Published: 1982-12-14
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645759/liikenneministerin-pts-ajoneuvojen-kuormakoreista%252c-kuormaamisesta-ja-kuorman-kiinnittmisest.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Liikenneministeriö on 26 päivänä maaliskuuta 1982 annetun ajoneuvoasetuksen (233/82) 69 §:n nojalla päättänyt:
Tässä päätös koskee kuorma-autojen ja niihin kytkettyjen kokonaispainoltaan yli 3 500 kg:n perävaunujen kuormakoreja samoin kuin tällaisten ajoneuvojen kuormaamista ja kuorman kiinnittämistä. Päätös ei kuitenkaan koske kuorma-auton jatko-ohjaamoa, joka on seinällä erotettu muusta kuormatilasta.
Tässä päätöksessä tarkoitetaan:
1) kuormakorilla ajoneuvoon kiinteästi asennettua tai helposti irrotettavaa avonaista kuormalavaa tai umpinaista koria, säiliötä tai konttia taikka muuta vastaavanlaista koria, johon kuljetettava tavara sijoitetaan;
2) umpinaisella kuormakorilla kuormakoria, jossa on suljettavat tai umpinaiset sivuseinät, päädyt ja katto;
3) avonaisella kuormakorilla avointa tai vain sivu- ja päätylaidoilla varustettua kuormalavaa;
4) kiinteällä kuormakorilla kuormakoria, joka on kiinnitetty pysyvästi ajoneuvon alustaan;
5) vaihtokuormakorilla konttia tai muuta kuormakoria, joka on erillinen kuljetus- ja varastoyksikkö ja tarkoitettu vaihdettavaksi kuljetusyksiköksi erilaisiin kuljetusvälineisiin; vaihtokuormakori voi olla varustettu seisontajaloilla;
6) kuormatilalla kuormakorin sitä osaa, johon kuorma välittömästi sijoitetaan;
7) sitomisvälineellä vyötä, vaijeria, kettinkiä, köyttä, verkkoa tai muuta sellaista kuormanvarmistusvälinettä; se voi olla varustettu tarkoituksenmukaisin kiinnitysliittimin tai -lukoin;
8) kiristyslaitteella laitetta, jolla sitomisväline voidaan kiristää; sekä
9) sitomisvyöllä nauhamaista sitomisvälinettä, joka on varustettu kiinnitysliittimillä tai -lukoilla ja kiristyslaitteella.
Kuormakorin kiinnityksen ajoneuvoon tulee ilman pysyviä muodonuutoksia kestää:
1) eteenpäin kuorman ja kuormakorin yhteenlaskettuun massaan vaikuttava voima, joka vastaa vähintään kiihtyvyyttä 14 m/s2;
2) sivuille ja taaksepäin kuorman ja kuormakorin yhteenlaskettuun massaan vaikuttava voima, joka vastaa vähintään kiihtyvyyttä 7 m/s2; ja
3) pystysuunnassa suurempi seuraavista voimista: ajoneuvon alustan massaan vaikuttava voima, joka vastaa vähintään kiihtyvyyttä 10 m/s2 tai kuorman ja kuormakorin yhteenlaskettuun massaan vaikuttava vastaava voima.
Vaihtokuormakorin kiinnitystä varten on oltava luotettavat ja helppokäyttöiset lukituslaitteet, joiden on täytettävä 1 momentin mukaiset lujuusvaatimukset.
Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta kiinteällä umpinaisella kuormakorilla varustettuun tehdasvalmisteiseen kuorma-autoon, jossa kuormatila liittyy välittömästi ohjaamorakenteeseen. Kippirakenteella varustetun kuormakorin kiinnittämiseen ajoneuvoon ei sovelleta 1 momentin 3 kohdan vaatimusta pystysuuntaiselle kiinnitykselle. (8.9.1989/790)
Kuormakorissa on oltava etupääty tai ajoneuvossa sitä vastaava ohjaamon suoja.
Etupäätyä tai ohjaamon suojaa ei vaadita:
1) yksilölliseen kytkentään merkityssä puoliperävaunun vetoautossa, jos puoliperävaunussa on etupääty, eikä yksinomaan ristiinkytkentään merkityssä puoliperävaunun vetoautossa. (8.9.1989/790)
2) varsinaisessa perävaunussa;
3) säiliöautossa eikä säiliöpuoliperävaunussa;
4) ajoneuvojen kuljetukseen tarkoitetussa ajoneuvossa;
5) erityisin kiinnitys- ja lukituslaittein varustetussa yksinomaan vaihtokuormakorien kuljetukseen tarkoitetussa ajoneuvossa; eikä
6) erikoiskuljetusperävaunussa eikä sen vetoautossa lukuunottamatta erikoiskuljetusperävaunua, jota saa käyttää ilman eri lupaa myös muihin kuin erikoiskuljetuksiin.
Kiinteän kuormakorin etupäädyn on oltava vähintään kuormatilan levyinen ja ohjaamon korkuinen. Maa- ja kiviainesten tai muun vastaavan massatavaran kuljetukseen tarkoitetussa kuormakorissa saa etupääty olla matalampi kuin ohjaamo, ei kuitenkaan matalampi kuin sivulaidat. Puoliperävaunun etupäädyn korkeuden on oltava vähintään 1,6 m kuormatilan lattiasta. Vaihtokuormakorin etupäädyn korkeuden on oltava vähintään 1,0 m kuormatilan lattiasta. Etupäätyä vastaavan ohjaamon suojan on oltava vähintään ohjaamon korkuinen ja levyinen.
Se osa kiinteän kuormakorin etupäädystä tai ohjaamon suojasta, joka ulottuu ohjaamon takaikkunan alareunan yläpuolelle, ja se osa vaihtokuormakorin tai puoliperävaunun etupäädystä, joka on korkeammalla kuin 0,60 m kuormatilan lattiasta saa olla taitettavissa, laskettavissa alas tai irrotettavissa. Jos kuormakorin etupäädyn etupuolella on nosturi, saa etupääty olla madallettu niin paljon kuin nosturin käyttö vaatii.
Etupäädyn ja ohjaamon suojan tulee murtumatta ja repeämättä kestää päädyn tai suojan alalle tasaisesti jakautunut eteenpäin suunnattu kuormitus, jonka suuruus on:
1) umpinaisella kuormakorilla varustetussa ajoneuvossa, jonka kuormatila liittyy välittömästi ohjaamon rakenteeseen, 15 prosenttia ajoneuvolle tai kuormakorille sallitusta kantavuudesta, kuitenkin vähintään 5 kN ja enintään 30 kN;
2) muussa ajoneuvossa vähintään kolmannes ajoneuvolle sallitusta kantavuudesta, kuitenkin enintään 60 kN; ja
3) vaihtokuormakorissa vähintään kolmannes valmistajan korille sallimasta kuormituksesta, kuitenkin enintään 60 kN.
ISO- tai vastaavan kansallisen standardin mukaisen kontin etupäädyn ei tarvitse täyttää 1 momentin vaatimuksia.
Kuormakorissa tulee olla kuorman kiinnityspisteet.
Kiinnityspisteitä ei vaadita:
1) säiliössä;
2) maa- ja kiviainesten tai muun vastaavan massatavaran kuljetukseen tarkoitetussa kuormakorissa;
3) eläinten kuljetukseen tarkoitetussa kuormakorissa;
4) yksinomaan puutavarapankoilla ja sivutolpilla varustetussa ajoneuvossa;
5) kuormakorissa, joka on tarkoitettu ja sisustettu vain tietynlaisen kuorman kuljettamista varten ja jossa ei kuljeteta sellaisia tavaroita, joiden kiinnitys on tarpeellista; eikä
6) ISO- tai sitä vastaavan kansallisen standardin mukaisessa kontissa.
Kuormakorissa olevien kiinnityspisteiden nimellislujuuksien tulee olla vähintään seuraavat:
| Ajoneuvon tai kuormakorin kantavuus | Lattiarakenteessa oleva kiinnityspiste | Umpinaisen kuormakorin seinärakenteessa oleva kiinnityspiste |
| alle 3,5 t | 5 kN | 2,5 kN |
| 3,5–6,0 t | 10 kN | 5,0 kN |
| yli 6,0 t | 20 kN | 5,0 kN |
Kiinnityspisteen tulee kestää murtumatta nimellislujuuteen nähden kaksinkertainen kuormitus, jolloin seinässä olevaan kiinnityspisteeseen vaikuttavan voiman suunta saa poiketa seinän tasosta enintään 30°. Kiinnityspisteiden nimellislujuuksien summan on oltava vähintään ajoneuvon tai kuormakorin kantavuuden suuruinen, umpinaisessa kuormakorissa kuitenkin vähintään puolet siitä.
Kiinnityspisteitä on oltava vähintään kuusi. Kiinnityspisteiden tulee sijaita symmetrisesti kuormatilan molemmilla reunoilla sisä- tai ulkopuolella taikka sisä- ja ulkopuolella siten, että niiden avulla kuorma voidaan turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti sitoa. Kiinnityspisteiden välinen etäisyys pituussuunnassa saa olla enintään 1,2 m, erityisestä syystä kuitenkin enin tään 1,5 m. Etummainen ja takimmainen kiinnityspiste saa olla enintään 0,25 m:n etäisyydellä etu- ja vastaavasti takapäädyn sisäpinnasta. Umpinaisen kuormakorin seinään sijoitetut alimmat kiinnityspisteet saavat olla enintään 1,0 m:n korkeudella kuormatilan lattiasta sekä erilliset kiinnityspisteet vähintään 0,6 m:n etäisyydellä toisistaan.
Kiinteällä umpinaisella kuormakorilla varustettuun tehdasvalmisteiseen kuorma- autoon ei sovelleta 1 momentin vaatimuksia kiinnityspisteiden symmetrisestä sijoittamisesta ja keskinäisestä etäisyydestä pituussuunnassa, milloin erityinen rakenteellinen syy edellyttää näistä vaatimuksista poikkeamista. (8.9.1989/790)
Kiinnityspisteen muodon on oltava sellainen, että sidontaväline voidaan kiinnittää siihen helposti ja luotettavasti. Kiinnityspisteen saa korvata vastaavan lujuuden omaavalla sitomisvälineen kiristysvintturilla.
Pankkoja tulee olla kutakin puun tai muun vastaavan pitkän tavaran nippua kohti vähintään kaksi. Pankkoja tulee olla niin monta ja niiden sivutolppien niin tukevia, ettei tolppiin synny pysyvää muodonmuutosta, kun tolpan yläpäähän, vähintään 2 m:n korkeudelle pankkorakenteen poikkipalkin yläpinnasta kohdistetaan vaakasuunnassa neljännes pankkoa kohti tulevan kuorman painosta.
Ajoneuvon rakenteen tai varustuksen tulee olla sellainen, että kahden peräkkäisen pankon välissä oleva nippu voidaan sitoa ajoneuvon alustaan tai kuormakoriin. Milloin peräkkäisten pankkojen välinen etäisyys on yli 2,5 metriä, tulee sitominen voida suorittaa kahdella erillisellä sidoksella.
Laukaistavien sivutolppien alapäiden on oltava varmistettu helposti irrotettavilla sokilla tai varmistusketjuilla. Tolpat on voitava laukaista kuorman purkamissuunnan vastaiselta puolelta.
Puutavarapankon poikkipalkin on oltava varustettu ylöspäin suunnatulla, vähintään 10 mm:n korkuisella särmällä, joka estää puiden liukumista pituussuunnassa.
Kuorman paino tulee jakaa mahdollisimman tasaisesti kuormatilan pohjan alalle ja kuormasta on tehtävä mahdollisimman matala yhtenäinen kokonaisuus. Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa.
Kuorma tulee mahdollisuuksien mukaan tukea kuormatilan etupäätyä vasten. Kuormassa olevien esineiden terävät osat on suunnattava taaksepäin.
Välikuormausten ja -purkausten yhteydessä on riittävässä määrin huolehdittava kuorman jakamisesta uudelleen 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Kuorma ei saa kuormakorissa siirtyä siten, että se voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä eikä oleellisesti liikkua kuormakoriin nähden milloin kuormaan vaikuttaa eteenpäin voima, joka vastaa vähintään kiihtyvyyttä 10 m/s 2 tai kun kuormaan vaikuttaa sivuille tai taaksepäin voima, joka vastaa vähintään kiihtyvyyttä 5 m/s 2 .
Kuorman varmistamiseen tulee käyttää kuorman tuentaa, sitomista, lukitsemista tai peittämistä. Kuorman varmistuksen lujuutta arvioitaessa saa kitkan tarjoaman pidätyskyvyn ottaa huomioon.
Kuorma on suojattava kuormapeitteellä, milloin on vaara, että kuorma pölyää tai varisee tielle ajoviiman vaikutuksesta.
Jos kuorman varmistamiseen käytetään kuormapeitettä tai verkkoa, se on kiinnitettävä siten, ettei ilmavirta irrota sitä ajon aikana.
Kuorman liikkumista eteenpäin estävien sidoksien nimellislujuuksien summan kuormatilan molemmilta puolilta yhteen laskettuna on oltava vähintään kuorman painon suuruinen sekä sivuille ja taaksepäin vähintään puolet kuorman painosta, jollei kuorman tuenta ja kitka kuorman ja kuormatilan pohjan välillä tai kuorman laatu salli pienempää sidonnan lujuutta.
Uuden sitomisvälineen tulee kestää nimellislujuuteen nähden kaksinkertainen ja sen metalliosien 1,4 kertainen kuormitus murtumatta.
Sitomisvälineen kunto on tarkastettava riittävän usein. Vaurioituneita tai kulumisesta johtuen heikentyneitä samoinkuin epäasiallisesti korjattuja sitomisvälineitä ei saa käyttää.
Sitomisvyössä tulee olla merkintä sen nimellislujuudesta ja valmistusajankohdasta.
Kiristyslaitteen lujuuden on oltava vähintään yhtä suuri kuin sen kanssa käytetyn sitomisvälineen lujuus. Kiristyslaitteella on saavutettava vähintään 5 prosenttia sitomisvälineen nimellislujuudesta vastaava kiristysvoima, kun kiristyslaitteeseen vaikutetaan 0,5 kN:n käsivoimalla.
Kiristyslaite saa olla myös neste- tai ilmanpaineen avulla jatkuvatoiminen edellyttäen, että auton ohjaamossa on laite, joka varoittaa kiristyslaitteen toiminnan kannalta liian alhaisesta neste- tai ilmanpaineesta.
Sitominen on suoritettava turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Kuorman eteenpäin liikkumisen estävän sitomisvälineen on oltava mahdollisimman vaakasuorassa, eikä se ilman erityistä syytä saa olla yli 60°:n kulmassa vaakatasoon nähden.
Sitomisväline ei saa olla ajoneuvon tai kuorman terävää reunaa vasten. Tarvittaessa sitomisväline on suojattava sopivalla tavalla.
Sitomisvälineiden tulee olla kunnollisesti jännitettyjä ja niiden jännitys on tarvittaessa tarkastettava kuljetuksen kestäessä. Yksittäisen siteen tai kiinnittimen irtoaminen, vaurioituminen tai löystyminen ei saa heikentää muuta kuorman sidontaa. Sitomisvälineen kiristyslaite on sijoitettava siten, ettei se lisää ajoneuvon leveyttä.
Kuljetettaessa puu- tai muuta vastaavaa pitkää tavaraa on se sidottava ajoneuvon alustaan tai kuormakoriin vähintään yhdellä sidoksella. Jos kuljetettavan tavaran nimellispituus on suurempi kuin 3 metriä, on käytettävä vähintään kahta sidosta ja jos kuljetettava esine tai tavaranippu on tuettu sivutolppia vasten, tulee sen nojata vähintään kahteen saman sivun pystytolppaan.
Kontti, jota ei voida lukita konttilukoilla, on sidottava vähintään neljällä sidoksella yläkulmakiinnittimistä sekä tarvittaessa tuettava kuormakoriin.
Ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa on esitettävä ajoneuvon pankkojen ja kuormakorin valmistajan todistus siitä, että kiinteän kuormakorin kiinnitys ajoneuvoon sekä vaihtokuormakorin kiinnityslaitteet täyttävät 3 §:n vaatimukset, etupääty tai ohjaamon suoja 6 §:n 1 momentin vaatimukset sekä pankot ja kuorman kiinnityspisteet niille asetetut lujuusvaatimukset. Kiinteällä umpinaisella kuormakorilla varustetusta tehdasvalmisteisesta kuorma-autosta, jossa kuormatila liittyy välittömästi ohjaamorakenteeseen, hyväksytään myös auton maahantuojan todistus. (8.9.1989/790)
Vaihtokuormakorissa, ei kuitenkaan kontissa, on oltava korin valmistajan siihen kiinnittämä valmistekilpi, josta ilmenevät korin valmistenumero ja valmistusvuosi, valmistajan nimi, korin ulkopuolinen pituus, leveys ja korkeus, korin oma paino, korille sallittu kuorma sekä korissa olevien kuorman kiinnityspisteiden nimellislujuudet. Kuormatun vaihtokorin painopiste on merkittävä korin alareunaan, sen vasemmalle sivulle kärki alaspäin olevalla tasasivuisella kolmiolla, jonka sivun pituus on vähintään 100 mm.
Ajoneuvon kuormakoriin ja sen kiinnitykseen ajoneuvoon ei sovelleta tämän päätöksen 3, 4, 5, 6, 8, 9 ja 10 §:ää, jos ajoneuvo kuormakorilla varustettuna on:
1) EY-tyyppihyväksytty direktiivin 2007/46/EY mukaisesti; tai
2) toisessa ETA-valtiossa tai Ahvenanmaan maakunnassa piensarjatyyppi- tai yksittäishyväksytty.
Autorekisterikeskus antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta sekä ohjeita eri tavaralajien kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä. Autorekisterikeskus antaa ohjeet sitomisvälineiden nimellislujuuden ja valmistusajankohdan merkitsemisestä. Katsastusmies voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksia tämän päätöksen mukaisista ajoneuvon rakennevaatimuksista, jos vastaava turvallisuus on saavutettavissa muulla tavalla.
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
Tätä päätöstä sovelletaan ajoneuvoihin ja vaihtokuormakoreihin, jotka otetaan ensi kertaa käyttöön tämän päätöksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Päätöksen 12, 13, 16 ja 17 § sovelletaan kuitenkin myös kuljetuksiin ennen päätöksen voimaantuloa käyttöön otetuilla ajoneuvoilla niiden korirakenteen ja varustuksen edellytyksin.
Ennen tämän päätöksen voimaantuloa käyttöönotettuja sidontavöitä saadaan edelleen käyttää vaikka niistä puuttuu merkintä nimellislujuudesta ja valmistusajankohdasta.
Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 1989.
Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä huhtikuuta 2009.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY , (32007L0046); EYVL N:o 263; 9.10.2007, s. 1
