Published: 2014-12-18
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/647244/valtioneuvoston-asetus-maaseudun-hanketoiminnan-tukemisesta.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014) nojalla:
Tätä asetusta sovelletaan maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014), jäljempänä kehittämistukilaki, 4 luvussa tarkoitettuihin hanketukiin ja 66 §:ssä tarkoitettuun toimintaryhmän toimintarahaan.
Tätä asetusta sovelletaan tukiin, jotka myönnetään Euroopan unionin osaksi tai kokonaan rahoittamina.
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1) maaseutuasetuksella Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1305/2013;
2) yleisasetuksella Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1303/2013;
3) esittelytoimella sellaista uuden innovaation, taidon tai toimintamallin esittelyä, jonka tarkoituksena on niiden käytön leviäminen ja toiminnan kehittyminen;
4) pilotoinnilla tuotteen, palvelun tai menetelmän testausta pienessä mittakaavassa, jotta voidaan arvioida sen mahdollisuuksia menestyä täydessä mittakaavassa tai varsinaisilla markkinoilla;
5) klusterilla maaseutuasetuksen 2 artiklan 1 kohdan q alakohdassa määriteltyä klusteria;
6) yhteistyöhankkeella kahden tai useamman julkisoikeudellisen tai yksityisoikeudellisen yhteisön ryhmän tai näiden yhdistelmän toimintasuunnitelmaan perustuvaa yhteistyötä, jonka tarkoituksena on edistää ohjelman painopisteiden mukaisia uusien toimintatapojen luomista ja niiden käyttöönottoa sekä innovaatioiden ja muiden uudistusten kehittämistä maaseutuelinkeinojen edistämiseksi; edellä mainittujen lisäksi yhteistyöryhmään voi kuulua myös elinkeinoa harjoittavia luonnollisia henkilöitä; alihankintaa ei katsota edellä tarkoitetuksi yhteistyöksi;
7) viitekustannuksilla sellaisia yleisesti käytössä olevia yhtenäisiä kustannuksia, joita yritykset ja viranomaiset kyseisellä toimialalla pääasiassa käyttävät arvioidessaan toimenpiteiden kustannuksia;
8) lyhyellä toimitusketjulla toimitusketjua, jossa tuottajan ja kuluttajan välillä on enintään yksi väliporras; (23.4.2015/539)
9) yritysryhmällä vähintään kolmea yritystä, joiden koulutus- tai kehittämishankkeeseen vastuullinen toteuttaja hakee tukea sopimukseen perustuen; (23.4.2015/539)
10) maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksella tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettua komission asetusta (EU) N:o 702/2014; (23.4.2015/539)
11) yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettua komission asetusta (EU) N:o 651/2014. (23.4.2015/539)
Sen lisäksi, mitä kehittämistukilain 11 ja 28 §:ssä säädetään, kehittämishankkeen hankesuunnitelmaan tai sen liitteisiin tulee sisältyä:
1) selvitys hakijan toiminnasta, hakijan organisaatiosta ja taloudellisesta tilanteesta sekä hankkeen toteuttamiseen käytettävistä henkilö- ja muista voimavaroista;
2) hankkeen sisältö, tavoitteet ja kohderyhmä;
3) hankkeen toteutustapa ja -aika sekä mahdollinen kehittämistukilain 15 §:ssä tarkoitettu tuen siirtäminen;
4) hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt;
5) hankkeen kustannusarvio kustannuserittelyineen;
6) rahoitussuunnitelma;
7) arvio hankkeen tuloista; ja
8) hankkeen etenemisestä ja sen tuloksista tiedottaminen ja raportointi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei noudateta teemahankkeen hankesuunnitelmaan.
Rakentamista koskevaan suunnitelmaan on liitettävä seuraavat toimenpiteen toteuttamisen kannalta riittävän yksityiskohtaiset asiakirjat:
1) pääpiirustukset;
2) erikoissuunnitelmat, joilla on merkitystä hyväksyttävien kustannusten arvioinnissa;
3) rakennusselostus; ja
4) rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai -laskelma.
Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuuden ja laajuuden on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin.
Mitä 1 momentissa säädetään kehittämishankkeen hankesuunnitelmasta, noudatetaan myös toimintarahan käyttöä koskevaan suunnitelmaan.
Hanketuen hakijan on:
1) ilmoitettava se kehittämistukilain 13 §:ssä tarkoitettu tukimuoto, jota hakija haluaa käytettävän, ja esitettävä sen käytön tueksi tarvittava selvitys; ja
2) esitettävä hyväksyttävä selvitys niistä jakoperusteista, joiden mukaan kustannukset kohdennetaan suoraan tai laskennallisena osuutena tuetun toiminnan ja hakijan muun toiminnan kustannuksiksi.
Maaseudun innovaatioryhmän on lisäksi toimitettava kuvaus maaseutuasetuksen 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista menettelyistä, joilla varmistetaan päätöksenteon avoimuus ja vältetään eturistiriidat.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
1) tuettava hanke antaa hakijalle mahdollisuuden toteuttaa sellaisia hakijan toimintaan liittyviä lisätehtäviä, joiden toteuttaminen ilman tukea ei olisi mahdollista;
2) hanke on osallistunut avattuun hankkeiden hakuun ja täyttää valinnalle asetetut vähimmäisvaatimukset;
3) tuen hakijalla on toimivalta päättää hankkeesta ja vastata siitä aiheutuvista kustannuksista;
4) tuen hakijan ja hankkeen toteuttajan ollessa eri tahoja tuen hakija tai päätösvaltaa hakijayhteisössä käyttävä ei ole hallintolain (434/2003) 28 §:ssä tarkoitetulla tavalla esteellinen hankkeen toteuttajaan nähden;
5) tuen hakijan taloushallinto ja varojen käyttö on järjestetty siten, että tuen hakijan muun toiminnan kustannusten ja hankkeen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on eriytettävissä.
Tukea ei voida kuitenkaan myöntää tai myönnettyä tukea maksaa, jos tuen hakija ei ole noudattanut eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä tai kehittämistukilain taikka sen voimaan tullessa voimassa olleen maaseudun kehittämisen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) nojalla tehtyä takaisinperintäpäätöstä. Tukea ei myöskään myönnetä suuntaviivoista valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annetussa komission tiedonannossa (2014/C 249/01) tarkoitetulla tavalla vaikeuksissa olevalle yritykselle.
Tukea yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen tai yleishyödylliseen investointiin voidaan myöntää julkisoikeudelliselle yhteisölle sekä sellaiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle, jonka pääasiallinen tarkoitus on muu kuin taloudellinen toiminta tai jonka toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voiton tavoittelu.
Tukea yhteistyöhankkeeseen voidaan myöntää, kun hankkeeseen osallistuu vähintään kaksi yhteisöä. Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toimijalle.
Kehittämishanketukea voidaan myöntää ohjelman mukaisesti:
1) koulutustoimenpiteisiin;
2) tiedonvälitykseen ja esittelytoimiin;
3) selvityksiin ja suunnitelmien laatimiseen;
4) yleishyödyllisiin paikallisiin investointeihin pieninfrastruktuurien rakentamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi mukaan lukien matkailuun liittyvä pieninfrastruktuuri;
5) paikallisten palveluiden kehittämiseen;
6) kylien kehittämistoimiin, maaseutumaiseman ja luonnonarvoltaan merkittävien alueiden kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen ja ennallistamiseen;
7) yhteistyöhön perustuvien maataloutta, elintarvikealaa ja metsätaloutta kehittävien maaseudun innovaatioryhmien suunnitelmien toteutukseen;
8) elinkeinorakennetta uudistaviin, maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä kehittäviin ja yrittäjien yhteistyötä edistäviin yhteistyöhankkeisiin;
9) innovatiivisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, siihen sopeutumiseksi tai ympäristötoimiin vesien suojelemiseksi; sekä
10) kestävästi tuotettuun biomassaan perustuvia prosesseja kehittäviin hankkeisiin.
Jollei jäljempänä toisin säädetä, kehittämishanketukea voidaan myöntää seuraaviin hankkeesta aiheutuviin tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin:
1) palkkaus- ja palkkiokustannukset ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset lukuun ottamatta luontaisetuina suoritettavia kustannuksia;
2) matkakustannukset;
3) ostopalveluiden hankintakustannukset;
4) vuokrakustannukset; ja
5) muut kehittämishankkeen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset mukaan lukien pienhankinnat ja kohtuulliset tarjoilukustannukset hankesuunnitelman mukaisissa kokous-, koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, yhteistyöhankkeessa ja paikallisen toimintaryhmän hankkeessa tukikelpoisia ovat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön ja aiheutuvat ulkopuolisten asiantuntijoiden kutsumisesta suomalaisen osapuolen järjestämiin tilaisuuksiin sekä kustannukset, jotka liittyvät hankkeeseen sisältyvän kansainvälisen yhteistyön koordinointiin muussa valtiossa toimivan yhteistyökumppanin kanssa.
Yhteistyöhankkeessa ovat lisäksi tukikelpoisia tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka:
1) liittyvät menekinedistämistoimiin, jotka koskevat lyhyitä toimitusketjuja, paikallisten markkinoiden kehittämistä tai maaseutumatkailua; tai
2) aiheutuvat lyhytkestoisesta yrityskohtaisesta elinkeinotoiminnan arvioinnista tai testauksesta.
Koulutusta antavien henkilöiden koulutustoimenpiteessä välttämättömästä lisäkoulutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka liittyvät 13 §:ssä tarkoitettuihin kokonaisuuksiin, ovat tukikelpoisia.
Vastikkeettomien luovutusten (luontoissuoritus) arvo voidaan hyväksyä kustannukseksi yhteistyöhankkeita ja koulutus- ja tiedonvälitystoimenpiteitä lukuun ottamatta. Luontoissuoritusten yhteydessä kohtuulliset tarjoilukustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia.
Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen voidaan myöntää tukea, jos se ei muodostu valtiontueksi. Edellytyksenä on lisäksi, että ohjelman mukainen toiminta on sellaista, ettei siitä saatava hyöty rajoitu alueellisesti tai hyötyjien perusteella yhteen tai harvaan ennalta tiedossa olevaan ryhmään.
Jos yleishyödyllisen kehittämishankkeen lopputulos on sellainen, että siihen syntyy tekijänoikeus tai se täyttää patentin tai muun aineettoman oikeuden suojan saamisen edellytykset, tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei aineetonta oikeutta suojata eikä tekijänoikeutta tai muuta aineetonta oikeutta siirretä tuen saajalta yrityksen tai yritysten yksin tai pääasiassa hyödynnettäväksi.
Yleishyödyllisen kehittämishankkeen pääasiallisena tavoitteena ei saa olla tavanomaisten yrityksen kehittämiseen tai tuotekehitykseen liittyvien kustannusten poistaminen, eikä tuen avulla tule kehittää hyödykettä tai palvelua, joka on välittömästi tai vähäisin lisätoimin yrityksen tai tietyn yritysryhmän hyödynnettävissä korvauksetta tai käypää korvausta alemmalla hinnalla.
Tukea ei myönnetä sellaiseen toimintaan, joka kuuluu julkisoikeudellisen yhteisön lakisääteisen pakollisen perustehtävän hoitamiseen. Sellaiseen julkisoikeudellisen yhteisön harkinnanvaraiseen toimintaan, jonka perusteista säädetään lailla, voidaan myöntää tukea vain erittäin perustellusta syystä.
Yksityisenä rahoituksena voidaan hyväksyä vain sellainen vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ, joka on hankkeen toteuttamiseksi tarpeellista. Edellytyksenä on lisäksi, että työn tekijä on vähintään 15-vuotias.
Vastikkeetta tehdyn työn arvona pidetään 15 euroa tunnilta työn tekijää kohden. Jos vastikkeetta tehty työ tehdään traktorilla tai muulla vastaavalla työkoneella, työkoneen käyttämisen arvoksi luetaan lisäksi 30 euroa käyttötunnilta.
Yksityisestä rahoituksesta enintään 100 prosenttia voi olla vastikkeetta tehtyä työtä.
Yhteistyöhanketta voidaan tukea, jos kyse on sellaisesta elinkeinotoimintaa edistävästä kehittämishankkeesta, jonka tavoitteena on aitoon yhteistyöhön perustuen kehittää tai edistää:
1) uusia tuotteita, menetelmiä tai tekniikoita maa- ja metsätaloudessa, elintarvikesektorilla tai muissa uusiutuvaan biomassaan perustuvissa prosesseissa;
2) uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden pilottihankkeita;
3) maatalouden tuotantoalakohtaisia tuottajaryhmiä;
4) elintarvikkeiden tai biomassan toimitusketjun toimijoiden horisontaalista tai vertikaalista yhteistyötä, paikallisia markkinoita, lyhyitä toimitusketjuja tai niiden markkinointia;
5) energian säästöä tai innovatiivisia ilmastonmuutokseen sopeuttavia tai ympäristön tilaa parantavia menetelmiä ja käytäntöjä;
6) uuden tai uutta toimintaa aloittavan klusterin perustamista ja toimintaa;
7) hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tuottamista maatalouden yhteydessä;
8) mikroyritysten työprosessien, resurssien tai tilojen yhteiskäyttöä, matkailupalveluita ja niiden markkinointitoimenpiteitä; taikka
9) pienten maaseutuyritysten toimintasuunnitelmien lyhytkestoista arviointia ja testausta taikka uuteen teknologiaan ja osaamiseen perustuvaa maaseutuyritysten kehitystä.
Kehittämishanketukea voidaan myöntää, jos tuen määrä hakemuksen perusteella olisi vähintään 5 000 euroa.
Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Tukea koulutukseen, joka ei kohdistu tietylle toimialalle tai toimijajoukolle, voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Tuki koulutukseen, joka kohdistuu maatalouden alkutuotannon tai maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille, myönnetään maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Tuki koulutukseen, joka kohdistuu metsätalousalalle, myönnetään maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 38 artiklan mukaisesti. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Tuki koulutukseen, joka kohdistuu muille kuin 2 ja 3 momentissa mainituille mikro- ja pienyrityksille, myönnetään maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 47 artiklan mukaisesti. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 70 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Jos koulutus kohdistuu rajattuun joukkoon muita yrityksiä kuin maa- ja metsätalousyrityksiä, tuki voidaan myöntää yritysryhmälle niin, että tuki kohdennetaan vähämerkityksisenä tukena osallistujayrityksille. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Tukea tiedonvälityshankkeeseen voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Tukea tiedonvälityshankkeiden esittelytoimiin liittyviin investointeihin voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, tai, jos tuen hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Julkisoikeudelliselle yhteisölle voidaan myöntää tukea vain, jos muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta rahoituksesta on vähintään 40 prosenttia.
Maaseudun innovaatioryhmän hankkeen toteutukseen voidaan myöntää tukea maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 31 artiklan mukaisesti muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Yhteistyöhankkeeseen, johon ei sisälly valtiontukea, voidaan myöntää tukea muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Yhteistyöhankkeeseen, jossa hyödynsaajina ovat pienet yritykset ja jonka tuloksia levitetään laajasti, voidaan myöntää tukea yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 artiklan mukaisesti:
1) muu julkinen rahoitus mukaan lukien 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista hankkeelle, jonka tavoitteena on tuottaa yrityksille merkittävää tiedon ja osaamisen lisäystä sen oman toiminnan, uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi, prototyyppien rakentamiseksi tai näitä tukevaan pilottihankkeeseen;
2) muu julkinen rahoitus mukaan lukien 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja sekä niiden markkinointia edeltävää pilottihanketta, testausta ja esittelyä.
Edellä 9 a §:n 6 kohdan mukaiseen hankkeeseen voidaan myöntää tukea enintään 100 000 euroa kolmen vuoden aikana.
Yritysryhmälle, johon kuuluu enintään kymmenen yritystä, tuki voidaan myöntää niin, että tuki kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Yleishyödyllisen investoinnin tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 75 prosenttia tai, jos tuen hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö, 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Julkisoikeudelliselle yhteisölle voidaan myöntää tukea vain, jos muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta rahoituksesta on vähintään 30 prosenttia.
Vesihuoltoon kohdistuviin yleishyödyllisiin investointeihin tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Tietoliikenneyhteyksiin kohdistuviin yleishyödyllisiin investointeihin tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 70 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Vaikka yleishyödyllinen investointi toteutettaisiin osana muuta toimenpidettä, investoinnin tukitaso ei muutu.
Valtakunnallisten hankkeiden toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tukea ei myönnetä sellaiseen valtakunnalliseen hankkeeseen, jossa tuki olisi valtiontueksi katsottavaa tukea.
Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen tai kansainväliseen hankkeeseen muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 180 000 euroa. Paikallisten toimintaryhmien kansainvälisessä hankkeessa Suomen osuus kansallisen tuen määrästä muu julkinen rahoitus mukaan lukien voi olla enintään 180 000 euroa toimintaryhmää kohden.
Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan alueiden väliseen hankkeeseen muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 180 000 euroa toimintaryhmää kohden.
Jos tuki myönnetään paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä, tukitaso voi olla alempi kuin tässä luvussa säädetään.
Jos tukea ei myönnetä todellisten hyväksyttävien kustannusten perusteella, hankkeen tai toimintarahan välilliset kustannukset hyväksytään laskennallisina. Päätös välillisten kustannusten hyväksymisestä laskennallisina tehdään hankkeen koko toteuttamisajaksi ja se koskee hankkeen kaikkia toteuttajia. Laskennallisina välillisinä kustannuksina voidaan hyväksyä määrä, joka on 15 tai 24 prosenttia hankkeen tai toimintarahan hyväksyttävistä palkkauskustannuksista. Laskennallisia kustannuksia ei voida hyväksyä hankkeissa, jotka eivät sisällä palkkakustannuksia.
12 § on kumottu A:lla 23.4.2015/539.
Tukea voidaan myöntää maaseutuasetuksen 14 artiklassa tarkoitettuun koulutukseen, sekä koulutukseen, joka ei kohdistu tietylle toimialalle tai toimijajoukolle.
Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä koulutukseen, joka koskee maaseudun asukkaiden osaamisen ja toimintavalmiuksien kehittämistä ja yhteistyövalmiuksien lisäämistä.
Koulutuksen on oltava pääsääntöisesti ryhmille suunnattavaa monimuotokoulutusta. Enintään puolet koulutuksesta voidaan toteuttaa vierailuina tiloilla, kiinteistöillä, yrityksissä tai muissa vastaavissa tiloissa.
Tukea voidaan myöntää sellaiseen 13 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen, joka vastaa yhteensä vähintään kahtakymmentä kestoltaan vähintään 45 minuutin oppitunnin koulutusjaksoa. Koulutus voidaan antaa yhdessä tai useammassa jaksossa. Tuettu opintokokonaisuus voi yhteensä käsittää enintään opintokokonaisuuden, joka vastaa 45 opintopistettä taikka niiden laajuutta vastaavaa opintomäärää.
Koulutuksen kesto voi olla 1 momentissa säädettyä lyhyempi, jos koulutustoimenpide toteutetaan osana muuta kehittämishanketta.
Tiedonvälitystä voidaan tukea, jos kyseessä on maaseutuasetuksen 14 artiklassa tarkoitettu esittelytoimi tai muu sellainen toiminta, jossa välitetään tietoa uusista tuotanto-, markkinointi- tai palvelumenetelmistä tai muista liiketoiminnan olennaista parantamista koskevista menetelmistä tai jossa välitetään energia-, ympäristö- ja maaseututietoutta yrityksille tai alueen asukkaille, yhteisöille ja muille toimijoille. Tukea ei myönnetä tiedonvälitykseen, jos tuki olisi valtiontueksi katsottavaa tukea tai toimenpiteen pääasiallinen tarkoitus on hyödyttää yhtä tai vain vähäisessä määrin useampaa yksityistä elinkeinonharjoittajaa tai yritystä.
Tukea voidaan myöntää sellaiseen koulutukseen, joka täydentää käytännön kokemusta ja säännönmukaista oppivelvollisuuteen perustuvaa koulutusta, keskiasteen tutkintoa taikka yliopisto- tai korkeakoulututkintoa kuulumatta osana perus- tai jatkokoulutustutkintoon.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saajalla tai, jos koulutustoimenpiteen toteuttaa muu kuin tuen saaja, toteuttajalla on koulutustoimenpiteen laatuun ja laajuuteen nähden ammattitaitoinen kouluttaja ja muuta tiedonvälitystä koskevassa toimenpiteessä sen sisältöön ja vaativuuteen nähden ammattitaitoinen toteuttaja.
Koulutus- ja tiedonvälityspalveluja tarjoavilla yksiköillä tulee olla tarvittava pätevyys ja asianmukaiset valmiudet. Koulutus- tai tiedonvälityspalveluja tarjoavan organisaation tulee varmistua henkilöstön pätevyydestä. Henkilöstölle on tarjottava säännöllisesti tehtävien hoitamisen edellyttämää koulutusta. Tuensaajien on tarvittaessa voitava osoittaa, että hankkeessa työskentelevillä on hankkeen toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen.
Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille toimijoille. Investoinnin kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä.
Investoinnin pysyvyydestä säädetään yleisasetuksen 71 artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa. Jos investointi toteutetaan muun kuin tuen saajan omistamalla tai hallitsemalla alueella taikka vastaavassa rakennuksessa taikka muussa kohteessa, tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että alueen omistaja ja tarvittaessa haltija on antanut suostumuksensa investointiin ja siihen, että tuettu kohde on alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. Käyttöoikeuden säilyminen on varmistettava asianmukaisesti.
Jos tuettavaan hankkeeseen sisältyy rakentamisinvestointeja, tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että tuen saaja pitää kohteen asianmukaisesti vakuutettuna, kunnes tuki on maksettu kokonaan. (23.4.2015/539)
Sen lisäksi, mitä 7 §:ssä säädetään, tukea voidaan myöntää yleishyödyllisen investoinnin toteuttamiseksi tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat:
1) rakennuksen hankkimisesta ja rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta, rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimisesta, suunnittelusta, työpalkoista ja urakoinnista;
2) rakennuksen hankinnan yhteydessä maapohjan hankkimisesta siltä osin kuin maan osuus ei ylitä kymmentä prosenttia koko kiinteistön hankinnan tukikelpoisista kustannuksista;
3) koneiden, laitteiden ja välineiden hankinnasta;
4) pienimuotoisen, paikallisen vesihuoltotoimenpiteen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten kuin vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 7 §:ssä säädetään;
5) pienimuotoisen tietoliikenneverkon ja vastaavan verkon suunnittelusta ja rakentamisesta ja laitehankinnoista sekä verkon rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta;
6) viranomaisluvista, rekisteröintimaksuista ja muista vastaavista kuluista;
7) palo- ja talkoovakuutusmaksuista, jotka kohdistuvat hankkeen toteutusaikaan.
Tukea voidaan lisäksi myöntää maaseutuasetuksen 45 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin yleiskuluihin sekä d alakohdassa tarkoitettuihin tietokoneohjelmistojen hankkimisesta tai kehittämisestä ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien sekä tavaramerkkien hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Tukea voidaan myöntää vain uusien 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen koneiden, laitteiden ja välineiden hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.
Hankittaessa rakennus tai rakennus maapohjineen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
1) rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen taikka kiinteistön hankintaan ei ole myönnetty ja maksettu luovutusta edeltävän kymmenen vuoden aikana Euroopan unionin rahoitusta;
2) rakennus soveltuu harjoitettavaan toimintaan tai on vähäisin kustannuksin muutettavissa sellaiseksi sekä täyttää aiotussa käyttötarkoituksessaan, mitä laissa tai lain nojalla säädetään tai määrätään sellaiselle rakennukselle asetetuista vaatimuksista;
3) rakennuksen tai kiinteistön kauppahinta ei ylitä sen käypää arvoa.
Sen lisäksi, mitä kehittämistukilain 26 §:n 1 momentissa säädetään, tukea teemahankkeeseen voidaan myöntää:
1) helpottamaan yhteisöjen mahdollisuuksia hyödyntää ohjelman rahoitusta alueen paikallisessa kehittämisessä; ja
2) edistämään toimintaryhmän paikallisen strategian toteuttamista.
Teemahanke koostuu erilaisista toimenpiteistä, joilla toteutetaan hankesuunnitelmaa.
Teemahankkeen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimintaryhmä:
1) tukea hakiessaan on esittänyt suunnitelman toimenpiteiden valintamenettelystä ja teemahanketta toteuttavista toimenpiteistä; ja
2) varmistaa, että toimenpiteiden toteuttajilla on riittävät taloudelliset edellytykset ja osaaminen toimenpiteiden toteuttamiseen.
Sen lisäksi, mitä 7 ja 18 §:ssä säädetään hyväksyttävistä kustannuksista, teemahankkeen tukikelpoisiin kustannuksiin voi sisältyä hankkeen kokoamisesta, yhteistyöstä tai kokemusten vaihdosta aiheutuvia kustannuksia, jos hankkeen sisällöllinen tai määrällinen laajuus tätä edellyttää. Hankkeen kokoamisesta, yhteistyöstä ja kokemusten vaihdosta aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset saavat olla enintään 25 prosenttia teemahankkeen kokonaiskustannuksista.
Paikallisen toimintaryhmän tulee ilmoittaa teemahankkeen toimenpiteissä tai toimijoiden määrässä tapahtuvista muutoksista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Mikäli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että muutos on merkittävä, toimintaryhmän tulee lähettää teemahanketta koskeva muutoshakemus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
Edellytyksenä kehittämistukilain 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kertakorvauksen myöntämiselle on, että hanke on luonteeltaan kertakorvaukseen soveltuva eikä hanketta toteuteta julkisena hankintana. Kertakorvausta haettaessa hakijan on toimitettava tuen suuruuden määrittelyä varten yksityiskohtainen kustannusarvio perusteluineen sekä arvio ulkopuolisilta tehtävistä hankinnoista.
Kertakorvausmenettelyä koskevassa tukipäätöksessä on yksilöitävä hankkeessa tehtävä tulos tai toimenpide ja toteutumisen todentamiseksi tarvittavat asiakirjat niin, että hankkeen toteutumisesta päätöksen mukaisesti voidaan varmistua. Hankkeen toteuttaminen voidaan jaotella erillisiin osiin, jos se hankkeen luonteen vuoksi on mahdollista. Kertakorvauksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon käypä hintataso.
Hankkeessa, jossa tuki on myönnetty kertakorvauksena, tukipäätöstä voidaan muuttaa vain toteuttamisajan osalta.
Kertakorvausmenettelyllä rahoitetussa hankkeessa kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että hankkeessa aikaansaatu tulos tai tehty toimenpide on tuen myöntämistä koskevan päätöksen mukainen. Hankkeen muun julkisen rahoituksen hyväksymisen edellytyksenä on, että maksuhakemuksen yhteydessä toimitetaan tosite, josta rahoituksen toteutuminen voidaan todentaa.
Hankkeen prosenttimääräisinä välillisinä kustannuksina voidaan hyväksyä 24 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Jos hankkeessa on sen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakulut, voidaan prosenttimääräisinä välillisinä kustannuksina hyväksyä 15 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista.
Prosenttimääräisinä korvattaviin välillisiin kustannuksiin sisältyvät toimistokustannukset, hankehenkilöstön matkakustannukset, hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin, hankehenkilöstön työterveyskustannukset, hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset ja tarjoilukustannukset sekä hankkeen ohjausryhmän kustannukset. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa hankkeessa, jossa on erityisen korkeat matkakulut, prosenttimääräisinä korvattaviin välillisiin kustannuksiin eivät kuitenkaan sisälly hankehenkilöstön matkakustannukset.
Hankkeen muut kuin 2 momentin mukaiset kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen.
Mitä tässä pykälässä säädetään hankkeesta ja hankehenkilöstöstä, koskee myös toimintaryhmää ja toimintarahaa.
Tukea ei myönnetä:
1) sellaisten hankintojen kustannuksiin, jotka on tehty hakijalta, hänen perheenjäseneltään, hakijan tai hänen perheenjäsentensä määräysvallassa olevalta yritykseltä tai hakijan yrityksen johtavassa asemassa olevalta henkilöltä, jollei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tahoilta;
2) korkoihin, provisioihin ja varainsiirtoveroon sekä muihin investoinnin tai muun toimenpiteen rahoituksesta aiheutuviin kustannuksiin;
3) leasingkustannuksiin, jos sopimuksen kohteena oleva kone tai laite sopimusehtojen mukaisesti siirtyy hakijan omistukseen;
4) osamaksulla hankittavan koneen tai laitteen maksueriin, jos hankitun omaisuuden omistusoikeus ei siirry hankkeen toteutusaikana;
5) arvonlisäveroon, joka ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi ja hakija ei esitä selvitystä siitä, että kustannuksesta ei ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta;
6) kustannuksiin, jotka eivät jää hakijan lopulliseksi menoksi palautuksen, hyvityksen tai muun vastaavan syyn johdosta;
7) kustannuksiin, jotka aiheutuvat hakijan muusta kuin hankkeen toteuttamiseen liittyvästä säännöllisestä tavanomaisesta toiminnasta tai siihen liittyvästä suhdetoiminnasta;
8) palkkoihin ja palkkioihin siltä osin, kuin ne ylittävät vastaavasta tehtävästä yleisesti maksettavan palkan ja palkkion määrän;
9) muihin palkkaukseen kuuluviin kustannuksiin kuin lakisääteisistä tai työnantajaa velvoittavasta työehtosopimuksesta johtuviin kustannuksiin;
10) matkakustannuksiin siltä osin, kuin ne ylittävät määrän, joka korvattaisiin matkan suorittamisen aikana voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaan;
11) sellaisen työntekijän palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin, joka ei ole tukea haettaessa ollut hakijan vakinaisen viran haltija tai toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä, jos virka tai toimi täytetään yli vuodeksi eikä kyseinen virka tai toimi ole ollut julkisesti haettavana;
12) virkamiehen matkakustannuksiin ja kokouspalkkioihin, jos tehtävä kuuluu virkamiehen viranhoitoon.
Hankkeen kustannuksiksi voidaan hyväksyä sellainen osuus hakijan toiminnan kustannuksista, joka tosiasiallisesti aiheutuu hankkeen toteuttamisesta.
Kun hankkeelle myönnetään tukea tosiasiallisten hyväksyttävien kustannusten perusteella, kustannusten tulee olla todennettavissa ja ne tulee kohdentaa hankkeelle perustellulla, oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla.
Jos kustannus jaetaan vähintään kahden tuetun hankkeen tai toimintaryhmän toimintarahalla korvattavaksi kustannukseksi ja yhden tai useamman tuetun hankkeen kustannukseksi, tuetut osuudet yhteensä eivät saa ylittää tosiasiallista menoa.
Tuen myöntäjän on varmistettava hankkeen kokonaiskustannusarvion kohtuullisuus tukea myönnettäessä siltä osin kuin se on mahdollista. Kustannusten kohtuullisuudesta on kuitenkin varmistuttava kaikilta osin viimeistään ennen tuen maksamista.
Jos hankintaan ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007), kustannusten kohtuullisuuden arvioinnissa voidaan käyttää viitekustannuksia. Jos viitekustannuksia ei ole käytettävissä, tuen hakijan tulee toimittaa yli 2 500 euron suuruisissa hankinnoissa selvitys tavanomaisesta hintatasosta, riittävä määrä tarjouksia tai muu selvitys, jonka perusteella kustannusten kohtuullisuus on mahdollista arvioida. Tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan tavaran- tai palveluntoimittajien yleisesti käyttämiä hintoja.
Jos 2 momentissa tarkoitettuja menettelytapoja kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi ei ole voitu käyttää, tuen myöntäjän on muulla tavoin varmistettava kustannusten kohtuullisuus.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on toimenpiteen toteuttamisen kannalta välttämättömän lainvoimaisen viranomaisluvan esittäminen.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, tuki voidaan perustelluista syistä myöntää lainvoimaa vailla olevan luvan perusteella edellyttäen, että tukipäätökseen otetaan ehto, jonka mukaan lainvoimainen lupa on esitettävä ensimmäisen maksuhakemuksen yhteydessä tai viimeistään ennen tuen viimeisen erän maksamista.
Edellä 2 momentissa säädettyä poikkeusta ei sovelleta ympäristölupaan. Sitä ei sovelleta myöskään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiseen lupaan, ellei tuen hakija ole saanut mainitun lain 144 §:n mukaista aloittamisoikeutta.
Kehittämishanke katsotaan aloitetuksi, kun hankkeen toteuttaja allekirjoittaa hankkeen toteuttamiseen liittyvän sopimuksen, jota ei voida peruuttaa, tekee hankkeen toteuttamista koskevan hankinta- tai muun sopimuksen, sopimusta solmimatta maksaa hankkeeseen liittyvän kustannuksen taikka solmii palvelusopimuksen.
Aloittamisena ei kuitenkaan pidetä kansainvälisen, valtakunnallisen tai alueiden välisen hankkeen toteuttamisessa tarvittavaa yhteistyötä, suunnitteluun liittyviä yleiskuluja taikka kehittämistukilain 15 §:ssä säädettyä tuen siirtämistä koskevan sopimuksen tekemistä.
Investoinnin aloittamiseksi katsotaan:
1) rakennustöiden alkaminen;
2) hankinnan toimitus;
3) hankinnan maksaminen; tai
4) muun sitoumuksen tekeminen, joka tekee investoinnista peruuttamattoman.
Investointia ei kuitenkaan katsota aloitetuksi, jos tuettava investointi sisältää useita hankintoja ja 1 momentissa tarkoitetun hankinnan arvo on vähäinen suhteessa investoinnin hyväksyttävään kokonaiskustannukseen.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrää tuettavalle hankkeelle kehittämistukilain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetun toteutusajan.
Toteutusaika on määrättävä siten, että tuettava hanke voidaan toteuttaa ja tuki maksaa ohjelman toteuttamiselle ja tukien maksamiselle asetetussa määräajassa.
Jos tuen saaja hankkeen aloittamisen jälkeen poikkeaa merkittävästi tuen myöntämistä koskevalla päätöksellä hyväksytystä suunnitelmasta, suunnitelmasta poiketen toteutettavan hankkeen kustannukset voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi vain, jos muutosta koskeva hakemus toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tai toimintaryhmälle, jos tuki rahoitetaan toimintaryhmän rahoituskiintiöstä, ennen kuin muutoksesta aiheutuvat kustannukset syntyvät.
Hankkeen toteutusaikaa voidaan pidentää, jos pidentämiselle on hyväksyttävä syy, joka ei ollut ennakoitavissa, ja toteutusajan pidentäminen on hankkeen toteutumisen kannalta välttämätöntä.
Hankesuunnitelman muuttamisella ei saa lisätä hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia muusta kuin erityisen perustellusta syystä. Jos kehittämishankkeeseen saadaan tukipäätöksestä poikkeavaa muuta julkista rahoitusta tai hankkeen yksityinen rahoitus toteutuu tukipäätöksestä poikkeavalla tavalla, tukipäätökseen on tehtävä hankkeen rahoitusta koskeva muutos.
Toimintarahalla rahoitetaan kustannuksia, jotka aiheutuvat paikallisen toimintaryhmän toteuttaman paikallisen kehittämisstrategian hallinnoinnista ja toiminnan edistämisestä.
Toimintarahan kustannukset on eriteltävä yleisasetuksen 35 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin toimintakustannuksiin ja e alakohdassa tarkoitettuihin toiminnan edistämistä koskeviin kustannuksiin.
Toimintarahaa voidaan myöntää toimintarahan käyttöä koskevan suunnitelman mukaisesti seuraaviin toimintaryhmänä toimimisesta aiheutuviin kohtuullisiin ja tarpeellisiin kustannuksiin:
1) palkkaus- ja palkkiokustannukset ja niihin liittyvät työehtosopimuksen mukaiset kustannukset lukuun ottamatta luontaisetuina suoritettavia kustannuksia;
2) matkakustannukset;
3) ostopalvelut, mukaan lukien lakisääteiset työterveyskustannukset ja yleislääkäritasoisen työterveyshuollon Kela-korvauksen ylittävät kustannukset, sekä työkyvyn ylläpitämiseen liittyvä kuntoutus;
4) kokouspalkkiot ja muut kokouskustannukset;
5) toimitilojen vuokrakustannukset;
6) palovakuutusmaksut ja muut vakuutusmaksut, jotka ovat toiminnan kannalta tai toiminnan turvaamisen kannalta keskeisiä;
7) toimintaryhmätyössä tarpeellisten erityistaitojen hankinta- ja osaamisen täydentämiskustannukset;
8) paikallisen strategian toteuttamiseen liittyvät viestintäkustannukset; ja
9) muut toimintaryhmänä toimimisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien pienhankinnat sekä koneiden ja laitteiden vuokrakustannukset.
Jos toimintaryhmä poikkeaa merkittävästi toimintarahan käyttöä koskevasta suunnitelmasta, kustannukset voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi vain, jos muutosta koskeva hakemus toimitetaan Maaseutuvirastolle ennen kuin muutoksesta aiheutuvat kustannukset syntyvät.
Tämän asetuksen mukaista tukea hankkeelle voi hakea jatkuvasti. Rahoitettavat hankkeet valitaan vähintään kolme kertaa vuodessa.
35 a § sovelletaan 1.1.2016 alkaen.
Yleishyödyllisen investoinnin tuki maksetaan enintään kuudessa erässä. Viimeinen erä on vähintään 20 prosenttia myönnetyn tuen määrästä.
Jos tuki myönnetään kertakorvauksena, maksuerät voidaan maksaa tukipäätöksessä hyväksyttyjen tavoitteiden tai toimenpiteiden toteuduttua. Viimeinen erä voidaan maksaa, kun hyväksytyn suunnitelman mukaiset toimenpiteet on kokonaisuudessaan toteutettu. Maksueriä voi kaikkiaan olla enintään kolme.
Toimintaraha maksetaan vuosittain kahdessa erässä tukipäätöspäivämäärästä lukien.
Ennakko luetaan yhdeksi maksueräksi.
Hankkeen tuloja ovat hankkeen toteuttamiseksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen sekä hankkeen tuotosten myynnistä saadut tulot sekä hankkeen hyödykkeistä ja toimitiloista saadut käyttökorvaukset.
Hankkeen tulot vähennetään hyväksyttävistä kustannuksista maksettavan tuen määrää laskettaessa. Huomioon otetaan tulot, jotka maksetaan tuen saajalle hankkeen toteuttamisaikana.
Tukea voidaan maksaa ennakkona yksityisoikeudelliselle yleishyödylliselle yhteisölle, jos:
1) hakijalla ei ole merkittäviä omia tuloja tai hankkeen väliaikaisrahoitukseen käytettävissä olevaa varallisuutta;
2) vaara hankkeen toteutumatta jäämisestä on vähäinen; ja
3) ennakon maksaminen ei vaikeuta tuen käytön tarkoituksenmukaista valvontaa.
Tuesta voidaan maksaa ennakkona enintään 20 prosenttia myönnetyn tuen määrästä. Ennakko on kuitenkin enintään 100 000 euroa. Ennakon määrässä on otettava huomioon hankkeen kesto ja laajuus sekä hankkeen toteuttamisen ajoitus. Ennakon maksamiseksi voidaan edellyttää vakuuden asettamista. Tukea voidaan maksaa ennakkoon vain kerran hankkeen tai toimintarahan käyttöä koskevan suunnitelman toteuttamiseksi.
Ennakkoa vastaavien kustannusten syntyminen otetaan huomioon tuen ensimmäisestä maksuerästä lähtien. Ennakkoa kuitataan 30 prosenttia jokaisen maksuerän määrästä siihen saakka kunnes ennakko on kokonaisuudessaan kuitattu. Kuitenkin koko jäljellä oleva osuus ennakosta tulee kuitata viimeistään viimeisessä maksuerässä. Tuen saajan ilmoituksella voidaan kuittauksessa käyttää myös edellä mainittua suurempaa prosenttia.
Lukuun ottamatta ennakkoa tuesta maksetaan tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. Tuen maksun edellytyksenä on lisäksi, että muun tukipäätöksen mukaisen rahoituksen toteutumisesta tukipäätöksen mukaisesti esitetään selvitys.
Todellisiin, hyväksyttäviin kustannuksiin perustuvan tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja liittää maksamista koskevaan hakemukseen erittelyn toimenpiteessä aiheutuneista menoista ja toimenpiteen etenemisestä kehittämistukilain 44 §:n 4 momentin mukaisesti. Maksuasiakirjoista tulee käydä ilmi suoritettu hankinta. Ennen kuin tuki voidaan maksaa, menon tulee olla tuen saajan maksama ja kirjattuna tuen saajan kirjanpitoon hankkeen menoksi.
Prosenttimääräisenä korvauksena hyväksyttävät välilliset kustannukset maksetaan tukipäätöksen mukaisesti.
Kun tuki on myönnetty kertakorvauksena, hankkeen toteutuminen arvioidaan tukipäätöksellä hyväksytyn suunnitelman sekä tukipäätöksen ehtojen perusteella. Kertakorvaus voidaan maksaa, kun tukipäätöksessä yksilöidyn hankkeessa tehtäväksi edellytetyn tuloksen tai toimenpiteen toteutumisesta tukipäätöksen mukaisesti on varmistuttu.
Tuen viimeisen erän maksamista on haettava neljän kuukauden kuluessa hankkeen tai toimintarahaa koskevan suunnitelman toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä. Siltä osin kuin hankkeeseen tai toimintarahaa koskevan suunnitelman toteuttamiseen sisältyy hyväksyttäviä palkkakustannuksia, tuen viimeisen erän maksamista on haettava loppumaksun jälkeen maksettavan lomarahan, -palkan tai -korvauksen osalta kuukauden kuluessa siitä, kun lomaraha, -palkka tai -korvaus on työsuhteen perusteella viimeistään maksettava.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää hankkeen ja Maaseutuvirasto toimintarahan osalta, että tuki voidaan maksaa määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut hankkeen toteutukseen, viivästyminen ei vaikeuta ohjelman toteuttamista eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi edellyttää tuen myöntämistä koskevassa päätöksessään, että hankkeelle asetetaan ohjausryhmä.
Ohjausryhmä on asetettava valtakunnallista ja alueiden välistä toimintaa koskevaa hanketta varten sekä sellaista laaja-alaista hanketta varten, jonka hyväksyttävät kustannukset ovat vähintään 300 000 euroa ja johon myönnetään tukea 100 prosenttia. Ohjausryhmä voidaan asettaa muuta hanketta varten, jos:
1) hankkeen hyväksytty kustannusarvio on vähintään 50 000 euroa; ja
2) hankkeella on laajoja vaikutuksia yritystoimintaan, alueen elinkeinonharjoittajien toimintaedellytyksiin tai alueelliseen hyvinvointiin.
Painavasta syystä ohjausryhmä voidaan asettaa myös hankkeelle, jonka hyväksyttävät kustannukset ovat vähemmän kuin 50 000 euroa.
Jollei hakija ole hakemuksessaan esittänyt ohjausryhmän asettamista ja ohjausryhmän jäseniä mukaan lukien toimintaryhmän edustaja haettaessa tukea toimintaryhmän myöntökiintiöstä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ennen tuen myöntämistä koskevan päätöksen tekemistä pyydettävä hakijaa nimeämään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajaa lukuun ottamatta muut ohjausryhmän jäsenet. Ohjausryhmän jäseneksi ei saa nimetä sitä, joka ei ole antanut tehtävään kirjallista suostumustaan.
Ohjausryhmän on:
1) ensimmäisessä kokouksessaan valittava ohjausryhmälle puheenjohtaja ja sihteeri sekä päätettävä pöytäkirjojen tarkastamisen menettelytavasta;
2) pidettävä pöytäkirjaa ohjausryhmässä käsitellyistä asioista ja ohjausryhmän hankkeiden toteutusta koskevista näkökohdista;
3) kokoonnuttava vähintään kerran vuodessa seuraamaan hankkeen toteutumista;
4) käsiteltävä asiat, jotka koskevat hankkeen toteutumista hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti;
5) toimitettava ohjausryhmän kokouksen pöytäkirja tiedoksi tuen myöntäneelle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä toimintaryhmälle sellaisen tuen osalta, joka rahoitetaan toimintaryhmän rahoituskiintiöstä;
6) annettava lausunto hankkeen toteutuksesta ja loppuraportista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä toimintaryhmälle, jos tuki on myönnetty toimintaryhmän rahoituskiintiöstä.
Tuen vaikuttavuuden seuraamiseksi ja arvioimiseksi tuen saajan on annettava maaseutuasetuksen 71 artiklan mukaisesti vaadittavat indikaattori- ja seurantatiedot sekä muut tarvittavat tiedot tuettavan hankkeen vaikutuksista.
Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2014.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015. Sen 35 a §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2016.
