai motelli

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 724. Ruokailupaikka

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 725. Kahvila tai pikaruokapaikka

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 726. Käymälä

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 731. Retkeilymaja

Merkkiä 732 koskeva kohta on kumottu A:lla 2.3.2007/228.

Merkki 733. Leirintäalue

Merkillä voidaan osoittaa ulkoilulain (606/1973) mukainen yleisessä matkailukäytössä oleva leirintäalue. (2.3.2007/228)

Merkki 734. Matkailuajoneuvoalue

Merkkiä voidaan käyttää osoittamaan leirintäalueella olevaa tai muuta matkailuajoneuvoaluetta, joka täyttää sille erikseen asetetut vaatimukset.

Merkki 741. Levähdysalue

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 742. Ulkoilualue

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkkejä 743-745 koskevat kohdat on kumottu A:lla 2.3.2007/228.

Merkki 771 a. Matkailutie

Merkillä voidaan viitoittaa matkailutie. (2.3.2007/228)

Merkki 771 b. Matkailutie

Merkillä voidaan viitoittaa matkailutie, jolla on yksilöllinen tunnus.

Matkailutien yksilöllistä tunnusta voidaan käyttää myös opastusmerkeissä 701–703. (2.3.2007/228)

Merkki 772 a. Museo tai historiallinen rakennus (2.3.2007/228)

Merkki 772 b. Maailmanperintökohde

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 772 c. Luontokohde

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 772 d. Näköalapaikka

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 772 e. Eläintarha tai –puisto

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 772 f. Muu nähtävyys

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 773 a. Uintipaikka

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa.

Merkin tunnusosaa voidaan käyttää opastusmerkkien 677, 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741 ja 742 yhteydessä myös sinipohjaisessa merkissä 701–703. Silloin merkin tunnusosa on musta ja tunnuksen pohjaväri valkoinen. (2.3.2007/228)

Merkki 773 b. Kalastuspaikka

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa.

Merkin tunnusosaa voidaan käyttää opastusmerkkien 677, 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741 ja 742 yhteydessä myös sinipohjaisessa merkissä 701–703. Silloin merkin tunnusosa on musta ja tunnuksen pohjaväri valkoinen. (2.3.2007/228)

Merkki 773 c. Hiihtohissi

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa.

Merkin tunnusosaa voidaan käyttää opastusmerkkien 677, 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741 ja 742 yhteydessä myös sinipohjaisessa merkissä 701–703. Silloin merkin tunnusosa on musta ja tunnuksen pohjaväri valkoinen. (2.3.2007/228)

Merkki 773 d. Golfkenttä

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 773 e. Huvi- tai teemapuisto

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 774 a. Mökkimajoitus

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa.

Merkin tunnusosaa voidaan käyttää opastusmerkkien 677, 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741 ja 742 yhteydessä myös sinipohjaisessa merkissä 701–703. Silloin merkin tunnusosa on musta ja tunnuksen pohjaväri valkoinen. (2.3.2007/228)

Merkki 774 b. Aamiaismajoitus

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 774 c. Suoramyyntipaikka

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 774 d. Käsityöpaja

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 774 e. Kotieläinpiha

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 774 f. Ratsastuspaikka

Merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa. (2.3.2007/228)

Merkki 791. Hätäpuhelin

Merkillä voidaan osoittaa puhelin, josta voidaan soittaa vain hätäkeskukseen. Merkkiä käytetään yleensä tunnelissa. (24.5.2006/404)

Merkki 792. Sammutin

Merkkiä käytetään yleensä tunnelissa. (24.5.2006/404)

Lisäkilvet

23 § (5.5.1994/384)

Lisäkilpi sijoitetaan päämerkin alapuolelle sen kanssa samaan pystytasoon.

Lisäkilven koko määräytyy liikennemerkin koon mukaan. Lisäkilpi ei saa olla oleellisesti leveämpi kuin varsinainen liikennemerkki. (23.6.2010/618)

Liikennemerkin ja lisäkilven vastaavien värien tulee olla samalla tavalla heijastavia.

24 § (5.5.1994/384)

Kielto- ja rajoitusmerkin yhteydessä ei lisäkilvellä saa määrätä laajempaa kieltoa tai ankarampaa rajoitusta kuin itse liikennemerkillä.

Lisäkilpi 811. Kohde risteävällä tiellä.

Lisäkilvet 812 ja 813. Kohde nuolen suunnassa

Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkin kohde on risteävällä tiellä tai vaikutusalue ulottuu sille. Lisäkilpeä 811 käytetään ennen risteystä ja lisäkilpeä 812 risteyksessä. Lisäkilpeä 813 käytetään lisäkilven 812 sijasta, kun halutaan osoittaa lisäksi etäisyys kohteeseen. Lisäkilpeen 811 voidaan lisätä etäisyyksiä osoittavia lukuja.

Lisäkilpi 814. Vaikutusalueen pituus

Lisäkilvellä osoitetaan tarvittaessa liikennemerkin vaikutusalueen pituus. Toistomerkin yhteydessä lisäkilvellä osoitetaan jäljellä olevan vaikutusalueen pituus. Vaikutusalueen pituus lasketaan merkistä lukien.

Lisäkilpi 815. Etäisyys kohteeseen

Lisäkilpeä voidaan käyttää liikennemerkin tai sen ennakkomerkin yhteydessä osoittamaan etäisyyttä liikennemerkin tarkoittamaan kohteeseen.

Lisäkilpi 816. Etäisyys pakolliseen pysäyttämiseen

Lisäkilpeä käytetään merkin 231 yhteydessä merkin 232 ennakkomerkkinä.

Lisäkilpi 821. Vapaa leveys

Lisäkilpeä voidaan käyttää merkin 121 yhteydessä osoittamaan tien vapaata leveyttä. Lisäkilpeä ei käytetä, jos olosuhteet edellyttävät merkin 341 käyttöä. Lisäkilpeä ei yleensä käytetä, jos tien vapaa leveys on suurempi kuin 6,0 metriä.

Lisäkilpi 822. Vapaa korkeus

Lisäkilpeä käytetään, jos on tarpeen osoittaa alikulkupaikan vapaa korkeus. Lisäkilpeä ei käytetä, jos olosuhteet edellyttävät merkin 342 käyttöä. Lisäkilpeä käytetään joko merkin 189 yhteydessä tai yksinään esteeseen kiinnitettynä.

Lisäkilpi 823. Sähköjohdon korkeus

Lisäkilpeä käytetään yleensä sähköistetyn rautatien ja tien tasoristeyksessä merkkien 171, 172, 176 tai 177 yhteydessä.

Lisäkilvet 824 ja 825. Vaikutusalue molempiin suuntiin.

Lisäkilpi 826. Vaikutusalue nuolen suuntaan.

Lisäkilpi 827. Vaikutusalue alkaa.

Lisäkilpi 828. Vaikutusalue päättyy

Lisäkilpeä käytetään tarvittaessa liikennemerkkien 371, 372, 381, 382, 421-427, 520, 521 ja 521 a-521 c yhteydessä selventämään liikennemerkin vaikutusalueen suuntaa. Lisäkilpeä 825 voidaan kielto- ja rajoitusmerkin yhteydessä käyttää vain, jos merkkiä käytetään toistomerkkinä.

Lisäkilpi 831. Henkilöauto.

Lisäkilpi 832. Linja-auto.

Lisäkilpi 833. Kuorma-auto.

Lisäkilpi 834. Pakettiauto.

Lisäkilpi 835. Matkailuajoneuvo.

Lisäkilpi 836. Invalidin ajoneuvo.

Lisäkilpi 841. Moottoripyörä.

Lisäkilpi 842. Mopo.

Lisäkilpi 843. Polkupyörä

Lisäkilvellä ilmoitetaan, mitä ajoneuvoja kielto, rajoitus, määräys, ohje tai opastus koskee, jollei tarkoitusta varten ole erityistä liikennemerkkiä.

Lisäkilvet 844 ja 845. Pysäköintitapa

Lisäkilpi 848. Kielto ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetukselle.

Voimassaoloaika voidaan sijoittaa samaan lisäkilpeen. (22.3.2002/223)

Lisäkilpi 849. Läpiajokielto ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetukselle.

Voimassaoloaika voidaan sijoittaa samaan lisäkilpeen. (22.3.2002/223)

Lisäkilpi 850. Tunneliluokka (12.2.2015/131)

Lisäkilvet 851–853. Voimassaoloaika

Lisäkilpeä voidaan käyttää kielto- ja rajoitusmerkkien sekä merkkien 520, 521, 521 a–521 c, 531–534, 541 a, 541 b, 543 a ja 543 b sekä lisäksi poikkeuksellisesti merkkien 772 a–772 f yhteydessä. Merkit 851–853 voidaan yhdistää yhdeksi lisäkilveksi. (2.3.2007/228)

Lisäkilpi 854. Aikarajoitus

Tunti ja sitä lyhyemmät ajat merkitään minuutteina ja tuntia suuremmat tunteina. Aikarajoitus ja voimassaoloaika voidaan sijoittaa samaan lisäkilpeen.

Lisäkilvet 855 a ja 855 b. Maksullinen pysäköinti

Lisäkilpeä 855 a voidaan käyttää merkin 372 yhteydessä ja lisäkilpeä 855 b merkkien 520, 521 ja 521 a-521 c yhteydessä, kun pysäköintipaikan käytöstä tai muusta pysäköinnistä on suoritettava vahvistettu maksu.

Lisäkilvet 856 a ja 856 b. Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus

Lisäkilpeä 856 a voidaan käyttää merkin 372 ja lisäkilpeä 856 b merkkien 520, 521 tai 521 a-521 c yhteydessä sellaiseen pysäköintiin, jolle ei ole vahvistettu maksua. Lisäkilpiä saadaan käyttää vain puoleen tuntiin tai täysiin tunteihin rajoitetun pysäköinnin yhteydessä. Aikarajoitus ja voimassaoloaika voidaan sijoittaa samaan lisäkilpeen.

Lisäkilvet 861 a ja 861 b. Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta

Lisäkilpeä käytetään selventämään kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa risteyksessä. Lisäkilpeä voidaan käyttää liikennemerkin 211, 231 tai 232 ja erityisestä syystä myös merkin 189 yhteydessä. Kuviota sovelletaan tilanteen mukaan. Lisäkilpeä 861 b voidaan käyttää ilman kääntyvää suuntaa korostavia rakenteita vain tilapäisesti. Lisäkilpeä käytetään risteyksen kaikilla tulosuunnilla. Lisäkilpeä ei kuitenkaan saa käyttää, jos pyörätie risteää kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa samassa tasossa. (23.12.1998/1134)

Lisäkilpi 862. Tukkitie

Lisäkilpeä voidaan käyttää merkin 162, 163 tai 164 yhteydessä varoittamaan puutavaran kuljetukseen tilapäisesti käytettävän tien risteyksestä.

Lisäkilpi 863. Kaksisuuntainen pyörätie

Lisäkilpeä voidaan käyttää merkin 231 tai 232 yhteydessä. Lisäkilpeä on syytä käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on lyhyet näkemät tai joissa on muuten vaikea havaita risteävää pyöräliikennettä. (23.12.1998/1134)

Lisäkilpi 871. Tekstillinen lisäkilpi

Lisäkilven tekstikoko tulee valita niin suureksi, että teksti on riittävän etäältä selvästi luettavissa. Tekstin normaali vähimmäiskoko on taajamissa 60 mm ja taajamien ulkopuolella 100 mm. Poikkeuksellisesti voidaan kuitenkin tekstikokona käyttää taajamissa 30 mm ja taajamien ulkopuolella 60 mm.

Lisäkilpi 872. Tekstillinen lisäkilpi ""Huoltoajo sallittu""

Lisäkilpi 880. Hätäpuhelin ja sammutin

Lisäkilpeä käytetään merkin 567 yhteydessä. (24.5.2006/404)

3 LUKU (21.2.1992/164)

Tiemerkinnät

25 § (11.2.1992/164)

Tiemerkintöjä käytetään yleensä päällystetyllä tiellä liikenteen ohjaamiseksi. Tiemerkintöihin käytetty materiaali ei saa olla liukasta eikä ulottua yli 6 mm ajoradan pinnan yläpuolelle. Tiemerkintänastat tai vastaavat saavat kuitenkin ulottua heijastamattomina enintään 15 mm ja heijastavina enintään 25 mm ajoradan pinnan yläpuolelle. Jäljempänä 38 b §:ssä tarkoitettu merkintä saa ulottua enintään 15 mm ajoradan pinnan yläpuolelle.

26 § (11.2.1992/164)

Keskiviivan viivan pituus on metri ja väli 3 metriä taajamassa, kun nopeusrajoitus on ≤ 50 km/h. Muualla viivan pituus on 3 metriä ja väli 9 metriä. Keskiviivan leveys on 10 cm. Keskiviivaa ei käytetä, milloin tien ajokelpoinen leveys on alle 5,7 metriä.

27 § (11.2.1992/164)

Ajokaistaviivan mitat ovat yleensä samat kuin keskiviivan, jollei jäljempänä ole muuta määrätty. Ryhmittymisalueella voidaan käyttää ajokaistaviivaa, jossa viivan ja välin suhde on 1:1. Viivan pituus määräytyy 26 §:n mukaisesti.

Toisistaan erkanevien liikennesuuntien välillä ryhmittymisalueella käytetään ajokaistaviivaa, jossa viivan leveys on 20 cm.

28 § (11.2.1992/164)

Sulkuviiva on yleensä 10 cm leveä yhtenäinen viiva. Moottori- ja moottoriliikennetiellä voidaan käyttää myös 20 cm leveää sulkuviivaa. Ryhmittymisalueella sulkuviivan leveys on kuitenkin sama kuin sitä edeltävän ajokaistaviivan leveys. Sulkuviivaa käytetään sulkualueen reunassa ja milloin halutaan kieltää ajokaistan vaihtaminen tai keskiviivan ylittäminen. Sulkuviivaa käytetään erityisesti puolipuomein varustetun rautatien tasoristeyksen molemmin puolin erottamaan eri liikennesuunnat toisistaan. Keltaista sulkuviivaa ei käytetä, milloin tien ajokelpoinen leveys on alle 5,7 metriä.

28 a § (11.2.1992/164)

Varoitusviiva on katkoviiva, jonka leveys on 10 cm. Varoitusviivan viivan pituus on 3 metriä ja väli metri taajamassa, kun nopeusrajoitus on ≤ 50 km/h. Muualla viivan pituus on 9 metriä ja väli 3 metriä. Varoitusviiva merkitään taajaman ulkopuolella yleensä vähintään 120 metrin matkalle ja taajamassa yleensä vähintään 60 metrin matkalle. Taajamassa varoitusviiva voidaan myös jättää merkitsemättä.

Varoitusviiva voidaan edellä mainituista mitoista poiketen merkitä lyhyempänä ja lyhyemmälle matkalle, jos sulkuviiva on katkaistu liittymän vuoksi, jos risteysten väli on pieni tai kapean tienkohdan läheisyydessä.

29 § (11.2.1992/164)

Ajoradan reunaviiva on 10 cm, moottori- ja moottoriliikennetiellä kuitenkin 20 cm leveä yhtenäinen viiva. Poikkeuksellisesti voidaan käyttää myös leveämpää reunaviivaa. Reunaviivan jatkeen leveys on yleensä sama kuin reunaviivan, moottori- ja moottoriliikennetiellä ja tarvittaessa muuallakin käytetään kuitenkin kaksinkertaista viivaleveyttä. Viivan pituus määräytyy 26 §:n mukaisesti. Reunaviivan tehostamiseksi käytettävät ääntä tai tärinää aiheuttavat rakenneratkaisut voidaan sijoittaa reunaviivan ulkopuolelle tai sen päälle.

30 § (11.2.1992/164)

Linja-auto- ja raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta 20 cm leveällä ajokaistaviivalla tai sulkuviivalla. Ajokaistaviivan viiva ja väli ovat 3 metriä.

Pyöräkaista merkitään aina kun liikennevaloin ohjatussa risteyksessä merkitään pyöräilijän odotustila. (23.6.2010/618)

30 a § (23.12.1998/1134)

Pyöräkaista erotetaan muusta ajoradasta 20 cm leveällä ajokaistaviivalla tai sulkuviivalla. Ajokaistaviivan viiva ja väli ovat 1 metri.

Pyöräkaista merkitään aina kun liikennevaloin ohjatussa risteyksessä merkitään pyöräilijän odotustila. (23.6.2010/618)

31 § (23.12.1998/1134)

Suojatiemerkintöjen juovien leveys ja väli on 50 cm. Juovien pituus on vähintään 2,5 metriä.

Pyörätien jatke merkitään kahdella 50 cm leveällä katkoviivalla. Katkoviivan viiva ja väli ovat 50 cm.

Milloin suojatie ja pyörätien jatke sijaitsevat rinnakkain, jätetään pyörätien jatkeen suojatien puoleinen katkoviiva merkitsemättä.

Milloin pyörätien jatke sijaitsee suojatiemerkinnän keskellä, suojatiemerkintä korvaa katkoviivat. Jatkeen molemmilla puolilla olevien suojatiemerkintöjen juovien pituus on tällöin vähintään 1,25 metriä.

32 § (11.2.1992/164)

Pysäytysviivan leveys on 30–50 cm. Liikennemerkin 232 yhteydessä pysäytysviivaa käytetään aina, milloin se teknillisesti on mahdollista. Rautatien tasoristeyksessä pysäytysviiva sijoitetaan liikennemerkin 232 kohdalle ja muualla siten, että sen taakse pysähtyneestä ajoneuvosta on mahdollisimman hyvä näkemä risteävälle tielle. Milloin liikennevaloin ohjatussa risteyksessä ei ole suojatietä, merkitään pysäytysviiva pääopastimen kohdalle tai enintään 5 metriä ennen sitä. Milloin pysäytysviiva sijoitetaan ennen suojatietä, tulee pysäytysviivan ja suojatien välin olla vähintään 50 cm.

32 a § (11.2.1992/164)

Väistämisviivan kolmion leveys on 50 cm ja korkeus 60 cm. Kolmioiden väli on 30–50 cm. Kolmiot sijoitetaan tasavälein.

33 § (11.2.1992/164)

Sulkualueen yhdensuuntainen viivoitus on ajosuuntaan nähden myötäinen ja yleensä 30° kulmassa. Viivan vähimmäisleveys on 20 cm. Viivan ja välin suhde vaihtelee sulkualueen koon mukaan.

34 § (23.6.2010/618)

Ajokaistanuolen vähimmäispituus on 5 metriä, jalkakäytävällä, pyörätiellä ja pyöräkaistalla kuitenkin 1 metri.

35 § (11.2.1992/164)

Ajokaistan päättymisnuolia sijoitetaan yleensä useita peräkkäin ennen ajokaistan päättymiskohtaa siten, että niiden välimatkat lyhenevät päättymiskohtaa lähestyttäessä. Ajokaistan päättymisnuolen vähimmäispituus on 5 metriä.

36 § (11.2.1992/164)

Pysäköintialueen erottamisessa tai ajoneuvojen sijoituksessa alueen sisällä käytettävän viivan leveys on 10 cm.

37 § (11.2.1992/164)

Linja-auton tai raitiovaunun pysäkin rajoittuessa reunakiveen tehdään reunakiven ylä- ja sivupintoihin pysäkkialueen pituuden osoittamiseksi keltainen reunamerkintä. Reunamerkintä voidaan kuitenkin jättää tekemättä, milloin pysäkkialue ulottuu 12 metriä pysäkin merkistä molempiin suuntiin.

38 § (11.2.1992/164)

Ohjausviivaa käytetään esimerkiksi vasempaan kääntyvän liikenteen ohjaamiseen tai kun samaan kääntymissuuntaan on vähintään kaksi ajokaistaa taikka milloin muutoin on erityistä tarvetta selventää ajokaistojen sijaintia. Ohjausviivan leveys on sama kuin sitä edeltävän viivan leveys. Viivan ja välin pituus on 0,5–1,5 metriä.

38 a § (23.6.2010/618)

Töyssyn, korotetun suojatien tai muun vastaavan rakenteen merkinnän ruudun sivun pituus on 10–50 cm. Ruutumerkintä mitoitetaan siten, että tulosuunnasta on näkyvissä vähintään kaksi merkintäriviä.

38 b § (11.2.1992/164)

Heräteraitojen leveys on 10-20 cm. Raitojen tehostamiseksi käytettävät ääntä tai tärinää aiheuttavat rakenneratkaisut voidaan sijoittaa raitojen kohdalle tai ulkopuolelle. (21.2.1992/164)

39 § (23.12.1998/1134)

Väistämisvelvollisuutta tai pakollista pysäyttämistä osoittava ennakkomerkintä sijoitetaan enintään 25 metriä ennen risteystä tai väistämisvelvollisuutta taikka pakollista pysäyttämistä osoittavaa liikennemerkkiä.

Linja-autokaistaa osoittava BUS-merkintä sijoitetaan linja-autokaistan alkuun ja toistetaan tarpeen mukaan.

39 a § (11.2.1992/164)

Tilapäisissä tiemerkinnöissä käytetään samoja värejä kuin pysyvissä merkinnöissä. Ilmeistä vaaraa aiheuttavat merkinnät tulee poistaa tai peittää.

39 b § (11.2.1992/164)

Tiemerkintä tulee pitää sellaisessa kunnossa, ettei sitä voida erheellisesti käsittää muuksi tiemerkinnäksi.

4 luku (5.5.1994/384)

Muut liikenteen ohjauslaitteet

40 § (5.5.1994/384)

Milloin sulkulaitetta käytetään pimeässä tai hämärässä, sen tulee olla varustettu joko heijastavin pinnoin tai vuorottaisin punaisin ja keltaisin heijastimin.

Sulkupuomissa ja -aidassa tulee olla vuorottaiset punaiset ja keltaiset poikkijuovat. Pimeän tai hämärän aikana sekä mahdollisuuksien mukaan muulloinkin, milloin näkyvyys on rajoitettu, sulkupuomi ja -aita tulee varustaa vilkkuvalla keltaisella tai kiinteällä punaisella valolla. Kiinteää punaista valoa käytetään, jos tie on kokonaan suljettu ja sulkemiskohdasta on käännyttävä takaisin.

Kaivannot tulee suojata riittävän tehokkaasti, ettei esimerkiksi näkövammaisella jalankulkijalla ole mahdollisuutta tahattomasti pudota kaivantoon.

41 § (5.5.1994/384)

Kun liikennettä varoitetaan ja ohjataan tiellä tehtävän työn vuoksi, voidaan käyttää erityistä hinattavaa varoituslaitetta. Hinattavan varoituslaitteen takaosan muodostaa enintään 260 cm x 320 cm suuruinen sulkuaita, johon on kiinnitetty liikennemerkki 417 ja yleensä myös merkki 142. Varoituslaitteen yläosassa on keltaiset varoitusvilkut ja alaosassa punaiset, perävaunussa käytettävää mallia olevat heijastimet. Hinattavan varoituslaitteen etuosassa sen äärimmäisissä kulmissa on oltava vähintään 30 cm²:n suuruiset valkoiset heijastimet. Hinattavaa varoituslaitetta pimeän aikana siirrettäessä on siinä oltava etukulmissa valkoiset ja takakulmissa punaiset äärivalot. Hinattavan varoituslaitteen voi korvata kuorma-auton perälautaan kiinnitettävällä vastaavalla sulkuaidalla.

Varoituslaitetta käytettäessä on vilkkuvat keltaiset valot pidettävä aina toiminnassa. Siirtokuljetuksen ajaksi on vilkkuvat keltaiset valot sammutettava ja sulkuaita käännettävä vaaka-asentoon.

Hinattavaa varoituslaitetta voidaan käyttää silloin, kun työ on nopeasti etenevää tai lyhytaikaista.

42 § (5.5.1994/384)

Erityistä tielle asetettavaa varoituslaitetta voidaan käyttää, kun liikennettä varoitetaan ja ohjataan tiellä tehtävän lyhytaikaisen työn vuoksi ja varoitusmerkin pystyttäminen veisi kohtuuttoman pitkän ajan itse työn tekemiseen nähden. Laite muodostuu jalustasta, siihen vähintään 30 cm:n korkeudelle kiinnitetystä liikennemerkistä 142 tai 189 ja tämän yläpuolelle asetetusta vilkkuvaa keltaista valoa antavasta varoitusvilkusta. Varoituslaite voidaan sijoittaa ajoradan oikeaan reunaan tai yksisuuntaisella ajoradalla sille puolelle, jolla työkohde sijaitsee.

Tielle asetettavan varoituslaitteen käyttö on suositeltavaa myös tapauksissa, jolloin työkohteesta varoitetaan ainoastaan kiertävää tai vilkkuvaa keltaista valoa antavalla valaisimella ja työkohde on paikassa, joka ei ole riittävän etäältä selvästi havaittavissa.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1982.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa asetettujen liikenteen ohjauslaitteiden sijoitus on korjattava tämän päätöksen mukaiseksi vuoden 1995 loppuun mennessä.