Advanced Search

Porotalousasetus


Published: 1991-03-08
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645944/porotalousasetus.html

Subscribe to a Global-Regulation Premium Membership Today!

Key Benefits:

Subscribe Now for only USD$40 per month.

Porotalousasetus

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 9 päivänä helmikuuta 1990 annetun porotalouslain (161/90) nojalla:

1 LUKU

Yleiset säännökset

1 § (6.6.1997/540)

Henkilön voidaan katsoa saavan pääasiallisen toimeentulonsa porotaloudesta, jos hän omistaa tai, jos kysymys on tuen myöntämisestä lisäporojen hankintaan, hankinnan jälkeen tulee omistamaan vähintään 80 eloporoa.

Edellytyksenä porotalouslain (161/1990) mukaisen etuuden saamiselle on, että henkilö on perehtynyt ja kykenevä harjoittamaan porotalousammattia.

Tukea voidaan myöntää vain henkilölle, joka asuu poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetulla poronhoitoalueella joko porotaloustilalla tai sellaisella etäisyydellä siitä, että porotalouden harjoittaminen tilalta käsin on tarkoituksenmukaista.

1 a § (6.6.1997/540)

Tukea ei myönnetä porotalouslaissa tarkoitettuun hankkeeseen, jos hanketta on tuettu tai tarkoitukseen osoitetut varat huomioon ottaen voitaisiin tukea maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994) nojalla. Lainaa porotalouslain 18 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun porotaloustilan tai sen määräosan hankintaan ei myönnetä, jos hankinnan perusteella on myönnetty maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 5 §:ssä tarkoitettua käynnistystukea.

1 b § (6.6.1997/540)

Tässä asetuksessa tuella tarkoitetaan avustusta sekä lainaan ja valtion myyntihintasaamiseen liittyvää korkoetuutta samoin kuin vapaavuosia, jotka lainaan liittyvää tukea myönnettäessä tai myyntihintaa määrättäessä muunnetaan markkamääräiseksi avustukseksi.

1 c § (6.6.1997/540)

Hakijan taloudellisen aseman ja maksuvalmiuden sekä hankkeen tukemisen tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi tuen saamista koskevaan hakemukseen tulee liittää asianomaisen ministeriön hyväksymien perusteiden mukaiset selvitykset maksuvalmiudesta ja hankkeen kannattavuudesta sekä kehittämissuunnitelma, jollei sitä ole jätetty erikseen jo aikaisemmin. Selvitystä kannattavuudesta ei kuitenkaan edellytetä, jos on kysymys asuinrakennukseen tai asuinympäristön parantamiseen liittyvästä investoinnista, eikä kehittämissuunnitelman laatimista 18 §:n 3 momentin tai porotalouslain 28 §:n 1 momentin mukaisesta rehunhankinnasta.

Kehittämissuunnitelmaa laadittaessa on maatalouden rakenteiden tehokkuuden parantamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91, jäljempänä EY:n rakenneasetus, 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn lisäksi otettava huomioon, mitä maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 4 §:n 3 momentin nojalla suunnitelmasta säädetään.

Hakemukseen tulee myös liittää sitoumus siitä, että jos tuki myönnetään, hakija ryhtyy pitämään EY:n rakenneasetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua kirjanpitoa.

2 §

Maanosto- ja sisarosuuslainaa porotaloustilan hankkimista varten voidaan myöntää kahdelle tai useammalle henkilölle yhteisesti vain, mikäli kaikki yhteisomistajat täyttävät porotalouslain 3 §:ssä sekä tämän asetuksen 1 §:ssä säädetyt edellytykset.

Jos tilan yhteisomistajista ainakin yksi täyttää 1 momentissa säädetyt edellytykset sekä omistaa tilasta vähintään kolmasosan, voidaan heille yhteisesti myöntää muuta kuin sanotussa momentissa mainittua etuutta.

Edellä 2 momentissa mainitut vaatimukset täyttävälle henkilölle voidaan myöntää yksinäänkin muuta etuutta kuin maanosto- tai sisarosuuslainaa, jos porotaloustilan muut yhteisomistajat antavat siihen suostumuksensa.

3 §

Maanosto- tai sisarosuuslainaa porotaloustilan hankkimista varten ei saa myöntää sellaiselle henkilölle, joka itse tai jonka porotalouslain 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu puoliso on täyttänyt 50 vuotta. Erityisistä syistä voidaan kuitenkin mainitusta ikärajasta poiketa, ei kuitenkaan, jos henkilö on täyttänyt 55 vuotta.

Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja etuuksia ei saa myöntää 65 vuotta täyttäneelle henkilölle. Edellä sanotun estämättä saadaan kuitenkin asunto-, vesihuolto- ja sähköistämislainaa sekä rakennusavustusta asuinrakennustyötä varten ja vesihuoltoavustusta myöntää myös 65 vuotta täyttäneelle. Asuntolainaa ja rakennusavustusta ei kuitenkaan saa myöntää 65 vuotta täyttäneelle henkilölle uuden asuinrakennuksen rakentamista varten.

4 §

Alaikäinen henkilö voi päästä osalliseksi porotalouslain mukaisista toimenpiteistä, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän omistaa porotaloustilan yhdessä vanhempiensa tai heistä toisen kanssa taikka jos muita erityisiä syitä on olemassa.

2 LUKU

Maan ostaminen ja käyttäminen

5 §

Valtiolle ostettavaksi tarjotun tai vaihdettavan omaisuuden hinnoittelee ja ostotarjouksen tekee sekä kauppakirjan laatii maaseutupiiri.

Valtiolle ostetun omaisuuden vapauttamisesta sitä rasittavasta eläkeoikeudesta on voimassa vastaavasti, mitä maaseutuelinkeinoasetuksen (248/91) 34 §:ssä säädetään.

6 §

Käyttösuunnitelma on laadittava paikan päällä tapahtuvassa käyttösuunnitelmatoimituksessa. Toimituksen alkukokouksesta on ilmoitettava paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja sen lisäksi kirjeellä asianomaiselle kunnalle ja mahdollisuuksien mukaan niille henkilöille, jotka voivat tulla maan tai muun etuuden saajina kysymykseen. Alkukokouksessa voidaan päättää muiden kokousten pitämisestä ja niiden ilmoittamisesta.

Jos pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain (23/38) mukaan lunastetun tilan tai alueen saajana tulisi kysymykseen sitä hakenut entinen omistaja tai hänen lähisukulaisensa, ei alkukokouksesta tarvitse ilmoittaa sanomalehdessä.

Jos käyttösuunnitelmatoimituksen alkukokoukseen saapunut henkilö haluaa saada lisäaluetta tai muuta porotalouslain mukaista etuutta, hänen on tehtävä kokouksessa suunnittelutoimikunnalle vahvistetun kaavan mukainen hakemus. Myöhemminkin tehty hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi, jos se toimitusta haittaamatta voi käydä päinsä.

7 §

Jos on ilmeistä, että hankittu maa tulisi sellaisenaan käytettäväksi yhden tilan lisäalueeksi taikka jos alue on kooltaan tai arvoltaan vähäinen, maaseutupiiri voi määrätä, että käyttösuunnitelma laaditaan ilman suunnittelutoimikuntaa. Käyttösuunnitelman laatimisessa noudatettavasta menettelystä ja käyttösuunnitelman vahvistamisesta on tällöin soveltuvin osin voimassa, mitä suunnittelutoimikunnan laadittavasta käyttösuunnitelmasta on voimassa.

Maaseutupiiri voi tarvittaessa antaa ohjeita siitä, mitä käyttösuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon.

8 §

Lisäaluetta haluavien keskinäistä etusijajärjestystä harkittaessa on erityisesti otettava huomioon tilusten tarkoituksenmukainen sijainti.

Jos ne olosuhteet, joiden vallitessa määräys käyttösuunnitelmatoimituksen pitämiseen on annettu, ovat siten muuttuneet, ettei edellytyksiä toimituksen jatkamiselle enää ole olemassa, toimitus on lopetettava ja asiakirjat palautettava maaseutupiirille.

9 §

Käyttösuunnitelmatoimitukseen tyytymätön asianosainen saa tehdä siitä kirjallisen muistutuksen maaseutupiirille 14 päivän kuluessa loppukokouksesta. Mikäli maaseutupiirillä ei ole oikeutta vahvistaa käyttösuunnitelmaa, maaseutupiiri siirtää asian lausuntonsa kera maatilahallituksen ratkaistavaksi.

10 §

Maaseutupiirin on lähetettävä asianomaiselle metsälautakunnalle ilmoitus, josta käy selville myydyn lisäalueen myyntihinta ja sen maksuaika, mikäli maaseutupiiri katsoo valtion saamisen turvaamisen mahdollisesti vaativan, että pääomahakkuusta saatavia tuloja käytetään valtion myyntihintasaamisen ylimääräiseen lyhentämiseen.

11 §

Kun metsälautakunnalta on pyydetty osittainkin pääomahakkuuta koskeva leimaus suoritettavaksi 10 §:ssä tarkoitetulla lisäalueella ja se katsoo valtion saamisen perimisen saattavan vaarantua suunnitellun hakkuun johdosta, metsälautakunnan on ilmoitettava leimauspyynnöstä asianomaiselle maatalouslautakunnalle. Puun myyntiin vaaditaan tällöin maatalouslautakunnan antama lupa. Lupaan voidaan liittää ehto, että puunmyyntivarat tai osa niistä on vakuuden arvon alenemisen johdosta käytettävä valtion saamisen maksamiseen tai lyhentämiseen. Varat on viipymättä suoritettava maatalouslautakunnalle, joka on ilman eri valtuutusta oikeutettu toimittamaan ne asianomaiselle viranomaiselle.

12 §

Jos on syytä epäillä, että puita hakataan tai on hakattu 11 §:n säännösten vastaisesti, on metsälautakunnan toimitutettava palveluksessaan olevalla metsänhoitajalla tai metsätalousneuvojalla katselmus sen seikan selville saamiseksi, onko puuta edellä mainitulla tavalla hakattu. Katselmuksesta on ennen sen toimittamista ilmoitettava omistajalle, maatalouslautakunnalle ja maaseutupiirille. Jollei katselmusta ole syytä heti toimittaa, on edellä sanottu ilmoitus tehtävä vähintään seitsemän päivää ennen katselmusta postitettavalla kirjeellä. Jäljennös katselmuskirjasta on lähetettävä maatalouslautakunnalle, jonka tulee viipymättä lähettää se oman lausuntonsa kera maaseutupiirille. Maatalouslautakunnan ja maaseutupiirin edustaja voi osallistua katselmuksen toimittamiseen.

Jos valtion saamisen perimisen turvaaminen on vaarantunut 11 §:n säännösten vastaisen menettelyn vuoksi, maaseutupiiri voi irtisanoa saamisen kokonaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi. Edellä sanottu irtisanomisperuste on 10 §:n tapauksissa otettava kauppakirjaehdoksi.

13 §

Kun tila tai alue, osuus tai oikeus on myyty, on maaseutupiirin tehtävä ilmoitus siitä asianomaiselle lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäjälle merkinnän tekemistä varten porotalouslain 17 §:ssä tarkoitetusta panttioikeudesta saantorekisteriin sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Alueen erottamisen itsenäiseksi tilaksi tultua merkityksi kiinteistörekisteriin on maaseutupiirin lähetettävä ilmoitus samalle viranomaiselle merkinnän siirtämiseksi muodostettua tilaa koskevaksi.

Kun saaminen on täysin maksettu, on maaseutupiirin lähetettävä ilmoitus siitä asianomaiselle lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäjälle panttivastuusta vapautumista koskevan merkinnän tekemistä varten.

14 §

Maaseutupiirin ja maatilahallituksen on ilmoitettava läänin maanmittauskonttorille porotalouslain nojalla tapahtuneista kiinteän omaisuuden luovutuksista viipymättä kauppahintarekisteriin tehtävää merkintää varten. Ilmoitus on tehtävä myös luovutuksista muihin kuin porotalouslain mukaisiin tarkoituksiin. Ilmoitus on tehtävä kaupanvahvistaja-asetuksen (1080/79) 5 §:n 3 momentissa tarkoitetulla lomakkeella.

3 LUKU

Lainat ja avustukset

15 § (6.6.1997/540)

Porotalouslain 18 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun maanhankintaan voidaan myöntää tukea enintään 45 prosenttia hyväksyttävästä hankintahinnasta.

Lisäalueen hankintaan myönnettävää lainaa lukuun ottamatta maanosto- tai sisarosuuslainaa voidaan myöntää vain rakennetun porotaloustilan hankkimista varten.

16 § (6.6.1997/540)

Asunnon rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaukseen myönnettävän tuen edellytyksistä on voimassa, mitä maaseutuelinkeinoasetuksen 28 §:ssä säädetään. Tuettaviksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä myös asuinympäristön parantamisesta aiheutuvat kustannukset. Tukea voidaan myöntää enintään 45 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Rakentamatonta porotaloustilaa varten 1 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää vain erityisen painavista syistä.

17 § (6.6.1997/540)

Porotalouden harjoittajalle, joka täyttää EY:n rakenneasetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaiset edellytykset, voidaan myöntää tukea porotalouslain 18 §:n 3, 5–7 ja 9 kohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin enintään 45 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Porotalouden harjoittajalle, joka täyttää EY:n rakenneasetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaiset edellytykset, voidaan myöntää tukea 1 momentissa tarkoitettuihin hankkeisiin enintään 33 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. EY:n rakenneasetuksen 12 artiklan 2 kohdan luetelmakohdissa tarkoitettuihin hankkeisiin tuki on kuitenkin enintään 45 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Salaojittamista koskevan tuen myöntämisen edellytyksistä, salaojitussuunnitelmasta ja salaojitustyön valvonnasta on voimassa, mitä maaseutuelinkeinoasetuksessa (248/1991) säädetään vastaavista seikoista.

18 § (6.6.1997/540)

Porotalouden harjoittajalle, joka täyttää EY:n rakenneasetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaiset edellytykset, voidaan myöntää tukea porotalouslain 18 §:n 8 kohdassa tarkoitetun irtaimiston hankintaan enintään 35 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos kysymyksessä on:

1) porotalousammatissa tarvittavien koneiden, kaluston tai laitteiden hankinta;

2) yksittäisten siitosporojen hankinta; taikka

3) kokonaisen porokarjan hankinta.

Porotalouden harjoittajalle, joka täyttää EY:n rakenneasetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaiset edellytykset, voidaan myöntää tukea 1 momentissa tarkoitettuihin hankkeisiin enintään 26 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. EY:n rakenneasetuksen 12 artiklan 2 kohdan luetelmakohdissa tarkoitettuihin hankkeisiin tuki on kuitenkin enintään 45 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Porotalouden harjoittajalle, joka omistaa yksin tai yhdessä samaan ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden kanssa vähintään 35 eloporoa, voidaan myöntää tukea enintään 45 prosenttia poronhoitovuonna 1998–1999 aiheutuneen hätäruokinnan kustannuksista. Tuki voidaan myöntää yhteisesti niille poroja omistaville ruokakunnan jäsenille, jotka täyttävät tuen myöntämisen edellytykset. (18.6.1999/739)

18 a § (6.6.1997/540)

Edellä 16–18 §:ssä tarkoitettu tuki voi olla avustus tai valtionlaina, johon sisältyy korkoetuus joko yksin tai yhdessä enintään kolmen vapaavuoden kanssa, taikka avustus ja valtionlaina yhdessä. Tukea voidaan myöntää yhteensä enintään 45 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

19 § (6.6.1997/540)

Avustuksen hakemisessa ja myöntämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä maaseutuelinkeinoasetuksen 1 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä säädetään. Lainahakemukseen liittyvää tukihakemusta koskee soveltuvin osin, mitä maaseutuelinkeinoasetuksen 8 §:ssä säädetään.

Tukihakemuksesta on hankittava Paliskuntain Yhdistyksen lausunto.

20 §

Luottolaitoksille aiheutuvien lainanhoitokulujen korvaamiseen ja takaisinperimiseen sekä lainoja tarkastamaan määrättyjen henkilöiden palkkioihin sekä mainittuihin asioihin liittyviin muihin toimenpiteisiin nähden on noudatettava soveltuvin osin vastaavasti, mitä maaseutuelinkeinoasetuksen 11, 53, 62 ja 64 §:ssä niistä säädetään.

4 LUKU

Luotto- ja avustusehdot

21 § (6.6.1997/540)

21 § on kumottu A:lla 6.6.1997/540.

22 §

Porotalouslain nojalla rahoitettavan työn loppuunsaattamisen määräajasta ja siihen liittyvistä seikoista on voimassa vastaavasti, mitä maaseutuelinkeinoasetuksen 52 §:ssä säädetään.

23 § (6.6.1997/540)

23 § on kumottu A:lla 6.6.1997/540.

24 §

Porotaloustilaan annettavan lisäalueen myyntihinta voidaan antaa kokonaankin velaksi, jos se katsotaan maan saajan taloudellinen asema huomioon ottaen tarpeelliseksi. (6.6.1997/540)

Myyntihinnan takaisinmaksuaikaa määrättäessä on otettava huomioon asianomaisen henkilön varallisuus, tulot, perhesuhteet, lähiajan investoinnit ja muut hänen taloudelliseen kantokykyynsä vaikuttavat seikat.

25 §

Lainan takaisinmaksuaika on lainoituskohteen mukaan seuraava:

1) maanosto- ja sisarosuuslainat 5–25 vuotta
2) rakentamislaina 5–15 vuotta
3) asuntolaina 5–25 vuotta
4) muut lainat 5–15 vuotta.

Lainan luottoehtoja määrättäessä on otettava huomioon asianomaisen henkilön varallisuus, tulot, perhesuhteet, lähiajan investoinnit ja muut hänen taloudelliseen kantokykyynsä vaikuttavat seikat.

26 § (6.6.1997/540)

Tuen saajan tulee maksaa porotalouslain mukainen valtion myyntisaaminen ja laina yhtä suurin lyhennyserin puolivuosittain. Lyhennykset ja korot tulee maksaa viimeistään kunkin huhti- ja lokakuun viimeisenä päivänä.

Myyntihintasaaminen, jonka takaisinmaksuaika on yli viisi vuotta, sekä rakennetun porotaloustilan hankintaan myönnetty maanosto- ja sisarosuuslaina samoin kuin rakentamis- ja asuntolaina ovat korottomat kaksi ensimmäistä vuotta kauppakirjan allekirjoittamisesta taikka lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen myyntihintasaamisten sekä maanosto- ja sisarosuuslainojen ensimmäiset lyhennykset tulee maksaa viimeistään ensimmäisenä eräpäivänä vuoden kuluttua kauppakirjan allekirjoittamisesta taikka lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta. Enintään viiden vuoden maksuajalla olevan myyntihinnanosan ensimmäinen lyhennys- ja korkoerä tulee maksaa viimeistään ensimmäisenä eräpäivänä kolmen kuukauden kuluttua kauppakirjan allekirjoittamisesta.

Asuntoa, tuotantorakennusta ja muun työn suorittamista varten myönnetyn lainan ensimmäinen lyhennys tulee maksaa ensimmäisenä eräpäivänä kahden vuoden kuluttua lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta.

Jollei yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) mukaisesta tuomioistuimen päätöksestä muuta johdu, saneerausmenettelyssä tai velkajärjestelyssä sovittujen helpotusten lakattua valtionlaina erääntyy tässä pykälässä säädetyin tavoin. Sovittaessa ensiksi mainitun lain 97 §:ssä tai viimeksi mainitun lain 78 §:ssä tarkoitetusta järjestelystä valtionlainojen eräpäiviin sovelletaan tämän pykälän säännöksiä.

Laina on maaseutuelinkeinoasetuksen 51 §:ssä tarkoitetut maksuhelpotukset mukaan lukien maksettava takaisin valtiolle 25 §:ssä säädetyssä ajassa.

27 § (6.6.1997/540)

Myyntihintasaamisten ja lainojen korosta, korkoetuudesta, korkoetuuden muuntamisesta avustukseksi, tukitasosta, lyhennysten ja korkojen perimisestä, myyntihintasaamisten tilittämisestä, maksuhelpotusten hakemisesta ja myöntämisestä, lainavarojen maksamisesta ja nostamisesta sekä lainan hoitamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä maaseutuelinkeinoasetuksen 45 a–45 d, 45 f, 46 a, 48–51, 55 ja 55 a §:ssä näistä seikoista säädetään. Myyntihintasaamista koskee tällöin soveltuvin osin, mitä maanostolainoista säädetään sekä perusparannus-, raivaus-, tie-, sähköistämis- ja vesihuoltolainoja, mitä maatilojen investointilainoista säädetään.

28 §

Maaseutupiiri maksaa rakennus-, salaojitus-, raivaus-, tienteko- ja vesihuoltoavustuksen hankkeen kustannuksista annetun hyväksyttävän selvityksen perusteella. Avustus voidaan maksaa useassa erässä siten kuin maatilahallitus tarkemmin määrää.

Avustuksen saaja on velvollinen antamaan maaseutupiirille maksatusta ja avustuksen käytön valvontaa varten tarpeelliset selvitykset.

29 § (6.6.1997/540)

29 § on kumottu A:lla 6.6.1997/540.

30 §

Jos porotaloustilan omistaja vaihtuu sen jälkeen, kun tilan kuntoonpanoa varten on myönnetty avustusta, maaseutupiiri voi siirtää oikeuden maksamatta olevaan avustukseen uudelle omistajalle edellyttäen, että hän täyttää avustuksen myöntämiselle säädetyt edellytykset ja että porotalouslain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu lupa tai 32 §:n 1 momentissa tarkoitettu hyväksyminen, milloin se on tarpeen, on annettu hänelle.

31 § (6.6.1997/540)

Laina voidaan porotalouslain 31 §:n 3 momentissa ja 32 §:n 1 momentissa säädetyn lisäksi määrätä kokonaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi, jos:

1) lainan saaja on käyttänyt varoja muuhun tarkoitukseen kuin niitä myönnettäessä edellytettyyn tarkoitukseen;

2) lainan saaja on lainaa tai sen maksatusta hakiessaan salannut lainan myöntämiseen tai maksamiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja tai antanut niistä olennaisessa kohdassa virheellisen tiedon;

3) lainan saaja ei ole noudattanut 1 c §:n 1 momentissa tarkoitettua suunnitelmaa taikka laina- tai tukiehtoja ei muuten ole noudatettu;

4) lainoituksen kohteena olevaa hanketta ei ole tehty valmiiksi asetetussa määräajassa tai hyväksyttyä suunnitelmaa noudattaen;

5) porotaloustilan viljelykset, metsä tai rakennukset ovat joutuneet rappiolle eikä rappiolle joutumisen voida katsoa johtuneen alaikäisyydestä, vanhuudesta tai sairaudesta tai muusta sen kaltaisesta syystä;

6) lainan saaja on lainan nostamista seuraavan viiden vuoden aikana ilman pakottavaa syytä lopettanut porotalouden harjoittamisen tai lainan myöntämisen perusteena olleen muun tilalla harjoitetun toiminnan taikka olennaisesti supistanut kysymyksessä olevaa elinkeinotoimintaansa;

7) lainan saaja ilman maaseutuelinkeinopiirin suostumusta lainan nostamista seuraavan viiden vuoden aikana on luovuttanut tuen kohteena olevaa käyttöomaisuutta;

8) vakuuden arvo on siinä määrin alentunut, että lainasta takaisin maksamatta olevan pääoman periminen vaarantuu;

9) lyhennyksen ja koron suorittaminen on viivästynyt yli kolme kuukautta eräpäivästä;

10) lainan saaja tai takaaja on joutunut konkurssiin tai hakee akordia taikka takaaja on kuollut eikä lainan saaja kehotuksesta ole asettanut lainan antajan hyväksymää riittävää vakuutta;

11) porotaloustila tai sen osa myydään ulosottotoimin; tai

12) lainan saaja on kieltäytynyt antamasta lainaan liittyvää tukea koskevaa valvontaa varten tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka avustamasta tarpeellisessa määrin tarkastuksen suorittamisessa.

Edellä 1 momentissa tilalla tarkoitetaan porotaloustilaa ja lisäaluetta antamalla muodostettua vastaavaa tilaa sekä muuta lainoituksen kohteena olevaa yhden tai useamman rekisteritilan tai niiden osan tai alueen muodostamaa kokonaisuutta.

Lainan irtisanoo luottolaitos. Maaseutuelinkeinopiiri voi määrätä luottolaitoksen irtisanomaan lainan 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla. Lainaa ei saa 1 momentin 1–7 ja 12 kohdassa tarkoitetulla perusteella irtisanoa, ellei maaseutuelinkeinopiiri ole määrännyt lainaa irtisanottavaksi.

31 a § (6.6.1997/540)

Luottolaitoksen on ilmoitettava maaseutuelinkeinopiirille tietoonsa tulleista muista kuin 31 §:n 1 momentin 8–11 kohdassa tarkoitetuista seikoista. Maaseutupiirin oikeus määrätä laina irtisanottavaksi 31 §:n 1 momentin 8–11 kohdassa tarkoitetuilla perusteilla ei vaikuta luottolaitoksen velvollisuuteen tarvittaessa irtisanoa laina, jos lainan hoitaminen maaseutuelinkeinolain (1295/1990) 27 §:n 4 momentin mukaisesti sitä edellyttää.

32 § (6.6.1997/540)

Valtion myyntihintasaaminen voidaan irtisanoa kokonaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi noudattaen soveltuvin osin, mitä 31 §:n 2–12 kohdassa säädetään. Saaminen voidaan kokonaan tai osaksi irtisanoa myös, jos porotaloustilalla tai lisäalueella olevia rakennuksia ei ole palovakuutettu täydestä arvostaan.

Saamisen irtisanomisesta päättää maaseutuelinkeinopiiri.

33 § (6.6.1997/540)

Tuki voidaan, sen lisäksi mitä avustuksen takaisin perimisestä porotalouslain 26 §:n 2 momentissa, 31 §:n 3 momentissa ja 32 §:n 1 momentissa säädetään, määrätä maksettavaksi osaksi tai kokonaan takaisin noudattaen soveltuvin osin, mitä 31 §:n 1 momentin 1–4, 6, 7 ja 12 kohdassa säädetään.

Takaisin perimisestä päättää maaseutuelinkeinopiiri.

34 § (6.6.1997/540)

Kun laina, valtion myyntihintasaaminen tai tuki määrätään kokonaan tai osaksi takaisin maksettavaksi, on samalla päätettävä, onko maksettava määrä suoritettava yhtenä vai useampana eränä. Lainaa ei kuitenkaan saa määrätä maksettavaksi takaisin yli kolmen vuoden maksuajalla.

35 §

Irtisanomis- ja viivästyskoroista on soveltuvin osin voimassa, mitä maaseutuelinkeinoasetuksen 59 ja 63 §:ssä säädetään.

5 LUKU

Paliskuntien ja porotaloutta edistävien hankkeiden tukeminen (6.6.1997/540)

36 §

Porotalouslain 27 §:n 1 momentissa tarkoitettujen aitojen rakentamissuunnitelmat kustannusarvioineen laatii Paliskuntain Yhdistys. Teurastamojen rakentamissuunnitelmat kustannusarvioineen laatii maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä ammattitaitoinen henkilö. Aitojen rakentamissuunnitelmat tarkastaa ja hyväksyy maaseutuelinkeinopiiri ja teurastamojen rakentamissuunnitelmat muilta kuin elintarvikehygienisiltä osilta maa- ja metsätalousministeriö. Teurastamojen elintarvikehygienisestä hyväksymisestä on voimassa, mitä lihahygienialaissa (511/1994) ja sen nojalla säädetään. (30.12.1996/1354)

Tientekohankkeiden, vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden sekä sähköistämishankkeiden suunnitelmien laatimisessa ja tarkastamisessa noudatetaan maatilahallituksen antamia tarkempia määräyksiä.

36 a § (30.12.1996/1354)

Myönnettäessä avustusta teurastamoa varten on otettava huomioon, mitä maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen edellytysten parantamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 866/90 säädetään tai sen nojalla säädetään tai määrätään oikeudesta myöntää kansallisista varoista tukea teurastamoille.

37 §

Irtaimistoavustusta työmaa-asuntojen hankkimiseen saadaan myöntää asuntovaunujen ja muiden siirrettävien työmaa-asuntojen lisäksi myös poronhoitotyössä tarpeellisten taukotupien hankkimiseen.

38 §

Avustushakemus on toimitettava Paliskuntain Yhdistykselle, jonka tulee toimittaa hakemus ja lausuntonsa siitä maaseutupiirille.

Jos avustusta haetaan paliskuntien yhteiseen hankkeeseen, paliskuntien tulee jättää yhteinen avustushakemus.

Avustuksen suuruus paliskuntaa kohti määrätään lukuporojen suhteessa.

39 §

Porotalouslain 27 ja 28 §:ssä tarkoitettujen avustusten myöntämisestä päättää maatilahallitus, ellei kysymys ole kustannusarvioltaan sen määräämää pienemmästä hankkeesta.

40 §

Paliskunnille aitojen rakentamisesta ja perusparantamisesta aiheutuviin kustannuksiin myönnettyjen rakennusavustusten sekä paliskunnille myönnettyjen tientekoavustusten maksatustarkastukset suorittaa kunnan maataloussihteeri. Viimeinen avustuserä maksetaan sen jälkeen, kun maaseutupiiri on todennut työn tulleen hyväksyttävällä tavalla loppuun suoritetuksi. Viljelysten suoja-aitojen lopputarkastukset suorittaa kuitenkin maataloussihteeri.

Avustuksen lopullinen määrä vahvistetaan pitäen perusteena todellisia hyväksyttäviä rakentamiskustannuksia.

40 a § (6.6.1997/540)

Porotalouslain 29 a §:ssä tarkoitettua tukea myönnettäessä on ensisijaisesti edistettävä sellaisten porotaloudesta toimeentulonsa saavien henkilöiden tai sellaisten henkilöiden toimeentulomahdollisuuksia parantavia hankkeita, joiden toimeentulo liittyy porosta saatavien tuotteiden jalostukseen tai markkinointiin taikka porojen tai porotalouselinkeinon käyttöön matkailun edistämisessä.

Tuen hakemisessa ja myöntämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä maaseutuelinkeinoasetuksen 1 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä säädetään. Lainahakemukseen liittyvän tukihakemuksen tekemisessä ja käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä maaseutuelinkeinoasetuksen 8 §:ssä säädetään.

Tukihakemuksesta on hankittava Paliskuntain Yhdistyksen lausunto.

Tuen myöntää maaseutuelinkeinopiiri.

41 § (6.6.1997/540)

Paliskunnalle ja porotalouslain 29 a §:ssä tarkoitetulle muulle tuen saajalle myönnetyn tuen takaisin perimisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä 33–35 §:ssä säädetään.

6 LUKU

Erinäisiä säännöksiä

42 §

Porotalouslain 31 §:ssä tarkoitettua lupaa ja rajoituksista vapauttamista sekä sanotun lain 32 §:ssä tarkoitettua hyväksymistä koskeva hakemus, johon on liitettävä luovutuskirja, on toimitettava sen kunnan maatalouslautakunnalle, jossa tilan talouskeskus sijaitsee. Maatalouslautakunnan on lähetettävä hakemus ja oma lausuntonsa siitä maaseutupiirille, joka päättää asiasta. Maaseutupiirin on ennen asian ratkaisemista hankittava siitä Paliskuntain Yhdistyksen lausunto. Mikäli asian ratkaiseminen kuuluu maatilahallitukselle, toimittaa maaseutupiiri hakemuksen lausuntoineen maatilahallitukselle.

Kun tila tai alue, jota rasittaa porotalouslain tarkoittama myyntihintasaaminen, kokonaan tai osaksi luovutetaan toiselle eikä myyntihintasaamista määrätä maksettavaksi takaisin, maaseutupiiri voi hakemuksesta siirtää myyntihintasaamisen kokonaan tai osaksi luovutuksensaajan vastattavaksi. Siirtoa koskevasta hakemusmenettelystä on voimassa, mitä 1 momentin 1 ja 2 virkkeessä säädetään. Lainan siirtämisestä on voimassa, mitä maaseutuelinkeinoasetuksen 50 §:ssä säädetään.

43 §

Maanmittauskonttorin on tehtävä kiinteistörekisteriin maaseutupiirin ilmoituksesta asianomaisen tilan kohdalle merkintä siitä, että lisäaluetta antamalla muodostettu tila on porotalouslain 31 §:ssä tarkoitettujen rajoitusten alainen. Milloin maaseutupiiri tai maatilahallitus on vapauttanut tilan tai sen osan sanotuista rajoituksista, on maaseutupiirin ilmoitettava siitä maanmittauskonttorille kyseisiä rajoituksia koskevan merkinnän poistamiseksi kiinteistörekisteristä tai merkinnän tekemiseksi tilan osan vapautumisesta rajoituksista. Viimeksi mainittu on voimassa myös, milloin maatilahallitus on valtiolle takaisin tulleen tilan tai sen osan kohdalta päättänyt, että se käytetään muihin kuin porotalouslain tarkoituksiin.

Kiinteistörekisteriin 1 momentin mukaisesti tehdystä merkinnästä maanmittauskonttorin tulee lähettää ilmoitus lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin sekä saantorekisterin pitäjälle, jonka tulee tehdä vastaava merkintä asianomaiseen saantorekisteriin sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Ilmoituksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun lain (353/87) 21 §:ssä sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä sekä saantorekisteristä annetun asetuksen (306/88) 26 §:ssä säädetään maanmittauskonttorin ilmoituksista asianomaiselle kirjaamisviranomaiselle.

44 §

Maaseutupiiri ja suunnittelutoimikunta voivat käyttää apuna tämän asetuksen mukaisissa tehtävissä maaseutuelinkeinolain 47 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten lisäksi Paliskuntain Yhdistystä ja asianomaisia paliskuntia.

45 §

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista porotalouden kehittämistoimintaa koskevien tutkimusten ja selvitysten suorittamiseen vuosittain osoitettuja määrärahoja saadaan käyttää porotaloutta koskevien sosiaalisten, hallinnollisten, taloudellisten ja teknisten kysymysten tutkimiseen ja selvittelyyn, johon voi kuulua myös tarpeellisen ulkomaisen aineiston kääntämistä ja koerakennustoimintaa sekä tutkimustulosten ja selvitysten julkaisemista.

46 §

Hakemus 45 §:ssä tarkoitettujen tutkimusvarojen myöntämisestä on osoitettava maatilahallitukselle. Hakemukseen on liitettävä tehtävän suorittamista koskeva ohjelma, kustannusarvio ja julkaisusuunnitelma sekä muut asian ratkaisemiseksi tarpeelliset selvitykset.

Milloin tutkimusvaroja hakee muu kuin valtion virasto tai laitos tai yksityinen henkilö, on hakemuksessa nimettävä henkilö, joka suorittaa tehtävän tai jonka johdolla se suoritetaan.

47 §

Tutkimusvarojen jakamista ja käyttämistä koskevissa asioissa toimii maatilahallituksen apuna luontaiselinkeinoasetuksen (492/91) 47 §:ssä mainittu neuvottelukunta.

48 §

Tutkimusvarojen myöntämisestä päättää maatilahallitus saatuaan asiasta 47 §:ssä tarkoitetun neuvottelukunnan lausunnon.

49 §

Tutkimusvarojen myöntämisestä ja maksamisesta sekä tutkimustulosten julkaisemisesta samoin kuin varojen käytön tilityksestä ja tarkastuksesta on voimassa, mitä maatilatalouden kehittämistoimintaan osoitettujen tutkimusvarojen suhteen vastaavista seikoista maaseutuelinkeinoasetuksen 67 §:ssä säädetään.

50 §

Kun kunnanvaltuusto on valinnut jäsenet ja heidän varamiehensä suunnittelutoimikuntaan, valitsemisesta on ilmoitettava viipymättä asianomaiselle maaseutupiirille. Niin ikään on jäseniä koskevista muutoksista tehtävä viipymättä ilmoitus.

Suunnittelutoimikunnan toimituskirjat allekirjoittaa toimikunnan puheenjohtaja ja varmentaa toimikunnan jäsen.

Suunnittelutoimikunta voi maaseutupiirin suostumuksella käyttää asiantuntijoita ja ottaa toimituksen suorittamisessa tarvittavat tilapäiset apulaiset.

Maatilahallitus vahvistaa tarvittaessa perusteet, joiden mukaan kunnanvaltuuston valitsemille suunnittelutoimikunnan jäsenille suoritetaan palkkiota, matkakustannusten korvausta sekä korvausta ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta tai muusta vastaavasta syystä. Suunnittelutoimikunnan avuksi tilapäisesti otetuille apulaisille suoritettavien palkkioiden ja matkakustannusten korvausten perusteet vahvistaa niin ikään maatilahallitus.

51 § (18.6.1999/739)

51 § on kumottu A:lla 18.6.1999/739.

52 §

Tarkemmat määräykset ja ohjeet tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa sekä tarvittavat kauppa- ja velkakirjakaavat samoin kuin muut tarpeelliset kaavat vahvistaa maatilahallitus.

53 §

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä maaliskuuta 1991.

Tällä asetuksella kumotaan 6 päivänä huhtikuuta 1990 annettu porotalousasetus (330/90).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa annettujen luottojen ja avustusten sekä syntyneiden muiden oikeussuhteiden osalta noudatetaan muiden kuin menettelytapojen osalta aikaisempia asetuksen säännöksiä ja sopimuksen ehtoja.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

30.12.1996/1354:

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 1996.

6.6.1997/540:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1997. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Asetusta sovelletaan hakemuksiin, jotka on jätetty vuonna 1995 tai sen jälkeen, sekä sellaisiin ennen vuotta 1995 jätettyihin hakemuksiin, joita ei ole ratkaistu vuoden 1995 loppuun mennessä. Asetuksen 25 ja 26 §:ää sekä 27 §:ää siltä osin, kuin siinä viitataan maaseutuelinkeinoasetuksen 45 a–45 d ja 45 f §:ään, sovelletaan niihin tukiin, jotka myönnetään tämän asetuksen tultua voimaan.

Sen estämättä, mitä 19 §:n 1 momentissa säädetään, maaseutuelinkeinoasetuksen 7 §:n 2 momentin säännöksiä työn aloittamisesta ei sovelleta sellaiseen 1 päivän tammikuuta 1995 jälkeen mutta ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitettuun tai toteutettuun hankkeeseen, jota koskeva tukihakemus on edellä tarkoitettuna aikana jätetty maaseutuelinkeinopiirille hankkeen aloittamisen tai toteuttamisen jälkeen.

18.6.1999/739:

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä kesäkuuta 1999.