Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Yleiset säännökset

1 §

Toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan.

Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja saa harjoittaa osaa toiminnastaan erityisellä nimellä (aputoiminimi). Elinkeinonharjoittaja voi toiminnassaan käyttää toiminimen ohella myös muuta tunnusta (toissijainen tunnus). (10.12.1993/1123)

Mitä tässä laissa säädetään toiminimestä, koskee myös aputoiminimeä. Tämän lain 2 §:n 3 momentin sekä 3–6, 18, 22–24, 27–29 ja 29 a–29 c §:n toiminimeä koskevia säännöksiä sovelletaan vastaavasti myös toissijaiseen tunnukseen. Lisäksi mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013) säädetään toiminimeä koskevista riita- ja hakemusasioista, koskee soveltuvin osin myös aputoiminimeä ja toissijaista tunnusta. (31.1.2013/110)

2 §

Yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla toiminimi. Toissijaiseen tunnukseen voidaan saada yksinoikeus vain vakiinnuttamalla.

Toiminimi voidaan merkitä kaupparekisteriin, jos se on tämän lain mukainen ja selvästi erottuu rekisterissä ennestään olevista toiminimistä. Rekisteriviranomainen voi ennen toiminimen rekisteröimistä elinkeinonharjoittajan hakemuksesta antaa ennakkotiedon siitä, onko toiminimi sellainen, että se voidaan hakemuksessa esitetyillä edellytyksillä merkitä rekisteriin. (16.3.2001/247)

Toiminimi katsotaan vakiintuneeksi, jos se on yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu.

3 §

Yksinoikeus rekisteröityyn toiminimeen sisältää sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa tässä maassa käyttää sellaiseen toiminimeen sekoitettavissa olevaa toiminimeä, ellei näytetä, että toiminimen haltija ei saata kärsiä siitä vahinkoa.

Vakiintumiseen perustuva yksinoikeus toiminimeen sisältää sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa sillä alueella, jolla toiminimi on vakiintunut, käyttää siihen sekoitettavissa olevaa toiminimeä.

4 §

Elinkeinonharjoittaja saa käyttää toiminimenään sukunimeään, jollei sen käyttäminen ole omiaan aiheuttamaan sekaannusta toisen suojatun toiminimen tai tavaramerkin kanssa.

Sillä alueella, jolla elinkeinonharjoittaja 1 momentin mukaisesti käyttää sukunimeään toiminimenä, toinen elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää tähän nimeen sekoitettavissa olevaa toiminimeä.

5 §

Toiminimien sekoitettavuuteen voidaan vedota vain, jos niiden haltijat harjoittavat samaa tai samankaltaista toimintaa.

Sekoitettavuuteen voidaan kuitenkin myös vedota:

1) toiminimen hyväksi, joka on erittäin hyvin vakiintunut ja on yleisesti tunnettu, mikäli tähän katsoen toisen samankaltaisen toiminimen käyttäminen tietäisi ensiksi mainitun toiminimen liikearvon sopimatonta hyväksikäyttöä; tai

2) toiminimen hyväksi, joka on vakiintunut, milloin toiminnan erityiseen laatuun nähden toisen samankaltaisen toiminimen käyttäminen ilmeisesti vähentäisi ensiksi mainitun liikearvoa.

6 §

Ratkaistaessa riitaa, joka koskee oikeutta sekoitettavissa oleviin toiminimiin, on etusija annettava sille, joka voi vedota aikaisimpaan oikeusperusteeseen.

Jos toiminimi on vakiintunut eikä siihen sekoitettavissa olevan vanhemman toiminimen haltija ole kohtuullisessa ajassa ryhtynyt toimiin myöhemmän toiminimen käytön estämiseksi, pysyy oikeus vakiintuneeseen toiminimeen vanhemman oikeuden rinnalla. Sekaannusvaaran välttämiseksi tuomioistuimella on tällöin kuitenkin valta osapuolen vaatimuksesta ja sen mukaan kuin havaitaan kohtuulliseksi määrätä, että toiminimeä saadaan käyttää vain erityisellä tavalla, kuten lisäämällä siihen paikannimi tai sitä muutoin selventämällä. (31.1.2013/110)

7 §

Sen lisäksi, mitä muualla laissa on säädetty, on toiminimen muodosta voimassa seuraavaa:

1) yksityisen elinkeinonharjoittajan toiminimessä ei saa olla muun henkilön nimeä kuin haltijan;

2) avoimen yhtiön toiminimessä tulee olla sana "avoin yhtiö", jollei yhtiömuoto muuten ilmene toiminimestä, eikä toiminimessä saa olla muun henkilön nimeä kuin yhtiömiehen;

3) kommandiittiyhtiön toiminimessä tulee olla sana "kommandiittiyhtiö" tai sen yleisesti tunnettu lyhennys, eikä toiminimessä saa olla muun henkilön nimeä kuin henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen;

4) yksityisen osakeyhtiön toiminimessä tulee olla sana "osakeyhtiö" tai sitä vastaava lyhennys "oy" ja julkisen osakeyhtiön toiminimessä sanat "julkinen osakeyhtiö" tai niitä vastaava lyhennys "oyj" ja, jos kysymyksessä on asunto-osakeyhtiö, tulee tämän seikan ja yhtiön kotipaikan selvästi ilmetä toiminimestä; (14.2.1997/148)

5) osuuskunnan toiminimessä tulee olla sana "osuuskunta", yhdysosa "osuus" tai lyhennys "osk", eikä tällaisessa toiminimessä saa olla henkilön nimeä eikä jäsenten lisämaksuvelvollisuutta koskevaa mainintaa; (28.12.2001/1492)

6) aatteellisen yhdistyksen toiminimen tulee sisältää yhdistysrekisteriin merkitty yhdistyksen nimi;

7) säätiön toiminimen tulee sisältää säätiörekisteriin merkitty säätiön nimi; (28.11.1994/1076)

7 a) eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän toiminimestä on voimassa, mitä eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä (ETEY) annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2137/85 5 artiklan a kohdassa säädetään, (22.12.1994/1302)

7 b) eurooppayhtiön toiminimestä on voimassa, mitä eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2157/2001 11 artiklassa säädetään; (13.8.2004/746)

7 c) eurooppaosuuskunnan toiminimestä on voimassa, mitä eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1435/2003 10 artiklassa säädetään; (19.10.2006/910)

8) ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomeen perustaman sivuliikkeen toiminimen tulee sisältää ulkomaisen elinkeinonharjoittajan toiminimi lisäyksin, joka osoittaa sen sivuliikkeeksi; sekä (28.11.1994/1076)

9) asumisoikeusyhdistyksen toiminimessä tulee olla sana "asumisoikeusyhdistys". (28.11.1994/1076)

Yksityisen osakeyhtiön aputoiminimeen ei saa sisällyttää sanaa "osakeyhtiö" tai lyhennystä "oy", julkisen osakeyhtiön aputoiminimeen sanoja "julkinen osakeyhtiö" tai lyhennystä "oyj" eikä osuuskunnan aputoiminimeen sanaa "osuuskunta", yhdysosaa "osuus" tai lyhennystä "osk". (28.12.2001/1492)

Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä on säädetty, on noudatettava muualla laissa olevia toiminimeä koskevia säännöksiä.

8 §

Toiminimen tulee yksilöidä haltijansa yritys. Toiminimen yksilöivyyttä arvosteltaessa on kiinnitettävä huomiota kaikkiin ilmeneviin asianhaaroihin. Toiminimeä, joka ilmaisee vain toiminnan laadun taikka tarjottavan tavaran tai palvelun yleisen nimityksen tahi yksistään sisältää yleisesti käytetyn paikannimen tai muun sellaisen nimen, voidaan pitää yksilöivänä ainoastaan, milloin se on vakiintunut. Yksilöivyyttä lisääväksi tekijäksi ei ole katsottava sellaista toiminimen osaa, joka ilmaisee ainoastaan yritysmuodon.

9 §

Toiminimi ei saa olla hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastainen eikä omiaan johtamaan yleisöä harhaan.

10 §

Toiminimessä ei saa ilman asianmukaista suostumusta olla:

1) sellaista valtakunnallista tai kansainvälistä nimitystä tai nimen lyhennystä, jota lain mukaan ei ole luvallista käyttää elinkeinotoiminnassa, eikä ilmaisua, joka on sekoitettavissa siihen;

2) mitään sellaista, joka voidaan käsittää toisen sukunimeksi, taiteilijanimeksi tai vastaavanlaiseksi nimeksi, ellei nimi ilmeisesti tarkoita kauan sitten kuollutta henkilöä, eikä myöskään mitään sellaista, joka voidaan käsittää säätiön tai yhdistyksen tai muun sellaisen yhteisön nimeksi;

3) mitään sellaista, joka voidaan käsittää toisen suojatun kirjallisen tai taiteellisen teoksen nimeksi, milloin nimi on omaperäinen, tai sellaista, joka loukkaa toisen tekijänoikeutta sanotunlaiseen teokseen; tai

4) mitään sellaista, joka on sekoitettavissa toisen suojatun toiminimen, toissijaisen tunnuksen tai tavaramerkin kanssa.

11 §

Toiminimi saadaan rekisteröidä kaksi- tai useampikielisenä, jos erikieliset ilmaisut sisällöltään vastaavat toisiaan. Mitä toiminimestä on säädetty, on sovellettava jokaiseen tällaiseen ilmaisuun.

12 § (9.3.1990/233)

Rekisteröintiin perustuva yksinoikeus toiminimeen on voimassa siitä päivästä, jona ilmoitus on saapunut yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) 10 §:ssä mainitulle viranomaiselle. (16.3.2001/247)

Edellä 1 momentista poiketen osakeyhtiölaissa (624/2006) tai osuuskuntalaissa (421/2013) tarkoitetun sulautumisen tai jakautumisen yhteydessä rekisteröintiin perustuva oikeus toiminimeen on voimassa päivästä, jona sulautumis- tai jakautumissuunnitelma on saapunut rekisteriviranomaiselle rekisteröintiä varten. Sama koskee rekisteröintiin perustuvaa oikeutta toiminimeen osuuskuntalaissa tarkoitetun yhteisömuodon muuttamisen yhteydessä. (14.6.2013/434)

Jos elinkeinonharjoittaja on hakenut rekisteriviranomaiselta ennakkotietoa toiminimen rekisteröimisen edellytyksistä, yksinoikeus toiminimeen on voimassa päivästä, jona hakemus on jätetty rekisteriviranomaiselle. Yksinoikeutta ei ole, jos rekisteriviranomainen ennakkotietoa koskevaan hakemukseen antamassaan päätöksessä toteaa, ettei ennakkotietoa voida antaa tai jos elinkeinonharjoittaja ei ole ilmoittanut toiminimeä merkittäväksi rekisteriin kuuden kuukauden kuluessa yksinoikeuden alkamisesta. Ennakkotietoa koskevaan rekisteriviranomaisen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (16.3.2001/247)

Toiminimen siirtyminen

13 §

Toiminimen saa luovuttaa toiselle vain elinkeinotoiminnan luovutuksen yhteydessä.

Toiminimi siirtyy elinkeinotoiminnan luovutuksen yhteydessä, paitsi milloin toiminimi sisältää yksityisen elinkeinonharjoittajan tai yhtiömiehen sukunimen tai asiasta on toisin sovittu.

14 §

Jos elinkeinotoiminta yksityisen elinkeinonharjoittajan kuoleman johdosta siirtyy osituksessa tai perinnönjaossa puolisolle tai muulle kuolinpesän osakkaalle taikka testamentin nojalla testamentin saajalle, saadaan toiminimeä käyttää muuttamattomana, jollei toisin ole osituksessa tai perinnönjaossa sovittu taikka testamentissa määrätty.

15 §

Jos avoimen yhtiön yhtiömiehen tai kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen kuoltua yhtiön toimintaa jatketaan, saadaan toiminimeä käyttää muuttamattomana, vaikka vainajan nimi sisältyy siihen, jolleivät yhtiömiehet ole toisin sopineet.

Kun yhtiömies eroaa avoimesta yhtiöstä tai henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies kommandiittiyhtiöstä, yhtiömiehen nimi saadaan säilyttää toiminimessä vain, jos yhtiömies on siihen suostunut.

16 §

Milloin toiminimi tulisi 13 §:ssä säädetyssä tapauksessa sisältämään muun kuin haltijan tai yhtiömiehen nimen, on siihen kuitenkin liitettävä toiminimen siirtymistä tai muuttunutta asiantilaa osoittava lisäys.

17 §

Toiminimeä ei saa ulosmitata.

Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö asetetaan konkurssiin, kuuluu toiminimi konkurssipesään, jollei velallisen tai yhtiömiehen sukunimi sisälly siihen. Konkurssipesään kuulumatonta toiminimeä saadaan kuitenkin käyttää sinä aikana, jona toimintaa jatketaan pesän lukuun.

Toiminimen käytön kieltäminen

18 §

Jos toiminimi tai sen käyttö on hyvän tavan vastaista tai vaarantaa yleistä järjestystä taikka johtaa yleisöä harhaan, tuomioistuin voi siinä laajuudessa kuin havaitaan tarpeelliseksi sakon uhalla kieltää toiminimen haltijaa käyttämästä sitä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kieltotuomio voidaan antaa ja sakon uhka asettaa myös, jos joku on loukannut toisen oikeutta toiminimeen.

Kieltokannetta saa ajaa jokainen, jolle toiminimestä tai sen käytöstä aiheutuu haittaa. Kannetta saa 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ajaa myös työ- ja elinkeinoministeriön määräämä viranomainen sekä asianomaisten elinkeinonharjoittajien etuja valvova yhteisö. (31.1.2013/110)

Kannetta uhkasakkoon tuomitsemiseksi saa ajaa se, jonka vaatimuksesta kieltotuomio on annettu, sekä, jos kieltotuomio on annettu 1 momentin nojalla, myös työ- ja elinkeinoministeriön määräämä viranomainen. (31.1.2013/110)

18 a § (21.7.2006/682)

Tuomioistuin voi 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua kannetta käsitellessään yksinoikeuden haltijan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään toiminimen loukkaavaksi väitetyn käytön (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon toiminimen käyttäjän, välittäjän ja yksinoikeuden haltijan oikeudet.

Ennen 18 §:n 2 momentissa tarkoitetun kanteen nostamista tuomioistuin voi yksinoikeuden haltijan hakemuksesta antaa keskeyttämismääräyksen, jos sen antamiselle on 1 momentissa mainitut edellytykset ja jos on ilmeistä, että yksinoikeuden haltijan oikeuksien toteutuminen muutoin vakavasti vaarantuisi. Tuomioistuimen on varattava sekä sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, että sille, jonka väitetään loukkaavan oikeutta toiminimeen, tilaisuus tulla kuulluksi. Tiedoksianto sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen. (31.1.2013/110)

Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa 2 momentissa tarkoitetun keskeyttämismääräyksen väliaikaisena väitettyä loukkaajaa kuulematta, jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on määräyksen antamisen jälkeen viipymättä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai peruutetaanko se.

Tämän pykälän nojalla annettu keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää ja vastaanottaa viestejä. Keskeyttämismääräys tulee voimaan, kun hakija asettaa ulosottomiehelle ulosottokaaren (705/2007) 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun vakuuden. Mahdollisuudesta vapautua vakuuden asettamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:ssä. Edellä 2 tai 3 momentin nojalla annettu keskeyttämismääräys raukeaa, jollei 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua kannetta nosteta tuomioistuimessa kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta. (31.1.2013/110)

Keskeyttämismääräystä vaatineen on korvattava sille, jolle määräys on annettu, samoin kuin väitetylle loukkaajalle määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko sekä asiassa aiheutuneet kulut, jos 18 §:n 2 momentissa tarkoitettu kanne hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen. Sama on voimassa, jos keskeyttämismääräys 3 momentin nojalla peruutetaan tai 4 momentin nojalla raukeaa. Vahingon ja kulujen korvaamista koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä säädetään.

Rekisteröinnin kumoaminen

19 §

Jos toiminimi on rekisteröity tämän lain tai muiden toiminimeä koskevien säännösten vastaisesti ja rekisteröinnille on edelleen olemassa este, tuomioistuin voi kanteesta kumota rekisteröinnin.

Rekisteröinti voidaan niin ikään kumota:

1) jos toiminimi on tullut lainvastaiseksi sen jälkeen, kun se on rekisteröity ja on edelleen lainvastainen;

2) jos toiminimen haltija ei enää ole elinkeinonharjoittaja; tai

3) jos toiminimeä ei ole viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana käytetty eikä toiminimen haltija osoita siihen hyväksyttävää syytä.

20 § (31.1.2013/110)

Kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi saa ajaa jokainen, jolle aiheutuu rekisteröinnistä haittaa. Kannetta saa ajaa myös työ- ja elinkeinoministeriön määräämä viranomainen ja 18 §:n 3 momentissa tarkoitettu yhteisö, ellei kanne perustu 10 §:n 2–4 kohtaan.

21 §

Kun rekisteröinnin kumoamista koskeva tuomio on saanut lainvoiman, rekisteriviranomaisen on poistettava toiminimi rekisteristä. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että toiminimi saa olla rekisterissä uuden toiminimen rekisteriin ilmoittamiseen tarvittavan kohtuullisen määräajan.

Rangaistussäännös

22 §

Joka tahallaan loukkaa toisen oikeutta toiminimeen, on tuomittava toiminimen loukkauksesta sakkoon.

Syyttäjä saa ajaa syytettä 1 momentissa tarkoitetusta rikoksesta vain, jos asianomistaja on ilmoittanut sen syytteeseen pantavaksi. (13.5.2011/445)

Korvaus- ja hyvitysvelvollisuus (21.7.2006/682)

23 § (21.7.2006/682)

Elinkeinonharjoittaja, jonka elinkeinotoiminnassa on tahallisesti tai huolimattomuudesta loukattu toisen oikeutta toiminimeen, on velvollinen suorittamaan loukatulle kohtuullisen hyvityksen toiminimen käyttämisestä sekä korvaamaan loukkauksesta aiheutuneen vahingon. Jos huolimattomuus on vain lievää, voidaan korvausta vahingosta sovitella.

Jos huolimattomuuttakaan ei ole, loukkaaja on velvollinen suorittamaan kohtuullisen hyvityksen toiminimen käyttämisestä.

Hyvitystä ja korvausta vahingosta voidaan vaatia ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireillepanoa. Oikeus hyvitykseen ja korvaukseen vahingosta on menetetty, jos sitä koskevaa kannetta ei ole pantu vireille mainitun ajan kuluessa.

23 a § (21.7.2006/682)

Tuomioistuin voi toiminimen loukkausta koskevassa riita-asiassa kantajan vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu loukanneen oikeutta toiminimeen. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muussa laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat.

Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.

Turvaamistoimet

24 §

Tuomitessaan elinkeinonharjoittajan 18 §:n 1 momentin perusteella asetettuun uhkasakkoon, tuomioistuin voi sen mukaan kuin havaitaan kohtuulliseksi määrätä, että toiminimi, joka luvattomasti on pantu liikekilpeen, tavaraan, pakkaukseen, mainoslehteen, liikeasiakirjaan tai muuhun sellaiseen, on siitä poistettava tai että toiminimeä on muunnettava niin, ettei sitä enää voida käyttää väärin. Jos tällainen toimenpide ei ole muutoin toteutettavissa, voidaan määrätä, että omaisuus, johon toiminimi on pantu, on hävitettävä tai että sitä on tarpeellisilta osin muutettava.

Milloin toisen oikeutta toiminimeen on loukattu, tuomioistuin saa sen vaatimuksesta, jonka oikeutta on loukattu, määrätä ryhdyttäväksi 1 momentissa mainittuun toimenpiteeseen sen mukaan kuin katsotaan tarpeelliseksi loukkauksen toistumisen ehkäisemiseksi.

Jos uhkasakon asettamispäätöksessä määrättyä velvoitetta ei noudateta, tai jos on syytä olettaa 22 §:ssä mainitun rikoksen tapahtuneen, tuomioistuin voi määrätä, että edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu omaisuus on takavarikoitava, kunnes siitä toisin määrätään. Tällöin on soveltuvin osin voimassa, mitä takavarikosta rikosasiassa on säädetty.

Erinäisiä säännöksiä

25 §

Jos oikeutta rekisteröityyn toiminimeen on loukattu, loukkauksesta ei saa tuomita 22–24 §:ssä säädettyä seuraamusta sen jälkeen, kun rekisteröinti on kumottu lainvoiman saaneella tuomiolla.

26 § (31.1.2013/110)

26 § on kumottu L:lla 31.1.2013/110.

27 §

Kanne sen seikan vahvistamiseksi, onko oikeus toiminimeen olemassa tai loukkaako tietty menettely sellaista oikeutta, voidaan ottaa tuomioistuimessa käsiteltäväksi, jos asiasta on epätietoisuutta ja tästä on kantajalle haittaa.

2 momentti on kumottu L:lla 31.1.2013/110.

28 § (31.1.2013/110)

Tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa.

Riita- ja hakemusasioiden käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa.

29 § (31.1.2013/110)

Syyte 22 §:n 1 momentissa tarkoitetusta toiminimen loukkauksesta käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun syyteasian yhteydessä voidaan käsitellä syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuva 23 §:n mukainen hyvitys- ja korvausvaatimus sekä 24 §:n 2 momentin mukainen vaatimus sen estämättä, mitä 28 §:ssä säädetään.

Tuomioistuin pysyy toimivaltaisena tutkimaan 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen, vaikka toimivallan perustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutos vaatimuksen esittämisen jälkeen.

29 a § (31.1.2013/110)

Edellä 29 §:ssä tarkoitettua asiaa käsittelevän tuomioistuimen oikeuteen pyytää lausunto rekisteriviranomaiselta sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 22 §:ssä säädetään markkinaoikeuden oikeudesta pyytää lausunto.

29 b § (31.1.2013/110)

Käsitellessään 29 §:ssä tarkoitettua asiaa käräjäoikeudella voi olla apunaan asiantuntijoina enintään kaksi markkinaoikeudesta annetun lain (99/2013) 7 §:n 2 momentissa tarkoitettua asiantuntijajäsentä.

Asiantuntijan on annettava kirjallinen lausunto käräjäoikeuden hänelle tekemistä kysymyksistä. Asiantuntijalla on oikeus tehdä kysymyksiä asianosaisille ja todistajille. Ennen asian ratkaisemista käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua asiantuntijan lausunnosta.

Asiantuntijan oikeuteen palkkioon sovelletaan, mitä markkinaoikeudesta annetun lain 37 §:ssä säädetään asiantuntijajäsenen palkkiosta.

29 c § (31.1.2013/110)

Edellä 29 §:ssä tarkoitettua asiaa käsittelevän tuomioistuimen velvollisuuteen ilmoittaa ratkaisusta rekisteriviranomaiselle sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 23 §:ssä säädetään markkinaoikeuden velvollisuudesta ilmoittaa ratkaisusta.

30 §

Valtion ja kunnan laitoksella on tässä laissa tarkoitettu yksinoikeus nimeensä niin kuin se olisi rekisteröity toiminimenä.

31 §

Toiminimeä kirjoitettaessa on koko toiminimi selvästi merkittävä ja toiminimen kirjoittajan on se allekirjoitettava. Kun aputoiminimi kirjoitetaan, on myös toiminimi mainittava.

Konkurssin tai selvitystilan aikana on toiminimi kirjoitettava muuttunutta asiantilaa osoittavin lisäyksin.

Toiminimen kirjoittamisessa on muutoin noudatettava, mitä siitä on erikseen säädetty.

32 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1979.

33 §

Tätä lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa rekisteröityyn toiminimeen, kuitenkin siten, että:

1) toiminimen rekisteröinti, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, voidaan 19 §:n 1 momentin nojalla kumota vain, jos se olisi ollut mahdollista ennen tämän lain voimaantuloa; ja

2) lain voimaantullessa kaupparekisteriin merkitty osuuskunta, jonka nimeen sisältyy yhdysosa ""-kunta"", säilyttää toiminimensä muuttamattomana sen estämättä, mitä 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa on säädetty.

Sen lisäksi, mitä on säädetty 10 vuoden vanhentumisajasta, on ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneesta toiminimen loukkauksesta johtuvasta vahingonkorvauksesta voimassa, että oikeus vahingonkorvaukseen on menetetty, jollei kannetta ole nostettu viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.