Published: 1992-05-08
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645981/laki-kauppaedustajista-ja-myyntimiehist.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Kauppaedustajalla tarkoitetaan tässä laissa elinkeinonharjoittajaa, joka toisen, päämiehen, kanssa tekemässään edustussopimuksessa on sitoutunut tämän lukuun jatkuvasti edistämään tavaroiden myyntiä tai ostoa hankkimalla tarjouksia päämiehelle tai päättämällä tämän nimissä myynti- tai ostosopimuksia.
Tämän lain säännöksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin vain, jollei sopimuksesta, sopijapuolten omaksumasta käytännöstä tai kauppatavasta taikka muusta tavasta, jota on pidettävä sopijapuolia sitovana, muuta johdu. Mitä jäljempänä säädetään sopimusehdon sitomattomuudesta, koskee vastaavasti sopijapuolten omaksumaa käytäntöä, kauppatapaa tai muuta tapaa.
Lain säännöksestä, josta tämän lain mukaan ei voida sopimuksella poiketa kauppaedustajan vahingoksi, ei myöskään voida tämän vahingoksi poiketa sopimuksella, jonka mukaan kauppaedustajan ja päämiehen väliseen oikeussuhteeseen on sovellettava vieraan valtion lakia, jos tähän oikeussuhteeseen muutoin olisi sovellettava tätä lakia.
Edustussopimus ja sen muutos on tehtävä kirjallisesti, jos jompikumpi sopijapuoli sitä vaatii.
Sopimusehto, jolla rajoitetaan sopijapuolelle 1 momentin mukaan kuuluvaa oikeutta, on mitätön.
Edustussopimuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/29) säädetään.
Kauppaedustajan on tehtäväänsä hoitaessaan huolehdittava päämiehen edusta, toimittava häntä kohtaan velvollisuudentuntoisesti ja rehellisesti sekä noudatettava päämiehen antamia kohtuullisia ohjeita.
Kauppaedustaja on velvollinen ilmoittamaan päämiehelle seikoista, joilla hänen tehtäväkseen annetun toiminnan kannalta saattaa olla merkitystä. Erityisesti hänen on ilman aiheetonta viivytystä annettava päämiehelle tieto tarjouksista, joiden hyväksyminen saattaa tulla kysymykseen, sekä sopimuksista, jotka hän päämiehen nimissä on päättänyt.
Sopimusehto, joka poikkeaa siitä, mitä tässä pykälässä säädetään, on mitätön.
Kauppaedustaja saa ottaa vastaan 1 §:ssä tarkoitettuja toimeksiantoja myös muilta kuin päämieheltä, jollei tämä ole ristiriidassa kauppaedustajalle 5 §:n 1 momentin mukaan kuuluvan velvollisuuden kanssa.
Kauppaedustaja ei saa edustussopimuksen voimassaoloaikana eikä sen päätyttyäkään käyttää hyödykseen tai muille ilmaista päämiehen liike- tai ammattisalaisuuksia, jotka on uskottu hänelle tai jotka hän muuten on saanut tietoonsa, jos hän näin menetellessään toimisi hyvän liiketavan vastaisesti.
Päämiehen on toimittava velvollisuudentuntoisesti ja rehellisesti kauppaedustajaa kohtaan.
Päämiehen on hankittava kauppaedustajalle tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja toimitettava hänelle tarpeellinen aineisto, kuten näytteet, mallit, selosteet ja hintaluettelot.
Päämies on velvollinen ilmoittamaan kauppaedustajalle seikoista, joilla saattaa olla merkitystä tämän tehtäväksi annetun toiminnan kannalta. Hänen on myös ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kauppaedustajalle, hyväksyykö vai hylkääkö hän tarjouksen, jonka kauppaedustaja on hänelle lähettänyt, tai sopimuksen, jonka kauppaedustaja on päämiehen nimissä päättänyt, vaikka hänellä ei ole ollut siihen oikeutta. Jos kauppaedustajan välittämää tai päättämää sopimusta ei ole täytetty, päämiehen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava siitä kauppaedustajalle.
Päämiehen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kauppaedustajalle, jos hänen nähtävissään on, että edustussopimuksessa tarkoitettu toiminta tulee olemaan olennaisesti vähäisempää kuin kauppaedustajalla kohtuudella on syytä olettaa.
Sopimusehto, joka poikkeaa siitä, mitä tässä pykälässä säädetään, on mitätön.
Jos päämies tai kauppaedustaja on toiminut edustussopimuksen vastaisesti tai muuten tahallisesti taikka huolimattomuudesta laiminlyönyt hänelle tässä laissa säädetyn velvollisuuden tai sen, mitä hänelle sopimuksen mukaan kuuluu, hän on velvollinen korvaamaan toiselle sopijapuolelle siitä aiheutuneen vahingon.
Sen, joka aikoo vaatia vahingonkorvausta 1 momentissa tarkoitetulla perusteella, on ilman aiheetonta viivytystä perusteesta tiedon saatuaan ilmoitettava toiselle sopijapuolelle aikomuksestaan. Se, joka ei tätä tee, menettää oikeutensa korvaukseen.
Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske tapauksia, joissa toinen sopijapuoli on menetellyt epärehellisesti tai törkeästä huolimattomuudesta aiheuttanut toiselle huomattavan vahingon.
Kauppaedustajalla on oikeus saada provisio edustussopimuksen voimassaoloaikana syntyneestä sopimuksesta, jos sopimus on syntynyt hänen myötävaikutuksestaan tai on päätetty kolmannen henkilön kanssa, jonka kauppaedustaja on aikaisemmin vastaavanlaisia sopimuksia varten hankkinut päämiehen asiakkaaksi, taikka jos kauppaedustajalle on osoitettu tietty alue tai asiakaspiiri ja sopimus on päätetty tältä alueelta olevan tai tähän asiakaspiiriin kuuluvan kolmannen henkilön kanssa.
Kauppaedustajalla on oikeus saada provisio edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen syntyneestä sopimuksesta, jos sopimus on syntynyt 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja kolmannen henkilön tarjous on saapunut päämiehelle tai kauppaedustajalle ennen edustussopimuksen lakkaamista tai jos sopimuksen aikaansaannin voidaan katsoa pääasiallisesti johtuneen kauppaedustajan edustussopimuksen voimassaoloaikana tapahtuneesta myötävaikutuksesta ja sopimus on syntynyt kohtuullisessa ajassa edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen.
Aikaisemman kauppaedustajan jälkeen aloittavalla uudella kauppaedustajalla ei ole 10 §:n nojalla oikeutta provisioon silloin, kun provisio kuuluu tämän pykälän 1 momentin mukaan aikaisemmalle kauppaedustajalle, ellei provisiota ole olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista jakaa kauppaedustajien kesken.
Kauppaedustajalla on oikeus provisioon niin pian ja siinä laajuudessa kuin jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
1) päämies on täyttänyt hänen ja kolmannen henkilön välillä tehtyyn sopimukseen perustuvan suoritusvelvollisuutensa;
2) päämiehen olisi pitänyt täyttää 1 kohdassa tarkoitettu suoritusvelvollisuutensa;
3) kolmas henkilö on täyttänyt 1 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen perustuvan suoritusvelvollisuutensa.
Kauppaedustajaa ei sido sopimusehto, jonka mukaan oikeus provisioon syntyy myöhemmin kuin sinä ajankohtana, jolloin kolmas henkilö on täyttänyt suoritusvelvollisuutensa tai hänen olisi pitänyt se täyttää, jos päämies olisi täyttänyt suoritusvelvollisuutensa sopimuksen mukaisesti.
Jos päämies on ilman kauppaedustajan suostumusta sopinut kolmannen henkilön kanssa sopimuksen purkamisesta tai sen ehtojen muuttamisesta ja kolmannen henkilön suoritusvelvollisuus jää tämän vuoksi kokonaan tai osaksi täyttämättä, suoritusvelvollisuuden täyttämättä jättäminen ei vaikuta kauppaedustajan oikeuteen saada provisio.
Kauppaedustaja menettää hänelle 12 §:n mukaan kuuluvan oikeuden provisioon vain, jos päämiehen ja kolmannen henkilön välinen sopimus on jäänyt täyttämättä eikä tämä ole johtunut päämiehestä tai hänen puolellaan olevasta seikasta taikka 1 momentissa mainitusta syystä ja on ilmeistä, ettei suoritusvelvollisuutta myöhemminkään täytetä.
Jos kolmas henkilö täyttää suoritusvelvollisuutensa vain osaksi, kauppaedustajalla on oikeus provisioon vain siltä osin kuin suoritusvelvollisuus on täytetty, jollei 1 tai 2 momentista muuta johdu.
Kauppaedustaja ei voi etukäteen sitovin vaikutuksin luopua hänelle tämän pykälän mukaan kuuluvasta oikeudesta.
Provisio on suoritettava kauppaedustajalle kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jolloin kauppaedustajalle syntyi 12 §:n mukaan oikeus provisioon. Milloin kauppaedustaja on 13 §:n 2 tai 3 momentin mukaan kokonaan tai osaksi menettänyt oikeutensa provisioon, liikaa maksettu määrä on päämiehen vaatimuksesta suoritettava tälle takaisin.
Sopimusehto, jonka mukaan provisio on suoritettava kauppaedustajalle myöhemmin kuin kuukauden kuluessa sen kalenterivuosineljänneksen päättymisestä, jolloin kauppaedustajalle syntyi oikeus provisioon, ei sido kauppaedustajaa.
Jos kauppaedustajalle tulevan provision suuruudesta ei ole sovittu, määräytyy provisio sen mukaan, mitä kauppaedustajan toimipaikkakunnalla samanlaisen tai vastaavan luonteisen tehtävän suorittamisesta yleensä maksetaan. Jos provision suuruutta ei voida näin määrätä, kauppaedustajalla on oikeus olosuhteet huomioon ottaen kohtuulliseen provisioon.
Provisio lasketaan siitä kauppahinnasta, joka ostajan on suoritettava. Myönnettyä käteisalennusta ei kuitenkaan lueta kauppahinnan vähennykseksi eikä myöskään rahtia, pakkausta, tullia, vakuutusmaksua, veroa tai muuta sellaista lisäkustannusta, ellei tätä kustannusta ostajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella ole hänelle lähetetyssä laskussa erikseen määritetty.
Milloin kauppaedustajan tehtäväksi on annettu maksujen periminen, hänen on pidettävä vastaanottamansa varat erillään muista varoista. Kauppaedustajalla on oikeus saada maksujen perimisestä erityinen kohtuullinen palkkio, jollei kauppaedustajan provision ole tarkoitettu sisältävän korvausta myös tästä tehtävästä.
Kauppaedustajalle 1 momentin mukaan kuuluva palkkio on suoritettava, kun maksu on peritty.
Jos kauppaedustaja sitoutuu vastaamaan päämiehelle siitä, että kolmas henkilö täyttää sopimuksesta johtuvat velvollisuudet (del credere), sitoumus on ollakseen pätevä annettava kirjallisesti. Sitoumus voi koskea vain määrättyä sopimusta tai määrätyn kolmannen henkilön kanssa tehtäviä sopimuksia. Tällaisesta sitoumuksesta kauppaedustaja vastaa kuten omasta velastaan.
Kauppaedustajalla on oikeus saada 1 momentissa tarkoitetusta vastuusitoumuksesta erityinen kohtuullinen palkkio.
Kauppaedustajalle 2 momentin mukaan kuuluva palkkio on suoritettava, kun sopimus kolmannen henkilön kanssa on tehty.
Kauppaedustajalla on oikeus saada erityinen korvaus sellaisista toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista, joita edustussopimuksen asianmukainen täyttäminen on vaatinut. Korvausta ei kuitenkaan ole suoritettava, jos kustannukset ovat johtuneet kauppaedustajan tavanmukaisista tehtävistä.
Kauppaedustajalla on oikeus saada kuukausittain päämieheltä palkkiolaskelma niistä sopimuksista, joista hänellä on 10 tai 11 §:n mukaan oikeus saada provisio.
Provisiolaskelmaan on otettava ne sopimukset, joista kauppaedustajalle on viimeksi kuluneen kalenterikuukauden aikana syntynyt 12 §:n mukaan oikeus provisioon. Jokaisen sopimuksen osalta on mainittava provisiomäärä, joka luetaan kauppaedustajan hyväksi tai, jollei provisiota hyvitetä, syy siihen.
Jos provisiolaskelman antamisen jälkeen ilmi tulleiden seikkojen perusteella todetaan, että kauppaedustaja on kokonaan tai osittain menettänyt oikeutensa provisioon jonkin laskelmaan otetun sopimuksen osalta, päämies voi myöhemmässä laskelmassa lukea provision määrän hyväkseen.
Kauppaedustaja ei voi sitovin vaikutuksin luopua hänelle 1 ja 2 momentin mukaan kuuluvasta oikeudesta. Sopijapuolet voivat kuitenkin sopia, että provisiolaskelma on annettava kauppaedustajalle kuukauden kuluessa sen kalenterivuosineljänneksen päättymisestä, jonka aikana oikeus provisioon syntyi.
Kauppaedustajalla on oikeus saada päämieheltä ote päämiehen kirjanpidosta ja kaikki muut provisiolaskelman tarkistamiseksi tarpeelliset päämiehen hallussa olevat tiedot.
Jos päämies kieltäytyy antamasta 1 momentissa tarkoitettuja tietoja tai jos on perusteltua aihetta epäillä, että laskelma tai annettu tieto on puutteellinen tai virheellinen, kauppaedustajan nimeämällä tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitetulla tilintarkastajalla on oikeus tarkastaa päämiehen kirjanpitoa siinä laajuudessa kuin se on tarpeen sen selvittämiseksi, missä määrin kauppaedustajalla on oikeus provisioon. (18.9.2015/1164)
L:lla 1164/2015 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Jos päämies kieltäytyy antamasta 1 momentissa tarkoitettuja tietoja tai, jos on perusteltua aihetta epäillä, että laskelma tai annettu tieto on puutteellinen tai virheellinen, kauppaedustajan nimeämällä Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymällä tilintarkastajalla on oikeus tarkastaa päämiehen kirjanpitoa siinä laajuudessa kuin se on tarpeen sen selvittämiseksi, missä määrin kauppaedustajalla on oikeus provisioon.
Sopimusehto, jolla rajoitetaan kauppaedustajalle tämän pykälän mukaan kuuluvaa oikeutta, on mitätön.
Jos kauppaedustajalle edustussuhteesta johtuvan saatavan periminen muuten vaarantuisi, kauppaedustaja saa pidättää ne päämiehelle kuuluvat asiakirjat, näytteet, mallit ja tavarat, jotka hän tehtävänsä johdosta on saanut haltuunsa, samoin kuin sen, mitä hän päämiehen valtuutuksen perusteella on perinyt kolmannelta henkilöltä, kunnes päämies on maksanut kauppaedustajan saatavan tai antanut siitä vakuuden.
Määräajaksi tehty edustussopimus lakkaa, kun sovittu aika on kulunut umpeen. Jos sopimus siihen otetun ehdon mukaan lakkaa vain, kun se irtisanotaan ennen sopimuskauden päättymistä, sopimuksen on, jollei irtisanomista ole toimitettu, katsottava sopimuskauden jälkeen olevan voimassa toistaiseksi.
Jos sopijapuolet määräajaksi tehdyn edustussopimuksen voimassaoloajan päätyttyä ilman nimenomaista sopimusta jatkavat edustussuhdetta, sopimus on katsottava pidennetyksi olemaan voimassa toistaiseksi.
Toistaiseksi voimassa oleva edustussopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomisajan kuluttua. Milloin sopimus irtisanotaan ensimmäisen sopimusvuoden aikana, irtisanomisaika on yksi kuukausi. Tämän jälkeen irtisanomisaika pitenee yhdellä kuukaudella jokaiselta alkavalta sopimusvuodelta. Pisin irtisanomisaika on kuitenkin kuusi kuukautta.
Sopijapuolet eivät voi sitovin vaikutuksin etukäteen sopia lyhyemmästä irtisanomisajasta kuin 1 momentissa säädetään. Kauppaedustajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika voidaan kuitenkin sopia kolmeksi kuukaudeksi, vaikka edustussopimus on ollut voimassa yli kolme vuotta.
Jos sopijapuolet sopivat pitemmästä irtisanomisajasta kuin 1 momentissa säädetään, irtisanomisaikaa päämiehen irtisanoessa sopimuksen ei voida kauppaedustajaa sitovin vaikutuksin sopia lyhyemmäksi kuin kauppaedustajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika.
Irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden lopusta, jonka aikana irtisanominen toimitetaan sopijapuolelle.
Jos päämiehen tai kauppaedustajan omaisuus luovutetaan konkurssiin, edustussopimuksen katsotaan rauenneen sinä päivänä, jolloin konkurssihakemus annettiin tuomioistuimelle.
Siitä riippumatta, mitä edustussopimuksen voimassaolo- ja irtisanomisajasta on voimassa, sopijapuoli voi heti purkaa sopimuksen, jos tärkeä syy sitä vaatii. Tällaisena syynä pidetään sellaista toisen sopijapuolen laiminlyöntiä tai muuta käyttäytymistä, jonka johdosta sopijapuolelta ei voida kohtuuden mukaan vaatia sopimussuhteen jatkamista.
Sopijapuoli voi, jos asianhaarat eivät anna aihetta muuhun arviointiin, purkaa edustussopimuksen erityisesti seuraavissa tapauksissa:
1) kun toinen sopijapuoli on edustussopimusta tehtäessä olennaisessa kohdin johtanut toista harhaan;
2) kun toinen sopijapuoli ei suostu sopimuskumppaninsa esittämään 3 §:ssä säädetyn kirjallisen muodon noudattamista koskevaan vaatimukseen;
3) kun toinen sopijapuoli on syyllistynyt menettelyyn, jolla hän on vakavasti loukannut sopimuskumppaninsa etua tai joka muuten aiheuttaa sen, että tämän luottamus toiseen sopijapuoleen on perustellusti järkkynyt; tai
4) kun toinen sopijapuoli on olennaiselta osalta jättänyt täyttämättä edustussopimuksesta johtuvat velvollisuutensa.
Sopijapuolelle tämän pykälän mukaan kuuluva oikeus purkaa edustussopimus raukeaa, jollei hän ole käyttänyt sitä ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon purkamisperusteesta tai, milloin peruste on jatkuva, sen lakkaamisesta.
Jollei 25 §:ssä säädettyä purkamisperustetta ole, sopijapuoli voi kuitenkin saattaa sopimuksen lakkaamaan ennenaikaisesti, mutta hän on velvollinen korvaamaan toiselle tästä aiheutuvan vahingon.
Kauppaedustaja ei ennen edustussopimuksen lakkaamista voi sitovin vaikutuksin luopua hänelle 1 momentin mukaan kuuluvasta oikeudesta korvaukseen.
Jos 25 §:ssä tarkoitettu edustussopimuksen purkaminen on johtunut toisen sopijapuolen tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä taikka sopimus on rauennut toisen konkurssin johdosta, hänen sopimuskumppanillaan on oikeus saada korvaus siitä vahingosta, joka on aiheutunut sopimussuhteen ennenaikaisesta lakkaamisesta.
Kun edustussopimus on lakannut, kauppaedustajalla on oikeus saada päämieheltä hyvitys, jos ja siinä laajuudessa kuin:
1) kauppaedustaja on hankkinut päämiehelle uusia asiakkaita tai merkittävästi laajentanut kauppaa aikaisempien asiakkaiden kanssa ja tästä koituu päämiehelle merkittävää etua edustussopimuksen lakkaamisen yhteydessä tai sen jälkeen; ja
2) hyvitystä voidaan pitää kauppaedustajan 1 kohdassa tarkoitettujen asiakkaiden kanssa tehtävistä sopimuksista menettämät provisiot ja kaikki muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen kohtuullisena.
Kauppaedustajalla on oikeus saada hyvitystä enintään määrä, joka vastaa kauppaedustajan yhden vuoden palkkioita viiden viimeksi kuluneen vuoden palkkioiden keskimäärän mukaan laskettuna. Milloin edustussopimus on ollut voimassa lyhyemmän ajan kuin viisi vuotta, lasketaan palkkioiden keskimäärä sopimuksen koko voimassaoloaikana maksettujen palkkioiden mukaan.
Jos edustussopimus on lakannut kauppaedustajan kuoleman tai konkurssin johdosta, 1 ja 2 momentin mukainen hyvitys kuuluu hänen kuolin- tai konkurssipesälleen.
Hyvityksen suorittaminen ei estä kauppaedustajaa tai hänen kuolin- tai konkurssipesäänsä vaatimasta vahingonkorvausta sopimuksen rikkomisen perusteella.
Sopimusehto, jolla ennen edustussopimuksen lakkaamista rajoitetaan tässä pykälässä säädettyä oikeutta hyvitykseen, on mitätön.
Kauppaedustajalla ei ole oikeutta hyvitykseen, jos:
1) päämies on irtisanonut tai purkanut edustussopimuksen kauppaedustajan 25 §:ssä tarkoitetun laiminlyönnin tai käyttäytymisen perusteella;
2) kauppaedustaja on irtisanonut tai purkanut edustussopimuksen; tai
3) kauppaedustaja on siirtänyt päämiehen suostumuksella edustussopimuksesta johtuvat oikeutensa ja velvollisuutensa toiselle henkilölle.
Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kauppaedustajalla on irtisanottuaan tai purettuaan edustussopimuksen oikeus hyvitykseen, jos edustussopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen on ollut perusteltua aihetta päämiehestä johtuvan seikan takia tai, jollei kauppaedustajan voida iän, heikentyneen terveydentilan tai sairauden takia kohtuudella edellyttää jatkavan toimintaansa.
Kauppaedustaja menettää oikeutensa hyvitykseen, jollei hän vuoden kuluessa edustussopimuksen lakkaamisesta ilmoita päämiehelle vaativansa hyvitystä.
Sopimusehto, jolla ennen edustussopimuksen lakkaamista rajoitetaan kauppaedustajalle tämän pykälän mukaan kuuluvaa oikeutta, on mitätön.
Jos edustussopimus on lakannut irtisanomisen, konkurssin, purkamisen tai muun syyn johdosta, kauppaedustaja on velvollinen siihen saakka, kun päämies, hänen holhoojansa tai oikeudenomistajansa taikka hänen konkurssipesänsä hoitajat voivat valvoa päämiehen tai hänen pesänsä etuja, ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen päämiehen tai hänen pesänsä turvaamiseksi vahingolta, jollei hänelle aiheudu siitä huomattavassa määrin kustannuksia tai haittaa.
Sopimus, jolla rajoitetaan kauppaedustajan toimintaa edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen, sitoo kauppaedustajaa vain siltä osin kuin se:
1) on tehty kirjallisesti;
2) koskee kauppaedustajalle osoitettua aluetta tai asiakaspiiriä; ja
3) koskee vastaavanlaisia tavaroita kuin edustussopimus.
Sopimusehto, jonka mukaan 1 momentissa tarkoitettu sopimus on voimassa pitemmän ajan kuin kaksi vuotta edustussopimuksen lakkaamisesta, ei sido kauppaedustajaa kahta vuotta pitempää aikaa.
Kauppaedustaja saa päättää päämiehen puolesta sopimuksia vain, jos hänet on siihen valtuutettu.
Jos päämies on luovuttanut kauppaedustajalle nimellään varustettuja lomakkeita, joiden voidaan katsoa olevan tarkoitettuja olemaan, edustajan täyttäminä, todisteina siitä, että sopimus on päätetty päämiehen lukuun, edustajan täyttämällä lomakkeella tehty sopimus on samalla tavoin päämiestä sitova, kuin jos hän olisi nimenomaisesti valtuuttanut edustajan päättämään sopimuksen.
Jos kauppaedustaja on tehnyt päämiehen puolesta sopimuksen ilman valtuutusta tai valtuutuksensa ylittäen, päämiehen on, jollei hän tahdo hyväksyä sopimusta, ilman aiheetonta viivytystä saatuaan sopimuksesta tiedon ilmoitettava siitä kolmannelle henkilölle. Jos päämies ei tätä tee, hänen katsotaan hyväksyneen sopimuksen.
Jos päämies ei tahdo hyväksyä kauppaedustajan vastaanottamaa tarjousta, hänen on ilman aiheetonta viivytystä vastaanotettuaan tarjouksen tai saatuaan tiedon sen sisällöstä ilmoitettava siitä tarjouksen tekijälle. Jos päämies ei tätä tee, hänen katsotaan hyväksyneen tarjouksen.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos kauppaedustaja ja tarjouksen tekijä ovat sopineet toisin.
Jos kolmas henkilö on tehnyt tarjouksen kauppaedustajalle ja tämä on lähettänyt sen päämiehelle, tarjouksen tekijällä on samanlainen oikeus ilmoittaa päämiehelle tarjouksen peruuttamisesta kuin hänellä olisi ollut, jos hän itse olisi lähettänyt tarjouksen.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos kauppaedustaja ja tarjouksen tekijä ovat sopineet toisin.
Jos elinkeinonharjoittaja on neuvotellut kauppaedustajan kanssa liikkeensä lukuun tapahtuvasta ostosta tai myynnistä ja hän saa edustajan päämieheltä ilmoituksen, jossa tämä näihin neuvotteluihin viitaten ilmoittaa hyväksyvänsä edustajalle tehdyn tarjouksen tai vahvistavansa edustajan kanssa päätetyn sopimuksen, elinkeinonharjoittajan on, jos hän tahtoo vedota siihen, ettei hän lainkaan ole tehnyt tarjousta tai päättänyt sopimusta taikka että tarjouksen tai sopimuksen sisältö on ilmoituksessa virheellisesti esitetty, ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava siitä päämiehelle. Jos elinkeinonharjoittaja ei tätä tee, hänen katsotaan hyväksyneen sensisältöisen sopimuksen kuin hänen päämieheltä saamansa ilmoitus osoittaa.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos päämies tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei ilmoituksessa selostettua tarjousta tai sopimusta ollut tehty tai että tarjouksen tai sopimuksen sisältö oli virheellisesti selostettu, eikä myöskään, jos elinkeinonharjoittaja voi näyttää, että ilmoitus oli virheellinen.
Vaikka kauppaedustajalla on oikeus päättää päämiestä sitovia sopimuksia, hänellä ei ole oikeutta periä maksuja myydyistä tavaroista, myöntää sopimuksen päättämisen jälkeen maksunlykkäystä tai hinnanalennusta eikä tehdä muuta muutosta sopimukseen.
Jos päämies on saanut tietää, että kauppaedustaja on ilman valtuutusta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimenpiteeseen, kun sopimus on päätetty edustajan myötävaikutuksesta taikka hänelle 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla osoitetulla alueella tai osoitetussa asiakaspiirissä, ja jos päämies ei halua hyväksyä edustajan toimenpidettä, hänen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava siitä kolmannelle henkilölle. Jos päämies ei tätä tee, hänen katsotaan hyväksyneen toimenpiteen.
Kauppaedustaja saa vastaanottaa päämiehen puolesta tavarassa ollutta virhettä tai vajausta taikka sen luovutuksen viivästymistä koskevan tiedonannon ja muun sopimuksen täyttämistä koskevan ilmoituksen, jos sopimus on päätetty hänen myötävaikutuksellaan taikka alueella tai asiakaspiirissä, joka on hänelle 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla osoitettu. Ilman päämiehen valtuutusta edustajalla ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä ratkaisuja tällaisen ilmoituksen johdosta, vaikka hän voi päättää päämiestä sitovia sopimuksia.
Myyntimiehellä tarkoitetaan tässä laissa työntekijää, joka on työnantajansa kanssa tekemässään edustussopimuksessa sitoutunut tämän lukuun edistämään 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla tavaroiden myyntiä matkustamalla eri paikkakunnilla tai käymällä tapaamassa asiakkaita sillä paikkakunnalla, jossa työnantajan liike sijaitsee. Myyntimies ei kuljeta myytäväksi tarkoitettuja tavaroita mukanaan.
Myyntimiehen ja työnantajan väliseen oikeussuhteeseen sovelletaan työsopimuslakia (320/70), jollei tässä laissa toisin säädetä.
Myyntimieheen ja työnantajaan sovelletaan vastaavasti, mitä 2–4 ja 7 §:ssä, 8 §:n 1–4 momentissa sekä 32–38, 44 ja 45 §:ssä säädetään.
Jos myyntimiehen palkkio maksetaan kokonaan tai osaksi provisiona, sovelletaan vastaavasti, mitä 10 ja 11 §:ssä, 12 §:n 1 momentissa, 13 §:n 1 momentissa, 15 §:ssä, 19 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 20 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään.
Myyntimies ei ennen edustussopimuksen lakkaamista voi sitovin vaikutuksin luopua hänelle 11 §:n 1 momentin mukaan kuuluvasta oikeudesta provisioon sopimuksesta, jota koskeva tarjous on saapunut päämiehelle edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen.
Myyntimiehellä on oikeus saada erityinen korvaus matka-, posti-, sähke-, puhelin- ja näihin verrattavista kuluista sekä päiväraha matkojen ajalta. Työnantaja on velvollinen suorittamaan myyntimiehelle tämän pyynnöstä hänen kulujaan ja matkapäivärahaa varten tarpeellisen ennakon.
Jos ilmoitus, joka kauppaedustajan 9 §:n 2 momentin tai 29 §:n 3 momentin mukaan, päämiehen 9 §:n 2 momentin, 33 §:n, 34 §:n 1 momentin tai 37 §:n 2 momentin mukaan taikka elinkeinonharjoittajan 36 §:n 1 momentin mukaan on annettava, on tarkoituksenmukaisella tavalla lähetetty, lähettäjä saa vedota ilmoitukseen, vaikka se myöhästyisi, vääristyisi tai ei tulisi perille.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1992. Sillä kumotaan kauppaedustajista 30 päivänä toukokuuta 1975 annettu laki (389/75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen lain voimaantuloa tehtyihin edustussopimuksiin sovelletaan tätä lakia 1 päivästä tammikuuta 1994. Siihen saakka sovelletaan aikaisempia säännöksiä, jollei toisin sovita.
HE 201/91, tvk.miet. 6/92Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
HE 254/2014, TaVM 34/2014, EV 371/2014
