Advanced Search

Käräjäoikeuslaki


Published: 1993-06-28
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/646024/krjoikeuslaki.html

Subscribe to a Global-Regulation Premium Membership Today!

Key Benefits:

Subscribe Now for only USD$40 per month.

Käräjäoikeuslaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Käräjäoikeudet (29.12.2009/1751)
1 § (29.12.2009/1751)

Yleisiä alioikeuksia ovat Ahvenanmaan käräjäoikeus, Espoon käräjäoikeus, Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Hyvinkään käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Kainuun käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Kemi-Tornion käräjäoikeus, Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Lapin käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Pohjois-Savon käräjäoikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Satakunnan käräjäoikeus, Tuusulan käräjäoikeus, Vantaan käräjäoikeus, Varsinais-Suomen käräjäoikeus ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeus.

Käräjäoikeuden lainoppineet jäsenet (29.12.2009/1751)
1 a § (29.12.2009/1751)

Käräjäoikeudessa on laamannin ja käräjätuomarin virkoja.

Laamannin ja käräjätuomarin nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000).

Laamanni on hallintoasioissa viraston päällikkö.

Käräjäoikeuksien tuomiopiirejä yhdistämällä perustetussa käräjäoikeudessa voi yhdistämisen niin edellyttäessä tilapäisesti olla useampi kuin yksi laamannin virka. Tällöin yhteen niistä kuuluu toimiminen viraston päällikkönä. Mitä laissa tai asetuksessa säädetään laamannista, koskee tällaisessa käräjäoikeudessa päällikkönä toimivaa laamannia.

Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen hallintotuomari toimii myös Ahvenanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarina.

1 b § (29.12.2009/1751)

Kaksikielisessä käräjäoikeudessa tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiirin väestön vähemmistön kielellisten oikeuksien turvaamiseksi riittävä määrä käräjätuomarin virkoja, joihin nimitettävien kielitaitoa koskevasta kelpoisuudesta säädetään tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 §:n 2 momentissa. Tällaisia virkoja tulee kuitenkin olla vähintään yksi.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, kuinka monta 1 momentissa tarkoitettua virkaa kussakin kaksikielisessä käräjäoikeudessa on.

2 §

1 momentti on kumottu L:lla 25.2.2000/210.

Ahvenanmaan maakuntahallitukselta on hankittava lausunto ennen Ahvenanmaan käräjäoikeuden laamannin nimittämistä. (28.6.1994/549)

3 momentti on kumottu L:lla 25.2.2000/210.

3 § (21.12.2000/1182)

Kiinteistönmuodostamislain 241 a §:ssä (554/1995) säädetyssä maaoikeusasioita käsittelevässä käräjäoikeudessa on maaoikeusasioita käsittelevän käräjätuomarin virka (maaoikeusasioiden vastuutuomari). Virkaan kuuluu velvollisuus osallistua maaoikeusasioiden ohella käräjäoikeuden muidenkin asioiden käsittelemiseen.

Käräjäoikeuden laamanni määrää lisäksi vähintään yhden käräjäoikeuden tuomareista käsittelemään maaoikeusasioita viiden vuoden määräajaksi kerrallaan.

Sen lisäksi mitä tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) 11 §:ssä on säädetty, maaoikeusasioiden vastuutuomarin tulee olla perehtynyt kiinteistölainsäädäntöön ja kiinteistöasioiden käsittelyyn.

3 a § (10.6.2011/608)

Käräjäoikeudessa voi olla käräjäviskaalin virkoja.

Käräjäviskaalin on oltava oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on kokemusta tuomarin tehtävän hoitamisesta.

Hovioikeus nimittää käräjäviskaalin. Laamanni nimittää käräjäviskaalin määräajaksi.

3 b § (10.6.2011/608)

Käräjäviskaali voi ilman eri määräystä suorittaa kaikkia niitä tehtäviä, joita käräjänotaari on tämän lain nojalla tai laamannin määräyksestä toimivaltainen suorittamaan.

4 § (10.6.2011/608)

Käräjäoikeudessa voi olla lisäksi käräjänotaareita.

Käräjänotaariksi voidaan nimittää oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut ja tuomarinvalan vannonut tai tuomarinvakuutuksen antanut henkilö, jolla on lainkäyttötehtävissä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet sekä soveltuvuus oikeudelliseen ratkaisutoimintaan.

4 a § (10.6.2011/608)

Käräjäviskaaliksi voidaan nimittää 3 a §:n 2 momentissa ja käräjänotaariksi 4 §:n 2 momentissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset

täyttävä henkilö, jolla on käräjäoikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä:

1) yksikielisessä käräjäoikeudessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; sekä

2) kaksikielisessä käräjäoikeudessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Ahvenanmaan käräjäoikeuden käräjänotaarien kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtioneuvoston asetuksella.

5 §

Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n 2 momentissa ja 3 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa on puheenjohtajan ja yhden muun jäsenen oltava käräjäoikeuden laamanni tai käräjätuomari. (5.12.2008/813)

Hovioikeus voi tarvittaessa määrätä 1 momentissa tarkoitetun kokoonpanon puheenjohtajana tai jäsenenä toimimaan käräjäoikeuden esityksestä saman hovioikeuspiirin toisen käräjäoikeuden lainoppineen jäsenen taikka hovioikeuden jäsenen tai viskaalin, joka on kelpoinen apujäseneksi.

Ennen määräyksen antamista tulee tehtävään määrättävälle ja sille käräjäoikeudelle, jota määräys koskee, varata tilaisuus tulla kuulluksi.

Käräjäoikeuden lautamiehet
6 §

Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. (1.4.1999/459)

Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamies on velvollinen eroamaan tehtävästään täyttäessään 68 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikosten esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja taikka muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö. (25.4.2014/340)

Jos lautamies menettää kelpoisuutensa tai muuten tulee sopimattomaksi lautamiehen tehtävään, käräjäoikeuden on oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa vapautettava hänet tehtävästään tai määrättävä, ettei lautamies määräaikana saa hoitaa lautamiehen tehtävää. Ennen tehtävänsä vapauttamista lautamiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. (5.12.2008/813)

7 § (5.12.2008/813)

Kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi.

Jos pääkäsittely on kesken 1 momentissa säädetyn toimikauden loppuessa, lautamiehen tehtävä jatkuu kunnes asia on käräjäoikeudessa ratkaistu.

Kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakaumaa.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, kuinka useassa istunnossa lautamies voi olla kalenterivuoden aikana.

8 §

Laamannin tulee huolehtia siitä, että lautamiehet osallistuvat käräjäoikeuden istuntoihin vuorojärjestyksessä.

Maaoikeuden puheenjohtaja kutsuu maaoikeuden jäseniksi lautamiehet yhdestä tai useammasta käräjäoikeudesta, jonka tuomiopiirissä kysymyksessä olevan toimituksen kohteena oleva alue, raja tai osa siitä on. Erityisestä syystä maaoikeuden jäseniksi voidaan kutsua myös käräjäoikeuden tuomiopiiriin maaoikeusasioissa kuuluvan muun käräjäoikeuden lautamiehet. (21.12.2000/1182)

8 a § (22.12.1994/1326)

Jos käräjäoikeuden kokoonpanoa ei saada päätösvaltaiseksi sen vuoksi, että lautamiehelle on tullut yllättävä este, eikä kokoonpanoa käräjäoikeuden toimintaa haittaamatta saada täydennetyksi lautamieheksi valitulla henkilöllä pitkien etäisyyksien tai muun paikallisista olosuhteista johtuvan erityisen syyn vuoksi, käräjäoikeuden puheenjohtaja voi kutsua lautamieheksi tehtävään kelpoisen henkilön. Tilapäiseksi lautamieheksi kutsutun on ennen tehtävään ryhtymistään vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus käräjäoikeudessa.

9 §

Lautamiehen vaaliin, valituksi tulleen lautamiehen oikeuteen kieltäytyä tehtävästä sekä lautamiehen tehtävän hoitamiseen valituksen käsittelyn ja vaalin aikana sovelletaan kunnallislain (953/76) kunnan luottamushenkilöä koskevia säännöksiä.

KunnallisL 953/1976 on kumottu L:lla 365/1995, ks. KuntaL 410/2015 10 luku.

10 §

Lautamiehen esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään.

11 §

Käräjäoikeuden 6 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen, joka koskee lautamiehen tehtävästä vapauttamista tai tehtävän hoitamisen jatkamista, saa asianomainen lautamies hakea muutosta hovioikeudelta valittamalla. Päätöstä on noudatettava valituksesta huolimatta.

12 § (21.11.1997/1010)

Lautamiehelle maksetaan valtion varoista:

1) palkkiota;

2) korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita lautamiestoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä; sekä

3) matkakustannusten korvausta ja päivärahaa.

Lautamiehen palkkion, korvausten ja päivärahan tarkemmat perusteet ja määrän vahvistaa oikeusministeriö.

Lautamies, joka katsoo, että hän ei ole saanut 1 ja 2 momentin mukaista palkkiota tai korvausta, voi vaatia oikaisua asianomaisen käräjäoikeuden laamannilta. Jollei oikaisuvaatimusta ole tehty vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana suorituksen olisi pitänyt tapahtua, on oikeus sanottuihin etuisuuksiin menetetty. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla lääninoikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Lääninoikeuden päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

12 a § (24.4.2015/478)

Lautamiehen tehtävän hoitamisessa sattuneesta tapaturmasta ja saadusta ammattitaudista suoritetaan korvaus valtion varoista samojen perusteiden mukaan kuin työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015) säädetään työtapaturmasta ja ammattitaudista. Korvausta suoritetaan siltä osalta kuin vahingoittuneella ei ole oikeutta työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen korvaukseen muun lain mukaan.

Asian, joka koskee korvauksen suorittamista 1 momentin nojalla valtion varoista, käsittelee Valtiokonttori. Mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työntekijästä, työnantajasta ja vakuutuslaitoksesta, sovelletaan vastaavasti lautamieheen, käräjäoikeuteen ja Valtiokonttoriin. Mitä työtapaturma- ja ammattitautilain IV osassa säädetään etuuksien toimeenpanosta, VIII osassa muutoksenhausta, oikaisumenettelyistä ja takaisinperinnästä sekä IX osassa tietojen antamisesta, saamisesta ja salassapidosta, tietojen maksuttomuudesta, terveydentilatiedoista maksettavista korvauksista, rahamäärien ja korvausten tarkistamisesta työeläkeindeksillä ja palkkakertoimella, rahamäärien pyöristämisestä, vakuutuslaitoksen takautumisoikeudesta, vakuutuslaitoksen oikeudesta saada takaisin maksamansa täyskustannusmaksu liikennevakuutuslaitokselta, esteellisyydestä, asiakirjojen säilyttämisestä sekä siirto- ja ulosmittauskiellosta sovelletaan myös tässä pykälässä tarkoitettuun korvausasiaan.

L:lla 478/2015 muutettu 12 a § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

12 a § (19.8.2005/629)

Lautamiehen tehtävän hoitamisessa sattuneesta tapaturmasta suoritetaan korvaus valtion varoista samojen perusteiden mukaan kuin tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) säädetään työtapaturmasta. Korvausta suoritetaan siltä osalta kuin vahingoittuneella ei ole oikeutta tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen muun lain mukaan.

12 b § (24.4.2015/478)

12 b § on kumottu L:lla 24.4.2015/478, joka tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

12 b § (19.8.2005/629)

Korvauksen hakemisesta, korvausvelvollisuudesta, korvauksesta, korvausasian käsittelystä, puhevallan käyttämisestä, tietojen salassapitovelvollisuudesta ja sen rikkomisesta, oikeudesta tietojen saamiseen, oikeudesta ja velvollisuudesta tietojen antamiseen, muutoksenhausta korvausasiassa annettuun päätökseen, Valtiokonttorin takautumisoikeudesta ja aiheettoman korvauksen takaisin perimisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä tapaturmavakuutuslaissa, ammattitautilaissa (1343/1988) ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetussa laissa (625/1991) säädetään. Mitä näissä laeissa säädetään työntekijästä, työnantajasta ja vakuutuslaitoksesta, sovelletaan vastaavasti lautamieheen, käräjäoikeuteen ja tapaturmavakuutuslain 9 ja 30 §:n säännökset huomioon ottaen Valtiokonttoriin.

13 §

Laamanni voi myöntää tunnustukseksi pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta käräjäoikeuden lautamiehenä herastuomarin arvonimen.

Käräjäoikeuden maaoikeusinsinöörit (21.12.2000/1182)
13 a § (19.12.2003/1204)

Käräjäoikeudessa voi olla maaoikeuden käsiteltäväksi säädettyjä asioita varten maaoikeusinsinöörin virkoja. Maaoikeusinsinööri on toimivaltainen käsittelemään maaoikeusasioita myös muissa maaoikeusasioita käsittelevissä käräjäoikeuksissa. Maaoikeusinsinöörien yhteistoiminta-alueista heidän työtilanteensa mukaan määrätään oikeusministeriön asetuksella.

Maaoikeusinsinöörin virkaan vaaditaan maanmittauksen alalla suoritettu tehtävään soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto sekä hyvä kokemus kiinteistötoimitusten suorittamisessa ja hyvä perehtyneisyys kiinteistöjen arviointiin. (13.12.2013/924)

Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena maaoikeusinsinöörin virkaan nimitettävällä on käräjäoikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä:

1) yksikielisessä käräjäoikeudessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; sekä

2) kaksikielisessä käräjäoikeudessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Maaoikeusinsinööri nimitetään virkaan samassa järjestyksessä kuin käräjätuomarista säädetään. Tuomarinvalintalautakunnan tulee ennen nimitysesityksen tekemistä hankkia maaoikeusinsinöörin viran hakijoista Maanmittauslaitoksen lausunto. Maaoikeusinsinöörillä on perustuslaissa tuomareille säädetty virassapysymisoikeus. (13.12.2013/924)

Tuomioistuinharjoittelu käräjäoikeudessa
14 § (10.6.2011/608)

Oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen tutkinnon suorittaneelle voidaan järjestää mahdollisuus tuomioistuinharjoitteluun käräjäoikeudessa siten, että hän toimii käräjänotaarina määräajan.

Tuomioistuinharjoitteluun kuuluu kaksi kuuden kuukauden pituista harjoittelujaksoa. Ensimmäinen jakso suoritetaan käräjäoikeudessa ja toinen käräjäoikeudessa, hovioikeudessa tai hallinto-oikeudessa.

Käräjäoikeus nimeää käräjänotaarille ohjaajaksi tuomarin tai käräjäviskaalin ja laatii harjoittelusuunnitelman tuomioistuinharjoittelun sisällöstä.

Käräjänotaarille voidaan perustellusta syystä myöntää lupa tuomioistuinharjoittelun keskeyttämiseen. Keskeytynyt harjoittelujakso suoritetaan loppuun samassa tuomioistuimessa.

Hovioikeus myöntää hakemuksesta varatuomarin arvonimen tuomioistuinharjoittelun suorittaneelle.

15 § (10.6.2011/608)

Määräyksen käräjänotaariksi antaa laamanni.

16 § (10.6.2011/608)

Käräjänotaarin tehtävät tulee järjestää siten, että hän perehtyy käräjäoikeuden toimintaan ja saa kokemusta tuomarintehtävistä.

17 § (10.6.2011/608)

Käräjänotaari saa ilman eri määräystä:

1) toimittaa avioliittoon vihkimisiä sekä käsitellä ja ratkaista käräjäoikeuden kansliassa oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 ja 14 §:ssä tarkoitettuja asioita ja hakemusasioita; sekä

2) oltuaan virassa kaksi kuukautta toimia käräjäoikeuden puheenjohtajana:

a) yhden tuomarin istunnossa hakemusasiassa;

b) yhden tuomarin istunnossa rikosasiassa, jossa mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta eikä vastaaja ole syytteessä tarkoitetun rikoksen johdosta vangittuna, matkustuskiellossa tai virantoimituksesta pidätettynä; tällöin rangaistukseksi ei kuitenkaan voida tuomita muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa;

c) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä, jossa tällöin rangaistukseksi ei kuitenkaan voida tuomita muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa; ja

d) yhden tuomarin istunnossa sakon muuntorangaistusasiassa.

Laamanni voi määrätä virassa kaksi kuukautta olleen käräjänotaarin toimimaan yksittäisessä asiassa:

1) puheenjohtajana, jos asia on riita-asia, joka koskee asuinhuoneiston vuokrausta tai jossa riidan kohteena oleva rahamäärä taikka omaisuuden tai etuuden arvo on pääomaltaan enintään 20 000 euroa;

2) jäsenenä oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n 2 momentissa ja 2 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa;

3) jäsenenä oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa;

4) jäsenenä oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 1 §:ssä ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 luvun 11 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa; ja

5) puheenjohtajana oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa rikosasiassa, jossa mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta eikä vastaaja ole syytteessä tarkoitetun rikoksen johdosta vangittuna, matkustuskiellossa tai virantoimituksesta pidätettynä.

Käräjänotaaria ei saa määrätä käsittelemään yksin tai käräjäoikeuden puheenjohtajana asiaa, jota laatunsa tai laajuutensa vuoksi on pidettävä vaikeana ratkaista.

Käräjäoikeuden kanslia, istuntopaikka ja osastot (19.8.2005/629)
18 §

Käräjäoikeudessa on kanslia. Käräjäoikeuden kanslian ja istuntopaikan sijainnin määrää oikeusministeriö. Oikeusministeriö voi tarvittaessa määrätä, että käräjäoikeudessa on useampia kanslioita ja istuntopaikkoja.

2 momentti on kumottu L:lla 19.8.2005/629.

18 a § (19.8.2005/629)

Käräjäoikeudessa voi olla toimintayksikköinä osastoja.

Osasto voidaan perustaa eri lainkäyttöasioissa tarvittavan asiantuntemuksen ja käsittelyn sujuvuuden turvaamiseksi. Tässä momentissa tarkoitetun osaston perustamisesta ja lakkauttamisesta määrätään käräjäoikeuden työjärjestyksessä.

Osasto voidaan perustaa myös, jotta turvataan virka-alueen suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Tässä momentissa tarkoitetun osaston perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää oikeusministeriö.

18 b § (19.8.2005/629)

Käräjäoikeuteen 18 a §:n 3 momentin nojalla perustetussa osastossa käytetään kielilain (423/2003) 14–16 §:ssä säädetyn estämättä asian käsittelykielenä käräjäoikeuden virka-alueen väestön vähemmistön kieltä, jollei tuomioistuin asianosaisten oikeutta ja etua silmällä pitäen päätä virka-alueen väestön enemmistön kielen käyttämisestä. Oikeudesta tulkkaukseen sekä toimituskirjan ja muun asiakirjan käännökseen on soveltuvin osin voimassa, mitä kielilain 18 §:ssä sekä 20 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

18 c § (19.8.2005/629)

Käräjäoikeuteen 18 a §:n 3 momentin nojalla perustetussa osastossa käytetään kielilain 26 §:ssä säädetyn estämättä työkielenä käräjäoikeuden virka-alueen väestön vähemmistön kieltä.

18 d § (10.6.2011/617)

Laamanni määrää osaston johtajan tehtävään käräjätuomarin enintään kolmeksi vuodeksi. Tehtävä on julistettava käräjäoikeuden niiden vakinaisten käräjätuomareiden haettavaksi, jotka on nimitetty virkaansa ennen hakuajan päättymistä. Tehtävään määrättävältä edellytetään, että hänellä on siihen tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet ja johtamistaitoa.

Määräys osaston johtajaksi voidaan painavasta syystä peruuttaa.

18 e § (10.6.2011/617)

Osaston johtaja johtaa osaston työskentelyä. Hän huolehtii erityisesti työn yleisestä suunnittelusta ja järjestämisestä osastolla sekä työskentelyn tuloksellisuudesta. Hänen tulee valvoa oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta osaston ratkaisuissa.

Tehtävässä vanhin virantoimituksessa oleva osaston johtaja hoitaa laamannin tehtäviä tämän ollessa estyneenä.

19 § (10.6.2011/608)

Laamanni voi kirjallisesti määrätä kansliahenkilökuntaan kuuluvan, joka on vannonut tuomarinvalaa vastaavan valan tai antanut vastaavan vakuutuksen sekä saanut tehtävään tarvittavan koulutuksen ja jolla on tehtävän hoitamiseen riittävä taito:

1) oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisissa asioissa:

a) antamaan yksipuolisia tuomioita;

b) antamaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:n nojalla ratkaisuja oikeudenkäyntikulujen osalta sekä tuomioita silloin, kun vastaaja on myöntänyt kanteen; sekä

c) tekemään päätöksiä asian jättämisestä sillensä, kun kantaja on peruuttanut kanteensa eikä vastaaja vaadi asian ratkaisemista; sekä

2) ratkaisemaan avioliittolain (234/1929) 25 §:n 1 momentin nojalla avioerohakemuksen, kun kummallakin puolisolla on kotipaikka Suomessa.

Jos 1 momentissa tarkoitettu asia on laaja, tulkinnanvarainen tai muutoin vaikea ratkaista, asia on siirrettävä käräjänotaarin tai käräjäoikeuden lainoppineen jäsenen ratkaistavaksi.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään niistä muista kuin lainkäytön alaan kuuluvista asioista, jotka käräjäoikeuden kansliahenkilökuntaan kuuluva voi 1 momentissa mainittujen tehtävien lisäksi ratkaista itsenäisesti kansliassa.

20 § (17.11.2000/960)

Laamannia, käräjätuomaria ja maaoikeusinsinööriä syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa. Toimivaltaisesta tuomioistuimesta haettaessa muutosta päätökseen antaa tuomarille kirjallinen varoitus säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994). (24.4.2009/289)

Käräjäviskaalia ja käräjänotaaria syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa. Kansliahenkilökuntaan kuuluvaa syytetään hovioikeudessa, kun kysymys on 19 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä tehdystä virkarikoksesta. (10.6.2011/608)

Lautamiestä syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa. Hovioikeus määrää, voiko lautamies virkasyytteen vireilläolon ajan jatkaa tehtävässään.

Tarkemmat säännökset
21 § (19.8.2005/629)

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:

1) muista kuin 1, 3, 3 a, 4, 4 a ja 13 a §:ssä mainituista käräjäoikeuden viroista sekä niiden kelpoisuusvaatimuksista ja täyttämismenettelystä;

2) käräjäoikeuden lainoppineiden jäsenten ja muiden virkamiesten tehtävistä;

3) tuomioistuinharjoittelusta käräjäoikeudessa;

4) käräjäoikeuden lautamiehistä;

5) käräjäoikeuksien tuomiopiireistä;

6) tämän lain muusta täytäntöönpanosta.

(10.6.2011/608)

Työskentelyn järjestämisestä käräjäoikeudessa määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jonka vahvistaa käräjäoikeuden laamanni. Jos käräjäoikeudessa on osastoja tai yhtä useampi kanslia, osastoista ja kanslioista sekä niiden toiminnan järjestämisestä määrätään työjärjestyksessä.

Voimaantulo
22 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.

Tällä lailla kumotaan seuraavat lait ja asetukset, lait ja 5 kohdassa mainittu asetus niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1) tuomiokuntain hoidosta 7 päivänä kesäkuuta 1935 annettu laki (220/35);

2) kihlakunnanoikeuden lautakunnasta 23 päivänä toukokuuta 1969 annettu laki (322/69);

3) raastuvanoikeudesta 23 päivänä huhtikuuta 1976 annettu laki (351/76);

4) kihlakunnanoikeuden istuntopäiväkirjasta 19 päivänä joulukuuta 1980 annettu asetus (901/80); sekä

5) tuomiokuntien kanslia- ja käräjähuoneistoista 11 päivänä toukokuuta 1956 annettu asetus (289/56).

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 252/92, LaVM 9/93, HE 252/94, LaVM 15/94

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

21.1.1994/61:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.

HE 139/93, LaVM 24/93

28.6.1994/549:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1994.

HE 35/94, LaVM 8/94

22.12.1994/1326:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

HE 252/94, LaVM 15/94

21.11.1997/1010:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

HE 131/1997, LaVM 12/1997, EV 138/1997

19.3.1999/370:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999.

HE 107/1998, LaVM 26/1998, EV 281/1998

1.4.1999/459:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

HE 146/1998, LaVM 20/1998, EV 234/1998

25.2.2000/210:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

HE 109/1999, PeVL 13/1999, LaVM 1/2000, EV 21/2000

17.11.2000/960:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000.

HE 57/2000, LaVM 7/2000, EV 101/2000

21.12.2000/1182:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001.

HE 86/1999, LaVM 10/2000, EV 169/2000

8.6.2001/467:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2001.

HE 68/2001, LaVM 9/2001, EV 54/2001

30.8.2002/774:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Asia, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, käsitellään tuomioistuimessa noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 32/2001, LaVM 12/2002, EV 97/2002

19.12.2003/1204:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Tämän lain voimaan tullessa käräjäviskaalin virkaan nimitettynä oleva on kielitaidon osalta edelleen kelpoinen sellaiseen käräjäviskaalin virkaan, johon hän oli kielitaidon osalta kelpoinen ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen tämän lain voimaantuloa määräaikaiseksi käräjäviskaaliksi nimitetty on kielitaidon osalta kelpoinen virkasuhteeseen sen määräajan loppuun ja ennen tämän lain voimaantuloa notaariksi nimitetty harjoittelukauden loppuun.

Määräaikaiseksi käräjäviskaaliksi ja notaariksi yksikieliseen tuomioistuimeen voidaan tämän lain voimaan tultua nimittää viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi henkilö, joka täyttää laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset muilta osin kuin tuomiopiirin toisen kielen tyydyttävän suullisen taidon osalta.

HE 103/2003, LaVM 3/2003, EV 81/2003

19.8.2005/629:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Lain 1 §:n 4 momentissa tarkoitettu viraston päällikkönä toimivan laamannin virka täytetään ensimmäisen kerran niin, että virka julistetaan käräjäoikeudessa toimivien laamannien haettavaksi ja täytetään noudattaen muuten, mitä tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000) säädetään laamannin virasta.

HE 230/2004, LaVM 5/2005, EV 70/2005

31.3.2006/247:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.

HE 271/2004, LaVM 1/2006, EV 6/2006

29.8.2008/573:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2008.

HE 14/2008, LaVM 5/2008, EV 70/2008

5.12.2008/813:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Asia, jonka pääkäsittely on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, käsitellään tuomioistuimessa noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 85/2008, LaVM 11/2008, EV 125/2008

24.4.2009/289:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2009.

Lain 17 §:n 1 momentin 1 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2009.

HE 33/2008, LaVM 1/2009, EV 27/2009

24.7.2009/579:

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.

HE 30/2009, MmVM 5/2009, EV 89/2009

24.7.2009/591:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tämän lain voimaan tullessa käräjätuomarin virkaan nimitettynä oleva on kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta edelleen kelpoinen siihen käräjäoikeuden tuomarin virkaan, johon hänet on nimitetty, sekä käräjäoikeuden tuomarin virkaan siinä käräjäoikeudessa, johon tämä virka siirretään.

Tämän lain voimaan tullessa määräajaksi käräjätuomariksi nimitettynä oleva on kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta kelpoinen virkasuhteeseen määräajan loppuun.

Sen arvioinnissa, onko kaksikielisessä käräjäoikeudessa riittävä määrä 1 a §:ssä tarkoitettuja virkoja, voidaan ottaa huomioon ne käräjätuomarin virat, joihin on tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä henkilöt, jotka täyttävät tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 §:n 2 momentissa säädetyt kielitaitovaatimukset.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 45/2009, LaVM 9/2009, EV 85/2009

29.12.2009/1751:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tämä lain 1 a §:n 4 momentissa tarkoitettu viraston päällikkönä toimivan laamannin virka täytetään ensimmäisen kerran niin, että virka julistetaan käräjäoikeudessa toimivien laamannien haettavaksi ja täytetään noudattaen muuten, mitä tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa säädetään laamannin virasta.

Tämän lain voimaan tullessa käräjätuomarin virkaan nimitettynä oleva on kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta edelleen kelpoinen siihen käräjäoikeuden tuomarin virkaan, johon hänet on nimitetty, sekä käräjäoikeuden tuomarin virkaan siinä käräjäoikeudessa, johon tämä virka siirretään.

Tämän lain voimaan tullessa määräajaksi käräjätuomariksi nimitettynä oleva on kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta kelpoinen virkasuhteeseen määräajan loppuun.

Sen arvioinnissa, onko kaksikielisessä käräjäoikeudessa riittävä määrä 1 b §:ssä tarkoitettuja virkoja, voidaan ottaa huomioon ne käräjätuomarin virat, joihin on tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä henkilöt, jotka täyttävät tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 §:n 2 momentissa säädetyt kielitaitovaatimukset.

HE 227/2009, LaVM 18/2009, EV 240/2009

27.8.2010/777:

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.

HE 94/2009, LaVM 9/2010, EV 84/2010

13.5.2011/451:

Tämä laki tulee voimaan 17 päivänä toukokuuta 2011.

HE 286/2010, LaVM 34/2010, EV 311/2010

10.6.2011/608:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011.

HE 278/2010, LaVM 41/2010, EV 338/2010

10.6.2011/617:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat määräykset toimia osaston johtajana ovat voimassa määräajan, enintään kuitenkin vuoden 2011 loppuun.

HE 280/2010, LaVM 38/2010, EV 327/2010

13.12.2013/924:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 68/2013, MmVM 7/2013, EV 102/2013

25.4.2014/340:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2014.

HE 4/2014, LaVM 3/2014, EV 25/2014

24.4.2015/478:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 277/2014, StVM 49/2014, TyVL 18/2014, EV 315/2014