Advanced Search

Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta


Published: 1993-06-28
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/646021/laki-riistanhoitomaksusta-ja-pyyntilupamaksusta.html

Subscribe to a Global-Regulation Premium Membership Today!

Key Benefits:

Subscribe Now for only USD$40 per month.

Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 § (21.12.2012/949)

Jokaisen, joka harjoittaa metsästystä tai toimii metsästyslain (615/1993) 28 §:ssä tarkoitettuna metsästyksen johtajana, on metsästysvuosittain suoritettava valtiolle riistanhoitomaksu. Henkilö, joka toimii metsästäjän apuna koiran ohjaajana tai hirvieläimen metsästyksessä ajomiehenä taikka vastaavalla tavalla avustaa metsästyksessä, ei ole velvollinen suorittamaan riistanhoitomaksua. Maksun suorittaneelle annetaan metsästyskortti. Riistanhoitoyhdistys antaa metsästyskortista pyynnöstä maksajalle jäljennöksen.

Riistanhoitomaksun suuruus on 33 euroa metsästysvuodelta.

2 §

Ennen riistanhoitomaksun suorittamista on osoitettava metsästyksen ja riistanhoidon sekä metsästystä koskevien säännösten ja määräysten tuntemus suorittamalla metsästäjätutkinto Suomen riistakeskuksen nimittämälle metsästäjätutkinnon vastaanottajalle. Metsästäjätutkinnon vastaanottajan ratkaisuun tyytymätön voi hakea oikaisua siten kuin riistahallintolaissa (158/2011) säädetään. Tutkinnon sisällöstä säädetään tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. (18.2.2011/160)

Mitä 1 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan koske henkilöä, joka joltakin kuluvaa metsästysvuotta edeltäneeltä viideltä metsästysvuodelta on maksanut riistanhoitomaksun, eikä sellaista Suomen kansalaista, joka saa metsästää Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakuntaa koskevien säännösten mukaisesti, eikä sellaista ulkomaalaista, joka kotimaassaan on oikeutettu metsästämään.

3 § (18.2.2011/160)

Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Tästä määrärahasta osoitetaan vuosittain Suomen riistakeskukselle ja riistanhoitoyhdistyksille valtionosuus niiden käyttö- ja pääomamenoihin sekä metsästäjien ryhmävakuutuksesta aiheutuviin menoihin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää lisäksi:

1) riistanhoitotoimenpiteisiin, niihin liittyvään kokeilutoimintaan ja muuhun riistatalouden edistämiseen;

2) metsästysmuseotoiminnan tukemisesta aiheutuviin menoihin;

3) vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvien valtakunnallisten metsästäjäjärjestöjen suorittamaan valistustyöhön ja metsästysseurojen riistanhoitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen;

4) maanomistajien suorittamien riistan elinympäristöä merkittävästi parantavien hankkeiden toteuttamiseen.

Maa- ja metsätalousministeriö myöntää edellä tarkoitetun määrärahan käytettäväksi 1 ja 2 momentissa mainittuihin tarkoituksiin. Samalla ministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä määrärahan käyttämisestä.

4 § (18.2.2011/160)

Metsästyslain 26 §:ssä tarkoitetusta hirvieläimen pyyntiluvasta on suoritettava maksu (pyyntilupamaksu) valtiolle. Pyyntilupamaksu suoritetaan kultakin kaadetulta hirvieläimeltä. Luvan saajan on suoritettava pyyntilupamaksu viimeistään seitsemän päivän kuluttua hirvieläimen metsästyskauden päättymisestä sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

Pyyntilupamaksun suuruus on:

1) aikuisesta hirvestä 120 euroa;

2) hirvenvasasta 50 euroa;

3) aikuisesta kuusipeurasta, saksanhirvestä, japaninpeurasta, valkohäntäpeurasta ja metsäpeurasta 17 euroa;

4) kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran vasasta 8 euroa.

5 § (18.2.2011/160)

Jos pyyntilupamaksua ei suoriteta määräajassa, Suomen riistakeskuksen on pantava se maksuun. Maksun suorasta ulosottokelpoisuudesta ilman ulosottoperustetta säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).

6 §

Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin.

7 §

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 3 §:ssä tarkoitetun määrärahan käyttämisestä ja sen myöntämisessä noudatettavasta menettelystä. (18.2.2011/160)

Rangaistus riistanhoitomaksun suorittamatta jättämisestä säädetään metsästyslain 74 §:n 2 momentin 10 kohdassa. (11.3.2011/235)

7 a § (23.12.1999/1237)

Suomen riistakeskus pitää automaattisen tietojenkäsittelyn avulla metsästäjistä rekisteriä (metsästäjärekisteri), jota käytetään metsästäjien koulutuksen suunnitteluun ja neuvontaan, metsästyksen valvontaan sekä metsästys- ja riistanhoitotoiminnan käytännön järjestelyihin sekä metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvien muiden tehtävien hoitamiseen ja tilastojen laatimiseen. Lisäksi metsästäjärekisteriä käytetään riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden kokonaismäärän sekä metsästäjille lähettävän riistanhoitomaksun tilillepanokortin osoitteiston selvittämiseen. (18.2.2011/160)

Rekisterinpitäjä voi antaa sivulliselle toimeksiantona suoritettavaksi rekisterinpitoon ja käyttöön liittyviä tehtäviä.

7 b § (23.12.1999/1237)

Metsästäjärekisteriin merkitään kustakin metsästäjästä seuraavat tiedot:

1) metsästäjän täydellinen nimi, osoite, kotikunta ja henkilötunnus;

2) suoritetut riistanhoitomaksut vuosittain;

3) metsästysvuosi, jota suoritettu maksu koskee;

4) se riistanhoitoyhdistys, jonka jäsen metsästäjä on; sekä

5) tiedot metsästäjäin ryhmävakuutuksesta.

Henkilö, joka ei ole suorittanut riistanhoitomaksua viitenä edellisenä vuotena, poistetaan rekisteristä.

7 c § (27.6.2014/575)

Rekisterinpitäjä saa luovuttaa metsästäjärekisterin tietoja 7 a §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten maa- ja metsätalousministeriölle, Luonnonvarakeskukselle, muille viranomaisille, riistanhoitoyhdistyksille sekä metsästäjien ryhmävakuutusta hoitavalle vakuutuslaitokselle. Rekisterinpitäjä voi kohtuullista maksua vastaan luovuttaa metsästäjärekisteriin merkittyjen henkilöiden nimi- ja osoitetietoja myös metsästysalan suoramarkkinointiin, jollei rekisteröity ole sitä kieltänyt.

Rekisterissä olevien tietojen käsittelystä on muutoin voimassa, mitä henkilötietolaissa (523/1999) säädetään.

8 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.

HE 300/92, MmVM 7/93

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

8.12.1995/1398:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

HE 88/95, MmVM 7/95, EV 116/95

23.12.1999/1237:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

HE 60/1999, MmVM 9/1999, EV 88/1999

16.11.2001/1002:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 120/2001, MmVM 8/2001, EV 124/2001

14.6.2002/517:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2002.

HE 203/2001, LaVM 7/2002, EV 62/2002

18.2.2011/160:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

HE 237/2010, PeVL 48/2010, MmVM 23/2010, EV 275/2010

11.3.2011/235:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2011.

HE 221/2010, LaVM 33/2010, EV 302/2010

21.12.2012/949:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

HE 105/2012, MmVM 3/2012, EV 132/2012

27.6.2014/575:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

HE 33/2014, MmVM 11/2014, EV 66/2014