Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun aravalain (1189/93) sekä aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain (1190/93) 12, 18 ja 25 §:n nojalla:

1 LUKU

Aravalainan hakeminen

1 §

Aravalainaa tai aravakohdetta koskevan hakemuksen jättäminen

Kunta päättää aravalainojen vuosittaisista hakuajoista valtion asuntorahaston antamien ohjeiden mukaan.

Aravalainaa ja asunto-osakeyhtiötalon hyväksymistä aravalainoituskelpoiseksi koskeva hakemus on toimitettava kunnalle.

2 §

Hakuajat

Asunto-osakelainaa ja vuokra-asuntolainaa on haettava yhden vuoden tai erityisistä syistä kahden vuoden kuluessa talon käyttöön hyväksymisestä. Samaa hakuaikaa sovelletaan myös omakotilainaan siinä tapauksessa, että lainoituksen kohteena on sellainen rakenteilla oleva tai vastavalmistunut talo, jonka rakentamista varten ei ole myönnetty aravalainaa.

Yhteisön perusparannuslainan muuttamista asuinhuoneiston perusparannuslainaksi on haettava kahden ensimmäisen lainavuoden kuluessa.

Omakotitalon hankintalainaa, asunto-osakkeiden hankintalainaa, vuokratalon hankintalainaa ja vuokra-asunnon hankintalainaa on haettava kuuden kuukauden tai erityisistä syistä vuoden kuluessa siitä, kun luovutussopimus on tehty. Jos vuokratalon hankintalainan tai vuokra-asunnon hankintalainan hakijana on kunta tai kuntayhtymä, alkaa hakuaika siitä, kun luovutussopimus on tehty ja kun viranomaisen päätös osakkeiden tai talon hankkimisesta on tullut lainvoimaiseksi.

3 §

Lainan siirto

Aravalainan siirtoa koskeva hakemus on toimitettava kunnalle. Kunnan on toimitettava valtion asuntorahaston myöntämän lainan siirtoa koskeva hakemus valtiokonttorille.

Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että luovutuksensaaja tai uusi omistaja ottaa lainan vastattavakseen, sekä muut lainan siirtävän viranomaisen määräämät selvitykset. Kunnan on ilmoitettava viipymättä valtiokonttorille lainan siirtämisestä ja omistusaravalainan vuosimaksun suuruudesta ja tasosta siirtämisen jälkeen.

4 §

Maaseutuelinkeinoviranomaisen lausunto

Omakotilainaa, omakotitalon hankintalainaa tai omakotitalon perusparannuslainaa koskevaan hakemukseen on liitettävä talon sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen lausunto, jos lainaa haetaan sellaiselle tilalle tai alueelle:

1) johon kuuluu enemmän kuin viisi hehtaaria maatalousmaata tai joka täyttää maaseutuelinkeinolain (1295/90) 13 §:ssä säädetyt edellytykset ja jonka omistaja tai haltija harjoittaa omatoimisesti viljelyä tai metsätaloutta;

2) jonka hankkimista tai jolla tehtyjä investointeja varten on maaseutuelinkeinolain, porotalouslain (161/90), luontaiselinkeinolain (610/84) tai kolttalain (611/84) nojalla myönnetty lainaa tai avustusta; tai

3) jonka omistaja tai haltija saa yli puolet veronalaisista tuloistaan maaseutuelinkeinolain mukaisesta erikoismaataloudesta tai pienyritystoiminnasta taikka maatilatalouden ohella harjoitetusta kalastuksesta tai poronhoidosta.

5 §

Asuinrakennus, rakennusryhmä, omakotitalo ja vuokratalo

Aravalainaa haettaessa katsotaan:

1) asuinrakennukseksi talo ja siihen liittyvät asumista välittömästi palvelevat tilat, joissa asuntojen ja asumista palvelevien tilojen yhteenlaskettu huoneistoala on vähintään 75 prosenttia koko huoneistoalasta, jollei lainan myöntävä viranomainen erityisestä syystä hyväksy pienempää osuutta;

2) rakennusryhmäksi kahden tai useamman asuinrakennuksen muodostama kokonaisuus, joka rakennetaan yhtenäisen alueellisen rakennussuunnitelman mukaan;

3) omakotitaloksi yhden asuinhuoneiston tai erityisistä syistä kahden asuinhuoneiston käsittävä asuinrakennus, joka on tarkoitettu pääasiallisesti omistajan ruokakunnan omaa asumista varten; sekä

4) vuokrataloksi asuinrakennus, jonka asunnot on välittömästi rakennuksen käyttöön hyväksymisen jälkeen tarkoitettu käytettäviksi vuokra-asuntoina.

Rakennusryhmässä asuntojen yhteenlaskettua huoneistoalaa koskeva osuus lasketaan koko rakennusryhmän mukaan.

Vuokra-asumisen perusparannuslainaa myönnettäessä yksi talon asunnoista voi olla talon omistajan asuntona.

6 §

Lainoitusarvon suuruus

Aravalainan kohteen lainoitusarvo määrätään aravalainan suuruuden laskemista varten. Lainoitusarvon lisäksi lainan suuruuteen vaikuttavat valtioneuvoston aravalain (1189/93) nojalla antamat määräykset.

Omakotilainan, asunto-osakelainan, rakennusaikaisen lainan, vuokratalolainan ja vuokra-asuntolainan kohteen lainoitusarvoon luetaan hyväksytyt rakennuskustannukset sekä tontin hankkimisesta ja kunnallisteknisestä kuntoonpanosta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Omakotitalon hankintalainan, asunto-osakkeiden hankintalainan, vuokratalon hankintalainan ja vuokra-asunnon hankintalainan kohteen lainoitusarvoon luetaan hyväksyttävä hankintahinta.

Pitkäaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan kohteen lainoitusarvoon luetaan hyväksytyt perusparantamiskustannukset sekä kuntoarvion ja pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman laatimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. (5.6.1998/403)

7 §

Hankinta-arvon suuruus

Aravalainan kohteen hankinta-arvo määrätään aravalainan suurimman sallitun enimmäismäärän tarkistamiseksi ja aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain (1190/93) mukaisten hintojen määräämiseksi.

Omakotilainan, omakotitalon hankintalainan, rakennusaikaisen lainan, vuokratalolainan ja vuokratalon hankintalainan kohteen hankinta-arvoksi katsotaan lainoitusarvo lisättynä kokonaan tai osittain vastikkeetta saadun tontin kohtuullisella käyvällä arvolla.

Asunto-osakelainan, asunto-osakkeiden hankintalainan, vuokra-asuntolainan ja vuokra asunnon hankintalainan kohteen hankinta-arvoksi katsotaan lainoitusarvo lisättynä kokonaan tai osittain vastikkeetta saadun tontin kohtuullisella käyvällä arvolla ja huoneiston osuudella yhtiön lainoista.

Omakotitalon perusparannuslainan, yhteisön perusparannuslainan ja vuokra-asumisen perusparannuslainan kohteen hankinta-arvoksi katsotaan rakennuksen ja maan kohtuullinen käypä arvo lisättynä perusparantamisen hyväksytyillä kustannuksilla sekä niiden toimenpiteiden kustannuksilla, joita ei hyväksytä aravalainoitettaviksi.

8 §

Maanvuokrasopimus

Jos aravalainan kohde sijaitsee vuokramaalla, maanvuokraoikeus on voitava maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle henkilölle. Vuokratalolaina, vuokratalon hankintalaina ja pitkäaikainen vuokra-asumisen perusparannuslaina voidaan myöntää vain, jos vuokrasopimuksessa on kielletty sopimuksen irtisanominen laina-aikana. (8.12.1995/1403)

Asunto-osakelainan, vuokratalolainan, vuokratalon hankintalainan, vuokra-asuntolainan tai pitkäaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan myöntäminen edellyttää, että vuokrasopimuksen jäljellä olevan vuokra-ajan on oltava vähintään 45 vuotta. Omakotilainan, omakotitalon hankintalainan, omakotitalon perusparannuslainan tai asuinhuoneiston perusparannuslainan myöntäminen edellyttää, että jäljellä olevan vuokra-ajan on oltava vähintään 35 vuotta. Lainan myöntävä viranomainen voi erityisestä syystä hyväksyä lyhyemmänkin vuokra-ajan.

2 LUKU

Aravalainakäsittely ja lainan nostaminen

9 §

Lainapäätös

Aravalainan myöntävä viranomainen voi, todettuaan aravalain 5 §:ssä säädettyjen yleisten edellytysten olemassaolon, hyväksyä lainapäätöksen osana ensin kohteen rakennussuunnitelman ja kustannukset. Rakennustyöt voidaan aloittaa tämän jälkeen.

Lainan myöntävä viranomainen voi myöntää luvan töiden aloittamiseen 1 momentissa säädettyä aikaisemmin. Jos työt on aloitettu ilman lupaa, voidaan laina myöntää vain erityisestä syystä.

Lainapäätöksessä aravalainan myöntävä viranomainen hyväksyy kohteen rahoitussuunnitelman, rakennussuunnitelman ja kustannukset, jollei niitä ole jo hyväksytty, sekä vahvistaa lainoitusarvon, hankinta-arvon ja lainan suuruuden.

Asuntorahasto hyväksyy aravalainoituskelpoiseksi hyväksyttävän asunto-osakeyhtiötalon rakennus- ja rahoitussuunnitelman, kustannukset, lainoitusarvon ja hankinta-arvon.

Asuntorahastolla on oikeus antaa menettelytapaohjeita asuntorahaston toimivaltaan kuuluvasta aravalainakäsittelystä.

9 a § (5.6.1998/403)

Kuntoarvio ja pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma

Pitkäaikaista vuokra-asumisen perusparannuslainaa ei saa nostaa ennen kuin lainoitettavasta kohteesta on tehty kuntoarvio ja pitkäntähtäimen kunnossapitosuunnitelma.

10 §

Asumiskustannusten ja vakavaraisuuden harkinta

Aravalaissa säädettyjä yleisiä edellytyksiä harkittaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että asumiskustannukset lainoitettavassa kohteessa pysyvät kohtuullisina ja että kohteen toteuttajat ovat vakavaraisia sekä suorittavat oikeamääräisesti ennakonpidätykset ja muut työnantajalle kuuluvat velvoitteet.

11 §

Rahaliikenne

Asuntorahaston myöntämän aravalainan osalta lainansaaja ja kunnan myöntämän lainan osalta kunta tilaa lainan erät valtiokonttorilta. Valtiokonttori suorittaa erät lainansaajan tilille sen jälkeen, kun 12–14 ja 17 §:ssä säädetyt ja muut lainan nostamisen edellytykset ovat täyttyneet.

Asunto-osakelainan erät voidaan suorittaa suoraan asunnon myyjälle, jos lainansaaja on tähän suostunut. Lainan erät on pyrittävä suorittamaan kauppahinnan maksuerien mukaisesti.

12 §

Rakennusluvan vaikutus

Aravalainaa rakentamista varten ei saa nostaa ennen kuin lainoitettavaa kohdetta varten on myönnetty rakennuslupa.

13 §

Aravalainan ennakko

Kun rakennustyöt on aloitettu, voidaan enintään 10 prosenttia aravalainasta nostaa ennakkona.

14 §

Aravalainan nostoaikataulu

Aravalainaa voidaan ennakkoa lukuun ottamatta nostaa erinä siten, että kiinteistön arvo vastaa aiemmin nostettua osaa lainasta lisättynä kiinteistöön paremmalla etuoikeudella kiinnitettyjen ja nostettujen lainojen yhteismäärällä.

Lainan viimeistä erää ei voida nostaa ennen kuin työ on rakennusluvan mukaisesti suoritettu loppuun. Viimeisen erän suuruuden on oltava vähintään kaksi prosenttia myönnetyn lainan määrästä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Lainansaajan tulee osoittaa rakennustyön vaihe rakennusvalvontaviranomaisen antamalla todistuksella tai muulla luotettavalla tavalla. Todistusta ei kuitenkaan vaadita kunnan tilatessa varoja myöntämänsä lainan maksamista varten.

Lainansaajan on valtiokonttorin tai lainan myöntäneen viranomaisen pyynnöstä annettava vakuutus tai selvitys siitä, että rakennustöiden osalta maksetuista palkoista on suoritettu oikeamääräisesti ennakonpidätykset ja että myös työnantajalle kuuluvat muut velvoitteet on suoritettu. Jos rakennustyöt teetetään urakkasopimuksen perusteella, lainansaajan on vaadittava vakuutus tai selvitys pääurakoitsijalta ja tarvittaessa muilta urakoitsijoilta. Jos hyväksyttävää vakuutusta tai selvitystä ei toimiteta, voidaan lainaerien maksaminen keskeyttää.

Aravalaina talon tai asunnon hankintaa varten voidaan nostaa lainapäätöksen jälkeen, jollei 17 §:stä muuta johdu.

15 §

Ilmoitus rajoitusmerkinnän tekemistä ja muuttamista varten

Aravalaissa tai aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetussa laissa tarkoitetun rajoitusmerkinnän tekemistä varten vuokra-aravalainan myöntänyt viranomainen ilmoittaa lainasta viipymättä sille kiinnitysviranomaiselle, jonka virka-alueella kiinteistö sijaitsee, sekä osakeyhtiön hallitukselle. Ilmoituksen merkinnän muuttamista varten tekee valtiokonttori tai kunnan myöntämän lainan osalta kunta.

Osakeyhtiön hallituksen tai isännöitsijän on laadittava ja allekirjoitettava todistus siitä, että ilmoituksessa tarkoitetut merkinnät osakekirjoihin ja osakeluetteloon on tehty, ja toimitettava todistus lainan maksavalle viranomaiselle.

16 §

Rajoitusmerkinnän siirto

Milloin kiinteistöstä tai osasta kiinteistöä, jolla aravalainoitettu asuinrakennus sijaitsee, muodostetaan toinen kiinteistö, osa toista kiinteistöä tai vuokrasopimukseen perustuva kiinnityskohde, siirretään rajoitusmerkintä sen kiinteistön kohdalle, jolla rakennus sijaitsee.

Merkinnän siirtoa voi vaatia kiinteistön omistaja, kiinteistön vuokraoikeuden haltija tai lainanantaja.

17 §

Rajoitusmerkintä aravalainan nostamisen edellytyksenä

Vuokra-aravalainaa ei voida ennakkoa lukuun ottamatta nostaa ennen kuin on esitetty selvitys rajoitusmerkintöjen tekemisestä. Vuokratalon hankintalainan ja vuokra-asunnon hankintalainan osalta selvitys on esitettävä ennen lainan viimeisen erän nostamista.

Asuntorahaston myöntämän aravalainan osalta valtiokonttori ja kunnan myöntämän lainan osalta kunta voi erityisestä syystä antaa luvan lainan nostamiseen viimeistä erää lukuun ottamatta, vaikka 1 momentissa säädettyä selvitystä ei ole esitetty.

18 §

Rajoitusmerkinnän poistaminen

Rajoitusmerkintä on poistettava, kun on selvitetty, että rajoitukset ovat lakanneet olemasta voimassa. Rajoitusmerkinnän poistamista voi vaatia myös kiinteistön omistaja tai kiinteistön vuokraoikeuden haltija taikka osakekirjamerkinnän ja osakeluettelomerkinnän osalta asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja.

3 LUKU

Vuosimaksuina perittävän omistusaravalainan lainaehdot

19 § (13.1.1995/47)

Aravalainan viitekorko

Vuosimaksuun sisältyvän koron laskentaperusteena käytetään valtion euromääräisen obligaatiolainanoton kustannusten kolmen vuoden keskiarvoa vastaavaa korkokantaa (aravalainan viitekorko). (5.12.2001/1195)

Valtiokonttori vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun korkokannan prosenttiyksikön sadasosan tarkkuudella vuosittain heinäkuun lopussa päättyneeltä 36 kuukauden ajanjaksolta seuraavaksi maaliskuun 1 päivästä alkavaksi vuosimaksukaudeksi. (8.12.1995/1403)

20 §

Omistusaravalainan ensimmäisen vuosimaksun määräytyminen

Omakotilainan ja asunto-osakelainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi talon käyttöön hyväksymistä seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien. Kunnan on ilmoitettava talon käyttöön hyväksymisestä kahden viikon kuluessa valtiokonttorille. Jos laina on kuitenkin myönnetty vasta talon käyttöön hyväksymisen jälkeen, määrätään ensimmäinen vuosimaksu laskettavaksi lainan myöntämispäätöstä seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien.

Omakotitalon hankintalainan ja asunto osakkeiden hankintalainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi lainan ensimmäisen erän nostamista seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien.

21 § (13.1.1995/47)

Omistusaravalainan korko

Omistusaravalainasta peritään kiinteää vuotuista korkoa nostetulle pääomalle siihen ajankohtaan saakka, josta lukien ensimmäinen vuosimaksu määrätään 20 §:n mukaan laskettavaksi. Kiinteän koron suuruus on toistaiseksi 60 prosenttia 19 §:ssä tarkoitetusta lainan myöntämispäätöksen ajankohdan aravalainan viitekorosta, kuitenkin vähintään 3,15 prosenttia.

Omistusaravalainasta peritään maaliskuun 1 päivästä seuraavan maaliskuun 1 päivään (vuosimaksukausi) vuotuista korkoa toistaiseksi siten, että 19 §:ssä tarkoitetun aravalainan viitekoron mukaan laskettavan koron määrästä vähennetään seuraavat prosenttiosuudet:

Vuosimaksukausi	Vähennettävä prosenttiosuus
1–5	45
6–10	35
11–15	25
16–20	0

Perittävän koron suuruus on kuitenkin aina vähintään 3,15 prosenttia.

22 § (13.1.1995/47)

Omistusaravalainan vuosimaksu

Omistusaravalainan vuosimaksu sisältää 21 §:n mukaisesti laskettavan koron ja alkuperäisestä pääomasta laskettavan seuraavan lyhennyserän:

Vuosimaksukausi	Lyhennys prosentteina
1	0,75
2	1,00
3	1,25
4	1,50
5	1,75
6	2,00
7	2,50
8	3,00
9	3,50
10	4,00
11	4,50
12	5,00
13	5,75
14	6,50
15	7,25
16	7,75
17	8,75
18	10,00
19	11,00
20	12,25

23–24 §

23–24 § on kumottu A:lla 13.1.1995/47.

25 §

Omistusaravalainan lyhennyserän lykkääminen (13.1.1995/47)

Lainansaajasta riippumattomista syistä aiheutuneiden taloudellisten vaikeuksien lieventämiseksi kunta voi lainansaajan hakemuksesta päättää, että vuosimaksuun sisältyvä lyhennyserä ja korko lykätään myöhemmin maksettavaksi. Lykkäystä voidaan myöntää enintään seitsemän vuotta. Lykätyt erät on maksettava viimeistään 25. lainavuoden loppuun mennessä. (7.2.1997/119)

Lainansaajan on toimitettava hakemus kunnalle viimeistään kolme kuukautta ennen vuosimaksun erän eräpäivää. Erityisestä syystä hakemus voidaan käsitellä ja asia ratkaista, vaikkei hakemusta ole tehty säädettynä aikana.

Päätös lykkäämisestä voidaan tehdä vain kahdesta vuosimaksuun sisältyvästä lyhennys- ja korkoerästä kerrallaan. Yhtä lainaa koskevat päätökset voivat koskea enintään kymmentä lyhennys- ja korkoerää. (7.2.1997/119)

26 § (13.1.1995/47)

26 § on kumottu A:lla 13.1.1995/47.

4 LUKU

Muun kuin vuosimaksuina perittävän omistusaravalainan lainaehdot

27 §

Yksityishenkilölle myönnettävän perusparannuslainan lyhennys ja korko

Omakotitalon perusparannuslainan ja asuinhuoneiston perusparannuslainan lyhennysten maksaminen alkaa sinä kalenterivuotena, joka kolmen vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan ensimmäisen erän nostamista. Lainan lyhennykset ovat seuraavat:

Vuosi	Lyhennysprosentti (alkuperäisestä pääomasta)
1	0
2	0
3	0
4	2
5	2
6	3
7	3
8	3
9	4
10	4
11	4
12	4
13	4
14	6
15	6
16	7
17	7
18	13
19	14
20	14

Lainan korko on toistaiseksi 6 prosenttia vuodessa.

28 §

Yksityishenkilölle myönnettävän perusparannuslainan lyhennyksen ja koron lykkääminen

Kunta voi lainansaajasta riippumattomista syistä aiheutuneiden taloudellisten vaikeuksien lieventämiseksi myöntää lainansaajan hakemuksesta lykkäystä lainan lyhennysten ja korkojen maksamiseen enintään seitsemän vuotta. Lyhennykset ja korot voidaan lykätä maksettavaksi myöhempinä lainavuosina tai viimeistä lainavuotta välittömästi seuraavina vuosina. Lykätyt erät on maksettava aravalain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun enimmäislaina-ajan kuluessa. (7.2.1997/119)

Lykkääminen edellyttää, että:

1) lainansaaja on esitetyn selvityksen perusteella avun tarpeessa; sekä

2) lykkäys on valtion talousarviossa vahvistetun enimmäismäärän rajoissa mahdollista.

Lykkäystä koskeva hakemus on tehtävä kunnalle viimeistään kolme kuukautta ennen niiden lyhennys- ja korkoerien erääntymistä, joita hakemus tarkoittaa. Erityisestä syystä hakemus voidaan käsitellä ja asia ratkaista, vaikkei hakemusta ole tehty säädettynä aikana.

Valtiokonttori seuraa, ettei valtion talousarviossa vahvistettuja enimmäismääriä ylitetä. Tämän toteamiseksi valtiokonttori voi tarvittaessa ilmoittaa, että kunnan on ennen lykkäämistä koskevan päätöksen tekemistä pyydettävä valtiokonttorin lausunto siitä, onko lykkäyksen myöntäminen vahvistetun enimmäismäärän rajoissa mahdollista.

29 §

Rakennusaikaisen lainan lyhennys ja korko

Rakennusaikainen laina peritään takaisin yhdellä kertaa siltä osin kuin sitä ei ole siirretty asunto-osakelainoina tai vuokra-asuntolainoina osakkeenomistajien vastattaviksi.

Rakennusaikaisen lainan korko on toistaiseksi 8 prosenttia vuodessa.

30 §

Yhteisön perusparannuslainan lyhennys ja korko

Yhteisön perusparannuslainan lyhennykset laskettuna prosentteina alkuperäisestä pääomasta ovat seuraavat:

Vuosi	Lyhennys
1	1
2	2,5
3	2,5
4	6
5	8
6	10
7	13
8	16
9	19
10	22

Yhteisön perusparannuslainan korko on toistaiseksi kahdelta ensimmäiseltä vuodelta 3 prosenttia ja seuraavilta vuosilta 6,0 prosenttia vuodessa. (26.11.1999/1079)

5 LUKU

Vuokra-aravalainan lainaehdot

30 a § (25.9.2003/824)

Vuokra-aravalainan lyhentäminen

Vuokra-aravalaina voidaan periä lyhennyksen ja koron sisältävinä vuosimaksuina siten kuin 32–35 ja 36 §:ssä säädetään. Vuokratalolainan, vuokratalon hankintalainan, vuokra-asuntolainan ja vuokra-asunnon hankintalainan lyhennys voi lainansaajan niin halutessa vaihtoehtoisesti olla 35 a §:n mukaisesti kiinteä.

31 § (14.2.2003/131)

Vuokra-aravalainan kiinteä korko

Vuokra-aravalainasta lukuun ottamatta lyhytaikaista vuokra-asumisen perusparannuslainaa peritään kiinteää vuotuista korkoa nostetulle lainapääomalle siihen ajankohtaan saakka, josta lukien ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi tai josta lukien 35 a §:n mukaiset lyhennykset alkavat. (25.9.2003/824)

Vuokratalolainan, vuokratalon hankintalainan, vuokra-asuntolainan ja vuokra-asunnon hankintalainan kiinteä korko on toistaiseksi 37 §:ssä tarkoitetun perusomavastuun suuruinen. Pitkäaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan kiinteä korko on toistaiseksi 3,8 prosenttia lainan määrästä. Jos laina on myönnetty asumisoikeustalon perusparantamiseen, kiinteä korko on kuitenkin 4 prosenttia lainan määrästä.

32 § (25.9.2003/824)

Vuokra-aravalainan ensimmäisen vuosimaksun tai lyhennyksen määräytyminen

Vuokratalolainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi tai lyhennykset alkaviksi talon käyttöön hyväksymistä seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien. Lainansaajan on ilmoitettava talon käyttöön hyväksymisestä kahden viikon kuluessa Valtiokonttorille.

Vuokratalon hankintalainan, vuokra-asuntolainan ja vuokra-asunnon hankintalainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi tai lyhennykset alkaviksi lainan ensimmäisen erän nostamista seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien.

Pitkäaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi sen maaliskuun 1 päivästä lukien, joka seuraa kuuden kuukauden kuluttua lainan myöntämispäätöksestä.

Lainan myöntävä viranomainen voi erityisestä syystä lainansaajan hakemuksesta määrätä 2 tai 3 momentissa tarkoitetun lainan ensimmäisen vuosimaksun laskettavaksi tai lyhennykset alkaviksi vuotta myöhemmästä ajankohdasta. Lainansaajan on toimitettava hakemus viranomaiselle viimeistään kolme kuukautta ennen sitä päivää, josta lukien ensimmäinen vuosimaksu on määrätty tai lyhennykset olisivat alkaneet. Erityisestä syystä hakemus voidaan käsitellä ja asia ratkaista, vaikka hakemusta ei ole tehty säädettynä aikana.

33 § (14.2.2003/131)

Vuokra-aravalainan ensimmäisen vuosimaksun suuruus

Vuokratalolainan, vuokratalon hankintalainan, vuokra-asuntolainan ja vuokra-asunnon hankintalainan ensimmäisen vuosimaksun suuruus on 3,7 prosenttia lainan määrästä. Asumisoikeustalon hankkimista tai rakentamista varten myönnetyn vuokra-aravalainan ensimmäisen vuosimaksun suuruus on kuitenkin 3,9 prosenttia lainan määrästä.

Pitkäaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan ensimmäisen vuosimaksun suuruus on 3,8 prosenttia lainan määrästä. Asumisoikeustalon pitkäaikaisen perusparannuslainan ensimmäinen vuosimaku on kuitenkin 4 prosenttia lainan määrästä.

Vuokra-aravalainan laina-aika on enintään 45 vuotta.

34 § (25.9.2003/824)

Vuokra-aravalainan vuosimaksun alentaminen

Asuntorahaston myöntämän lainan osalta Valtiokonttori ja kunnan myöntämän lainan osalta kunta voi lainansaajan hakemuksesta alentaa aravalain 17 §:n 4 momentin (719/2003) nojalla vuokratalolainan tai vuokra-asuntolainan vuosimaksua enintään niin paljon, että asumistukilain (408/1975) 7 §:ssä tarkoitettu asumismenojen taso saavutetaan.

Pitkäaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan vuosimaksua voidaan 1 momentissa säädetyin perustein alentaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Viiden vuoden kuluttua alentamisesta vuosimaksu palautetaan sille tasolle, jolla se olisi ollut alennuskauden ensimmäisenä vuotena ilman alennusta. Lainoituskohteen muiden lainojen vuosimaksua tai lyhennystä ei voida alentaa, ellei tässä momentissa tarkoitettua alennusta ole tehty ensin.

Vuosimaksu voidaan jättää alentamatta, jollei talon omistaja ole sulauttanut omistamiaan vuokrataloja yhdeksi yhtiöksi tai perustellusta syystä tarkoituksenmukaisiksi yksiköiksi ja tasannut talojen vuokria taikka jos omistaja on laiminlyönyt muut toimenpiteet, joiden avulla vuokratasoa voidaan kohtuullistuttaa.

35 § (25.9.2003/824)

Vuokra-aravalainan vuosimaksun vuotuinen tarkistus

Valtiokonttori tarkistaa vuokra-aravalainan vuosimaksua kunkin kalenterivuoden maaliskuun 1 päivästä.

Vuosimaksua tarkistetaan prosenttimääräisesti. Vuokratalolainan, vuokratalon hankintalainan, vuokra-asuntolainan ja vuokra-asunnon hankintalainan vuosimaksun tarkistuksen suuruus vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta. Pitkäaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan vuosimaksun tarkistuksen suuruus vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta lisättynä 1,5 prosenttiyksiköllä. Kuluttajahintaindeksin muutoksena otetaan huomioon kuitenkin enintään 10 prosenttia.

35 a § (25.9.2003/824)

Kiinteälyhenteisen vuokra-aravalainan lyhennys

Kiinteälyhenteisestä vuokra-aravalainasta peritään lyhennystä maaliskuun 1 päivästä seuraavan maaliskuun 1 päivään (lyhennyskausi) alkuperäisestä pääomasta laskettuna seuraavasti:

lyhennyskausi	lyhennysprosentti lainan alkuperäisestä pääomasta
1	0,20
2	0,25
3	0,35
4	0,40
5	0,45
6	0,50
7	0,55
8	0,65
9	0,70
10	0,75
11	0,85
12	0,90
13	0,95
14	1,05
15	1,10
16	1,20
17	1,30
18	1,40
19	1,45
20	1,50
21	1,60
22	1,65
23	1,75
24	1,95
25	2,15
26	2,40
27	2,60
28	2,90
29	3,15
30	3,45
31	3,75
32	4,05
33	4,40
34	4,80
35	5,15
36	5,80
37	6,60
38	7,65
39	8,45
40	9,25

Jos kiinteälyhenteinen vuokra-aravalaina on myönnetty asumisoikeustaloa varten, sitä on lyhennettävä 1 momentissa säädetystä poiketen seuraavasti:

lyhennyskausi	lyhennysprosentti lainan alkuperäisestä pääomasta
1	0,35
2	0,40
3	0,45
4	0,55
5	0,60
6	0,65
7	0,75
8	0,85
9	0,90
10	1,00
11	1,05
12	1,15
13	1,25
14	1,30
15	1,40
16	1,45
17	1,55
18	1,60
19	1,70
20	1,75
21	1,85
22	2,05
23	2,30
24	2,55
25	2,80
26	3,05
27	3,35
28	3,65
29	3,95
30	4,30
31	4,65
32	5,00
33	5,40
34	5,85
35	6,30
36	6,75
37	7,25
38	8,25

35 b § (25.9.2003/824)

Kiinteälyhenteisen vuokra-aravalainan lyhennyksen alentaminen

Asuntorahaston myöntämän lainan osalta Valtiokonttori ja kunnan myöntämän lainan osalta kunta voi lainansaajan hakemuksesta laatia aravalain 17 §:n 4 momentin nojalla kiinteälyhenteiselle lainalle 35 a §:ssä säädetystä poikkeavan lyhennystaulukon. Lyhennyksiä voidaan alentaa enintään niin paljon, että asumistukilain 7 §:ssä tarkoitettu asumismenojen taso saavutetaan.

Lyhennys voidaan jättää alentamatta, jollei talon omistaja ole sulauttanut omistamiaan vuokrataloja yhdeksi yhtiöksi tai perustellusta syystä tarkoituksenmukaisiksi yksiköiksi ja tasannut talojen vuokria taikka jos omistaja on laiminlyönyt muut toimenpiteet, joiden avulla vuokratasoa voidaan kohtuullistuttaa.

36 § (1.3.2007/243)

Vuokra-aravalainan vuosimaksun tai lyhennyksen laskentaperusteen pienentäminen

Jos vuokratalosta aravarajoituslain nojalla lunastetaan asunto omistusasunnoksi, vapautetaan asunto käyttö- ja luovutusrajoituksista tai puretaan asunto, Valtiokonttori pienentää vuokra-aravalainan vuosimaksua määrällä, joka vastaa asunnon osuutta lainan vuosimaksusta. Jos kyseessä on kiinteälyhenteinen laina, Valtiokonttori pienentää lyhennyksen laskentaperusteen määrää summalla, joka vastaa asunnon osuutta lainan alkuperäisestä määrästä.

36 a § (14.2.2003/131)

Vuokra-aravalainan viitekorko

Vuokratalolainan, vuokratalon hankintalainan, vuokra-asuntolainan ja vuokra-asunnon hankintalainan koron laskentaperusteena käytetään valtion euromääräisten kymmenen vuoden obligaatiolainojen kolmen vuoden keskiarvokorkoa vastaavaa korkokantaa.

Valtiokonttori vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun korkokannan prosenttiyksikön sadasosan tarkkuudella vuosittain heinäkuun lopussa päättyneeltä 36 kuukauden ajanjaksolta seuraavaksi maaliskuun 1 päivästä alkavaksi vuosimaksukaudeksi ja lyhennyskaudeksi. (25.9.2003/824)

37 § (14.2.2003/131)

Vuokra-aravalainan korko

Lainansaajan maksettavaksi jäävä perusomavastuu vuokratalolainan, vuokratalon hankintalainan, vuokra-asuntolainan ja vuokra-asunnon hankintalainan korosta on 3,4 prosenttia.

Jos 36 a §:ssä tarkoitettu viitekorko ylittää perusomavastuun määrän, vuokratalolainasta, vuokratalon hankintalainasta, vuokra-asuntolainasta ja vuokra-asunnon hankintalainasta perittävän koron määrä lasketaan lisäämällä perusomavastuukoron määrään toistaiseksi seuraavan taulukon mukainen prosenttiosuus siitä viitekoron osuudesta, joka ylittää perusomavastuun.

vuosimaksu- tai lyhennyskausi	prosenttiosuus
1	5
2	7
3	9
4	11
5	13
6	16
7	18
8	20
9	22
10	26
11	30
12	34
13	38
14	42
15	46
16	50
17	54
18	58
19	66
20	74
21	82
22	90
23	98
24 –	100

Jos vuokratalolaina tai vuokratalon hankintalaina on myönnetty asumisoikeustaloa varten, perusomavastuun määrään lisätään toistaiseksi seuraavan taulukon mukainen prosenttiosuus perusomavastuun ylittävästä viitekoron osuudesta:

vuosimaksu- tai lyhennyskausi	prosenttiosuus
1	10
2	12
3	14
4	16
5	18
6	21
7	23
8	25
9	27
10	31
11	35
12	39
13	43
14	47
15	51
16	59
17	67
18	75
19	83
20	91
21	99
22 –	100

(25.9.2003/824)

Pitkäaikaisesta vuokra-asumisen perusparannuslainasta perittävän koron suuruus on toistaiseksi toteutunut kuluttajahintaindeksin muutos lisättynä 3,6 prosenttiyksiköllä. Asumisoikeustalon perusparantamista varten myönnetystä lainasta perittävän koron suuruus on toistaiseksi toteutunut kuluttajahintaindeksin muutos lisättynä 4 prosenttiyksiköllä. Jos lainan kohteena on kuitenkin kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas rakennus taikka jos laina on myönnetty pääasiassa muussa kuin asuinkäytössä olleen rakennuksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi, on koron suuruus toistaiseksi kuluttajahintaindeksin muutos lisättynä 2 prosenttiyksiköllä.

Jos 1–4 momentin mukaisesti määräytyvä korko ylittää 6,0 prosenttia, ylimenevää osaa ei peritä.

38 § (5.6.1998/403)

38 § on kumottu A:lla 5.6.1998/403.

38 a § (25.9.2003/824)

Vuosimaksuina perittävän vuokra-aravalainan enimmäiskorko

Siitä poiketen, mitä 37 §:ssä on säädetty korosta, vuosimaksuina perittävästä vuokra-aravalainasta saadaan kuitenkin periä enintään kunkin lainan vuosimaksun suuruista korkoa.

39 §

Lyhytaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan lyhennys ja korko

Lyhytaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan lyhennykset laskettuna alkuperäisestä pääomasta ovat seuraavat:

Vuosi	Lyhennys
1	1
2	2,5
3	2,5
4	6
5	8
6	10
7	13
8	16
9	19
10	22

Lyhytaikaisen perusparannuslainan korko on toistaiseksi kahdelta ensimmäiseltä vuodelta 3 prosenttia ja seuraavilta vuosilta 6 prosenttia vuodessa.

6 LUKU

Omaksilunastaminen

40 §

Omaksilunastamismenettely

Vuokralaisen, joka haluaa lunastaa vuokralle ottamansa asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet omakseen (omaksilunastaja), tulee tehdä omaksilunastamisesta kirjallinen ilmoitus kunnalle ja osakkeiden omistajalle.

Omaksilunastajan tulee ilmoituksen yhteydessä suorittaa kunnalle aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain 12 §:n 3 momentin mukainen lunastushinta.

41 §

Suoritusten lykkääminen

Kunta voi myöntää omaksilunastajalle lainaosuuden ja osakkeiden omistajalle tulevan luovutuskorvauksen ylittävältä osalta myös lunastushinnan suorittamiseen lykkäystä enintään siihen saakka, kun omaksilunastamista varten myönnetty asunto-osakkeiden hankintalaina on nostettavissa.

42 §

Kunnan panttioikeus

Kunnalla on panttioikeus omaksilunastettaviin osakkeisiin lunastushinnan ja lainaosuuden sekä perimiskulujen suorittamisen vakuudeksi, kunnes lunastushinta ja osakkeille laskettava lainaosuus on kokonaan maksettu.

43 §

Omistusoikeuden siirtyminen

Kun omaksilunastaja on tehnyt ilmoituksen omaksilunastamisesta sekä suorittanut lunastushinnan ja osakkeille laskettavan lainan tai lainaosuuden siltä osin kuin niiden maksamiseen ei ole myönnetty lykkäystä, siirtyy lunastettavien osakkeiden omistusoikeus omaksilunastajalle.

Kunnan on laadittava luovuttajan ja omaksilunastajan välinen luovutuskirja osakkeiden luovuttamisesta sekä, jollei pantin saajan oikeuksista muuta johdu, luovutettava osakekirjat viivytyksettä omaksilunastajalle.

44 §

Kunnan suoritukset

Kunnan tulee viivytyksettä suorittaa omaksilunastettujen osakkeiden luovuttajalle aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettu luovutuskorvaus. Samoin kunnan tulee viivytyksettä tilittää valtiokonttorille kunnalle suoritettu lunastushinnan ja luovutuskorvauksen välinen erotus sekä lunastetuille osakkeille laskettu lainaosuus siltä osin kuin suoritusta ei kuitata omaksilunastamista varten myönnettävällä lainalla.

7 LUKU

Aravalainan takaisinmaksuun liittyvät erityiset säännökset

45 § (13.5.2004/395)

Eräpäivät

Aravalainan vuosimaksun erät sekä lyhennykset ja korot erääntyvät puolivuosittain helmikuun ja elokuun viimeisenä päivänä.

Valtiokonttori voi lainansaajan hakemuksesta hyväksyä vuokra-aravalainan tai asumisoikeustalon aravalainan eräpäiviksi helmikuun, kesäkuun ja lokakuun viimeisen päivän, jos tämä on perusteltua ottaen huomioon lainansaajan kaikkien aravalainojen eräpäivät suhteessa yhteisön vuokra- tai käyttövastikekertymään.

46 §

Kuluttajahintaindeksin muutoksen laskenta

Aravalainan vuosimaksun tarkistuksen ja vuosimaksuun sisältyvän koron laskentaperusteena käytetään tilastokeskuksen vahvistamaa kuluttajahintaindeksin muutosta vuosimaksun määräämis- tai tarkistamisajankohtaa edeltävän kalenterivuoden heinäkuun lopussa päättyneeltä 12 kuukauden ajanjaksolta.

Jos lainan vuosimaksun tarkistus tai korko määräytyisi 1 momentin mukaisen indeksin muutoksen perusteella negatiiviseksi, ei vuosimaksua tarkisteta ja koron suuruudeksi katsotaan 0 prosenttia.

47 §

Vuosimaksun korjaaminen aravalainan määrän muuttuessa

Jos aravalainan määrää tarkistetaan lainan myöntämisen jälkeen, korjaa asuntorahaston myöntämässä lainassa valtiokonttori ja kunnan myöntämässä lainassa kunta vuosimaksun suuruuden. Tällöin euromääräistä vuosimaksua suurennetaan tai pienennetään lainan määrän prosenttimääräistä muutosta vastaavassa suhteessa. (5.12.2001/1195)

Jos päätös tehdään ennen vuosimaksun ensimmäisen erän perintää, korjataan vuosimaksun suuruus edeltävän maaliskuun alusta lukien. Muussa tapauksessa vuosimaksua korjataan seuraavan maaliskuun alusta lukien.

Viranomaisen tulee viipymättä ilmoittaa valtiokonttorille vuosimaksun korjaamisesta.

48 §

Ylimääräinen maksusuoritus

Aravalainan saajalla on oikeus suorittaa lainasta enemmänkin kuin säädetty vuosimaksun erä tai lyhennys. Ylimääräinen suoritus ei vaikuta vuokra-aravalainan vuosimaksun tarkistamiseen. (13.1.1995/47)

Jos yhteisön perusparannuslainan tai lyhytaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan ylimääräinen lyhentäminen johtuu yksittäisen asunnon lainaosuuden takaisin maksamisesta, laatii valtiokonttori maksamatta jäävälle pääomalle uuden lyhennyssuunnitelman alkuperäistä laina-aikaa lyhentämättä.

49 §

Kunnan maksuvelvollisuus valtiolle

Kunnan on maksettava aravalainaa vastaavaa kunnan lainaa valtiolta takaisin asuntorahastoon kolmantena päivänä kustakin eräpäivästä lukien. Tältä ajalta erääntyneelle korolle ja lyhennykselle ei peritä korkoa.

50 §

Viivästyskorko

Jos vuosimaksun erän taikka lainan koron tai lyhennyksen maksaminen viivästyy, viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. (8.12.1995/1403)

Asuntorahaston myöntämän lainan osalta valtiokonttori ja kunnan myöntämän lainan osalta kunta voi erityisestä syystä myöntää lainansaajalle helpotuksia viivästyskoron suorittamisesta.

51 §

Kunnan maksuhäiriön selvittäminen

Jos kunta on jättänyt myöntämäänsä aravalainaa vastaavan lainan valtiolta kokonaan tai osittain maksamatta, voi valtiokonttori määrätä kunnan määräämässään ajassa toimittamaan lainakohtainen erittely lainansaajien kunnalle suorittamista maksuista ja lainojen jäljellä olevasta pääomasta.

Kunnan tulee aravalain 33 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuuksien hallinnan siirtämisen yhteydessä tehdä vakuusasiakirjoihin merkintä oikeuksien siirtämisestä valtiokonttorin määräämällä tavalla.

52 §

Pakkohuutokauppa

Kun aravalaissa tarkoitetusta lainasaamisesta pantattu tai ulosmitattu omaisuus myydään huutokaupalla, voidaan omaisuus valtion edun turvaamiseksi ostaa valtiolle. Valtiokonttorin tehtävänä on, kuultuaan tarvittaessa asuntorahastoa ja rakennushallitusta, valvoa valtion etua huutokaupassa, jollei kyse ole kunnan myöntämällä lainalla lainoitetusta kohteesta.

Kunnan on ilmoitettava valtiokonttorille kunnan tietoon tulevista aravalainan kohteiden pakkohuutokaupoista.

Valtiokonttori päättää valtiolle ostetun omaisuuden käytöstä. Jos omaisuus päätetään pitää valtiolla, se tulee rakennushallituksen hallintaan.

8 LUKU

Erinäiset säännökset

53 §

Hakemus- ja ilmoituslomakkeiden muoto ja selvitysten antaminen

Asuntorahasto tai valtiokonttori voi hyväksyä lomakkeiden kaavan aravalaissa, aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetussa laissa ja tässä asetuksessa tarkoitettujen hakemusten tai ilmoitusten tekoa varten. Samalla voidaan määrätä hakemuksen tai ilmoituksen tekemisen yhteydessä annettavista selvityksistä.

54 §

Vakuutus

Aravalainan kohde on pidettävä riittävästi vakuutettuna. Vakuutusta ei kuitenkaan edellytetä, jos kohteen omistaa kunta tai kuntayhtymä.

55 §

Hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan valvonta

Valvottaessa aravalain 36 §:n nojalla aravalainan käyttöä aravalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä lainaehtojen mukaisesti on valtion asuntorahaston ja muiden aravalainaviranomaisten tarkastettava myös niissä edellytetyn hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan noudattamista.

56 §

Kunnan ilmoitusvelvollisuus osittain valtion vastuulle jääneestä aravalainasta

Kunnan on ilmoitettava valtiokonttorille aravalain 31 §:ssä tarkoitetun osittain valtion vastuulle jääneen aravalainan perinnästä vuosittain.

57 §

Lainavuosi

Lainavuodella tarkoitetaan kutakin aravalainan ensimmäisen erän nostamista seuraavaa 12 kuukauden pituista ajanjaksoa.

58 § (14.2.2003/131)

58 § on kumottu A:lla 14.2.2003/131.

9 LUKU

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

59 §

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Asetuksen 11 §:ää sovelletaan kuitenkin helmikuun 1 päivästä 1994 lukien.

60 §

Soveltaminen aiemmin vuosimaksujärjestelmän mukaan myönnettyihin lainoihin

Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan myös niihin lainoihin, jotka on myönnetty aravalailla kumotun asuntotuotantolain (247/66) nojalla vuonna 1990 tai myöhemmin. Asuntotuotantolain nojalla yhdistetystä lainasta peritään tämän asetuksen 38 §:ssä säädettyä korkoa.

Asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdan nojalla myönnetyistä lainoista peritään kuitenkin tämän asetuksen 19 ja 26 §:stä poiketen korkona asuntotuotantoasetuksen 28 b §:ssä säädettyä tai velkakirjaehdoista ilmenevää alempaa korkoa.

Asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 1, 3, 4, 7 ja 8 kohdan nojalla myönnetyistä lainoista peritään tämän asetuksen 31 ja 37 §:n 1 momentista poiketen velkakirjaehdoista ilmenevää alempaa kiinteää korkoa ja lainan myöntämisvuoden perusteella seuraavaa korkoa:

1) jos laina on myönnetty vuonna 1990 tai 1991, vuosimaksun vuotuista tarkistusta lisättynä 1,5 prosenttiyksiköllä; sekä

2) jos laina on myönnetty vuonna 1992, vuosimaksun vuotuista tarkistusta lisättynä 1,95 prosenttiyksiköllä.

(14.2.2003/131)

Asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 1, 3, 4 ja 7 kohdan nojalla myönnettyjen lainojen vuosimaksua tarkistetaan vuonna 1994 tämän asetuksen 35 §:n 2 momentista poiketen siten kuin valtioneuvoston päätöksessä vuokratalolainojen vuosimaksun tarkistuksen alentamisesta (969/93) määrätään.

61 § (13.5.2004/395)

Soveltaminen ennen vuosimaksujärjestelmän voimaantuloa myönnettyihin lainoihin

Aravalain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettujen lainojen korot ja lyhennykset peritään edelleen velkakirjaehtojen mukaisesti sen estämättä, mitä aravalaissa ja tässä asetuksessa säädetään.

Edellä tarkoitettuihin lainoihin sovelletaan kuitenkin:

1) tämän asetuksen 3, 8, 15, 16, 18 ja 48–58 §:ää siitä riippumatta, mitä velkakirjassa näiltä osin on määrätty;

2) tämän asetuksen 48 §:n 2 momenttia, jolloin uusi lyhennyssuunnitelma on laadittava aina, milloin ylimääräinen lyhentäminen johtuu yksittäisen asunnon lainaosuuden takaisin maksamisesta; sekä

3) tämän asetuksen voimaantulon jälkeen perittävän viivästyskoron suuruuteen tämän asetuksen 50 §:n 1 momenttia, jos viivästyskorko jäisi velkakirjaehdon mukaista viivästyskorkoa pienemmäksi.

Edellä tarkoitettujen lainojen lyhennykset ja korot erääntyvät puolivuosittain maaliskuun ja syyskuun viimeisenä päivänä. Jos laina on kuitenkin myönnetty ennen heinäkuun 1 päivää 1968, ovat eräpäivät kesäkuun ja joulukuun viimeinen päivä. Valtiokonttori voi lainansaajan hakemuksesta hyväksyä puolivuotiseräpäiväksi muun kuukauden viimeisen päivän, jos tämä on perusteltua ottaen huomioon lainansaajan kaikkien aravalainojen eräpäivät suhteessa yhteisön vuokrakertymään.

62 §

Lykkäykset ja koron alentaminen

Aravalain 46 §:n 1 momentissa tarkoitetut korot ja lyhennykset voidaan lykätä 28 §:ssä säädetyin edellytyksin.

Aravalain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettua koron alentamista koskeva hakemus on toimitettava kunnalle viimeistään kuusi kuukautta ennen kahdeksannen lainavuoden ensimmäistä eräpäivää. Erityisestä syystä hakemus voidaan käsitellä ja asia ratkaista, vaikka hakemusta ei ole tehty säädettynä aikana.

63 §

Avustusluonteinen perusparannuslaina

Hakemus aravalain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa toimitetaan kuntaan, jonka on ilmoitettava päätöksestään valtiokonttorille. Päätös voi koskea vain hakemuksen jättämisen jälkeisinä eräpäivinä erääntyviä lyhennyksiä ja korkoja.

Kunnan on vähintään kerran vuodessa tarkastettava, että asuntoa käytetään aravalain 47 §:n 1 momentissa tarkoitetun yhden tai useamman henkilön asuntona.

Jos lainansaaja on kuollut tai asuntoa ei käytetä aravalain 47 §:n 1 momentissa tarkoitetun yhden tai useamman henkilön asuntona, on lainansaajan tai sen, jolla on kuolinpesän omaisuus hallussaan, ilmoitettava muutoksesta viipymättä kunnalle.

Saatuaan tiedon käytön muuttumisesta kunnan on määrättävä muutoksen jälkeisinä eräpäivinä erääntyneet lyhennykset ja korot heti takaisin maksettaviksi, jollei lainaa siirretä aravalain 47 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle. Samalla kunnan on määrättävä, että lainan myöhemmin erääntyvät lyhennykset ja korot on suoritettava lainaehtojen mukaisesti. Kunnan on ilmoitettava päätöksestä valtiokonttorille.