Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 14 päivänä elokuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/89) nojalla:

1 §

Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään kemikaalilain soveltamisesta:

1) kemikaalin (aineen ja valmisteen) luokitukseen, päällykseen ja merkitsemiseen;

2) tiedonantovelvollisuuteen ja kemikaalirekisteriin; sekä

3) vaarallisen kemikaalin mainostamiseen.

(31.7.2008/514)

Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin lopulliselle käyttäjälle tarkoitettuihin käyttövalmiisiin valmisteisiin:

1) ihmisille tai eläimille tarkoitettuihin lääkevalmisteisiin;

2) kosmeettisiin valmisteisiin;

3) elintarvikkeisiin;

4) alkoholijuomiin;

5) rehuihin;

6) radioaktiivisiin aineisiin; eikä

7) elimistön sisään asennettavaan (invasiiviseen) tai välittömästi ihmiskehon kanssa kosketuksissa käytettävään lääkinnälliseen laitteeseen, silloin kuin sitä koskevassa erityislainsäädännössä taataan kemikaaleille sama päällysmerkintöjä ja käyttöturvallisuustiedotetta koskeva suojelun taso kuin kemikaalilainsäädännössä. (13.6.2001/555)

Räjähteisiin ei sovelleta 15 ja 16 §:ssä tarkoitettuja päällyksen turvallisuutta ja merkintöjä koskevia vaatimuksia. (13.6.2001/555)

Asetusta ei myöskään sovelleta jätteisiin.

2 § (31.7.2008/514)

2 § on kumottu A:lla 31.7.2008/514.

3 §

Vaarallisten kemikaalien ryhmitys

Kemikaalilain 11 §:ssä tarkoitetut vaaralliset kemikaalit (aineet ja valmisteet) ryhmitellään seuraavasti:

1) räjähtävät kemikaalit: kiinteät, nestemäiset, tahnamaiset tai hyytelömäiset aineet ja valmisteet, jotka voivat ilman ulkopuolista happea aiheuttaa reaktion, jossa vapautuu lämpöä ja kehittyy nopeasti kaasuja, ja jotka määrätyissä koeolosuhteissa räjähtävät, kun niitä kuumennetaan osittain suljetussa tilassa, tai muusta syystä;

2) hapettavat kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka voivat aiheuttaa voimakkaasti lämpöä vapauttavan reaktion muiden, erityisesti syttyvien aineiden kanssa;

3) erittäin helposti syttyvät kemikaalit: nestemäiset aineet ja valmisteet, joilla on erittäin alhainen leimahduspiste ja alhainen kiehumispiste, sekä kaasumaiset aineet ja valmisteet, jotka muodostavat syttyvän seoksen joutuessaan kosketukseen ilman kanssa ympäristön lämpötilassa ja paineessa;

4) helposti syttyvät kemikaalit:

a) aineet ja valmisteet, jotka voivat kuumentua ja syttyä itsestään palamaan ilmassa ympäristön lämpötilassa ilman energian lisäystä;

b) kiinteät aineet ja valmisteet, jotka voivat välittömästi syttyä palamaan jouduttuaan lyhytaikaisesti kosketukseen sytytyslähteen kanssa ja jotka jatkavat palamista sytytyslähteen poistamisen jälkeen;

c) nestemäiset aineet ja valmisteet, joilla on hyvin alhainen leimahduspiste; tai

d) aineet ja valmisteet, jotka veden tai kostean ilman vaikutuksesta muodostavat vaarallisia määriä helposti syttyviä kaasuja;

5) syttyvät kemikaalit: nestemäiset aineet ja valmisteet, joilla on alhainen leimahduspiste;

6) erittäin myrkylliset kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka hyvin pieninä annoksina hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä aiheuttavat kuoleman tai välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan;

7) myrkylliset kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka pieninä annoksina hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä aiheuttavat kuoleman tai välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan;

8) haitalliset kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa kuoleman tai välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan;

9) syövyttävät kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka voivat tuhota elävän kudoksen ollessaan kosketuksessa sen kanssa;

10) ärsyttävät kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka eivät ole syövyttäviä, mutta voivat aiheuttaa tulehduksen välittömässä, pitkäaikaisessa tai toistuvassa kosketuksessa ihon tai limakalvojen kanssa;

11) herkistävät kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa herkistymistä siten, että altistuttaessa uudelleen aineelle tai valmisteelle seurauksena on sille ominaisia haittavaikutuksia;

12) syöpää aiheuttavat kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa syöpää tai lisätä sen esiintyvyyttä;

13) perimää vaurioittavat kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa periytyviä geneettisiä vaurioita tai lisätä niiden esiintyvyyttä;

14) lisääntymiselle vaaralliset kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa jälkeläisillä muita kuin periytyviä haittavaikutuksia tai lisätä niiden esiintyvyyttä taikka heikentää miesten tai naisten lisääntymistoimintoja tai -kykyä; sekä

15) ympäristölle vaaralliset kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka ympäristöön jouduttuaan voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle tai sen osalle.

Edellä 1 momentin 1–5 kohdassa tarkoitetut kemikaalit ovat palo- ja räjähdysvaarallisia, 6–14 kohdassa tarkoitetut kemikaalit terveydelle vaarallisia sekä kohdassa 15 tarkoitetut kemikaalit ympäristölle vaarallisia.

4 § (13.6.2001/555)

Ominaisuuksien testaaminen ja arviointi

Tässä asetuksessa tarkoitettu kemikaalin testaus on tehtävä yleisesti hyväksyttyjen testimenetelmien mukaisesti siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella tarkemmin määrätään. Laboratoriotestit tulee tehdä noudattaen kemikaalilain 57 §:n mukaista hyvää laboratoriokäytäntöä. Hyvää laboratoriokäytäntöä ei kuitenkaan vaadita osoitetuksi valmisteiden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien testaamisessa.

Kun olemassa olevasta aineesta on tietoja, jotka on hankittu muiden kuin edellä tarkoitettujen testimenetelmien avulla, toiminnanharjoittajan on päätettävä, voidaanko kemikaali luokitella ja merkitä tällaisten tietojen perusteella.

3 momentti on kumottu A:lla 31.7.2008/514.

5 §

Luokitus ja merkitseminen

Valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin luovuttamisesta markkinoille tai käyttöön, tulee luokitella kemikaali 3 §:n mukaisiin ryhmiin ja merkitä sen päällys tämän asetuksen mukaisesti.

Kemikaalilain 11 §:n 4 momentissa tarkoitetussa luettelossa (aineluettelo) mainittu kemikaali luokitellaan ja sen päällys merkitään siten kuin luettelossa määrätään.

Ainetta luokiteltaessa epäpuhtaudet otetaan huomioon, kun niiden pitoisuudet ylittävät sosiaali- ja terveysministeriön luokitusperusteita ja merkintöjen tekemistä koskevassa päätöksessä tai aineluettelossa määrättävät pitoisuusrajat.

6 § (13.6.2001/555)

Selvitysvelvollisuus

Valmistajan, maahantuojan ja jakelijan on selvitettävä aineen ominaisuuksia koskevat olennaiset ja saatavilla olevat tiedot sellaisesta kaupallisessa käytössä olevien aineiden luetteloon sisältyvästä vaarallisesta aineesta, jota ei ole mainittu 5 §:ssä tarkoitetussa aineluettelossa. Näihin tietoihin perustuen kemikaalit on luokiteltava, pakattava ja merkittävä tämän asetuksen määräysten mukaisesti.

Valmistajan, maahantuojan tai jakelijan tekemät 1 momentissa tarkoitetut luokitukset ja merkinnät ovat voimassa kunnes aineluettelossa toisin määrätään.

7-12 §

7-12 § on kumottu A:lla 31.7.2008/514.

13 § (21.5.1999/697)

13 § on kumottu A:lla 21.5.1999/697.

14 § (31.7.2008/514)

14 § on kumottu A:lla 31.7.2008/514.

15 §

Päällys

Vaarallisia kemikaaleja ei saa luovuttaa markkinoille tai käyttöön, elleivät niiden päällykset täytä seuraavia vaatimuksia:

1) päällyksen on oltava suunniteltu ja valmistettu niin, ettei sen sisältö pääse vuotamaan;

2) päällyksen ja sulkimen materiaalien on oltava sellaisia, ettei sisältö vaikuta niihin haitallisesti ja etteivät ne muodosta vaarallisia yhdisteitä sisällön kanssa;

3) päällyksen ja sulkimen on oltava vahvoja ja kestäviä sen varmistamiseksi, etteivät ne löysty ja että ne kestävät normaalista käsittelystä aiheutuvan kuormituksen ja rasituksen;

4) päällys, joka on uudelleen suljettavissa, on suunniteltava ja valmistettava niin, että päällys voidaan toistuvasti sulkea sisällön vuotamatta;

5) päällyksessä, joka sisältää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella määrättävää vähittäismyyntiin tarkoitettua kemikaalia, on oltava sellainen lapsiturvallinen suljin (turvasuljin) ja näkövammaisille tarkoitettu vaaratunnus kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella määrätään; sekä (13.6.2001/555)

6) vaarallista kemikaalia sisältävää päällystä ei saa tarjota tai myydä kuluttajalle, jos se on muodoltaan tai koristelultaan sellainen, että se houkuttelisi lasta tai herättäisi lapsen kiinnostuksen taikka johtaisi harhaan kemikaalin käyttäjää, tai jos se on ulkomuodoltaan tai muotoilultaan samankaltainen kuin elintarvikkeen tai muun nautittavaksi tarkoitetun tuotteen, eläimen ruoan, lääkevalmisteen tai kosmeettisen valmisteen päällys.

Valmisteiden päällysten katsotaan olevan tämän asetuksen mukaisia, lukuun ottamatta 5)-kohdassa tarkoitettuja erityisiä pakkausvaatimuksia, jos ne täyttävät vaarallisille aineille rautatie-, maantie-, sisävesi-, meri- tai lentokuljetuksessa asetetut vaatimukset. (13.6.2001/555)

16 §

Merkinnät

Vaarallista kemikaalia ei saa luovuttaa markkinoille tai käyttöön, elleivät sen päällysmerkinnät täytä tässä pykälässä säädettyjä vaatimuksia. (13.6.2001/555)

Päällykseen on merkittävä selkeästi ja pysyvällä tavalla:

1) valmisteen kauppanimi tai muu nimitys; jos kyseessä on aine, päällykseen merkitään aineluettelossa mainittu aineen nimi, ja jos ainetta ei ole mainittu aineluettelossa, nimi ilmoitetaan kansainvälisesti hyväksytyn nimistön mukaisesti;

2) Euroopan yhteisön alueelle sijoittuneen kemikaalin markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta vastaavan toiminnanharjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero; (13.6.2001/555)

3) valmisteen sisältämät vaaralliset aineet siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella määrätään; (13.6.2001/555)

4) varoitusmerkit ja niiden nimet;

5) vaaraa osoittavat standardilausekkeet (R-lausekkeet);

6) turvallisuustoimenpiteitä osoittavat standardilausekkeet (S-lausekkeet);

7) aineen EY-numero, jolla tarkoitetaan Euroopan yhteisössä aineelle käytettävää tunnusta, jos aineelle on kaupallisessa käytössä olevien aineiden luettelossa (EINECS) tai ilmoitettujen aineiden luettelossa (ELINCS) sellainen annettu, minkä lisäksi aineluettelossa mainittujen aineiden päällysmerkinnässä tulee olla sanat "EY-merkintä, EG-märkning"; velvoitteet eivät koske valmisteen merkintöjä; (24.4.1998/287)

8) valmisteen sisällyksen määrä (massa tai tilavuus) siinä tapauksessa, että valmiste on tarkoitettu vähittäismyyntiin; sekä

9) muut kemikaalin turvallisen käytön edellyttämät merkinnät siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella määrätään. (13.6.2001/555)

Tässä asetuksessa tarkoitetun kemikaalin päällyksessä ei saa olla mainintaa "ei-myrkyllinen", "ei-haitallinen", "ympäristöystävällinen", "ekologinen" tai muuta vastaavaa väitettä, joka tarkoittaa, että kemikaali ei ole vaarallinen. Tämä ei kuitenkaan koske torjunta-ainelaissa tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden merkintöjä, joista säädetään erikseen torjunta-ainelainsäädännön nojalla. (13.6.2001/555)

Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 31 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vaaraa aiheuttavan kemikaalin päällykseen on tehtävä 2 momentin 1, 2 ja 9 kohdassa säädetyt merkinnät. Merkinnät on tehtävä myös niihin valmisteisiin, joita ei luokitella vaarallisiksi, mutta jotka on varustettava turvasulkimella tai näkövammaisten vaaratunnuksella. Lisäksi 2 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt tiedot on merkittävä valmisteisiin, joita ei luokitella vaarallisiksi ja joille säädetään merkintävaatimuksia 9 kohdan mukaisesti. (7.6.2007/655)

Torjunta-ainelaissa tarkoitetun kasvinsuojeluaineen päällykseen merkitään edellä mainittujen tietojen lisäksi torjunta-aineen hyväksymisen yhteydessä määrätyt päällysmerkinnät sekä teksti: "Noudata käyttöohjeita ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien vaarojen välttämiseksi". "För att undvika risker för människor och miljö, följ bruksanvisningen." (13.6.2001/555)

Erikseen määriteltävien ympäristölle vaarallisten valmisteiden varoitusmerkinnöistä voidaan poiketa siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään, jos valmisteiden voidaan osoittaa olevan ympäristöä säästäviä.

(13.6.2001/555)

17 §

Mainostaminen

Vaaralliseksi luokitellun aineen mainostaminen on kielletty, ellei mainokseen sisälly tietoa aineen vaarallisuudesta siten kuin vaarallisuus määritellään 3 §:ssä.

Varoitusmerkintöjen mukainen varoitusmerkin nimi tai nimet on mainittava valmistetta kuluttajille mainostettaessa etämyynnin yhteydessä, kun ostosopimuksen voi tehdä näkemättä ensin valmisteen varoitusmerkintöjä. Tämä vaatimus ei kuitenkaan rajoita kuluttajansuojasta etäsopimuksissa annetun lainsäädännön soveltamista. (13.6.2001/555)

18 § (7.6.2007/655)

18 § on kumottu A:lla 7.6.2007/655.

19 §

Tietojen toimittaminen kemikaalista

Kemikaalilain 48 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot toimitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle rekisteröitäviksi, kun kemikaali luovutetaan markkinoille tai käyttöön. (29.5.1998/369)

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus saa välittää saamansa salassa pidettävät tiedot valmisteen koostumuksesta myrkytystietokeskukselle myrkytysten hoito-ohjeiden antamista varten. (13.6.2001/555)

Kemikaalilain 47 §:n 1 momentin nojalla kemikaalin valmistajan tai maahantuojan tulee ilmoittaa kemikaalirekisterin tuoterekisteriin arviot valmistamiensa tai maahantuomiensa vaarallisten kemikaalien määristä.

20 § (19.10.2000/864)

Kemikaalirekisterin osarekisterit

Kemikaalilain 58 §:ssä tarkoitetussa kemikaalirekisterissä on seuraavat osarekisterit:

1) tuoterekisteri, jossa on kemikaalilain 48 a §:ssä, työturvallisuuslain (299/1958) 40 a §:ssä ja tämän asetuksen 19 §:n 3 momentissa tarkoitetut tiedot:

2) suojauskemikaalirekisteri, jossa on tiedot kemikaalilain 25 §:ssä tarkoitetuista suojauskemikaaleista sekä kemikaalilain 26 §:ssä tarkoitetuista suojauskemikaaleja koskevista ilmoituksista;

3) luparekisteri, jossa on tiedot kemikaalilain 32 §:ssä tarkoitetuista luvista ja ilmoituksista.

21 §

Rekisterin pitäminen

Viranomaiset vastaavat kemikaalirekisterin osarekisterien ylläpidosta seuraavasti:

1) tuoterekisteristä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus;

2) suojauskemikaalirekisteristä Suomen ympäristökeskus; sekä

3) luparekisteristä turvatekniikan keskus.

(29.5.1998/369)

Kemikaalirekisterin osarekisterin ylläpidosta vastaavalla viranomaisella on oikeus saada tietoja muista osarekistereistä.

22-23 §

22-23 § on kumottu A:lla 31.7.2008/514.

24 § (26.3.1997/256)

Tarkemmat säännökset

Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarkemmat säännökset tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

25 §

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.

Tämän asetuksen 2 §:n 1 momentin 4–6 kohta, sekä 7–14 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994. Asetuksen 5 §:n 1 momentin mukaiset ympäristölle vaarallista valmistetta koskevat velvoitteet tulevat voimaan erikseen säädettävänä ajankohtana. (22.12.1993/1308)

Tämän asetuksen 15 ja 16 §:n mukaiset butaanin, propaanin ja nestekaasun päällyksiä ja merkintöjä koskevat velvoitteet tulevat voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997. (26.3.1997/256)

Tällä asetuksella kumotaan 29 päivänä kesäkuuta 1990 annettu kemikaaliasetus (620/90) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumottavan asetuksen 34–39 §:n säännöksiä suojauskemikaalien ennakkohyväksymisestä sekä 43–46 §:n säännöksiä ilmoitusvelvollisuudesta sovelletaan edelleen kunnes erikseen toisin säädetään. (22.12.1993/1308)

Kumottavan kemikaaliasetuksen nojalla annetut ministeriön ja työsuojeluhallituksen päätökset jäävät edelleen voimaan kunnes toisin säädetään tai määrätään.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

26 §

Siirtymäsäännökset

Kemikaalin valmistaja, maahantuoja, jakelija tai muu toiminnanharjoittaja, joka vastaa kemikaalin luovuttamisesta markkinoille tai käyttöön, saa luovuttaa kemikaalin markkinoille tai käyttöön kesäkuun loppuun 1994 saakka, vaikka sen merkinnät, päällys tai käyttöturvallisuustiedote eivät täytä tämän asetuksen säännöksiä, jos merkinnät, päällys tai käyttöturvallisuustiedote ovat tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiset.

Jos 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot kemikaalista on toimitettu työsuojeluhallitukselle ennen tämän asetuksen voimaantuloa sellaisella käyttöturvallisuustiedotteella kuin kemikaalilain muuttamisesta annetun lain (1412/92) voimaan tullessa voimassa olleessa 18 §:ssä säädetään eikä tiedoissa ole tapahtunut muutoksia, tämän asetuksen mukaiset tiedot kemikaalista tulee toimittaa vuoden 1995 loppuun mennessä. Jos mainituissa työsuojeluhallitukselle toimitetuissa tiedoissa tapahtuu muutoksia, muutetut tiedot toimitetaan työministeriölle 1 päivästä tammikuuta 1994 noudattaen tämän asetuksen 18 §:ää.

ETA-sopimuksen liite 2: neuvoston direktiivi (92/32/ETY), neuvoston direktiivi (88/379/ETY), komission direktiivi (91/155/ETY)