Advanced Search

Laki välimiesmenettelystä


Published: 1992-10-23
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645967/laki-vlimiesmenettelyst.html

Subscribe to a Global-Regulation Premium Membership Today!

Key Benefits:

Subscribe Now for only USD$40 per month.

Laki välimiesmenettelystä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Soveltamisala
1 §

Tämän lain 2–50 §:ssä säädetään välimiesmenettelystä, joka on tarkoitettu tapahtuvaksi Suomessa. Lain 51–55 §:ssä säädetään sellaisen välityssopimuksen vaikutuksista Suomessa, joka tarkoittaa vieraassa valtiossa tapahtuvaa välimiesmenettelyä, sekä vieraassa valtiossa annetun välitystuomion voimassaolosta ja täytäntöönpanosta Suomessa.

Välityssopimus
2 §

Yksityisoikeudellinen riitakysymys, josta voidaan tehdä sovinto, saadaan määrätä asianosaisten välisin sopimuksin välimiesten lopullisesti ratkaistavaksi. Samalla tavoin ratkaistavaksi voidaan määrätä myös sopimuksessa ilmaistusta oikeussuhteesta vastaisuudessa aiheutuvat mainitunlaiset riitakysymykset, jollei laissa ole toisin säädetty.

3 §

Välityssopimus on tehtävä kirjallisesti.

Välityssopimusta pidetään kirjallisesti tehtynä, jos sopimus on otettu asianosaisten allekirjoittamaan asiakirjaan tai jos se sisältyy asianosaisten väliseen kirjeenvaihtoon. Sopimus välimiesmenettelystä katsotaan kirjallisesti tehdyksi myös silloin, kun asianosaiset ovat vaihtamalla sähkösanomia tai kaukokirjoitintiedotuksia taikka muita vastaavalla tavalla tuotettuja asiakirjoja määränneet, että riita on välimiesten ratkaistava.

Välityssopimus on katsottava tehdyksi kirjallisesti myös, jos 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tehdyssä sopimuksessa on viitattu muuhun asiakirjaan, johon sisältyy määräys välimiesmenettelystä.

4 §

Välityssopimuksen veroisena pidetään sellaista testamenttiin, lahjakirjaan, konossementtiin tai näihin rinnastettaviin asiakirjoihin, yhdistyksen tai säätiön sääntöihin taikka osakeyhtiön tai muun yhtiön taikka yhteisön yhtiöjärjestykseen sisältyvää välimiesmenettelyä koskevaa määräystä, jota asianosaiset tai se, jota vastaan vaatimuksia esitetään, ovat velvollisia noudattamaan.

5 §

Kannetta kysymyksestä, joka on välimiesten ratkaistava, ei saa ottaa tuomioistuimessa tutkittavaksi, jos vastapuoli tekee siitä väitteen ennen kuin hän vastaa pääasiaan.

Välityssopimuksen estämättä tuomioistuin tai muu viranomainen voi kuitenkin asian ollessa välimiesten käsiteltävänä tai sitä ennen antaa sellaisia väliaikaisia määräyksiä ja kieltoja, joiden antaminen lain mukaan kuuluu viranomaisen toimivaltaan.

6 §

Jos asianosainen kieltäytyy jättämästä asiaa välimiesten ratkaistavaksi tai ei vastapuolensa vaatimuksesta huolimatta ole sovitussa, säädetyssä tai laillisesti asetetussa määräajassa täyttänyt tehtäväänsä välimiehen nimeäjänä taikka ei ole kohtuullisessa ajassa suorittanut osuuttaan välimiesten vaatimasta ennakosta tai vakuudesta välimiehille tulevasta korvauksesta, hänen vastapuolensa saa välityssopimuksen estämättä ajaa kannettaan tuomioistuimessa.

Välimiehet
7 §

Välimiehiä tulee olla kolme, jolleivät asianosaiset ole muuta määränneet.

8 §

Jos asianosaiset eivät ole määränneet toisin, välimiehenä saa olla jokainen täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. (1.4.1999/460)

Välimiehenä saa Suomessa toimia myös muu kuin Suomen kansalainen.

9 §

Välimiehen tulee tehtävässään olla puolueeton ja riippumaton.

Sen, jonka suostumusta välimiehen tehtävään on pyydetty, tulee heti ilmoittaa, jollei hän kieltäydy tehtävästä, kaikki seikat, jotka ovat omiaan vaarantamaan hänen puolueettomuuttaan tai riippumattomuuttaan välimiehenä taikka aiheuttamaan näissä suhteissa perusteltuja epäilyksiä.

Välimies on velvollinen välimiesmenettelyn päättymiseen asti ilmoittamaan kaikki edellä tarkoitetut seikat, joita ei ennestään ole saatettu asianosaisten tietoon.

10 §

Välimies on asianosaisen vaatimuksesta julistettava esteelliseksi, jos hän olisi tuomarina ollut esteellinen käsittelemään asiaa, samoin kuin muunkin sellaisen seikan johdosta, joka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä välimiehen puolueettomuutta tai riippumattomuutta.

11 §

Asianosaiset voivat sopia siitä, missä järjestyksessä välimiehen esteelliseksi julistamista koskeva vaatimus on tutkittava. Asianosaisella on kuitenkin tämän estämättä oikeus vaatia välitystuomion kumoamista 41 §:n nojalla.

Jos 1 momentissa tarkoitettua sopimusta ei ole tehty, on asianosaisen esitettävä vaatimus välimiehen julistamisesta esteelliseksi 15 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon välimiesten asettamisesta ja edellä 10 §:ssä mainitusta seikasta. Vaatimus on tehtävä välimiehille kirjallisesti. Vaatimuksessa on ilmoitettava sen peruste.

Jos asianosainen on vaatinut välimiehen julistamista esteelliseksi eikä tämä luovu tehtävästään tai toinen asianosainen ei hyväksy vaatimusta, välimiesten on ratkaistava esteellisyyttä koskeva kysymys. Tuomioistuimen tutkittavaksi voidaan kysymys saattaa vain silloin, kun vaaditaan välitystuomion kumoamista 41 §:n nojalla.

12 §

Asianosaisen, joka tahtoo jättää riidan välimiesten ratkaistavaksi, on ilmoitettava siitä vastapuolelleen kirjallisesti. Ilmoituksessa on viitattava välityssopimukseen ja on siinä mainittava riitakysymys, joka aiotaan jättää välimiesten ratkaistavaksi, jollei se ilmene välityssopimuksesta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on mainittava myös välimiesmenettelyä vaativan asianosaisen nimettävät välimiehet. Samalla on toista asianosaista kehotettava ilmoittamaan välimiehet, joiden nimeäminen on hänen asianaan.

Jos asianosaisten sopimuksen mukaan välimiehen nimeäminen on muun kuin asianosaisen tehtävä, on 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus toimitettava myös nimeäjälle ja tätä pyydettävä suorittamaan tehtävä.

13 §

Jos välimiehiä tulee olla useampia kuin yksi, mutta asianosaiset eivät ole sopineet välimiehistä eikä siitä, miten välimiehet on nimettävä, kumpikin asianosainen nimeää yhtä monta välimiestä. Näin nimettyjen välimiesten on valittava lisäksi yksi välimies toimimaan puheenjohtajana, jolleivät asianosaiset ole määränneet, että riita on heidän nimeämiensä välimiesten ratkaistava.

14 §

Jos välimies kuolee taikka eroaa tai jos hänet erotetaan tehtävästään, on hänen tilalleen valittava uusi välimies. Jos näin välimiehen tilalle valittu kuolee taikka eroaa tai erotetaan tehtävästään, tuomioistuin määrää jommankumman asianosaisen hakemuksesta uuden välimiehen hänen sijaansa.

Jos välityssopimuksessa määrätty välimies kuolee tai ei voi tai tahdo ottaa tehtävää vastaan taikka jos hän eroaa tai hänet erotetaan tehtävästään eivätkä asianosaiset ole päässeet sopimukseen hänen sijaansa määrättävästä välimiehestä, tuomioistuin määrää asianosaisen hakemuksesta välimiehen, jolleivät asianosaiset ole sopineet, että välityssopimus tällaisessa tapauksessa raukeaa.

15 §

Jos asianosainen tai muu, jolle 12 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on toimitettu, ei 30 päivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta ole täyttänyt tehtäväänsä välimiehen nimeäjänä ja kirjallisesti ilmoittanut siitä välimiesmenettelyä vaatineelle asianosaiselle tai jos asianosaisten nimeämät välimiehet eivät ole sopineet puheenjohtajasta 30 päivän kuluessa siitä, kun heidät on nimetty, voi asianosainen pyytää tuomioistuinta määräämään puuttuvan välimiehen tai puuttuvat välimiehet.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, jollei se, jolle on toimitettu kirjallinen kehotus valita välimies kuolleen, erotetun tai eronneen välimiehen sijaan, ole 30 päivän kuluessa kehotuksen saapumisesta täyttänyt tehtäväänsä välimiehen nimeäjänä tai jos asianosaisten nimeämät välimiehet eivät ole sopineet puheenjohtajasta 30 päivän kuluessa siitä, kun he saivat tiedon puheenjohtajan kuolemasta, eroamisesta tai erottamisesta.

16 §

Jos riita on yhden välimiehen ratkaistava mutta asianosaiset eivät ole päässeet sopimukseen välimiehestä 30 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut toiselta asianosaiselta 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, voi asianosainen pyytää tuomioistuinta määräämään välimiehen.

17 §

Kun asianosainen on 14, 15 tai 16 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa pyytänyt tuomioistuinta määräämään välimiehen, tuomioistuimen on nimettävä välimies, jollei ole ilmeistä, ettei välimiesmenettelylle ole laillisia edellytyksiä.

Ennen kuin tuomioistuin 1 momentin nojalla määrää välimiehen tai välimiehiä, sen on varattava toiselle asianosaiselle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei välimiesmenettely tämän johdosta kohtuuttomasti viivästy.

Tuomioistuimen päätökseen välimiehen määräämistä koskevassa asiassa ei saa hakea muutosta. (28.6.1993/601)

18 §

Asianosainen, joka on valinnut välimiehen ja ilmoittanut siitä vastapuolelleen, ei tämän suostumuksetta saa peruuttaa valintaansa.

19 §

Välimies voidaan asianosaisten välisin sopimuksin erottaa tehtävästään.

Jos välimies ei voi asianmukaisesti suorittaa tehtäväänsä tai ilman hyväksyttävää syytä viivyttää asian käsittelyä, tuomioistuimen on asianosaisen hakemuksesta erotettava hänet tehtävästään. Ennen erottamista välimiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei siihen ole erityistä estettä.

Tuomioistuimen päätökseen välimiehen erottamista koskevassa asiassa ei saa hakea muutosta.

20 §

Mitä 12 §:ssä ja 14–18 §:ssä säädetään on noudatettava ainoastaan, jolleivät asianosaiset ole toisin sopineet.

Menettely
21 §

Välimiesmenettely tulee vireille, kun asianosainen on saanut 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.

22 §

Välimiesten on varattava asianosaisille tarpeellinen tilaisuus ajaa asiaansa.

23 §

Jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu, on asian käsittelyssä noudatettava, mitä asianosaiset ovat menettelystä sopineet. Tuollaisen sopimuksen puuttuessa välimiehillä on oikeus tämän lain säännöksiä noudattaen ja ottaen huomioon tasapuolisuuden ja joutuisuuden vaatimukset päättää asian käsittelyssä noudatettavasta menettelystä.

24 §

Välimiesmenettelyn paikan määräävät välimiehet, jolleivät asianosaiset ole siitä sopineet.

Kun syytä on, välimiehet voivat kuitenkin kuulla asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita sekä suorittaa katselmuksia muuallakin kuin asianosaisten sopimalla tai välimiesoikeuden määräämällä käsittelypaikkakunnalla, myös Suomen rajojen ulkopuolella.

25 §

Välimiesten määräämässä ajassa kantajan on ilmoitettava ne seikat, joihin hänen kanteensa perustuu, ja yksilöidyt vaatimuksensa sekä vastaajan annettava näiden johdosta vastineensa. Välimiehet voivat kehottaa asianosaisia samalla antamaan välimiehille kaikki ne asiakirjat, joilla voi olla merkitystä asiassa, tai mainitsemaan ne asiakirjat tai muut todisteet, jotka he aikovat asiassa esittää.

Asianosainen saa välimiesmenettelyn aikana muuttaa tai täydentää vaatimuksiaan ja niiden perusteita samoin kuin nostaa vastakanteen tai vaatia kuittausta, jollei asian ratkaiseminen tällaisen toimen johdosta kohtuuttomasti viivästy.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään on noudatettava ainoastaan, jolleivät asianosaiset ole toisin sopineet.

26 §

Jolleivät asianosaiset ole sopineet, mitä kieltä tai mitä kieliä asian käsittelyssä on käytettävä, välimiesten asiana on päättää tästä.

Välimiehillä on oikeus vaatia, että jokaiseen asiassa esitettävään asiakirjaan on liitettävä käännös sellaiselle kielelle, jolla asiaa käsitellään.

27 §

Välimiesten tulee edistää riidan asianmukaista ja joutuisaa selvittämistä. He saavat tässä tarkoituksessa pyytää asianosaista, todistajaa tai muuta henkilöä saapumaan kuultavaksi asiassa sekä kehottaa asianosaista tai muuta henkilöä esittämään välimiehille sellaisen hallussaan olevan asiakirjan tai esineen, jolla voi olla merkitystä todisteena.

Välimiehillä ei ole oikeutta asettaa uhkasakkoa eikä antaa määräyksiä muista pakkokeinoista. Heillä ei myöskään ole oikeutta ottaa vastaan vakuutusta. (12.6.2015/754)

L:lla 754/2015 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Välimiehillä ei ole oikeutta asettaa uhkasakkoa eikä antaa määräyksiä muista pakkokeinoista. Heillä ei myöskään ole oikeutta ottaa vastaan valaa tai vakuutusta eikä totuusvakuutusta.

28 §

Jolleivät asianosaiset ole toisin sopineet, välimiehet voivat määrätä asiantuntijan suorittamaan selvityksiä ja antamaan lausunnon sellaisesta asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisestä kysymyksestä, jonka arvostelemiseen tarvitaan erityisiä ammattitietoja.

Välimiehet voivat myös kehottaa asianosaista antamaan asiantuntijalle tehtävän suorittamista varten tarpeelliset tiedot sekä varaamaan hänelle tilaisuuden tutkia asiakirjoja, tavaraa tai muuta omaisuutta.

29 §

Jos välimiehet pitävät tarpeellisena asianosaisen, todistajan tai asiantuntijan kuulustelemista tuomioistuimessa taikka asianosaisen tai kolmannen henkilön velvoittamista esittämään asiakirja tai esine, jolla voi olla merkitystä todisteena asiassa, asianosainen voi esittää tätä koskevan hakemuksen tuomioistuimelle. (12.6.2015/754)

L:lla 754/2015 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Jos välimiehet pitävät tarpeellisena todistajan tai asiantuntijan kuulustelemista tuomioistuimessa, asianosaisen kuulustelua totuusvakuutuksen nojalla taikka asianosaisen tai kolmannen henkilön velvoittamista esittämään asiakirja tai esine, jolla voi olla merkitystä todisteena asiassa, asianosainen voi esittää tätä koskevan hakemuksen tuomioistuimelle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu hakemus tehdään sille yleiselle alioikeudelle, jonka alueella kuultava tai se, jota asia muuten koskee, oleskelee.

Tuomioistuimen on, noudattaen mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa säädetään todistelusta riita-asiassa, suoritettava hakemuksessa tarkoitettu toimenpide, jollei siihen ole estettä.

30 §

Jos asianosaiset sopivat, ettei välimiesmenettelyä jatketa, tai välimiehet toteavat, ettei menettelyä jostain muusta syystä voida jatkaa, välimiesten on tehtävä päätös välimiesmenettelyn lopettamisesta.

Jos kantaja peruuttaa kanteensa, välimiesten on niin ikään tehtävä päätös välimiesmenettelyn lopettamisesta. Jos kuitenkin vastaaja vaatii tuomiota ja välimiehet katsovat, että vastaajalla on hyväksyttävä syy saada asia lopullisesti ratkaistuksi, voidaan menettelyä jatkaa ja asia ratkaista välitystuomiolla.

Välimiesten tehtävä katsotaan päättyneeksi, kun välimiehet ovat antaneet tässä pykälässä tarkoitetun päätöksen tai ratkaisseet asian välitystuomiolla, jollei 38, 39 tai 42 §:stä muuta johdu.

Välitystuomio
31 §

Välimiesten on perustettava tuomionsa lakiin.

Jos asianosaiset ovat sopineet, että riidan ratkaisemisessa on sovellettava tietyn valtion lakia, välimiesten on perustettava tuomionsa siihen lakiin.

Jos asianosaiset ovat niin sopineet, saavat välimiehet kuitenkin perustaa tuomionsa siihen, minkä he katsovat kohtuulliseksi (ex aequo et bono).

32 §

Jos välimiehet ovat eri mieltä asian ratkaisemisesta, tuomio on annettava enemmistön mielipiteen mukaisesti. Jos erimielisyys koskee vaadittua määrää, on niiden äänet, jotka tuomitsevat korkeimman määrän, luettava yhteen niiden kanssa, jotka tuomitsevat lähinnä alemman määrän, kunnes yhteenlaskettu äänimäärä nousee enempään kuin puoleen kaikista äänistä.

Jos mikään mielipide ei ole saanut enemmistön kannatusta, tuomio on annettava puheenjohtajan mielipiteen mukaisesti, jolleivät asianosaiset ole toisin sopineet.

33 §

Jos asianosaiset sopivat välimiesten käsiteltäväksi saatetun riidan, välimiehet voivat asianosaisten pyynnöstä vahvistaa asianosaisten tekemän sovinnon tuomiolla noudattaen, mitä 36 §:ssä säädetään.

34 §

Välimiehet voivat erikseen ratkaista välitystuomiolla itsenäisen vaatimuksen asiassa, jossa on esitetty useita vaatimuksia. Samoin välimiehet voivat ratkaista erikseen vaatimuksen sen osan, joka on myönnetty.

Saamisvaatimus ja sitä vastaan esitetty kuittausvaatimus on ratkaistava yhdessä.

35 §

Välimiehet voivat, jos asianosaiset ovat niin sopineet, erikseen ratkaista välitystuomiolla sellaisen riitakysymyksen, jonka selvittämisestä asian ratkaiseminen muilta osin riippuu.

36 §

Välitystuomio on laadittava kirjallisesti sekä kaikkien välimiesten allekirjoitettava.

Välitystuomiossa on mainittava sen antamispäivä ja se on merkittävä annetuksi paikkakunnalla, jolla välimiesmenettely on sovittu tai määrätty tapahtuvaksi.

37 §

Kappale välitystuomiota on asianmukaisesti allekirjoitettuna annettava kullekin asianosaiselle välimiesten istunnossa tai heille toimitettava muutoin todistettavalla tavalla.

38 §

Asianosainen saa pyytää välimiehiä oikaisemaan välitystuomiossa olevan lasku- tai kirjoitusvirheen samoin kuin muun sen kaltaisen virheen. Asianosaisen on ilmoitettuaan siitä vastapuolelle pyydettävä oikaisua 30 päivän kuluessa siitä, kun hän sai kappaleen välitystuomiota, jollei muusta määräajasta ole sovittu.

Jos välimiehet katsovat oikaisupyynnön aiheelliseksi, heidän on tehtävä oikaisu viipymättä ja mikäli mahdollista 30 päivän kuluessa pyynnön saapumisesta välimiesten puheenjohtajalle.

Välimiehet voivat 30 päivän kuluessa välitystuomion antamispäivästä omasta aloitteestaan korjata 1 momentissa tarkoitetun virheen. Ennen virheen korjaamista on asianosaisille tarvittaessa varattava tilaisuus tulla kuulluksi tehtävästä korjauksesta.

Mitä 36 ja 37 §:ssä säädetään välitystuomiosta, sovelletaan myös tässä pykälässä tarkoitettuun oikaisuun.

39 §

Jolleivät asianosaiset ole toisin sopineet, asianosainen saa ilmoitettuaan siitä vastapuolelle pyytää välimiehiä antamaan lisätuomion heidän ratkaistavakseen saatetusta kysymyksestä, jonka välimiehet ovat sivuuttaneet tuomiossaan. Jos pyyntö katsotaan aiheelliseksi, välimiesten on annettava lisätuomio niin pian kuin se voi tapahtua.

Mitä 36 ja 37 §:ssä säädetään välitystuomiosta, sovelletaan myös 1 momentissa tarkoitettuun lisätuomioon.

Välitystuomion pätemättömyys
40 §

Välitystuomio on mitätön:

1) siltä osin kuin välimiehet ovat välitystuomiossa ratkaisseet sellaisen kysymyksen, jota ei Suomen lain mukaan voida ratkaista välimiesmenettelyssä;

2) siltä osin kuin välitystuomion on katsottava olevan ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa;

3) jos välitystuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville miten asiassa on tuomittu; tai

4) jos välitystuomiota ei ole laadittu kirjallisesti tai se ei ole välimiesten allekirjoittama.

Sen estämättä mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään, välitystuomio ei ole mitätön, vaikka yhden tai useamman välimiehen allekirjoitus puuttuu tuomiosta, jos se on välimiesten enemmistön allekirjoittama ja nämä ovat merkinneet välitystuomioon, miksi asian käsittelyyn osallistuneen välimiehen allekirjoitus puuttuu.

Välitystuomion kumoaminen
41 §

Välitystuomio voidaan asianosaisen kanteesta kumota:

1) jos välimiehet ovat menneet toimivaltaansa ulommaksi;

2) jos välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä;

3) jos välimies 10 §:n mukaan on ollut esteellinen mutta asianosaisen asianmukaisessa järjestyksessä tekemää vaatimusta välimiehen julistamisesta esteelliseksi ei ole ennen välitystuomion antamista hyväksytty taikka jos asianosainen on saanut tiedon esteellisyydestä niin myöhään, ettei hän ole voinut vaatia välimiehen julistamista esteelliseksi ennen välitystuomion antamista; tai

4) jos välimiehet eivät ole varanneet asianosaiselle tarpeellista tilaisuutta asiansa ajamiseen.

Asianosaisella ei ole oikeutta vaatia välitystuomion kumoamista 1 momentin 1, 2 tai 3 kohdan nojalla, jos hänen on katsottava vastaamalla pääasiaan tai muulla tavalla luopuneen vetoamasta kohdassa tarkoitettuun seikkaan.

Asianosaisen tulee nostaa kanne välitystuomion kumoamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun hän on saanut kappaleen välitystuomiota tai, jos 38 tai 39 §:ssä tarkoitettu pyyntö on tehty, siitä päivästä, kun hän on saanut kappaleen välimiesten pyynnön johdosta antamasta päätöksestä.

42 §

Tuomioistuin, jossa on vireillä välitystuomion mitättömäksi julistamista tai kumoamista koskeva kanne, voi asianosaisen pyynnöstä lykätä asian käsittelyä ja varata välimiehille tilaisuuden mitättömyys- tai kumoamisperusteen poistamiseksi jatkaa välimiesmenettelyä tai ryhtyä muuhun sitä varten tarpeelliseen toimenpiteeseen.

Välitystuomion täytäntöönpantavuudesta
43 §

Välitystuomion täytäntöönpanosta päättää yleinen alioikeus.

Yleiselle alioikeudelle osoitettuun välitystuomion täytäntöönpanoa koskevaan hakemukseen on liitettävä välityssopimus tai sen veroisena pidettävä 4 §:ssä tarkoitettu määräys ja välitystuomio alkuperäisinä tai oikeiksi todistettuina jäljennöksinä. Asiakirjaan, joka on laadittu muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, on lisäksi liitettävä oikeaksi todistettu käännös jommalle kummalle näistä kielistä, jollei tuomioistuin myönnä tästä poikkeusta.

Ennen kuin 2 momentissa tarkoitettuun hakemukseen suostutaan, on täytäntöönpanon hakijan vastapuolelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei siihen ole erityistä estettä. Asia käsitellään käräjäoikeuden kansliassa, jollei asiassa kuulla todistajaa tai muuta henkilöä henkilökohtaisesti. (1.11.1996/817)

44 §

Tuomioistuin voi evätä 43 §:ssä tarkoitetun hakemuksen vain, jos se havaitsee, että välitystuomio on 40 §:ssä mainitun seikan johdosta mitätön tai se on tuomioistuimen päätöksellä kumottu taikka tuomioistuin on välitystuomion mitättömäksi julistamista tai kumoamista koskevan kanteen johdosta määrännyt, ettei sitä saa panna täytäntöön.

45 § (27.6.2003/689)

Välitystuomion täytäntöönpanossa on tuomioistuimen annettua siitä määräyksen noudatettava, mitä ulosottolain (37/1895) 2 luvun 19 §:ssä säädetään.

UlosottoL 37/1895 on kumottu Ulosottokaarella 705/2007, ks. Ulosottokaari 705/2007 2 luku 19 §.

Välimiesmenettelyn kustannukset
46 §

Jollei muuta ole sovittu tai määrätty, asianosaiset ovat yhteisvastuullisesti velvolliset suorittamaan välimiehille korvauksen heidän työstään ja kustannuksistaan.

Välimiehille tulevan korvauksen on, ottaen huomioon tehtävän vaatima aika, asian vaikeusaste ja muut asiaan vaikuttavat seikat, oltava kohtuullinen.

Välimiehillä on oikeus vaatia asianosaisilta ennakko tai vakuus heille tulevasta korvauksesta.

47 §

Jollei välimiehiä sitovasti ole muuta määrätty, välimiehet saavat välitystuomiossa vahvistaa ja maksettavaksi tuomita kullekin välimiehelle tulevan korvauksen.

Asianosaisella on oikeus 60 päivän kuluessa siitä päivästä, kun hän on saanut kappaleen välitystuomiota, hakea tuomioistuimelta muutosta välitystuomioon siltä osin kuin se koskee välimiehille vahvistettujen korvausten määriä.

Muutosta haetaan toimittamalla kirjallinen hakemus sekä jäljennös välitystuomiosta sille alioikeudelle, jonka tuomiopiirissä välitystuomio on annettu.

Välitystuomiossa on mainittava, mitä sen asianosaisen on noudatettava, joka tahtoo hakea muutosta välitystuomioon välimiehille määrättyjen korvausten määrien osalta.

48 §

Ennen kuin tuomioistuin ratkaisee 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun muutoksenhakemuksen, sen on varattava muille välimiesmenettelyn asianosaisille ja niille välimiehille, joiden palkkioita muutoksenhakemus koskee, tilaisuus tulla asiassa kuulluiksi.

49 §

Jolleivät asianosaiset ole toisin sopineet, välimiehet voivat tuomiossaan tai muussa välimiesmenettelyn lopettamista tarkoittavassa päätöksessään velvoittaa asianosaisen osaksi tai kokonaan korvaamaan vastapuolen välimiesmenettelystä aiheutuneet kulut noudattaen soveltuvin osin mitä oikeudenkäymiskaaressa oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta säädetään.

Oikeuspaikka
50 §

Välitystuomion mitättömäksi julistamista tai kumoamista koskeva kanne tutkitaan sen paikkakunnan yleisessä alioikeudessa, jossa välitystuomio on annettu.

Edellä 14–16 ja 19 §:ssä tarkoitettu asia samoin kuin välityssopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa ja soveltuvuutta tiettyyn riitakysymykseen koskeva kanne tutkitaan sen paikkakunnan yleisessä alioikeudessa, jossa jollakin asianosaisella on kotipaikka tai, jos yhdelläkään asianosaisella ei ole kotipaikkaa Suomessa, Helsingin raastuvanoikeudessa.

Asianosaiset voivat sopia 1 ja 2 momentissa tarkoitetun asian käsittelemisestä muussa yleisessä alioikeudessa.

Välimiesmenettelystä vieraassa valtiossa
51 §

Kannetta asiasta, joka 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla tehdyn välityssopimuksen tai 4 §:ssä tarkoitetun määräyksen mukaan on ratkaistava vieraassa valtiossa tapahtuvassa välimiesmenettelyssä, ei saa ottaa tuomioistuimessa tutkittavaksi, jos vastapuoli tekee siitä väitteen ennen kuin vastaa pääasiaan, ellei välityssopimus tai määräys siihen sovellettavan lain mukaan ole pätemätön.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen estämättä tuomioistuin tai muu viranomainen voi kuitenkin asian ollessa välimiesten käsiteltävänä tai sitä ennen antaa sellaisia väliaikaisia määräyksiä ja kieltoja, joiden antaminen lain mukaan kuuluu viranomaisen toimivaltaan.

52 §

Välitystuomio, joka on annettu vieraassa valtiossa 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla tehdyn välityssopimuksen tai 4 §:ssä tarkoitetun määräyksen nojalla, on voimassa Suomessa, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu välitystuomio ei kuitenkaan ole voimassa siltä osin kuin se on vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita.

53 §

Välitystuomio, jota tarkoitetaan 52 §:ssä, ei kuitenkaan ole voimassa Suomessa asianosaista vastaan, joka esittää selvityksen siitä, että:

1) hän ei ollut kelpoinen tekemään välityssopimusta tai sitä tehtäessä ei ollut asianmukaisesti edustettuna taikka että 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla tehty välityssopimus ei muun kuin välityssopimuksen muotoa koskevan seikan johdosta ole pätevä asianosaisten valitseman lain mukaan tai, kun ei voida päätellä minkä valtion lakia asianosaiset ovat tarkoittaneet sovellettavaksi, sen valtion lain mukaan, jossa välitystuomio on annettu;

2) hänelle ei ole asianmukaisessa järjestyksessä ilmoitettu välimiehen määräämisestä tai välimiesmenettelystä taikka hän muutoin on ollut estynyt ajamasta asiaansa;

3) välimiehet ovat menneet toimivaltaansa ulommaksi;

4) välimiesoikeuden kokoonpano tai välimiesmenettely on merkittävästi poikennut asianosaisten sopimuksesta tai, tällaisen sopimuksen puuttuessa, sen valtion laista, jossa välimiesmenettely on tapahtunut; tai

5) välitystuomio ei ole vielä tullut asianosaisia sitovaksi tai sen täytäntöönpanoa on lykätty siinä valtiossa, jossa tai jonka lain mukaan se on annettu, taikka välitystuomio tuossa valtiossa on julistettu mitättömäksi taikka kumottu.

54 §

Vieraassa valtiossa annettu välitystuomio, joka sen mukaan kuin edellä säädetään on voimassa Suomessa, on hakemuksesta pantava täytäntöön täällä. Täytäntöönpanoa koskeva hakemus osoitetaan yleiselle alioikeudelle.

Hakemukseen on liitettävä välityssopimus tai sen veroisena pidettävä 4 §:ssä tarkoitettu määräys ja välitystuomio alkuperäisenä tai oikeiksi todistettuina jäljennöksinä. Asiakirjaan, joka on laadittu muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, on hakemukseen lisäksi liitettävä oikeiksi todistetut käännökset jommalle kummalle näistä kielistä, jollei tuomioistuin myönnä tästä poikkeusta.

55 §

Ennen kuin ulkomailla annettu välitystuomio määrätään pantavaksi täytäntöön, tuomioistuimen on varattava hakijan vastapuolelle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei siihen ole erityistä estettä. Asia käsitellään käräjäoikeuden kansliassa, jollei asiassa kuulla todistajaa tai muuta henkilöä henkilökohtaisesti. (1.11.1996/817)

Jos vastapuoli väittää, että hän on pyytänyt välitystuomion julistamista mitättömäksi tai kumoamista taikka sen täytäntöönpanon lykkäämistä 53 §:n 5 kohdassa tarkoitetun valtion asianomaiselta viranomaiselta, tuomioistuin voi, jos aihetta on, lykätä täytäntöönpanoa koskevan päätöksen antamisen. Tuomioistuin voi samalla hakijan pyynnöstä määrätä, että vastapuolen on asetettava asianmukainen vakuus uhalla, että täytäntöönpanoa koskeva päätös muutoin voidaan antaa.

Voimaantulo
56 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1992.

Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta välimiesmenettelyyn, joka on pantu vireille ennen sen voimaantuloa.

Jos välitystuomio annetaan Suomessa tämän lain tultua voimaan, se on kuitenkin annettava siten kuin tässä laissa säädetään eikä sitä voida pitää mitättömänä tai kumota muulla kuin tässä laissa säädetyllä perusteella.

57 §

Tällä lailla kumotaan välimiesmenettelystä 4 päivänä helmikuuta 1928 annettu laki (46/28) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan, New Yorkissa 10 päivänä kesäkuuta 1958 tehdyn yleissopimuksen eräiden säännösten hyväksymisestä ja sellaisten välitystuomioiden täytäntöönpanosta 5 päivänä tammikuuta 1962 annetun lain (200/62) 2 ja 3 §.

Milloin laissa tai asetuksessa viitataan välimiesmenettelystä 4 päivänä helmikuuta 1928 annettuun lakiin, on tätä lakia sen asemesta sovellettava.

HE 202/91, LaVM 4/92

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

28.6.1993/601:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1993.

HE 79/93, LaVM 11/93

1.11.1996/817:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.

HE 92/1996, LaVM 10/1996, EV 123/1996

1.4.1999/460:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

HE 146/1998, LaVM 20/1998, EV 234/1998

27.6.2003/689:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2004.

Ennen lain voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin sovelletaan tämän lain asemesta lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 216/2001, LaVM 34/2002, EV 305/2002

12.6.2015/754:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 46/2014, LaVM 19/2014, EV 274/2014