Published: 1992-12-11
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645963/asetus-valtion-talousarviosta.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Valtiovarainministerin esittelystä säädetään valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annetun lain (423/88) nojalla:
Talousarvioesityksen valmistelun vaiheita ovat valtiontalouden kehysehdotusten laadinta ja valtioneuvoston päätös valtiontalouden kehyksistä, virastojen ja laitosten talousarvioehdotusten laadinta, hallinnonalojen ja muiden talousarvioehdotusten laadinta, valtiovarainministeriön ehdotuksen laadinta eduskunnalle annettavaksi talousarvioesitykseksi sekä esitysehdotuksen käsittely valtioneuvoston yleisistunnossa.
Ministeriöiden tulee toimittaa ehdotuksensa hallinnonalansa kehyksiksi valtiovarainministeriölle, joka laatii ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi talousarvioesityksen valmistelua varten. Valtiovarainministeriölle voidaan 1 b §:ssä tarkoitettujen valtioneuvoston määräysten mukaisesti tehdä kehysehdotuksia myös muista asiakokonaisuuksista. (24.4.2003/321)
Virastojen ja laitosten tulee lähettää talousarvioehdotuksensa perusteluineen asianomaiselle ministeriölle.
Kukin ministeriö laatii omalta osaltaan sekä virastojen ja laitosten talousarvioehdotusten perusteella muilta osin hallinnonalansa talousarvioehdotuksen ja toimittaa sen perusteluineen valtiovarainministeriölle talousarvioesityksen valmistelua varten. Kun valtiovarainministeriö on allekirjoittanut ensimmäisen kannanottonsa ehdotukseksi eduskunnalle annettavaksi talousarvioesitykseksi, sen tulee toimittaa kannanottonsa ministeriöille.
Talousarvioehdotusten tulee sisältää ehdotukset talousarvioon otettaviksi määrärahoiksi ja tuloarvioiksi, määrärahojen käyttötarkoituksiksi ja muiksi eduskunnan kannanotoiksi tarkoitetuiksi talousarvion perusteluiksi sekä eduskunnalle annettavan talousarvioesityksen selvitysosiin otettaviksi perusteluiksi.
Talousarvioehdotusten tulee sisältää:
1) ehdotukset talousarvioesityksen selvitysosiin otettaviksi valtioneuvoston asettamiksi tavoitteiksi valtion toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle asianomaisen ministeriön toimialalla;
2) ministeriön alustavat tulostavoitteet valtion toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle toimialallaan;
3) ministeriön alustavat tulostavoitteet hallinnonalan merkittävimpien virastojen ja laitosten toiminnallisen tuloksellisuuden tärkeimmille seikoille.
Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat tavoitteet eritellään määrärahoja ja tuloarvioita ja muita talousarvion päätösosia koskevien ehdotusten perustelemiseksi 65 §:ssä tarkoitettuja toiminnallista tehokkuutta, tuotoksia ja laadunhallintaa sekä tarvittaessa henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittymistä koskeviin tavoitteisiin. Tulostavoitteet esitetään käyttämällä mahdollisuuksien mukaan tunnuslukuja, joita täydennetään tarpeen mukaan laadullisesti ilmaistuilla tavoitteilla.
Ehdotukset valtiontalouden kehyksiksi perusteluineen ja talousarvioehdotukset perusteluineen on laadittava valtioneuvoston ja valtiovarainministeriön asettamien määräaikojen ja muiden määräysten mukaisesti.
Jos hyväksytyn talousarvion muuttamiseen on perusteltua tarvetta, tulee asianomaisen ministeriön toimittaa valtiovarainministeriölle ehdotuksensa lisäyksistä ja muutoksista talousarvioon perusteluineen eduskunnalle annettavan lisätalousarvioesityksen valmistelua varten. (2.3.2000/263)
Mitä tässä asetuksessa säädetään talousarviosta, koskee soveltuvin osin myös lisätalousarviota.
Tulot ryhmitellään talousarviossa laatunsa mukaan osastoihin seuraavasti:
Verot ja veronluonteiset tulot
Sekalaiset tulot
Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset
Lainat
Osastoihin merkitään tulot seuraavasti:
1) veroihin ja veronluonteisiin tuloihin tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot, liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut, tuonnin ja viennin perusteella kannettavat verot ja maksut, valmisteverot sekä muut verot ja veronluonteiset tulot;
2) sekalaisiin tuloihin virastojen ja laitosten hallinnassa olevan omaisuuden ja suoritteiden myynnistä saatavat tulot ja valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mukaiselta liikelaitokselta, jäljempänä liikelaitos, perittävät maksut liikelaitoksen henkilöstölle keskitetysti suoritettavista etuuksista ja korvauksista sekä muut sekalaiset tulot;
3) korkotuloihin ja voiton tuloutuksiin korkotulot, indeksi- ja kurssihyvitykset, osinkotulot, osuus valtion rahalaitosten voitosta sekä liikelaitosten voiton tuloutukset; sekä
4) lainoihin valtiolle takaisin maksettavat lainat sekä valtion lainanotto.
L valtion liikelaitoksista 1185/2002 on kumottu. Ks. L valtion liikelaitoksista 1062/2010 sekä soveltamisesta L 1062/2010 21 §.
Menot ryhmitellään talousarviossa pääluokittain seuraavasti:
Eduskunta
Tasavallan presidentti
Valtioneuvoston kanslia
Ulkoasiainministeriön hallinnonala
Oikeusministeriön hallinnonala
Sisäasiainministeriön hallinnonala
Puolustusministeriön hallinnonala
Valtiovarainministeriön hallinnonala
Opetusministeriön hallinnonala
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
Ympäristöministeriön hallinnonala
Valtionvelan korot
Valtionvelan vähentäminen
Menot jaetaan talousarviossa momentteihin tehtävän tai menojen laadun mukaan.
Tehtävän mukaan budjetoitu määräraha on tarkoitettu käytettäväksi kaikkiin kyseisestä toiminnasta säännönmukaisesti aiheutuviin menoihin, jollei talousarviosta muuta johdu.
Laadun mukaan menot jaetaan kulutusmenoihin, siirtomenoihin, sijoitusmenoihin ja muihin menoihin. Menoista luetaan:
1) kulutusmenoihin valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin hankintamenot samoin kuin hankintamenot sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankinnasta, jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai joiden taloudellinen pitoaika on lyhyt, sekä muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai valtion toimintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole luettava siirto- tai sijoitusmenoihin;
2) siirtomenoihin kunnille, muille julkisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille maksettavat valtionavut ja valtion välityksellä tapahtuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin valtion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ulkomaille; (28.10.1994/927)
3) sijoitusmenoihin muut kuin puolustusmateriaalin hankintamenot samoin kuin hankintamenot sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankinnasta, joita ei ole luettava kulutusmenoihin kuuluviksi, talonrakennusten ja maa- ja vesirakenteiden rakentamismenot, arvopapereiden, maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot sekä lainananto; sekä
4) muihin menoihin valtionvelan korot, valtionvelan kuoletukset sekä valtionvelan ottamiseen ja vähentämiseen liittyvät emissio- ja pääomatappiot, valtionvelan korkoa tai pääomaa suojaavien johdannaisten menot sekä muut edellä mainittuihin kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin kuulumattomat menot. (14.12.2000/1054)
4 momentti on kumottu A:lla 7.4.2004/254.
Tulo tai meno kohdennetaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi siten kuin jäljempänä säädetään, jollei talousarviosta muuta johdu.
Maksullisen toiminnan tulon ja muun sekalaisen tulon sekä kulutus-, sijoitus- ja muun menon kohdentamisperusteena on suoritteen luovuttaminen tai tuotannontekijän vastaanottaminen (suoriteperuste) taikka tulon tai menon kertyminen laissa säädetyn tai tehdyn sitoumuksen perusteella (suoriteperustetta vastaava peruste), jollei jäljempänä toisin säädetä. Korkotulo ja korkomeno kohdennetaan siihen varainhoitovuoteen kuuluvaksi, jolta se kertyy lain säännöksen tai tehdyn sitoumuksen perusteella. Vähäinen tulo ja meno, valtioon palvelussuhteessa olevan loma-ajan palkka ja lomaraha sekä sellainen tulo ja meno, joiden lain säännöksen tai tehdyn sitoumuksen perusteella muodostuvaa määrää ei voida ilman olennaisia lisäkustannuksia luotettavasti ennakoida ennen maksuvelvoitteen erääntymistä, voidaan kohdentaa myös maksuun perustuen (maksuperuste). (20.11.2003/936)
Siirtomenon kohdentamisperusteena on valtionavun myöntöpäätöksen tekeminen (myöntöpäätösperuste) tai muu vastaava sitoutuminen menoon (muu sitoumusperuste). Silloin, kun oikeus saada valtionapu tai muu suoritus perustuu lakiin ja siirtomenon myönnettävästä ja maksettavasta määrästä säädetään yksityiskohtaisesti laissa tai maksettavaksi tuleva määrä määräytyy yksityiskohtaisesti lain nojalla (lakisääteinen siirtomeno), kohdentamisperusteena on kuitenkin menon maksettavaksi tulevan määrän yksityiskohtaista vahvistamista koskevan päätöksen tekeminen (maksatuspäätösperuste). Euroopan unionin rakennerahaston rahoitusosuus ja siihen liittyvä valtion rahoitusosuus kohdennetaan maksatuspäätöksen tai sitä vastaavalla perusteella.
Veron ja veronluonteisen tulon, osinkotulon, liikelaitosten voiton tuloutuksen ja valtiolle saatavan muun voitto-osuuden kohdentamisperusteena on maksuperuste.
Valtionvelan kuoletus ja valtionvelan ottamiseen tai vähentämiseen liittyvä emissio- ja pääomatappio kohdennetaan maksuperusteella. Valtionvelan korkoon ja pääomaan liittyvistä johdannaisista saatava tulo ja niistä aiheutuva meno kohdennetaan sille varainhoitovuodelle, jolta ne kertyvät. Valtion lainanotto sekä valtionvelan ottamiseen ja vähentämiseen liittyvä emissio- ja pääomavoitto kohdennetaan maksuperusteella. (20.11.2003/936)
Valtiolle takaisin maksettava laina kohdennetaan maksuperusteella.
Tuotannontekijän hankinnasta aiheutuva meno tai suoritteen luovutuksesta kertyvä tulo kohdennetaan talousarviossa kokonaisuudessaan sille varainhoitovuodelle, jona tuotannontekijä vastaanotetaan tai suorite luovutetaan.
Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä voidaan laajuudeltaan merkittävässä ja eri vaiheista koostuvan suoritteen luovutuksesta kertyvästä tulosta kohdentaa varainhoitovuoden tuloksi luovutuksen vaihetta tai suoritteen valmistusastetta vastaava osa. Suoritteesta varainhoitovuodelle kohdentuvan erilliskatteen tulee tällöin olla luotettavalla tavalla ennakoitavissa.
Sellainen valtiolle liikaa perityn tulon palautus, johon saajalla on oikeus, saadaan ottaa huomioon talousarviossa tulon vähennyksenä palautuksen suoritusvuonna, jollei talousarvioon ole otettu määrärahaa palautussuorituksia varten.
7 § on kumottu A:lla 14.6.2007/677.
8-9 § on kumottu A:lla 29.12.2009/1786.
Ministeriöillä sekä virastoilla ja laitoksilla on oltava valtion talouden suunnittelua varten monivuotinen toiminta- ja taloussuunnitelma. Suunnitelman laatimisen lähtökohtana ovat suunnittelukautta koskevat valtioneuvoston hyväksymät valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskevat linjaukset.
Ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman tulee sisältää ministeriön toimialan tärkeimmät suunnitelmat ja niitä koskevat tulostavoitteet tunnuslukuineen sekä arviot suunnittelukauden määrärahatarpeista ja tuloarvioista. Viraston ja laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelman tulee sisältää viraston tai laitoksen tärkeimmät suunnitelmat ja niitä koskevat tulostavoitteet tunnuslukuineen sekä arviot suunnittelukauden määrärahatarpeista ja tuloarvioista.
Valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö voivat antaa toiminta- ja taloussuunnittelun sisältöä ja menettelyä koskevia määräyksiä. Ministeriöt voivat antaa hallinnonalallaan toiminnan ja talouden suunnittelua koskevia tarkempia määräyksiä.
Eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvion ministeriön tulee viipymättä vahvistaa talousarvion tilijaottelu.
Eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvion ministeriön tulee viipymättä vahvistaa tärkeimmät tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle ministeriön toimialalla sekä hallinnonalan ja sen merkittävimpien virastojen ja laitosten toiminnalliselle tuloksellisuudelle. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevien tulostavoitteiden tulee sisältää eritellyt tavoitteet 65 §:ssä tarkoitetulle toiminnalliselle tehokkuudelle sekä tuotoksille ja laadunhallinnalle samoin kuin tarvittaessa tavoitteet henkisten voimavarojen hallintaan sisältyville seikoille.
Tulostavoitteet esitetään käyttämällä mahdollisuuksien mukaan niitä kuvaavia tunnuslukuja, joita täydennetään tarpeen mukaan laadullisesti ilmaistuilla tavoitteilla.
Ministeriön vahvistamat tulostavoitteet virastolle ja laitokselle voivat sisältyä ministeriön ja viraston tai laitoksen yhdessä allekirjoittamaan tulostavoiteasiakirjaan.
Talousarvion tilijaottelu laaditaan osasto- ja pääluokkajakoa noudattaen ja siihen sisällytetään:
1) tuloarviot ja niiden osat vähintään eduskunnan päättämää erittelytarkkuutta noudattaen;
2) määrärahat ja niiden osat talousarviossa edellytettyihin käyttötarkoituksiin vähintään eduskunnan päättämää erittelytarkkuutta noudattaen;
3) luettelo säännöksistä ja määräyksistä, joihin tulon kertyminen ja määrärahan käyttö välittömästi perustuu; sekä
4) muut valtiovarainministeriön määräämät asiat.
Ministeriö voi sisällyttää tilijaotteluun myös muita talousarvion toimeenpanoa koskevia jaotteluja ja määräyksiä.
Tilijaotteluun merkitään myös, minkä kirjanpitoyksikön kirjanpitoon tuloarviot ja määrärahat tai niiden osat otetaan sekä hallinnonaloittain tai virastoittain ja laitoksittain jakamattomien määrärahojen käytöstä päättävät viranomaiset. (29.12.2009/1786)
1 momentti on kumottu A:lla 7.4.2004/254.
Jos ministeriön tarkoituksena on vahvistaa tilijaottelu valtion talousarviosta annetun lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrärahan käyttösuunnitelman kohtiin talousarviossa merkityistä rahamääristä poiketen, tilijaottelun vahvistamisesta on pyydettävä valtiovarainministeriön lausunto. Jos ministeriö ei tyydy valtiovarainministeriön lausuntoon eikä katso voivansa luopua asiasta, asia on saatettava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi. (12.12.2001/1252)
Hallinnonaloittain jakamattoman määrärahan käyttöön irrottamisesta asianomaisen ministeriön on pyydettävä valtiovarainministeriön lausunto silloin, kun ministeriö päättää määrärahan käytöstä. Jos ministeriö ei tyydy valtiovarainministeriön lausuntoon eikä katso voivansa luopua asiasta, asia on saatettava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi. (23.12.1998/1111)
Kirjanpitoyksikkö voi asianomaisen ministeriön määräämässä laajuudessa hyväksyä tilijaotteluun muutoksia 12 §:n 2 momentissa tarkoitetulta osin. (29.12.2009/1786)
Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske Tasavallan Presidentin pääluokkaa.
Ministeriöiden 11 §:n 1 momentin mukaisesti vahvistamat talousarvion tilijaottelut sekä 11 §:n 2 momentin mukaiset tärkeimmät tulostavoitteet ja niihin tehdyt muutokset on toimitettava viipymättä tiedoksi valtiontalouden tarkastusvirastolle ja valtiokonttorille. Valtiokonttori julkaisee tilijaottelut. Vahvistetut tilijaottelut ja tulostavoitteet sekä toiminta- ja taloussuunnittelussa laaditut toiminta- ja taloussuunnitelmat sijoitetaan valtiokonttorin ylläpitämään yleisessä tietoverkossa saatavilla olevaan tietopalveluun, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki, muuta johdu.
Valtioneuvosto antaa tarvittaessa 11 §:ssä tarkoitettuja tulostavoitteita koskevia tarkempia määräyksiä ja valtiovarainministeriö tarkempia määräyksiä tilijaottelun laadinnasta.
16 § on kumottu A:lla 2.3.2000/263.
Luvan arviomäärärahan ylittämiseen antaa asianomainen ministeriö.
Lupaa arviomäärärahan ylittämiseen on pyydettävä, mikäli mahdollista, varainhoitovuoden marraskuun loppuun mennessä, kuitenkin hyvissä ajoin ennen tilinpäätöksen valmistumista. Kun lupa on myönnetty, tulee ministeriön viivytyksettä ilmoittaa siitä valtiokonttorille.
Arviomäärärahan ylittäminen on ennen luvan antamista saatettava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi. Jos arviomäärärahan ylittäminen on aikaisemmat ylitykset mukaan lukien enintään 20 prosenttia määrärahasta ja kuitenkin enintään 1 000 000 euroa voidaan pyytää valtiovarainministeriön lausunto valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyn sijasta. Jos ministeriö ei tyydy valtiovarainministeriön lausuntoon eikä katso voivansa luopua asiasta, asia on saatettava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi. (12.12.2001/1252)
Valtion talousarviosta annetun lain 7 a §:ssä tarkoitetun henkilöstövoimavarojen uudelleen kohdentamisen ja 7 b §:ssä tarkoitetun ministeriön toimialamuutoksen edellytyksenä on, ettei järjestelyllä aiheuteta määrärahojen ylitys- tai muuta lisätarvetta.
Viraston ja laitoksen toimintaan tarkoitetuista määrärahoista on henkilöstövoimavarojen uudelleen kohdentamiseksi tai ministeriöiden toimialamuutoksen toteuttamiseksi siirrettävä henkilöstön palkkaus- ja muiden menojen maksamiseksi tarvittavat varat sekä ministeriön toimialajaon muutosta varten tarvittavat muut varat sen viraston tai laitoksen asianomaisella momentilla, jolta menot on maksettu, varainhoitovuoden talousarvion tilijaottelua muuttamalla sen viraston tai laitoksen käytettäväksi, johon henkilöstövoimavarat ja tarvittavat muut varat kohdennetaan. Vastaavat käyttöoikeuden muutokset on tehtävä siirrettäviin määrärahoihin liittyviin asianomaiselle hallinnonalalle sekä virastolle ja laitokselle mahdollisesti vahvistettuihin henkilöstön käyttöä koskeviin enimmäismääriin. Toimialajaon muutoksen yhteydessä on tehtävä myös tarvittavat käyttöoikeuden muutokset hallinnonalan muihin määrärahoihin.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun muutoksen tilijaotteluun vahvistaa se ministeriö, jonka hallinnonalan määrärahoilla henkilöstöjärjestely tai toimialamuutos tehdään.
19 § on kumottu A:lla 30.12.2014/1435.
20 § on kumottu A:lla 29.12.2009/1786.
Asianomaisten ministeriöiden ja valtiovarainministeriön tulee seurata talousarvion toteutumista.
Ministeriöiden tulee valtiovarainministeriön määräysten mukaisesti laatia hallinnonalallaan valtion taloutta koskevia laskelmia ja selvityksiä. (18.12.2008/973)
Kirjanpitoyksikköjen ja valtion yhteisen maksuliikejärjestelmän piiriin kuuluvien talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen tulee laatia valtion kassamenoja ja kassatuloja koskevia laskelmia (kassavirtaennuste) sen mukaan kuin valtiovarainministeriö ja valtiokonttori määräävät. (29.12.2009/1786)
Valtiokonttori antaa tarkemmat määräykset kassavirtaennusteiden laadinnasta, raportoinnista, seurannasta ja muusta hallinnoinnista. Valtiovarainministeriö antaa valtiokonttorille määräykset kassavirtaennusteiden laadinnan tavoitteista ja yleisistä linjauksista sekä ennusteisiin liittyvästä raportoinnista.
4 LUKU on kumottu A:lla 29.12.2009/1786.
Kirjanpitoyksikkö vastaa, jollei toisin säädetä tai määrätä, toimialaansa kuuluvien tulojen perimisestä ja menojen maksamisesta. (29.12.2009/1786)
Jollei jäljempänä toisin säädetä, valtion maksuliike tulee hoitaa sen tai niiden luottolaitosten tai muiden maksuliikettä harjoittavien yhteisöjen välityksellä, joiden kanssa valtio on tehnyt sopimuksen valtion maksuliikkeen hoitamisesta (valtion maksuliikepankki). Valtiovarainministeriön luvalla voidaan maksuliikkeen hoitamisessa erityisestä syystä käyttää muutakin välitystapaa. (22.8.2002/718)
Kirjanpitoyksikkö voi, mikäli sitä on pidettävä tarkoituksenmukaisena, tilitystä vastaan siirtää joidenkin menojen maksamisen tai tulojen perimisen muun kuin kirjanpitoyksikön itsensä suoritettavaksi. Edellä tarkoitettua tilityksen tekijää nimitetään tilintekijäksi. (29.12.2009/1786)
Valtiokonttori voi antaa tarkempia määräyksiä tilintekijöistä sekä niiden maksuliikkeestä ja kirjanpidosta. (29.12.2009/1786)
Kirjanpitoyksiköllä tulee olla maksuliikettään varten erikseen tulotili ja menotili. Jos kirjanpitoyksiköllä on useita tulotilejä ja menotilejä, tulee kirjanpitoyksiköllä olla myös yleinen tulotili ja yleinen menotili. (29.12.2009/1786)
Jos kirjanpitoyksiköllä on useita tulotilejä, on ne tyhjennettävä päivittäin kirjanpitoyksikön yleiselle tulotilille. Jos kirjanpitoyksiköllä on useita menotilejä, katetaan ne päivittäin kirjanpitoyksikön yleiseltä menotililtä. (29.12.2009/1786)
Kirjanpitoyksikön yleinen tulotili tyhjennetään päivittäin valtion yleiselle tulotilille. Kirjanpitoyksikön yleiselle menotilille siirretään päivittäin kate valtion yleiseltä menotililtä. Jos kirjanpitoyksiköllä on vain yksi tulotili, tyhjennetään myös se valtion yleiselle tulotilille päivittäin. Jos kirjanpitoyksiköllä on vain yksi menotili, siirretään kate myös sille päivittäin valtion yleiseltä menotililtä. (29.12.2009/1786)
Tilien tyhjentämisestä ja katteen siirtämisestä valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset. Valtion yleinen tulotili ja valtion yleinen menotili ovat valtiokonttorin hoidossa.
Kirjanpitoyksikön on avattava tulotilit ja menotilit viraston tai laitoksen nimiin taikka erityisestä syystä viranomaisen nimiin. Kirjanpitoyksikkö hyväksyy maksuliiketilien käyttäjät. (29.12.2009/1786)
Maksuliiketiliä saavat käyttää vain 69 b §:ssä tarkoitetussa taloussäännössä tai sen nojalla määrätyt kaksi henkilöä yhdessä. Valtiokonttori voi kuitenkin erityisestä syystä antaa luvan siihen, että maksuliiketiliä käyttää yksi henkilö yksin. Lupa voidaan erityisestä syystä antaa myös Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (229/2009) tarkoitetulle palvelukeskukselle (palvelukeskus), jos kirjanpitoyksikön maksuliikkeen hoito on kirjanpitoyksikön ja palvelukeskuksen välisessä sopimuksessa annettu palvelukeskuksen hoidettavaksi. (30.12.2014/1435)
Maksuliiketiliä voidaan kuitenkin käyttää automaattisia toimintoja käyttäen siten kuin valtiokonttori tarkemmin määrää. (30.12.2014/1435)
Valtiolla on Suomen Pankissa TARGET2 -järjestelmään kuuluva tili (PM-tili), jota käyttää valtiokonttori.
PM-tiliä käyttävät valtionkonttorin taloussäännössä määrätyt henkilöt.
Tulojen perimistä sekä vähäisten menojen maksamista varten kirjanpitoyksiköllä voi olla käteiskassa.
Kirjanpitoyksikön tulee huolehtia, ettei sen valvonnassa olevassa kassassa säilytetä enempää varoja kuin kassasta suoritettavia vähäisiä maksuja varten on tarpeen.
Valtiovarainministeriöllä on oikeus antaa kirjanpitoyksiköille määräyksiä valtion menojen suorittamisen ajankohdasta, milloin se on harkinnanvarainen.
Valtion omia varoja sekä muita valtion hallussa olevia varoja saa, jollei toisin säädetä, tallettaa luottolaitokseen ainoastaan valtiokonttorin luvalla.
Jos Suomen Pankissa olevalle valtion PM-tilille tai valtion yleiselle tulotilille kertyy varoja enemmän kuin valtion maksuliikkeen hoitamista varten on tarpeen, valtiovarainministeriö päättää näiden varojen tallettamisesta tai muusta sijoittamisesta korkoa tuottavalla tavalla. Valtiovarainministeriö päättää myös muista kuin euromääräisistä lainoista saatujen varojen sijoittamisesta samoin kuin muiden kuin euromääräisten lainojen takaisinmaksuun varautumiseksi hankittujen varojen sijoittamisesta. Valtiovarainministeriö voi määräämillään ehdoilla antaa edellä tarkoitetun sijoitustoiminnan kokonaan tai osaksi valtiokonttorin tehtäväksi.
Valtion hoidossa olevien rahastojen varat on kirjanpidossa erotettava toisistaan ja muista varoista.
Rahastojen maksuliike hoidetaan asianomaisen kirjanpitoyksikön maksuliiketilien tai kassan välityksellä. (29.12.2009/1786)
Lahjoitettujen ja säätiönluonteisten rahastojen varat voidaan, mikäli varojen sijoittamisesta on erikseen niin säädetty tai varoja valtiolle luovutettaessa on siten määrätty, sijoittaa pankkitalletuksiin, obligaatioihin tai muihin arvopapereihin.
4 momentti on kumottu A:lla 29.12.2009/1786.
Tiliote, kuitti tai valtiokonttorin hyväksymä muu tosite on todistuksena suorituksesta, kun maksaminen on tapahtunut talletuspankin välityksellä. (22.8.2002/718)
Kun kassaan suoritetaan varoja, on maksusta laadittava suorituspäivää osoittavalla merkinnällä varustettu tulotosite sekä annettava maksajalle kuitti tai muu todistus maksun suorittamisesta.
Virastossa ja laitoksessa maksettavista palkoista, palkkioista ja eläkkeistä pidettävään palkkakirjanpitoon sovelletaan, mitä ennakkoperintälaissa (1118/1996) ja ennakkoperintäasetuksessa (1124/1996) säädetään kirjanpitovelvollisen suorituksen maksajan palkkakirjanpidosta.
Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä palkkakirjanpidosta ja palkkalaskennasta.
Ennen kuin virasto tai laitos tekee tilauksen, sopimuksen tai muulla tavoin sitoutuu menon maksamiseen (menopäätös), sen on varmistettava menon laillisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä määrärahan ja valtuuden riittävyys.
Ennen menon maksamista viraston tai laitoksen on varmistauduttava, että asiakirja, johon meno perustuu, on asiallisesti ja numerollisesti oikea.
Ennen menon maksamista on 69 b §:ssä tarkoitetun taloussäännön nojalla tehtävään määrätyn henkilön hyväksyttävä meno. Hyväksyjän on varmistauduttava menoperusteen oikeellisuudesta. Hyväksyminen on päivättävä ja allekirjoitettava. Hyväksymismerkinnästä on käytävä ilmi tilit, joille meno kirjataan. Edellä 1 momentissa tarkoitettua menopäätöstä voidaan pitää myös menon hyväksymisenä, jos menopäätös on tehty esittelystä ja jos menopäätöksen perusteella maksettavaksi erääntyvien yksittäisten menoerien rahamäärä tai vastikkeellisten menojen määräytymisperuste on yksilöity menopäätöksessä. Menopäätöksestä tulee tällöin käydä ilmi päiväys, allekirjoitus ja tilit, joille meno kirjataan. (30.12.2014/1435)
Viraston ja laitoksen on osana 69 §:ssä säädettyjä sisäisen valvonnan menettelyitä varmistauduttava määrärahan riittävyydestä sekä siitä, että viraston ja laitoksen toimialaan kuuluvat valtion tulot peritään ja menot maksetaan asianmukaisesti ja oikeamääräisinä.
Taloussäännössä on määrättävä menojen maksuunpanon menettelyistä kirjanpitoyksikössä. Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä maksuunpanon menettelyistä.
Valtiokonttori antaa tarkempia määräyksiä kirjanpitoyksikköjen maksuliikkeen hoitamisesta. (29.12.2009/1786)
Virastojen ja laitosten maksuliike ja palkan laskenta on hoidettava riittävän yhtenäisiä, turvallisia sekä tarvittavat tiedot antavia järjestelmiä käyttäen.
Valtiokonttori antaa tarvittavat määräykset ja ohjeet maksuliikkeessä ja palkan laskennassa käytettävistä järjestelmistä.
Valtion kirjanpitoon kuuluvat virastojen ja laitosten kirjanpito, talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen kirjanpito sekä valtion keskuskirjanpito.
Virastojen ja laitosten kirjanpito sekä keskuskirjanpito muodostuvat liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston kirjanpito on liikekirjanpitoa. (29.12.2009/1786)
3 momentti on kumottu A:lla 7.4.2004/254.
Valtiolle lahjoitetuista varoista muodostettujen rahastojen ja erityisehdoin lahjoitettujen varojen kirjanpidossa noudatetaan soveltuvin osin tämän asetuksen säännöksiä, jollei säädetä toisin.
1 momentti on kumottu A:lla 7.4.2004/254.
Kirjanpito on hoidettava riittävän yhtenäisiä, turvallisia sekä tarvittavat tiedot antavia järjestelmiä käyttäen. Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita kirjanpidossa käytettävistä järjestelmistä.
Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä valtion keskuskirjanpidosta. Valtiokonttori antaa tarvittavat täydentävät määräykset ja ohjeet valtion virastojen ja laitosten sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen kirjanpidosta.
Valtiovarainministeriö voi yksittäistapauksessa erityisestä syystä antaa luvan poiketa kirjanpitoa koskevista tämän asetuksen säännöksistä.
Tosite saadaan laatia ja kirjanpitomerkintä tehdä koneelliselle tietovälineelle sekä tositteet, kirjanpitokirjat ja muu kirjanpitoaineisto säilyttää samanaikaisesti yksinomaan koneellisella tietovälineellä.
Koneellisin tietovälinein pidetyssä kirjanpidossa kirjausten suorittamistapa ja niiden yhteys tilinpäätökseen on voitava todeta vaikeuksitta. Kirjanpitoyksikön on tarvittaessa saatettava koneellisella tietovälineellä oleva kirjanpitoaineisto selväkieliseen kirjalliseen muotoon.
Koneellisin tietovälinein pidetystä kirjanpidosta on laadittava menetelmäkuvaus. Menetelmäkuvaus on varustettava käyttöaikaa koskevilla merkinnöillä ja säilytettävä siten järjestettynä, että tietojenkäsittelyn suorittamistapa voidaan todeta vaikeuksitta.
Valtiokonttori antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa säädetyistä menettelyistä ja 3 momentissa säädetyn menetelmäkuvauksen laatimisesta sekä koneellisen tietovälineen avulla pidetyn kirjanpidon täsmäyttämisestä.
Liikekirjanpitoon merkitään liiketapahtumina tulot, menot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät.
Talousarviokirjanpitoon merkitään talousarviotapahtumina talousarviotulot ja talousarviomenot sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät.
Kirjanpitoa on pidettävä kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteita noudattaen, jollei jäljempänä säädetä toisin. Valtuuksien seurannasta säädetään 54 a §:ssä. (29.12.2009/1786)
Kirjanpitotapahtumat on kirjattava aikajärjestyksessä (peruskirjanpito) päiväkirjaan sekä asiajärjestyksessä (pääkirjanpito) liikekirjanpidon pääkirjaan ja talousarviokirjanpidon pääkirjaan. Kirjanpitoa on pidettävä mahdollisuuksien mukaan päivän tasalla.
Jokaisen kassan osalta on pidettävä kassakirjaa, johon merkitään kaikki vastaanotetut ja suoritetut maksut. Kassakirja päätetään päivittäin, jollei kirjanpitoyksikön taloussäännössä määrätä toisin. (29.12.2009/1786)
Jos kassassa käytetään kassapäätettä tai muuta siihen verrattavaa laitetta tai jos maksuliike on vähäistä, kirjanpitoyksikkö voi määrätä, ettei kassakirjan pitäminen jonkin kassan osalta ole tarpeen. (29.12.2009/1786)
Liikekirjanpito käsittää vähintään tuotto- ja kululaskelman sekä taseen laatimiseksi tarvittavat tilit, jotka valtiokonttori määrää.
Talousarviokirjanpito käsittää talousarviotilit, siirrettyjen määrärahojen tilit ja muut tilit, jotka valtiokonttori määrää. Talousarviotilien ja niiden sisällön tulee vastata talousarviota ja sen tilijaottelua.
Tilijärjestelmän tulee olla selkeä ja riittävästi eritelty. Kultakin varainhoitovuodelta tulee olla käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustetut tililuettelot.
Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset tilijärjestelmästä ja tililuetteloista.
Talousarviokirjanpidossa talousarviomenot ja talousarviotulot kirjataan varainhoitovuoden talousarvion mukaisesti. Talousarviokirjanpidossa talousarviomenot ja talousarviotulot voidaan varainhoitovuoden kuluessa kirjata myös maksun perusteella.
Liikekirjanpidossa tuotannontekijöiden hankinnasta aiheutuvan menon kirjaamisperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen. Suoritteiden myynnistä saatavan tulon kirjaamisperusteena on liikekirjanpidossa suoritteen luovuttaminen (suoriteperuste).
Korot ja koronluonteiset tulot ja menot kirjataan liikekirjanpidossa suoriteperustetta vastaavalla tavalla. Veroihin liittyvät korot ja koronluonteiset tulot ja menot kirjataan liikekirjanpidossa samoin kuin talousarviokirjanpidossa. (21.12.2004/1253)
Liikekirjanpidossa muut kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tulot ja menot kirjataan samoin kuin talousarviokirjanpidossa. (19.12.2002/1175)
Liikekirjanpidossa menot ja tulot voidaan varainhoitovuoden kuluessa kirjata myös maksun perusteella (maksuperuste).
Jos kirjaukset tehdään liikekirjanpitoon maksuperusteen mukaan, velat ja saamiset on voitava jatkuvasti selvittää.
Talousarviokirjanpidon täydellisyyden ja luotettavuuden varmistamiseksi liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon välillä on laadittava kuukausittain ja tilinpäätöksen yhteydessä täsmäytyslaskelma. Täsmäytyslaskelma säilytetään kirjanpitoyksikössä sitä vastaavan tili-ilmoituksen kanssa.
Jos 42 d §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut menot ja tulot on varainhoitovuoden aikana kirjattu liikekirjanpitoon maksuperusteen mukaan, kirjaukset on vähäisiä 42 d §:n 2 momentissa tarkoitettuja tuloja ja menoja koskevia kirjauksia lukuun ottamatta, oikaistava ja täydennettävä ennen tilinpäätöksen laatimista suoriteperusteen tai suoriteperustetta vastaavan tavan mukaisiksi. Edellä 5 a §:n 2 momentissa tarkoitettu vähäinen tulo ja meno sekä sellainen tulo ja meno, jonka lain säännöksen tai tehdyn sitoumuksen perusteella muodostuvaa määrää ei voida ilman olennaisia lisäkustannuksia luotettavasti ennakoida ennen maksuvelvoitteen erääntymistä, voidaan liikekirjanpidossa kohdentaa kuitenkin maksuun perustuen. (30.12.2014/1435)
Jos muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja menoja ja tuloja ei ole liikekirjanpidossa kirjattu talousarviokirjanpidon mukaisesti varainhoitovuoden kuluessa, kirjaukset liikekirjanpidossa on oikaistava ja täydennettävä ennen tilinpäätöksen laatimista noudattamaan varainhoitovuoden talousarviokirjanpitoa.
Jos talousarviokirjanpidossa talousarviomenoja ja talousarviotuloja ei ole varainhoitovuoden kuluessa kirjattu varainhoitovuoden talousarvion mukaisesti, kirjaukset talousarviokirjanpidossa on oikaistava ja täydennettävä ennen tilinpäätöksen laatimista noudattamaan varainhoitovuoden talousarviota.
Kirjanpitomerkinnät on tehtävä selvästi ja pysyvästi. Kirjanpitomerkintää ei saa poistaa eikä tehdä epäselväksi.
Kirjausten tulee perustua päivättyyn, numeroituun ja hyväksyttyyn tositteeseen, joka todentaa kirjanpitotapahtuman. Muita kuin talousarviomenon osoittavia tositteita voidaan hyväksyä palvelukeskuksessa siten kuin valtiokonttori määrää. (30.12.2014/1435)
Kirjaukset on tehtävä siten, että niiden yhteys tilinpäätökseen voidaan vaikeuksitta todeta.
Kirjanpidon tosite on varustettava merkinnällä veloitettavista ja hyvitettävistä tileistä, jollei muuten ole selvää, mille tilille kirjanpitotapahtuma on kirjattu. Tositteeseen on merkittävä kullekin tilille kirjattavat määrät, tarkastukset ja menon hyväksyminen.
Liikekirjanpidon menon ja tulon todentavasta tositteesta on käytävä selville, mistä meno tai tulo on aiheutunut. Talousarviokirjanpidon talousarviomenon ja talousarviotulon todentavasta tositteesta on käytävä selville, mistä talousarviomeno tai talousarviotulo on aiheutunut. Tuotannontekijän vastaanottoajankohta, suoritteen luovutusajankohta taikka muu liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon menon tai tulon syntymisajankohta on voitava osoittaa tositteella tai sen liitteellä taikka muulla vastaavalla tavalla.
3 momentti on kumottu A:lla 29.12.2009/1786.
Kirjanpidon virhe on korjattava siten, että voidaan selvästi todeta, mikä on korjattava tosite, mitä on korjattu ja miten korjaus on tehty.
Korjaus-, oikaisu- ja siirtokirjauksen todentava tosite on asianmukaisesti hyväksyttävä. Jos kirjaus muuttaa talousarviomenon määrää tai talousarvion tilijaottelussa vahvistettua talousarviotiliä, tosite on hyväksyttävä siten kuin 38 §:n 3 momentissa säädetään menon hyväksymisestä. (30.12.2014/1435)
Tositteet on säilytettävä siten, että kukin tosite on tarvittaessa helposti löydettävissä.
2 momentti on kumottu A:lla 29.12.2009/1786.
Kirjanpitokirjat, tililuettelo ja koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta varainhoitovuoden päättymisestä siten järjestettyinä, että käytetty tilijärjestelmä ja tietojenkäsittelyn suorittamistapa voidaan vaikeuksitta todeta.
Varainhoitovuoden tositteet ja muu kuin 3 momentissa mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta varainhoitovuoden päättymisestä, tositteet kirjausjärjestyksessä tai muuten siten, että tositteiden ja kirjausten välinen yhteys voidaan vaikeuksitta todeta.
Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä kirjanpitoaineiston säilyttämisestä.
47 § on kumottu A:lla 29.12.2009/1786.
Kirjanpitoyksikön liikekirjanpidon pääkirjan tulee sisältää 42 b §:n 1 momentissa tarkoitetut tilit.
Kirjanpitoyksikön talousarviokirjanpidon pääkirjan tulee sisältää 42 b §:n 2 momentissa tarkoitetut tilit.
Kirjanpidon päiväkirja sekä liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon pääkirja on laadittava vähintään kuukausittain. Päiväkirjasta ja pääkirjoista on viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä laadittava koko varainhoitovuoden kattava yhdistelmä, jonka perusteella voidaan todeta tilikirjojen kokonaisuudessaan olevan tallella.
50 § on kumottu A:lla 29.12.2009/1786.
Kirjanpitoyksikkö määrää, ottaen huomioon tilintekijän toiminnan laadun ja laajuuden, millaista kirjanpitoa tilintekijän on pidettävä.
Tilintekijän tulee toimittaa kirjanpitoyksikölle kultakin kalenterikuukaudelta tilitapahtumistaan allekirjoitettu tilitys. Jos tilintekijän maksuliike on vähäistä, tilitys voi kirjanpitoyksikön luvalla tapahtua pidemmältäkin tilityskaudelta. Tilitys voi kuitenkin tapahtua enintään varainhoitovuodelta. Kirjanpitoyksikön on tarkastettava tilitys.
Valtion keskuskirjanpito on järjestettävä siten, että sen perusteella voidaan laatia valtion liikekirjanpidon pääkirja, valtion talousarviokirjanpidon pääkirja ja valtion tilinpäätös sekä valtion talousarviotaloutta, rahastotaloutta ja tase-eriä koskevia selvityksiä.
Valtion liikekirjanpidon pääkirja laaditaan kirjanpitoyksikköjen liikekirjanpidon tilitietojen perusteella. Valtion talousarviokirjanpidon pääkirja laaditaan kirjanpitoyksikköjen talousarviokirjanpidon tilitietojen perusteella. Kirjanpitoyksikköjen tilitietoihin tehdyt muutokset ja keskuskirjanpidon kirjaukset on tallennettava todennettavalla tavalla. (29.12.2009/1786)
Valtion talousarviokirjanpidon pääkirjan tilit on muodostettava siten, että ne sisältävät talousarviotilit, siirrettyjen määrärahojen tilit ja muut 42 b §:n 2 momentissa tarkoitetut tilit. Talousarviokirjanpidon pääkirjasta tulee valtion tilinpäätöstä varten ilmetä toteutunut ylijäämä tai alijäämä varainhoitovuodelta ja kumulatiivisena.
Valtion keskuskirjanpidon kirjanpitoaineistoon kuuluvat edellä 1 momentissa tarkoitetut valtion kirjanpitokirjat, 54 §:ssä tarkoitetut tili-ilmoitukset ja täsmäytyslaskelmat, 54 a §:n 2 momentissa tarkoitetut valtuuksia ja niiden käyttöä koskevat ilmoitukset, tililuettelot ja muu keskuskirjanpidon hoitamiseksi tarvittava aineisto. Valtiokonttorin on säilytettävä kirjanpitoaineisto siten kuin siitä erikseen säädetään tai määrätään. (29.12.2009/1786)
Kirjanpitoyksikön ja valtiokonttorin erikseen määräämien talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilitiedot ja niihin perustuva tili-ilmoitus sekä 42 e §:ssä tarkoitettu täsmäytyslaskelma on toimitettava valtiokonttorille keskuskirjanpitoa varten kultakin kalenterikuukaudelta valtiokonttorin määräämässä muodossa ja ajankohtana. Tili-ilmoitus on asianmukaisesti allekirjoitettava. Tili-ilmoitukseen on liitettävä valtiokonttorin määräämät muut keskuskirjanpidon hoitoa varten tarvittavat tiedot.
Valtuuksien seurantaan merkitään talousarvion käsittelyn yhteydessä myönnetyt ja lakiin perustuvat valtuudet ja niiden käyttö. Valtuuksien seurannan yhteydessä seurataan lisäksi valtuuden käytöstä aiheutuneita menoja sekä valtuuden käytöstä tulevina varainhoitovuosina aiheutuvia määrärahatarpeita.
Valtiokonttori antaa tarkempia määräyksiä valtuuksien seurannan yksityiskohdista. Valtuuksista ja niiden käytöstä tulee ilmoittaa valtiokonttorille siten kuin se määrää.
Viraston ja laitoksen on järjestettävä 41 §:ssä säädetyn kirjanpitonsa lisäksi toiminnan tuloksellisuuden seuranta (tuloksellisuuden laskentatoimi) siten, että ne tuottavat taloudellisella ja luotettavalla tavalla:
1) viraston ja laitoksen ulkoisessa ohjauksessa tarvittavat olennaiset tiedot; sekä
2) 63 ja 65 §:ssä säädetyt tilinpäätös- ja toimintakertomustiedot.
Tuloksellisuuden laskentatoimen ja muun seurantajärjestelmän järjestämisessä otetaan huomioon toiminnan jatkuvuus siten, että tärkeimpiä, tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa raportoitavia taloutta ja tuloksellisuutta koskevia tietoja voidaan verrata kuluvan vuoden lisäksi kahden aikaisemman vuoden tietoihin.
Viraston ja laitoksen on järjestettävä johdon laskentatoimi ja sen hyödyntäminen viraston ja laitoksen tuloksellisen johtamisen ja 69 §:ssä säädettyjen sisäisen valvonnan menettelyiden edellyttämällä tavalla.
Jollei omaisuuden käyttötarkoituksesta muuta johdu, käytetään valtion investointilaskelmissa ja muussa pääomien käytön arvioinnissa tuottovaatimuksena valtiokonttorin laskemaa arvioinnin suorittamista edeltäneen varainhoitovuoden euromääräisen pitkäaikaisen lainanoton efektiivistä korkokustannusta valtiolle.
57 § on kumottu A:lla 7.4.2004/254.
Viraston ja laitoksen on pidettävä hallinnassaan olevasta vaihto-omaisuudesta varastokirjanpitoa, jollei valtiokonttori erityisestä syystä yksittäistapauksessa toisin määrää. Jos viraston tai laitoksen vaihto-omaisuuden arvo ja määrä on erityisen vähäinen, viraston tai laitoksen ei tarvitse pitää vaihto-omaisuudestaan varastokirjanpitoa. Viimeksi mainitussa tapauksessa viraston ja laitoksen on kuitenkin varainhoitovuoden päättyessä tehtävä inventaario vaihto-omaisuudestaan. Valtiokonttori voi antaa tarkempia määräyksiä varastokirjanpidosta.
Viraston ja laitoksen on pidettävä hallinnassaan olevasta kansallisomaisuudesta ja käyttöomaisuudesta käyttöomaisuuskirjanpitoa. Valtiokonttori voi antaa tarkempia määräyksiä käyttöomaisuuskirjanpidosta.
60 § on kumottu A:lla 19.12.2002/1175.
Kirjanpitoyksikköjen tilinpäätökset on laadittava yhtenäisellä tavalla.
Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätöksessä noudatetaan soveltuvin osin tämän asetuksen säännöksiä kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksestä, jollei säädetä toisin.
Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä valtion tilinpäätöksestä sekä kirjanpitoyksikköjen ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätöksistä ja niiden liitteistä samoin kuin tilinpäätösten laadinnasta. (29.12.2009/1786)
Valtiokonttori antaa tarvittavat määräykset tilinpäätöstietojen ja tilinpäätösten teknisestä toimittamisesta valtiokonttorille sekä lisäksi tarvittavat ohjeet kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksistä sekä niiden liitteistä ja laadinnasta. (29.12.2009/1786)
Valtiovarainministeriö voi yksittäistapauksessa erityisestä syystä antaa luvan poiketa tilinpäätöstä koskevista tämän asetuksen säännöksistä.
Kirjanpitoyksikön on laadittava kultakin varainhoitovuodelta tilinpäätös. Kirjanpitoyksikön tilinpäätös sisältää:
1) toiminnallista tuloksellisuutta ja sen kehitystä sekä vaikutuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykseen kuvaavan toimintakertomuksen;
2) talousarvion toteutumista kuvaavan talousarvion toteutumalaskelman;
3) tuottoja ja kuluja kuvaavan tuotto- ja kululaskelman;
4) tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen;
5) liitteenä ilmoitettavat tiedot (liitetiedot).
Kirjanpitoyksikön 1 momentin 2–5 kohdassa tarkoitettujen tilinpäätöslaskelmien ja niiden liitteiden tiedot on laadittava ja toimitettava päättyneeltä varainhoitovuodelta valtiokonttoriin sen määräämänä aikana. Tilinpäätös on laadittava ja hyväksyttävä viimeistään varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. (30.12.2014/1435)
Kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen hyväksyvät ja allekirjoittavat kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen ja laitosten päälliköt kukin omalta osaltaan. Jos virastolla tai laitoksella on hallitus tai muu vastaava monijäseninen toimielin ylintä johtoa ja päätöksentekoa varten, myös tämä hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen asianomaisen viraston tai laitoksen osalta. Ministeriön tilinpäätöksen hyväksyy ja allekirjoittaa ministeriön päällikkönä toimiva ministeri ministeriön kansliapäällikön tehtäviä hoitavan virkamiehen esittelystä. Jos ministeriön toimialan asioita käsittelemään on määrätty myös muu ministeri, hän hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen oman tehtäväalansa osalta.
Tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen kirjanpitoyksikön on viipymättä lähetettävä tilinpäätös ministeriölle, valtiontalouden tarkastusvirastolle ja valtiokonttorille. Tilinpäätös sijoitetaan valtiokonttorin ylläpitämään yleisessä tietoverkossa saatavilla olevaan tietopalveluun, jollei julkisuuslaista tilinpäätöksen joidenkin osien osalta muuta johdu.
Kirjanpitoyksikön talousarvion toteutumalaskelmassa on esitettävä talousarvion tilijaottelun tarkkuudella: (29.12.2009/1786)
1) tiedot edellisiltä varainhoitovuosilta siirtyneistä ja seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyistä määrärahoista; sekä
2) tiedot talousarviossa myönnetyistä valtuuksista ja niiden käytöstä, käytöstä aiheutuneista menoista varainhoitovuonna ja käytöstä aiheutuvista määrärahatarpeista myöhempinä varainhoitovuosina.
Talousarvion toteutumalaskelma, tuotto- ja kululaskelma ja tase laaditaan valtiovarainministeriön määräämien kaavojen ja muiden valtiovarainministeriön määräysten mukaan.
Tilinpäätöslaskelmia varmentamaan laaditaan tase-erittelyt. (29.12.2009/1786)
Kirjanpitoyksikön tilinpäätökseen kuuluvan toimintakertomuksen tulee sisältää: (29.12.2009/1786)
1) johdon katsaus toimintaan ja etenkin siinä tapahtuneisiin tärkeimpiin muutoksiin sekä johdon arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä varainhoitovuoden aikana (johdon katsaus);
2) toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta, maksullisen toiminnan tulosta ja kannattavuutta ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuutta sekä niiden kehitystä koskevat tärkeimmät tiedot (toiminnallisen tehokkuuden tiedot);
3) suoritteiden määrää ja aikaansaatuja julkishyödykkeitä koskevat tärkeimmät tiedot sekä palvelukykyä, suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatua ja niiden kehitystä koskevat tärkeimmät tiedot samoin kuin selvitys toiminnan vaikutuksista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykseen (tuotos- ja laadunhallinnan tiedot);
4) tärkeimmät tiedot henkilöstömäärästä, henkilöstön rakenteesta eri tehtäväryhmissä, henkilöstökuluista ja niiden rakenteesta ja työhyvinvoinnista sekä niiden kehityksestä samoin kuin osaamisen ja muun aineettoman pääoman kehityksestä sekä toimintojen ja palveluiden uusiutumisesta (henkisten voimavarojen hallinnan tiedot);
5) tärkeimmät tiedot kirjanpitoyksikön valtionapujen sekä muiden valtiontukien ja vastaavien siirtomenojen sekä kirjanpitoyksikön toimeenpanemien sijoitusmenojen vaikuttavuudesta (siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuustiedot); (29.12.2009/1786)
6) tilinpäätöslaskelmien analyysi, jossa selvitetään tilinpäätöslaskelmista ilmeneviä seikkoja talouden kehityksestä ja rakenteesta sekä talouden ja tuloksellisuuden välisiä yhteyksiä (tilinpäätösanalyysi);
7) arviointi sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä sekä sen perusteella laadittu lausuma sisäisen valvonnan tilasta ja olennaisimmista kehittämistarpeista (sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma);
8) tärkeimmät tiedot toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinneista, jos varainhoitovuoden aikana on kirjanpitoyksikköön kuuluvasta toiminnasta tehty laajempi vaikutusten ja tuloksellisuuden arviointi (arviointien tulokset); (29.12.2009/1786)
9) yhteenveto havaituista valtion tai sen vastuulla oleviin varoihin liittyvistä väärinkäytöksistä ja rikoksista sekä esitutkinnasta ja oikeudenkäynneistä samoin kuin muista väärinkäytösten ja rikosten vuoksi käynnistetyistä menettelyistä (virheitä ja väärinkäytöksiä koskevat yhteenvetotiedot) sekä valtionapuviranomaisena tai muuna valtion rahoitusta myöntävänä viranomaisena toimivassa virastossa ja laitoksessa lisäksi yhteenveto valtiontukien tai rahoituksen varojen takaisinperinnöistä (takaisinperintää koskevat yhteenvetotiedot).
Edellä 1 momentin 2–5 kohdassa tarkoitetut toiminnallista tuloksellisuutta koskevat tiedot esitetään mahdollisuuksien mukaan käyttämällä asianmukaisia tunnuslukuja, joita täydennetään tarpeen mukaan laadullisilla selvityksillä. Tuloksellisuutta koskevien tietojen tulee sisältää vertailut 11 §:n mukaisesti vahvistettuihin tulostavoitteisiin sekä selvitykset poikkeamista ja niiden olennaisimmista syistä.
65 a § on kumottu A:lla 29.12.2009/1786.
Jollei laista muuta johdu, talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston tilinpäätös sisältää:
1) toiminnallista tuloksellisuutta ja sen kehitystä sekä vaikutuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykseen kuvaavan toimintakertomuksen;
2) tuottoja ja kuluja kuvaavan tuotto- ja kululaskelman;
3) tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen;
4) rahavirtoja kuvaavan rahoituslaskelman;
5) liitteenä ilmoitettavat tiedot (liitetiedot), joihin kuuluu rahaston varojen käyttösuunnitelman tai rahastolle vahvistetun talousarvion toteutumaa koskevat tiedot.
Muutoin talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston tilinpäätökseen sovelletaan, mitä tässä asetuksessa säädetään kirjanpitoyksikön tilinpäätöksestä. (29.12.2009/1786)
Taseeseen otetaan erillisinä omaisuuserinä kirjanpitoyksikön hallinnassa oleva kansallisomaisuus, käyttöomaisuus, vaihto-omaisuus ja rahoitusomaisuus. (29.12.2009/1786)
Kansallisomaisuutta on kulttuuri- ja luonnonperintöä oleva valtion omaisuus, jonka omistuksen ensisijaisena tarkoituksena on omaisuuden säilyttäminen ja säilymisen turvaaminen. Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä kansallisomaisuudesta.
Käyttöomaisuutta ovat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet, joiden vaikutusaika tuotannontekijänä ulottuu useammalle kuin yhdelle varainhoitovuodelle.
Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet.
Rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat.
Taseeseen merkitään riittävästi eriteltyinä vastaaviin kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistamaton osa sekä arvostuserät samoin kuin vaihto-omaisuuden aktivoidut hankintamenot ja rahoitusomaisuus. Vastattaviin merkitään oma pääoma, varaukset, arvostuserät sekä vieras pääoma jaoteltuna pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Pitkäaikaiseksi katsotaan velka tai se osa velasta, joka erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua. Jos virastolla tai laitoksella on saaminen siltä, jolle virasto tai laitos itse on velkaa, saaminen ja velka on ilmoitettava taseessa erikseen.
Varat ja sellainen pääoma, joista on rajoittavia erityismääräyksiä, on ilmoitettava taseessa erikseen.
Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot.
Jos hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvien kiinteiden menojen määrä on olennainen hankintamenoon nähden, saadaan 1 momentissa säädetystä poiketa siten, että hankintamenoon luetaan lisäksi siihen kohdistuva osuus hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvistä kiinteistä menoista.
Aktivoituun hankintamenoon luetut hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet menot on voitava selvittää kustannuslaskennan tai -laskelmien avulla.
Kirjanpitoyksikköjen välinen hallinnan siirto kirjataan liikekirjanpidossa hyödykkeen kuluksi kirjaamatta olevan hankintamenon määräisenä sen jälkeen kun 66 f ja 66 g §:ssä tarkoitetut vähennykset on tehty siirtoajankohtaan asti. (29.12.2009/1786)
Valtiokonttori antaa tarkemmat määräykset omaisuuden hankintamenon määrittelystä.
Tilinpäätökseen merkitään:
1) saamiset nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon;
2) rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden tilinpäätöspäivän todennäköinen luovutushinta on sitä alempi, tämän määräisinä;
3) velat velan ottamisen yhteydessä syntyneellä emissiovoitolla tai -tappiolla oikaistuun nimellisarvoon, tai jos velka on sidottu indeksiin taikka muuhun vertailuperusteeseen, se arvostetaan tätä korkeampaan muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen arvoon; (19.12.2002/1175)
Ulkomaanrahan määräiset saamiset samoin kuin ulkomaanrahan määräiset velat ja muut sitoumukset muunnetaan euromääräisiksi varainhoitovuoden viimeisen Euroopan keskuspankin julkaiseman kurssin mukaan. Jos saamiset, velat tai muut sitoumukset on kuitenkin sopimuksilla tai muuten sidottu tiettyyn kurssiin, ne muunnetaan euromääräisiksi sitä noudattaen. (21.12.2004/1253)
Jos kansallisomaisuuteen tai käyttöomaisuuteen kuuluvan maa- tai vesialueen, rakennuksen, arvopaperin tai muun niihin verrattavan hyödykkeen todennäköinen luovutushinta on varainhoitovuoden päättyessä pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi, taseeseen voidaan merkitä poistamattoman hankintamenon lisäksi enintään todennäköisen luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotuksen suuruinen arvonkorotus. Arvonkorotusta vastaava määrä on merkittävä arvostuseräksi vastattaviin. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, se on peruutettava.
Tase-erittelyissä on yksityiskohtaisesti ryhmittäin luetteloitava varainhoitovuoden päättyessä ollut kansallisomaisuus ja käyttöomaisuus tai niissä varainhoitovuoden aikana tapahtuneet lisäykset ja vähennykset, vaihto-omaisuus ja rahoitusomaisuus sekä muut pitkävaikutteiset menot ja pitkäaikaiset sijoitukset, jotka on merkitty taseeseen (aktivoitu) samoin kuin vieras pääoma.
Tase-erittelyt saadaan laatia koneelliselle tietovälineelle tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatettavalla tavalla sen mukaan kuin valtiokonttori määrää. (29.12.2009/1786)
Tase-erittelyt on päivättävä ja laatijoiden on ne allekirjoitettava. Koneelliselle tietovälineelle laadittu erittely varmennetaan laatijan ja merkinnän tekohetken ilmaisevalla tunnuksella. (29.12.2009/1786)
Tilinpäätöksessä varainhoitovuoden liikekirjanpidon tulot kirjataan tuotoiksi. Tuotoista vähennetään kuluina ne liikekirjanpidon menot, joita vastaava suorite on luovutettu, samoin kuin muut varainhoitovuoden menot, joista ei todennäköisesti enää saada niitä vastaavaa vastinetta ja menetykset. Muut liikekirjanpidon menot saadaan aktivoida sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.
Jos laajuudeltaan merkittävän ja eri vaiheista koostuvan suoritteen luovutuksesta kertyvästä tulosta on valtion talousarviossa 5 b §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla kohdennettu varainhoitovuoden tuloksi luovutuksen vaihetta tai suoritteen valmistusastetta vastaava osa, suoritteen luovutus tulee kirjata liikekirjanpidossa tuotoksi luovutuksen vaiheen tai valmistusasteen perusteella. Kirjanpitoyksikön tulee noudattaa samaa perustetta kaikkien tässä momentissa tarkoitettujen tulojen kirjaamisessa tuotoiksi. (29.12.2009/1786)
Varainhoitovuoden päättyessä jäljellä olevan vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan. Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai maksullisen toiminnan vaihto-omaisuuden luovutushinta on varainhoitovuoden päättyessä hankintamenoa pienempi, erotus on kuitenkin kirjattava kuluksi.
Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi.
Jos muita pitkävaikutteisia menoja on aktivoitu, ne on poistettava vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan.
Tuotto- ja kululaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä on ilmoitettava varainhoitovuoden tuotoista vähennetyt kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot tase-erien mukaan eriteltyinä sekä annettava selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista. Poistosuunnitelmat ja niiden muutokset on laadittava kirjalliseen muotoon sekä liitettävä tase-erittelyihin.
Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset poistoista ja poistosuunnitelmien laatimisesta sekä jaksottamisesta muuten.
Kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen liitteenä on esitettävä: (29.12.2009/1786)
1) tiedot tilinpäätöksen laatimisessa noudatetuista periaatteista, arvostusperiaatteista ja perusteesta, jonka mukaista kurssia on käytetty muutettaessa viraston ja laitoksen ulkomaanrahan määräiset saamiset sekä velat ja muut sitoumukset Suomen rahaksi sekä tilinpäätöksen vertailtavuuteen edellisen vuoden tilinpäätökseen vaikuttavista seikoista;
2) talousarvion toteutumalaskelmaa täydentävä laskelma nettobudjetoiduista tuloarvioista ja määrärahoista;
3) tiedot arviomäärärahojen ylityksistä;
4) tiedot peruutetuista siirretyistä määrärahoista;
5) henkilöstökulujen erittely, joka sisältää selvityksen viraston ja laitoksen henkilöstökulujen jakautumisesta palkkoihin ja palkkioihin ja tulosperusteisiin eriin, johdon palkoista ja palkkioista, luontoisetujen yhteenlasketusta arvosta, lomapalkkavelasta, eläkekuluista ja muista henkilöstösivukuluista;
6) selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista, jos kohdassa 7 tarkoitettu liite on esitettävä; (30.12.2014/1435)
7) selvitys kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistoista tase-erien mukaan eriteltynä, jos poistojen ja arvonalennusten yhteismäärä on vähintään 1 000 000 euroa; (30.12.2014/1435)
8) erittely rahoitustuotoista, jos ne ovat vähintään 100 000 euroa tai vähintään 10 000 euroa negatiiviset, ja erittely rahoituskuluista, jos ne ovat vähintään 10 000 euroa tai vähintään 100 000 euroa negatiiviset; (30.12.2014/1435)
9) erittely viraston ja laitoksen valtion talousarviotaloudesta myöntämistä, varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleista lainoista;
10) selvitys viraston ja laitoksen hallinnassa olevista erilajisista osakkeista ja osuuksista sekä muista osakkeisiin rinnastettavista arvopapereista samoin kuin viraston ja laitoksen tekemistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista;
11) selvitys taseen rahoituseristä, jos näihin kuuluu muita eriä kuin rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat sekä valtion hoitoon jätetyt vieraat varat tai jos nämä erät ovat yhteensä vähintään 10 miljoonaa euroa, sekä selvitys viraston ja laitoksen hoidossa olevasta valtion talousarviotalouden velasta ja sen muutoksista; (30.12.2014/1435)
12) erittely viraston ja laitoksen myöntämistä, varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleista valtiontakauksista, valtiontakuista ja muista valtion vastuista;
13) erittely kirjanpitoyksikön taseeseen sisältyvistä rahastoiduista varoista; (29.12.2009/1786)
14) erittely kirjanpitoyksikön taseeseen sisältymättömistä, viraston ja laitoksen hallinnoimista rahastoiduista varoista, säätiöistä ja yhdistyksistä; (29.12.2009/1786)
15) valtiovarainministeriön määräämät selvitykset;
16) muut oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarpeelliset täydentävät tiedot.
Ministeriön on annettava vuosittain viimeistään varainhoitovuotta seuraavan kesäkuun 15 päivänä perusteltu kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksikön ja valtion rahaston tilinpäätöksestä ja niistä toimenpiteistä, joihin tilinpäätös ja siitä annettu valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomus ja muut kirjanpitoyksikön tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston toimintaa ja taloutta sekä tilinpäätöstä koskevat selvitykset ja lausunnot antavat aihetta. Kannanoton valmistelua varten ministeriön asiana on laatia ja hankkia tarvittavat selvitykset ja arvioinnit. (29.12.2009/1786)
Tilinpäätöskannanotossa ministeriön on lausuttava:
1) arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä 11 §:n mukaisesti asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta;
2) ovatko käytetyt tuloksellisuuden raportoinnin perusteet ohjauksen ja tulosvastuun kannalta asianmukaisia sekä ministeriön kanta kehittämistarpeista;
3) mihin toimenpiteisiin kirjanpitoyksikössä tai rahastossa sekä kirjanpitoyksikköön mahdollisesti kuuluvissa virastoissa ja laitoksissa on tarpeen ryhtyä tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi;
4) mihin toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi.
(29.12.2009/1786)3 momentti on kumottu A:lla 29.12.2009/1786.
Ministeriön on lähetettävä kannanottonsa tiedoksi valtiovarainministeriölle sekä valtiontilintarkastajille, valtiontalouden tarkastusvirastolle ja valtiokonttorille. Kannanotot sijoitetaan valtiokonttorin ylläpitämään yleisessä tietoverkossa saatavilla olevaan tietopalveluun, jollei kannanoton joidenkin osien osalta julkisuuslaista muuta johdu.
Valtion talousarvion toteutumalaskelma laaditaan valtion talousarviokirjanpidon pääkirjan ja valtuuksien seurantatietojen perusteella. Toteutumalaskelma sisältää talousarviotuloja ja -menoja koskevat tiedot osaston ja pääluokan sekä osaston tai pääluokan, luvun ja momentin tarkkuudella sekä vastaavilla tarkkuuksilla esitettävän tuloarviotilien ja määrärahatilien toteutuman ja valtion talousarvion välisen vertailun. Toteutumalaskelmassa esitetään tiedot edellisiltä varainhoitovuosilta siirtyneistä siirtomäärärahoista ja seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyistä siirtomäärärahoista. Toteutumalaskelman yhteydessä esitetään pääluokan sekä pääluokan ja momentin tarkkuudella tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä varainhoitovuonna, käytöstä aiheutuneista menoista varainhoitovuonna ja käytöstä aiheutuvista määrärahatarpeista myöhempinä varainhoitovuosina. (29.12.2009/1786)
Jos valtion talousarviosta annetun lain 3 b §:n 1 momentissa tarkoitettua ylijäämää vastaavaa määrää on otettu talousarvion katteeksi, määrä esitetään valtion talousarvion toteutumalaskelmassa erillisenä eränä talousarviotulojen yhteydessä. Jos talousarvioon on otettu määräraha mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun alijäämän kattamiseksi, määräraha esitetään toteutumalaskelmassa erillisenä eränä talousarviomenojen yhteydessä. Toteutumalaskelmassa esitetään lisäksi osaston ja pääluokan sekä osaston tai pääluokan, luvun ja momentin tarkkuudella esitettyjen tuloarviotilien ja määrärahatilien sekä talousarvion vertailun jälkeen mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden lopun kumulatiivisen ylijäämän tai alijäämän määrä edellisen varainhoitovuoden ja kuluvan varainhoitovuoden lopussa.
Valtion tuotto- ja kululaskelma sekä valtion tase ja rahoituslaskelma laaditaan kirjanpitoyksikköjen tilitietoihin perustuvan valtion liikekirjanpidon pääkirjan perusteella valtiovarainministeriön vahvistamien tuotto- ja kululaskelman, taseen ja rahoituslaskelman kaavojen mukaan. Virastojen ja laitosten välisten tuottojen ja kulujen sekä keskinäisten saamisten ja velkojen vaikutukset eliminoidaan ottaen huomioon asian olennaisuus. Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä. (29.12.2009/1786)
Valtion tilinpäätöksen liitteenä on esitettävä:
1) tiedot tilinpäätöksen laatimisessa noudatetuista periaatteista, arvostusperiaatteista ja perusteesta, jonka mukaista kurssia on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset sekä velat ja muut sitoumukset Suomen rahaksi, sekä selvitys tilinpäätöksen vertailtavuuteen edellisen vuoden tilinpäätökseen vaikuttavista seikoista;
2) tiedot talousarvioon lisätalousarvioissa tehdyistä muutoksista;
3) tiedot talousarvion arviomäärärahojen ylityksistä;
4) tiedot varainhoitovuonna peruutetuista siirretyistä määrärahoista;
5) erittely valtion rahoitustuotoista ja -kuluista;
6) selvitys valtion talousarviotaloudesta antamista lainoista;
7) selvitys valtion käyttö- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista ja -osuuksista sekä valtion tekemistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista;
8) selvitys valtion talousarviotalouden velan muutoksista;
9) selvitys valtion talousarviotalouden velan maturiteettijakaumasta ja duraatiosta;
10) erittely valtion taseen rahoituseristä;
11) selvitys valtion talousarviotalouden kassanpitotarpeesta ja likvideistä varoista;
12) selvitys varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleista valtion takauksista, valtiontakuista ja muista valtion vastuusitoumuksista;
13) muut oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat täydentävät tiedot.
Valtiokonttori laatii ehdotuksen valtion tilinpäätökseksi liitteineen ja antaa sen allekirjoitettuna varainhoitovuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä hallituksen vuosikertomuksen laadintaa varten valtiovarainministeriölle. Valtiokonttori laatii lisäksi valtiovarainministeriölle sen pyytämät hallituksen vuosikertomuksen valmistelussa tarvittavat selvitykset. (30.12.2014/1435)
Valtiokonttorin ehdotuksen valtion tilinpäätökseksi tulee sisältää valtiokonttorin johdon antaman arviointi- ja vahvistuslausuma 69 §:ssä tarkoitetun sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä valtion keskuskirjanpidossa ja valtion tilinpäätöslaskelmien ja niiden liitteiden kokoamisessa sekä niihin liittyvissä menettelyissä.
Valtiokonttori laatii ministeriöille hallituksen vuosikertomukseen otettavaa ministeriön toimialan tuloksellisuuden kuvausta koskevan ehdotuksen laadintaa varten tarvittavat, valtion tilinpäätökseen ja keskuskirjanpitoon perustuvat laskelmat ja selvitykset valtiovarainministeriön tarkemmin määräämällä tavalla. (30.12.2014/1435)
Valtiokonttorin on säilytettävä ehdotus valtion tilinpäätökseksi liitteineen, arviointi- ja vahvistuslausuma, 68 §:ssä tarkoitetut selvitykset sekä tilinpäätöksen oikeellisuutta varmentavat laskelmat ja muu aineisto siten kuin siitä erikseen säädetään tai määrätään. (21.12.2004/1253)
Valtion tilinpäätöksen ja niiden liitteiden laatimista varten kirjanpitoyksikön ja talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston on toimitettava valtiokonttorille sen määräämään ajankohtaan mennessä kirjanpitoyksikön tai rahaston kirjanpitoon ja tilinpäätökseen perustuvat, valtiokonttorin määräämät selvitykset.
Hallituksen vuosikertomuksen valmistelua varten ministeriön on annettava ehdotuksensa valtion talousarviosta annetun lain 18 §:ssä säädetyllä tavalla oikeat ja riittävät tiedot antavaksi toimialansa toiminnan tuloksellisuuden kuvaukseksi sekä muut hallituksen vuosikertomuksen laadinnan edellyttämät ehdotuksensa vuosikertomukseen otettaviksi selvityksiksi valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön asettamien määräaikojen ja muiden määräysten mukaisesti.
Ministeriön on annettava hallinnonalansa liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen vahvistetut tilinpäätökset valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön asettamien määräaikojen ja muiden määräysten mukaisesti.
Ministeriön on annettava valtioneuvoston kanslialle ja valtiovarainministeriölle hallituksen vuosikertomuksen laadinnan edellyttämiä tietoja ja selvityksiä.
Ministeriön toimialan toiminnan tuloksellisuuden kuvauksen tulee sisältää:
1) katsaus ministeriön toimialan toimintaan ja siinä tapahtuneisiin tärkeimpiin muutoksiin sekä arvio yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehityksestä ja ministeriön hallinnonalan toiminnallisesta tuloksellisuudesta varainhoitovuoden aikana;
2) katsaus toimialan toimintaympäristön merkittävimmistä muutoksista ja riskeistä sekä arvio niiden merkityksestä valtion toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä ministeriön hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden kehitykselle samoin kuin hallinnonalan riskienhallinnan järjestämiselle;
3) tärkeimmät tiedot valtion toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehityksestä ja toimenpiteiden kustannustehokkuudesta ministeriön toimialalla;
4) tärkeimmät tiedot ja arviot ministeriön hallinnonalalla myönnettyjen siirtomenojen vaikuttavuudesta sekä niillä rahoitetun toiminnan toiminnallisesta tuloksellisuudesta;
5) tärkeimmät tiedot ja arviot ministeriön hallinnonalalla käytettyjen sijoitusmenojen vaikuttavuudesta, taloudellisuudesta ja kannattavuudesta;
6) tärkeimmät yhteenvetotiedot hallinnonalan sekä sen virastojen ja laitosten 65 §:ssä tarkoitettujen toiminnallisen tehokkuuden, suoritteiden ja laadunhallinnan sekä henkisten voimavarojen hallinnan kehityksestä;
7) tärkeimmät yhteenvetotiedot ja arviot ministeriön hallinnonalalla toimivien valtion liikelaitosten ja rahastojen talouden ja toiminnan tuloksellisuuden kehityksestä;
8) katsaus ministeriön toimialan valtionyhtiöiden kehitykseen ja omistajapolitiikkaan sekä tärkeimmät tiedot valtion muun liiketoiminnan kehityksestä;
9) analyysi valtion tilinpäätöksestä ja ministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä valtion liikelaitosten ja rahastojen tilinpäätöksistä ilmenevistä, hallinnonalan taloutta ja talouden rakennetta ja kehitystä koskevista olennaisimmista seikoista sekä talouden ja tuloksellisuuden kehityksen välisistä yhteyksistä;
10) tärkeimmät tiedot ja tulokset valtion toiminnan ja rahoituksen määrävuosittaisista vaikutusten arvioinneista toimialalla, jos varainhoitovuoden aikana on tehty laajempi vaikutusten arviointi.
Edellä 1 momentin 3–7 kohdassa tarkoitetut tuloksellisuustiedot sekä soveltuvin osin muut 1 momentissa tarkoitetut tiedot esitetään mahdollisuuksien mukaan käyttämällä asianmukaisia tunnuslukuja, joita täydennetään tarvittavilla laadullisilla selvityksillä. Tuloksellisuutta koskevien tietojen tulee sisältää myös vertailut talousarvioesityksen perusteluissa esitettyihin alustaviin tulostavoitteisiin sekä vahvistettuihin tulostavoitteisiin.
Valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö voivat antaa tarkempia määräyksiä toimialan tuloksellisuuden kuvauksen sekä hallituksen vuosikertomukseen otettavien muiden selvitysten laadinnasta. (30.12.2014/1435)
Viraston ja laitoksen johdon on huolehdittava siitä, että virastossa ja laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt (sisäinen valvonta), jotka varmistavat:
1) viraston ja laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden;
2) viraston ja laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen; ja
3) viraston ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot viraston ja laitoksen taloudesta ja toiminnasta.
Menettelyiden on myös käsitettävä viraston tai laitoksen vastattavana tai välitettävänä olevien varojen hoito sekä ne viraston ja laitoksen toiminnot ja tehtävät, jotka se on antanut toisten virastojen ja laitosten, yhteisöjen tai yksityisten tehtäväksi tai joista se muuten vastaa.
Palvelukeskuksen johto vastaa valtion talousarviosta annetun lain 24 b §:ssä tarkoitetusta sisäisestä valvonnasta siltä osin kuin kirjanpitoyksikön tehtävät on palvelusopimuksella siirretty palvelukeskuksen tehtäväksi. (30.12.2014/1435)
Kirjanpitoyksikkönä toimivan viraston ja laitoksen 1 momentissa tarkoitettujen menettelyjen tulee käsittää myös sille kirjanpitoyksikkönä kuuluvat tehtävät. (29.12.2009/1786)
Sisäisen valvonnan menettelyissä on otettava huomioon Euroopan yhteisön oikeudesta aiheutuvat viraston ja laitoksen toimintaan kohdistuvat vaikutukset. Lisäksi on otettava huomioon sisäistä valvontaa koskevat yleiset standardit ja suositukset.
Kirjanpitoyksiköllä tulee olla taloussääntö. Jos kirjanpitoyksikköön kuuluu useita virastoja ja laitoksia, taloussäännön hyväksyy kirjanpitoyksikön nimeämispäätöksessä mainittu virasto tai laitos kuultuaan muita samaan kirjanpitoyksikköön kuuluvia virastoja ja laitoksia.
Taloussäännössä on annettava tarkemmat määräykset:
1) toiminta- ja taloussuunnittelun järjestämisestä, talousarvioehdotusten ja tulostavoite-ehdotusten laadinnasta ja hyväksymisestä sekä talousarvion ja vahvistettujen tulostavoitteiden toimeenpanosta sekä viraston tai laitoksen sisäisten taloutta ja toimintaa koskevien suunnitelmien, budjettien ja tulostavoitteiden laadinnasta ja hyväksymisestä;
2) taloushallinnon organisaatiosta ja tehtävistä, menettelyistä ja vastuista taloushallinnon tehtävissä sekä muista olennaisesti sisäiseen valvontaan ja siihen kuuluvaan riskienhallintaan vaikuttavista seikoista;
3) jos kirjanpitoyksikköön kuuluu useita sellaisia virastoja ja laitoksia, joiden erillinen hallinto ja tehtävät perustuvat lakiin tai asetukseen, kirjanpitoyksikkönä toimivan viraston tai laitoksen ja sen johdon toimivaltuuksista taloushallintotehtävissä;
4) kirjanpitoyksikön maksuliiketilien käyttäjistä ja käytön menettelyistä, tulojen kantamisen perusteiden hyväksymisestä, tulojen kantamisen varmistamisesta ja menettelyistä, menoon sitoutumisesta, menojen hyväksyjistä ja hyväksymisen menettelyistä sekä hyväksyttyjen menojen maksuunpanosta; (30.12.2014/1435)
5) kirjanpidon järjestämisestä;
6) tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen sekä muun seurantajärjestelmän järjestämisestä;
7) kirjanpitoyksikön taloushallinnon ja siihen liittyvien järjestelmien tietoturvallisuudesta;
8) menettelystä luovutettaessa omaisuutta kirjanpitoyksikön hallinnasta;
9) menettelystä havaittaessa virheitä tai väärinkäytöksiä taloudenhoidossa;
10) tilinpäätöksen ja siihen kuuluvan toimintakertomuksen valmistelusta.
Taloussäännössä voidaan lisäksi antaa kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen ja laitosten toimintaan liittyviä muita määräyksiä. Taloussäännössä voidaan määrätä, että joistakin tämän asetuksen mukaan taloussääntöön kuuluvista hallinnon sisäistä toimintaa koskevista asioista annetaan taloussäännön sijasta määräyksiä viraston ja laitoksen päättämässä muussa ohjesäännössä.
Taloussääntö on laadittava siten, että se yhdessä virastojen ja laitosten hallinnosta annettujen säädösten ja niiden nojalla annettujen työjärjestysten kanssa antaa asianmukaiset ja riittävät perusteet 69 ja 69 a §:ssä säädetyille sisäisen valvonnan menettelyille.
Valtiokonttori voi antaa määräyksiä kirjanpitoyksikön taloussäännön sisällöstä ja laatimisesta. Taloussääntö ja 2 momentissa tarkoitetut muut ohjesäännöt sekä niihin tehdyt muutokset on toimitettava tiedoksi ministeriölle, valtiontalouden tarkastusvirastolle ja valtiokonttorille.
Viraston ja laitoksen on tehtävä toisen viraston ja laitoksen pyynnöstä toimivaltaansa kuuluva taloudenhoidon valvontatoimi tai hallinnollinen tarkastus ja laadittava siitä tarvittavat asiakirjat, jos:
1) virasto tai laitos käyttää pyytävälle virastolle tai laitokselle edelleen välitettäväksi tai käytettäväksi osoitettua valtion rahoitusta tai pyytävän viraston tai laitoksen vastuulla lainsäädännön perusteella muutoin olevaa rahoitusta;
2) virasto tai laitos myöntää käyttöönsä osoitetuista valtion varoista tai muista sen vastuulla olevista varoista osarahoituksen hankkeeseen tai toimintaan, joka muutoin on valvonta- tai tarkastustoimenpidettä pyytävän viraston tai laitoksen vastuulla tai osaksi tai kokonaan rahoittamaa;
3) kyseessä on muu valvonta- tai tarkastustoimenpidettä pyytäneen ja pyynnön saaneen viraston tai laitoksen yhteinen hanke tai toiminta.
Viraston ja laitoksen johdon on järjestettävä sisäinen tarkastus, jos siihen on perusteltua tarvetta 69 ja 69 a §:ssä edellytettyjen sisäisen valvonnan menettelyjen johdosta. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää johdolle sisäisen valvonnan asianmukaisuus ja riittävyys sekä suorittaa johdon määräämät tarkastustehtävät.
Sisäisen tarkastuksen järjestämisessä on otettava huomioon sitä koskevat yleiset standardit ja suositukset.
Määräykset sisäisen tarkastuksen menettelyistä ja asemasta viraston tai laitoksen organisaatiossa annetaan sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä, jonka virasto tai laitos itse vahvistaa. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö on annettava tiedoksi asianomaiselle ministeriölle ja valtiontalouden tarkastusvirastolle.
Valtiovarainministeriön yhteydessä on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunta.
Neuvottelukunnan tehtävänä on:
1) seurata ja arvioida sisäisen valvonnan ja sen osana olevan riskienhallinnan järjestämisen tilaa ja menettelyitä valtionhallinnossa, menetelmiä ja yleistä kehitystä sekä sisäisen valvonnan toimivuutta ja menettelyiden hyödyntämistä talouden ja toiminnan ohjauksessa ja johtamisessa;
2) tehdä aloitteita sisäisen valvonnan ja sen osana olevan riskienhallinnan kehittämiseksi;
3) sovittaa yhteen eri viranomaisten, virastojen ja laitosten menettelyitä sisäisessä valvonnassa ja taloudenhoidon hallinnollisessa valvonnassa sekä valmistella tässä tarvittavia toimenpiteitä;
4) seurata ja arvioida sisäisen tarkastuksen järjestämisen tilaa, toiminnan laatua ja tuloksellisuutta, hyödyntämistä johtamisessa ja ohjauksessa sekä sisäisen tarkastuksen menetelmiä ja yleistä kehitystä samoin kuin tehdä aloitteita sisäisen tarkastuksen ja sen hyödyntämisen kehittämiseksi;
5) järjestää eri virastojen ja laitosten sisäisen tarkastuksen yhteistyötä ja sovittaa tarpeen mukaan yhteen eri virastojen ja laitosten sisäisen tarkastuksen toimintaa ja tulosten hyödyntämistä;
6) seurata ja arvioida Euroopan unionin varojen valvontaa ja tarkastusta sekä niitä koskevaa raportointia Suomessa sekä sovittaa yhteen ja kehittää eri viranomaisten, virastojen ja laitosten toimenpiteitä ja menettelyitä siinä samoin kuin valmistella yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi tarpeellisia toimenpiteitä;
7) käsitellä alustavasti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 143 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu Suomen vastaus Euroopan yhteisöjen komissiolle tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen;
8) seurata ja arvioida valtion virastojen ja laitosten toiminnassa tehtyjen tai valtion tai sen vastuulla oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneiden väärinkäytösten ja rikosten tilannetta sekä sovittaa yhteen ja kehittää eri viranomaisten, virastojen ja laitosten toimintaa ja menettelyitä niissä sekä väärinkäytöksiä ja virheitä koskevaa raportointia;
9) käsitellä alustavasti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 280 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun selvitykseen Suomesta koottavat tiedot;
10) järjestää koulutusta ja yhteistyötä sekä koota yhteen ja levittää hyviä käytäntöjä samoin kuin valmistella ehdotuksia suosituksiksi ja antaa lausuntoja toimialansa asioissa.
Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan sekä määrää sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä jäsenet ja jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminnon virkamiehiä. Neuvottelukunnassa tulee olla edustaja jokaisesta ministeriöstä sekä tarpeen mukaan edustajia neuvottelukunnan toimialan keskeisistä yhteistyötahoista samoin kuin finanssihallinnon, julkisen talouden ja johtamisen sekä talouden valvonnan ja tarkastustoiminnan asiantuntijoita. (15.12.2011/1277)
Neuvottelukunnassa voi olla jaostoja neuvottelukunnassa käsiteltävien asioiden valmistelua varten. Valtiovarainministeriö kutsuu jaostojen jäsenet. Neuvottelukunta voi antaa sille kuuluvan tehtävän jaoston hoidettavaksi.
Valtiokonttorin yhteydessä voi hyvän kirjanpitotavan edistämiseksi olla valtion kirjanpitolautakunta, jäljempänä kirjanpitolautakunta, joka voi antaa valtion viranomaisen, kirjanpitoyksikön, talousarvion ulkopuolella olevan rahaston ja valtion liikelaitoksen hakemuksesta lausuntoja ja suosituksia niiden kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevien säännösten, määräysten ja ohjeiden soveltamisesta sekä tehdä aloitteita ja antaa suosituksia valtion kirjanpidon pitämisestä ja tilinpäätöksen laatimisesta sekä niiden kehittämisestä. Kirjanpitolautakunta voi myös antaa lausuntoja yleisesti merkittävistä kirjanpidon kehittämishankkeista. (29.12.2009/1786)
Kirjanpitolautakunnassa on puheenjohtaja sekä vähintään kuusi ja enintään kahdeksan muuta jäsentä, joista kullakin on, puheenjohtajaa lukuun ottamatta, henkilökohtainen varajäsen. Valtiovarainministeriö nimeää puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Lautakunta voi asettaa keskuudestaan asioiden valmistelua varten jaostoja. Lautakunnalla ja sen jaostolla on oikeus kuulla asiantuntijoita. Kirjanpitolautakunnan tarvitsemat sihteeritehtävät ja toimistopalvelut tulee valtiokonttorin henkilöstön hoitaa virkatyönään. (17.2.2005/99)
Kirjanpitolautakunnan jäsenten, varajäsenten ja asiantuntijoiden palkkiot ja matkakustannusten korvaukset vahvistaa valtiovarainministeriö. Lautakunnan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä laadittava valtiokonttorille kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnastaan. Kertomus on toimitettava valtiovarainministeriölle tiedoksi. (29.12.2009/1786)
Viraston ja laitoksen hallinnassa olevien, valtion omistamien koneiden, laitteiden, kaluston, tarvikkeiden ja muiden esineiden sekä erikseen luovutettavissa olevien immateriaalisten oikeuksien (valtion irtain omaisuus) arvo on huomattava, jos luovutettavan omaisuuden käypä arvo tai, jos sitä ei ole luotettavasti selvitettävissä, kirjanpidon mukainen arvo ylittää 1 000 000 euroa. (12.12.2001/1252)
Valtion irtaimen omaisuuden luovutusta on pidettävä merkittävänä, jos luovutettavaan irtaimeen omaisuuteen tai luovutukseen liittyy tärkeä periaatteellinen kysymys taloudellisten, kulttuuristen tai muiden niihin verrattavissa olevien syiden takia.
Mitä edellä säädetään luovutuksesta, ei koske virastojen ja laitosten välisiä irtaimen omaisuuden hallinnan luovutuksia.
Valtion irtaimen omaisuuden luovutuksessa on käytettävä valtiolle edullisinta tapaa.
Irtainta omaisuutta saa luovuttaa käypää arvoa alemmasta hinnasta seuraavissa tilanteissa, jos luovutusta on pidettävä valtion etujen kannalta taloudellisesti perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena:
1) kun luovutus tapahtuu uuden omaisuuden hankinnan yhteydessä;
2) kun luovutettavaan irtaimeen omaisuuteen tai luovutukseen liittyy tärkeä periaatteellinen kysymys taloudellisten, kulttuuristen tai muiden niihin verrattavissa olevien syiden takia;
3) kun irtaimen omaisuuden luovutuksella voidaan välttää merkittävän taloudellisen menetyksen aiheutuminen valtiolle;
4) kun luovutus tapahtuu valtion viraston tai laitoksen henkilöstölle suunnattuna myyntinä, jos myynti toteutetaan suorana myyntinä, tarjousten perusteella tai huutokaupalla.
Edellä 2 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa valtion irtainta omaisuutta saa luovuttaa myös vastikkeetta, jos luovutusta on pidettävä valtion etujen kannalta ilmeisen perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena.
Irtainta omaisuutta, joka on poistettu käytöstä, saa luovuttaa vastikkeetta, jos luovutusta on pidettävä valtion etujen kannalta perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena:
1) yleishyödylliseen tarkoitukseen tai ympäristönsuojeluun, koulutustoimintaan tai yleiseen kulttuuritoimintaan liittyvään tai niihin verrattavissa olevaan tarkoitukseen;
2) Suomen harjoittamaan lähialueyhteistyöhön ja siihen liittyvään tarkoitukseen;
3) kehitysyhteistyöhön ja siihen liittyvään tarkoitukseen; tai
4) kriisinhallintaoperaatioon ja muuhun vastaavaan kansainväliseen yhteistyöhön liittyen. (29.12.2009/1786)
Valtion arvopaperien luovutusta on pidettävä merkitykseltään vähäisenä, jos:
1) varainhoitovuonna luovutettavien, samaa yhteisöä koskevien arvopapereiden käypä arvo ei yhteensä ylitä 1 000 000 euroa; (12.12.2001/1252)
2) arvopaperit luovutetaan vähintään niiden käyvästä arvosta;
3) luovutus ei merkitse valtiolla olevan yksinkertaisen ääntenenemmistön tai määräenemmistö- tai määrävähemmistöosuuden menettämistä.
Valtion virasto, laitos ja talousarvion ulkopuolinen valtion rahasto saa vastaanottaa lahjoitus- ja testamenttivaroja (lahjoitusvarat), jos varat ovat käytettävissä vastaanottavan viraston, laitoksen tai rahaston tehtävien mukaisiin tarkoituksiin ja jos lahjoitusvaroihin liittyvät ehdot ovat hyväksyttäviä ja varojen vastaanottamista voidaan pitää muutoinkin asianmukaisena.
Lahjoitusvarat on palautettava, jos niitä ei voida käyttää siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu. Jos lahjoitusvarojen palauttaminen ei ole mahdollista, lahjoitusvarat on käytettävä tarkoitukseen, joka lähinnä vastaa lahjoituksen alkuperäistä tarkoitusta.
Jollei erikseen toisin säädetä, tämän asetuksen 3–9 luvun säännöksiä ei sovelleta liikelaitoksiin, vaan niiden osalta on voimassa, mitä valtion liikelaitoksista annetussa laissa on säädetty.
Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Tällä asetuksella kumotaan valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annettu asetus (424/88) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Valtion varainhoitovuoden 1992 talousarvion toimeenpanoon, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sekä varainhoitovuoden 1993 talousarvion rakenteeseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita 75 §:n 2 momentissa tarkoitetun kumottavan asetuksen säännöksiä.
Siihen asti kunnes tämän asetuksen nojalla toisin määrätään, sovelletaan edelleen 75 §:n 2 momentissa mainitun kumottavan asetuksen nojalla annettuja tarkempia määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.
Edellä 75 §:n 2 momentissa tarkoitetun kumottavan asetuksen säännösten nojalla annetut, tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet luvat jäävät voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen säännösten kanssa.
Tiliviraston on vahvistettava 26 §:ssä tarkoitettu taloussääntö viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 1993. Siihen asti sovelletaan edelleen 75 §:n 2 momentissa mainitun kumottavan asetuksen nojalla vahvistettua tiliohjesääntöä ja muita ohjesääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1994.
Tämän asetuksen 24 § tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Asetuksen 5 §:n 3 momentin 2 kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 1995 talousarvioon.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen toimeenpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet 24 §:n nojalla annetut oikeudet ovat, siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen säännösten kanssa, voimassa toistaiseksi, kunnes valtiovarainministeriön päätöksellä toisin määrätään.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen toimeenpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Tämän asetuksen 65 ja 65 a §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1997 laadittavaan toimintakertomukseen, mihin asti sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen toimeenpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Asetuksen 46 §:n 3 – 5 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1997.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Valtiontalouden tarkastusviraston ennen asetuksen voimaantuloa antamat luvat ovat voimassa lupapäätöksessä mainituin ehdoin päätöksessä mainitun ajan, jos ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen säännösten kanssa.
Tilivirastojen aloittavat taseet tulee laatia yhtenäisten periaatteiden mukaisesti. Niiden laadinnassa noudatetaan tämän asetuksen 64, 66 ja 66 e §:n säännöksiä. Tarkemmat määräykset aloittavan taseen laadinnasta ja siihen liittyvästä omaisuuden inventoinnista antaa valtiovarainministeriö. Valtiokonttori antaa tarvittavat täydentävät määräykset asiasta.
Valtion aloittavan taseen valmistelee valtiokonttori ja sen hyväksyy valtioneuvoston yleisistunto. Tiliviraston aloittavan taseen hyväksyy ja allekirjoittaa tiliviraston päällikkö. Jos tilivirastolla on johtokunta tai muu johtoelin, tämä hyväksyy aloittavan taseen.
Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen aloittavan taseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin tämän asetuksen säännöksiä tilivirastojen aloittavan taseen laadinnasta, jollei säädetä toisin.
Tämän asetuksen mukainen tilinpäätös on tehtävä ensimmäisen kerran varainhoitovuodelta 1998. Tiliviraston ja talousarvion ulkopuolella olevan rahaston tulee sisällyttää edellisen vuoden tuotto- ja kululaskelma, tase ja talousarvion toteutumalaskelma ensimmäisen kerran tilinpäätökseen, joka laaditaan varainhoitovuodelta 1999.
Valtion varainhoitovuoden 1997 kirjanpitoon, muuhun laskentatoimeen ja tilinpäätökseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen toimeenpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Asetuksen 42 c, 42 d ja 42 f §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran virastojen ja laitosten sekä valtion talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen vuoden 1998 kirjanpitoon sekä asetuksen 63 §:n 4 momenttia ensimmäisen kerran tilivirastojen vuoden 1998 tilinpäätökseen.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä maaliskuuta 2000.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
Asetuksen 41 c §:ää sovelletaan kuitenkin jo 18 päivästä joulukuuta 2000.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2002.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuoden 2003 talousarvioon, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen.
Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä huhtikuuta 2003.
Asetuksen 4 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuoden 2004 talousarvioon.
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä marraskuuta 2003.
Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuoden 2003 talousarvioon.
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2004.
Asetuksen 66 f §:n 2 momenttia sekä, 67, 67 a, 67 b, 68, 68 a, 68 b ja 69 c §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuoden 2004 talousarvioon ja varainhoitovuodelta 2004 tehtävään kirjanpitoon, laskentatoimeen ja tilinpäätösraportointiin. Virastojen ja laitosten on annettava valtiokonttorille varainhoitovuodelta 2004 sen määräämät, valtion talousarvion toteutumalaskelman laatimiseksi tarvittavat tiedot ja selvitykset valtuuksista ja niiden käytöstä.
Asetuksen 1 b, 11, 14, 23, 29, 30 ja 37–39 §:ää, 41 §:n 2 momenttia, 42 a §:n 1 momenttia sekä 54 a, 55, 62–65, 65 a, 65 b, 66 h ja 66 i §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuoden 2005 talousarvioon ja varainhoitovuodelta 2005 tehtävään kirjanpitoon, laskentatoimeen ja tilinpäätösraportointiin.
Asetuksen 8–10 §:ää sovelletaan vuoden 2006 alusta alkavaan toiminta- ja taloussuunnittelun suunnittelukauteen.
Tiliviraston taloussäännöt tulee uudistaa vastaamaan 69 b §:ssä säädettyjä vaatimuksia viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005. Taloussääntöihin on kuitenkin viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2005 otettava 29, 30 ja 37–39 §:ssä sekä 69 b §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetut määräykset.
Ennen asetuksen voimaantuloa saadaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2007.
Tämän asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Asetuksen 33 §:ää sovelletaan niihin hakemuksiin, jotka on pantu vireille asetuksen voimaantulon jälkeen.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita asetuksen koneellisten tietovälineiden käyttöä koskevaa 44 §:n 3 momenttiin, 46 §:n 2 momenttiin, 47 §:ään ja 66 e §:n 2 momenttiin perustuvaa lupamenettelyä noudatetaan siihen asti kunnes valtiokonttori on antanut 41 c §:n 4 momentissa ja 66 e §:n 2 momentissa tarkoitetut määräykset.
Asetuksen 63 §:n 3 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2010 laadittavaan kirjanpitoyksikön tilinpäätökseen.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita asetuksen 65 a §:ää ja 66 i §:n 3 momenttia sovelletaan vuodelta 2009 laadittavaan toimintakertomukseen.
Asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös yleismääräyksiksi lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä valtion virastoissa ja laitoksissa (35/1974).
Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä joulukuuta 2011.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Asetuksen 63 §:n 2 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2015 laadittavaan kirjanpitoyksikön tilinpäätökseen.
Asetuksen 67 b §:n 1 momentissa säädettyä velvoitetta laatia ehdotus valtion tilinpäätökseksi liitteineen ja antaa se allekirjoitettuna varainhoitovuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2015 laadittavaan valtion tilinpäätökseen.
