Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Yleisiä säännöksiä

1 §

Kiinteistöjen yhteisen alueen ja yhteisen erityisen etuuden hallinnosta ja käytöstä on voimassa, mitä tässä laissa säädetään.

Tämä laki ei koske yhteismetsälain (37/1991) mukaista yhteismetsää. Tämä laki ei koske muunkaan yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallintoa ja käyttöä siltä osin kuin siitä säädetään erikseen. (14.7.2000/686)

2 §

Yhteisellä alueella tarkoitetaan tässä laissa kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa aluetta.

Yhteisellä erityisellä etuudella tarkoitetaan kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa oikeutta koskivoimaan, kalastukseen tai muuhun sellaiseen maa- tai vesialueen käyttöön toisen kiinteistön alueella. Sellainen edellä tarkoitettu käyttöoikeus, joka kohdistuu yhteiseen alueeseen mutta ei perustu yhteisen alueen osakkuuteen, katsotaan myös erityiseksi etuudeksi. Sama koskee muulle kuin omistajalle kuuluvaa kalastusoikeutta koskitilan alueella. (14.7.2000/686)

Osakaskunta

3 § (14.7.2000/686)

Yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakkaita ovat kiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat osakaskunnan. Kalastuslaissa (286/1982) tarkoitettuna kalastuskuntana toimii tämän lain mukainen osakaskunta. Milloin osakaskiinteistöillä on useita omistajia, pidetään näitä yhdessä tämän lain tarkoittamana omistajana. Osakaskiinteistön yhteisomistajaan sovelletaan osakasta koskevia säännöksiä vain, jos jäljempänä niin säädetään. (22.7.2011/915)

Jos koskitilan alueella omistajan ohella myös muilla on kalastusoikeus, heidän katsotaan muodostavan yhdessä omistajan kanssa erityisen etuuden osakaskunnan, jossa osakkuudet määräytyvät sen mukaan kuin kullakin on kalastusoikeutta.

4 §

Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallinnosta ja aluetta tai etuutta koskevien muiden asioiden hoidosta.

Osakaskunnan toimintaa varten voidaan osakaskunnalle hyväksyä ja vahvistaa säännöt (järjestäytynyt osakaskunta). (22.7.2011/915)

5 §

Yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden käyttöä tai hoitoa taikka osakaskunnan muita tarpeellisia menoja varten voidaan osakkaiden suoritettavaksi määrätä maksuja, joiden perusteena on kunkin osakkaan osuuden suuruus tai muu osakaskunnan päättämä seikka.

6 §

Osakaskunta kantaa ja vastaa yhteistä aluetta tai yhteistä erityistä etuutta koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä toteuttamiseksi.

Yhteisen alueen osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista.

Osakaskunnan kokous

7 §

Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Osakaskunnan säännöissä voidaan määrätä, että päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokouksen sijasta osakkaiden valitsema edustajisto.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, osakkaat voivat muutoinkin päättää osakaskuntaa koskevasta asiasta, jos kaikki osakkaat ovat päätöksestä yksimielisiä.

8 §

Osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa ja äänestysluetteloa hyväksyttäessä on kuitenkin jokaisella kokoukseen osaa ottavalla yksi ääni. Myös muut päätökset kokouksessa voidaan tehdä näin, jos kokouksen osanottajat siitä yksimielisesti sopivat. (22.7.2011/915)

Yhteisomistuksessa olevan kiinteistön osalta äänioikeutta käyttävät saapuvilla olevat yhteisomistajat yhteisesti. Jolleivät saapuvilla olevat yhteisomistajat ole käsiteltävästä asiasta yksimielisiä, kullakin yhteisomistajalla on vain omistamaansa osuutta vastaava äänioikeus.

Jos osakas on luovuttanut kiinteistöönsä kuuluvan koko osuuden yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen, luovutuksensaaja saa hankkimansa osuuden perusteella osakkaan puhevallan osakaskunnan kokouksessa sen jälkeen, kun osuuden omistusoikeus on siirtynyt hänelle. Jos osakas on luovuttanut vain osan edellä tarkoitetusta osuudesta, luovutuksensaaja saa hankkimansa osuuden perusteella osakkaan puhevallan osakaskunnan kokouksessa sen jälkeen, kun osuus on kiinteistötoimituksessa siirretty tai määrätty hänen omistamaansa kiinteistöön kuuluvaksi taikka kun osuus on muodostettu tilaksi. Luovuttaja ja luovutuksensaaja voivat kuitenkin sopia aikaisemmasta ajankohdasta puhevallan siirtymiselle. (14.7.2000/686)

9 §

Järjestäytyneen osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle osakaskunnan hoitokunta tai toimitsija.

Järjestäytyneen osakaskunnan kokous on kutsuttava koolle, jos osakkaat, joiden yhteenlasketut osuudet edustavat vähintään kymmenettä osaa kaikista osuuksista, sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti vaativat.

10 §

Järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle joku osakkaista. Hän huolehtii myös muista kokouksen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä.

Jos osakas ei halua huolehtia järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen koolle kutsumisesta ja sen muusta järjestämisestä, hän voi pyytää Maanmittauslaitosta määräämään Maanmittauslaitoksen palveluksessa olevan virkamiehen, jonka tehtävänä on kiinteistötoimitusten suorittaminen, huolehtimaan kokouksen koolle kutsumisesta ja järjestämisestä osakkaan ilmoittamalla tavalla. Edellä tässä momentissa tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta peritään valtiolle maksu noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. (13.12.2013/918)

11 §

Osakaskunnan kokouksesta tiedotetaan kaikille osakkaille lähetettävällä kirjeellä tai siitä annetaan tieto muulla tavoin todisteellisesti. Kokouskutsu voidaan antaa myös siten, että kokouksesta kuulutetaan yhdessä tai useammassa paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja ilmoitetaan kirjekortilla niille toisesta kunnasta oleville osakkaille, joiden osoite on tiedossa.

Jos kaksi tai useammat omistavat osakaskiinteistön yhteisesti, saadaan kutsukirje sen osalta toimittaa yhdelle yhteisomistajista. Kutsukirje on kuitenkin lähetettävä kaikille niille yhteisomistajille, jotka lähettämistä pyytävät ja ilmoittavat tätä varten osoitteensa.

Kutsu on asianmukaisesti toimitettu, kun edellä tarkoitetut kirjeet on postitettu ja ilmoitus julkaistu vähintään 14 päivää ennen kokousta.

Järjestäytyneen osakaskunnan säännöissä voidaan määrätä, että kokouksesta tiedotetaan osakkaille muulla luotettavalla tavalla.

12 §

Osakaskunnan kokouksessa saadaan päättää vain niistä asioista, jotka kokouskutsussa on mainittu.

13 §

Osakaskunnan kokouksessa toimii puheenjohtajana kokouksen valitsema henkilö.

Kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa sitä varten valittu tarkastaja allekirjoittavat.

14 §

Puheenjohtajan tultua valituksi on kokouksessa laadittava luettelo, johon merkitään läsnä olevat osakkaat sekä heidän omistamansa kiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet (äänestysluettelo). Äänestysluettelo tulee hyväksytyksi, jos enemmistö läsnä olevista osakkaista sitä kannattaa.

Osakaskunnan kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa asiamies. Jollei säännöissä toisin määrätä, kukaan ei saa äänestää äänimäärällä, joka on yli kolmekymmentä prosenttia kokouksessa läsnä olevien osakkaiden yhteisestä äänimäärästä. (14.7.2000/686)

15 §

Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jonka puolesta enemmistö äänistä on annettu. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi pääluvun mukaan lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet myös siten laskien menevät tasan, äänestyksen tuloksen ratkaisee puheenjohtajan mielipide, jos hän on osakas. Jos puheenjohtaja ei ole osakas tai kun kysymyksessä on vaali, ratkaisee arpa.

Osakaskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista, jos päätös tarkoittaa:

1) yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistä tai vuokraamista viittä vuotta pitemmäksi ajaksi;

2) yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista;

3) osakaskunnan sääntöjen muuttamista;

4) velan ottamista;

5) osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä;

6) yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen osakkuutta vastaan koskevan sopimuksen hyväksymistä;

7) osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla;

8) kalastuskunnan tehtävien siirtämistä kalastusalueen suoritettavaksi; taikka

9) yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä.

(14.7.2000/686)

16 §

Edellä 15 §:n 2 momentin 1 ja 6 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava tuomioistuimen vahvistettavaksi, jos joku kokouksessa läsnä olevista osakkaista sitä vaatii. Päätös on vahvistettava, jos se on tehty lain mukaisesti eikä aiheuta taloudellista vahinkoa osakkaalle, joka ei ole päätöstä kannattanut. (14.7.2000/686)

Alistettu asia voidaan ottaa tuomioistuimessa käsiteltäväksi vasta sitten, kun 23 §:n 1 momentissa tarkoitettu määräaika kanteen nostamiseksi on päättynyt. Alistus ja edellä tarkoitettu kanne käsitellään yhdessä.

Jos 15 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu päätös koskee yhteisen alueen käyttötarkoituksen muuttamista yhteismetsälain (109/2003) 1 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi yhteismetsäksi, päätös on alistettava asianomaisen metsäkeskuksen vahvistettavaksi. Päätös on vahvistettava, jos alue soveltuu metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsänä. Päätöksen vahvistamista koskeva asia voidaan ratkaista vasta sitten, kun 23 §:n 1 momentissa tarkoitettu määräaika kanteen nostamiseksi on päättynyt tai ratkaisu, jolla tuomioistuin on hylännyt osakaskunnan päätöksen kumoamista koskevan päätöksen, on lainvoimainen. (14.2.2003/110)

17 §

Edustajiston kokouksessa edustaja käyttää äänivaltaa edustamiensa osakkaiden yhteenlasketun ääni- ja pääluvun mukaan.

Edustaja ei voi valtuuttaa toista toimimaan asiamiehenään kokouksessa.

Edustajiston kokouksesta, kokoonkutsumisesta ja päätöksistä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä osakaskunnan kokouksesta ja sen päätöksistä on säädetty.

Osakaskunnan säännöt

18 §

Järjestäytyneen osakaskunnan säännöissä on mainittava:

1) osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen alue tai yhteinen erityinen etuus;

2) hoitokunnan kokoonpano ja toimiaika;

3) kenellä on oikeus kirjoittaa osakaskunnan nimi;

4) milloin osakaskunnan varsinainen kokous pidetään ja mitä asioita siinä käsitellään;

5) osakkailta perittävien maksujen perusteet;

6) miten osakaskunnan hallinnon ja varainhoidon tarkastus järjestetään;

7) tilikausi, joka voi olla enintään neljä vuotta, jollei 32 b §:n 2 momentista muuta johdu, ja milloin tilinpäätös on tehtävä; (14.7.2000/686)

8) miten osakaskunnan kokous kutsutaan koolle ja muut tiedonannot toimitetaan osakkaille; sekä

9) muut osakaskunnan asioiden hoitoa varten tarpeelliset seikat.

Jos osakaskunnan sääntöjen mukaan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokouksen sijasta edustajisto, on säännöissä lisäksi mainittava edustajien ja heidän varamiestensä lukumäärä ja toimiaika sekä miten heidät valitaan.

Osakaskunnan säännöt ja sääntöjen muutos on alistettava aluehallintoviraston vahvistettaviksi, ja ne tulevat voimaan, kun vahvistamispäätös on saanut lainvoiman. Aluehallintoviraston on vahvistettava säännöt, jos ne ovat lain mukaiset eikä niistä aiheudu vahinkoa osakkaalle. (31.1.2014/99)

Hoitokunta ja toimitsija

19 §

Hoitokunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnan päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä muusta käytännön toiminnasta.

Hoitokunta käyttää osakaskunnan puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä edustaa muutoin osakaskuntaa.

Osakaskunnan säännöissä voidaan määrätä, että hoitokunta voi osakaskunnan kokouksen sijasta käyttää päätösvaltaa osakaskuntaa koskevassa säännöissä määrätyssä merkitykseltään vähäisessä asiassa. (14.7.2000/686)

20 §

Jollei säännöissä ole toisin määrätty, hoitokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän varamiehistään on saapuvilla.

Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut tai, jos äänet menevät tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

21 §

Kullakin hoitokunnan jäsenellä tulee olla henkilökohtainen varamies. Hoitokunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Osakaskunnan kokous voi vapauttaa hoitokunnan jäsenen tai varajäsenen toimestaan kesken toimikauden ja valita tilalle uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos hoitokunnan jäsen tai varajäsen eroaa taikka pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, valitaan hänen tilalleen uusi henkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

22 § (14.7.2000/686)

Osakaskunnan säännöissä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on hoitokunnan sijasta tai sen lisäksi yksi tai useampi toimitsija. Toimitsijalla tulee olla varamies.

Jos osakaskunnalla on useampi toimitsija, heidän välisestään työnjaosta on määrättävä osakaskunnan säännöissä. Jos osakaskunnalla on hoitokunnan sijasta toimitsija, toimitsijasta on voimassa, mitä 19 §:ssä säädetään hoitokunnasta.

Mitä 21 §:n 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti toimitsijaan ja hänen varamieheensä.

Muutoksenhaku ja oikeudenkäynti

23 § (14.7.2000/686)

Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan, edustajiston tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos päätöksen johdosta on tehty 23 a §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus, osakkaalla on kuitenkin oikeus nostaa kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole osakkaalla, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen antamalla sille kannatuksensa. (22.7.2011/915)

Jos osakaskunnan, edustajiston tai hoitokunnan päätöstä on moitittu, tuomioistuin voi ennen asian lopullista ratkaisemista antaa luvan päätöksen täytäntöönpanoon heti, jos tähän on erityistä syytä eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

23 a § (14.7.2000/686)

Sen estämättä, mitä 23 §:ssä säädetään, osakas, jonka oikeutta järjestäytyneen osakaskunnan, edustajiston tai hoitokunnan päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia osakaskunnan tai edustajiston kokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai osakaskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan.

Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Järjestäytyneen osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan tai edustajiston kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan tai edustajiston kokouksen käsiteltäväksi. Hoitokunnalla on myös oikeus itse samassa ajassa ratkaista hoitokunnan tekemää päätöstä koskeva oikaisuvaatimus.

Jollei oikaisua suoriteta, oikaisun pyytäjä voi moittia päätöstä nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta.

23 b § (31.1.2014/99)

Edellä 16 §:n 3 momentissa ja 18 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Toimivaltainen hallinto-oikeus on se, jonka tuomiopiirissä sijaitsee pääosa yhteisestä alueesta. Edellä 18 §:n 3 momentissa tarkoitetun päätöksen osalta toimivaltainen on lisäksi se hallinto-oikeus, jonka tuomiopiirissä sijaitsee pääosa niiden kiinteistöjen alueesta, joihin yhteinen erityinen etuus kuuluu.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

24 §

Jos järjestäytymätön osakaskunta on ryhtynyt oikeudenkäyntiin, on oikeudenkäynnin vireille panemista vastustanut osakas velvollinen osallistumaan oikeudenkäynnin kustannuksiin enintään sillä määrällä, joka vastaa hänelle osakkaana oikeudenkäynnistä tullutta etua.

Jos osakaskunta päättää, että yhteistä aluetta tai yhteistä erityistä etuutta koskevaa oikeudenkäyntiä tai viranomaisessa käsiteltävää asiaa ei panna vireille tai ei jatketa, taikka jollei osakaskunta muutoin valvo etuaan yhteistä aluetta tai yhteistä erityistä etuutta koskevassa, tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltävässä asiassa, osakas saa kuitenkin ajaa kannetta tai muutoin valvoa osakaskunnan etua asiassa. Mitä siinä oikeudenkäynnissä tai muutoin tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltävässä asiassa voitetaan, tulee osakaskunnan hyväksi. Muut osakkaat ovat velvollisia osallistumaan oikeudenkäynnistä tai osakaskunnan edun valvonnasta aiheutuneisiin kustannuksiin enintään siihen määrään, joka vastaa heille oikeudenkäynnistä tai edun valvonnasta tullutta hyötyä. (14.7.2000/686)

25 § (14.7.2000/686)

Asiassa, jossa osakaskunta on asianosaisena tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, myös osakkaalla on oikeus käyttää puhevaltaa omalla kustannuksellaan omasta osuudestaan sen estämättä, mitä 24 §:ssä säädetään.

26 § (14.7.2000/686)

Jos osakaskunta on järjestäytynyt, haaste tai muu ilmoitus katsotaan osakaskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi jollekulle hoitokunnan jäsenelle tai toimitsijalle.

Järjestäytymätön osakaskunta voidaan haastaa vastaajaksi oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 14 §:n 1 momentin mukaisesti.

Jollei muualla säädetä toisin, ilmoitus voidaan antaa järjestäytymättömälle osakaskunnalle tiedoksi noudattaen haasteen tiedoksiantomenettelyä.

Järjestäytymättömän osakaskunnan kokous tai kaikki osakkaat yksimielisesti voivat päätöksellään valtuuttaa yhden tai useamman osakkaan tai muun henkilön osakaskunnan edustajana vastaanottamaan ja saattamaan osakaskunnan käsiteltäviksi 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja tiedoksiantoja.

Täytäntöönpano

27 §

Yhteinen alue tai yhteinen erityinen etuus voidaan ulosmitata osakaskunnan velasta. Ulosottoon sovelletaan, mitä ulosottolaissa on säädetty kiinteän omaisuuden ulosmittauksesta ja myymisestä.

Erinäisiä säännöksiä

28 §

Osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.

28 a § (14.7.2000/686)

Osakkaalla on oikeus, jollei osakaskunta toisin päätä tai jollei osakaskunnan säännöissä toisin määrätä tai jollei muussa laissa säädetä toisin, käyttää yhteistä aluetta sen käyttötarkoitus huomioon ottaen hyväkseen sillä tavoin, ettei se estä muita osakkaita vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen. Jollei kaikkien osakkaiden alueen käyttötarkoituksen vuoksi ole mahdollista käyttää hyväkseen aluetta tarvettaan vastaavassa määrin, alueen käyttö on järjestettävä osuuksien mukaisessa suhteessa sopimalla tai osakaskunnan päättämällä tavalla.

Jollei osakaskunnan päätöksestä, säännöistä tai muusta laista muuta johdu, osakas saa ilman muiden osakkaiden suostumusta tai osakaskunnan lupaa käyttää yhteistä aluetta hyväkseen alueen käyttötarkoituksesta poikkeavalla tavalla tai ryhtyä muuhun aluetta koskevaan toimenpiteeseen tapauksissa, joissa se ei aiheuta muille osakkaille haittaa tai häiriötä taikka estä heitä vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen osakkuuden mukaisessa suhteessa.

Jos osakkaan 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun käyttöön tai alueeseen kohdistamaan toimenpiteeseen vaaditaan muussa laissa tarkoitettu lupa, osakkaalla on oikeus panna lupa-asia vireille.

29 §

Jollei hoitokunta tai toimitsija kutsu koolle osakaskunnan tai edustajiston kokousta, joka sääntöjen tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan on pidettävä määrättynä aikana, osakkaalla tai edustajiston jäsenellä on oikeus toimittaa kutsu osakaskunnan kustannuksella. Sama koskee sellaisen kokouksen koolle kutsumista, jota koskeva vaatimus on tehty 9 §:n 2 momentin mukaisesti, jollei kutsua ole toimitettu kolmen viikon kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä esitettiin hoitokunnalle tai toimitsijalle.

30 §

Jos osakas on kokouksen tiedottamista tai 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun pyynnön tekemistä varten taikka muusta sellaisesta syystä joutunut panemaan omia varojaan osakaskunnan asian hoitamiseen, hänellä on oikeus saada kustannukset takaisin osakaskunnalta.

Jos osakas on ilmeisen aiheettomasti kutsunut kokoon osakaskunnan kokouksen, kokouksesta aiheutuneet kustannukset jäävät hänen vahingokseen.

30 a § (14.7.2000/686)

Hoitokunnan jäsen, toimitsija ja osakaskunnan toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut osakaskunnalle. Sama koskee tätä lakia tai osakaskunnan sääntöjä rikkomalla osakaskunnan jäsenelle aiheutettua vahinkoa.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa säädetään.

Kanne osakaskunnalle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös osakaskunnan kotipaikan tuomioistuimessa.

31 § (14.7.2000/686)

Osakaskunta voi hankkia osakaskiinteistölle kuuluvan osuuden yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen. Hankittu osuus on liitettävä osakaskiinteistöihin niiden osuuksien mukaisessa suhteessa toimituksessa, josta on voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 13 luvussa osuuden tai etuuden siirtämisestä kiinteistöstä toiseen säädetään. Siirto voidaan suorittaa siinäkin tapauksessa, että jokin osakaskiinteistö sijaitsee toisessa kunnassa.

Osakaskunta voi hankkia omistukseensa kiinteistön tai määräalan yhteiseen alueeseen liittämistä varten. Kiinteistön ja määräalan liittämisestä yhteiseen alueeseen säädetään kiinteistönmuodostamislain 13 luvussa. (22.7.2011/915)

31 a § (14.7.2000/686)

Jos yhteisen alueen tai erityisen etuuden osakaskunta on järjestäytynyt tässä laissa säädetyllä tavalla, yhteistä aluetta tai yhteistä erityistä etuutta koskeva korvaus maksetaan osakaskunnalle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu korvaus maksetaan järjestäytymättömän osakaskunnan osakkaille, jos osakkaat ovat tiedossa ja jos korvaus on merkittävä. Korvaus maksetaan kuitenkin järjestäytymättömälle osakaskunnalle, jos korvaus on vähäinen taikka osakassuhteiden selvittämisen tai maksujen suorittamisen kustannukset maksettavan korvauksen määrään verrattuna ovat ilmeisen suuret. Jollei osakaskunta ole tehnyt päätöstä siitä, miten korvaus on sille maksettava, korvaus talletetaan aluehallintovirastoon. Jos talletettua korvausta ei nosteta 14 päivän kuluessa, aluehallintoviraston on talletettava korvaussumma pankkiin sitä varten perustettavalle tilille ja tallettamisessa noudatetaan, mitä rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetussa laissa (281/1931) säädetään. (22.7.2011/915)

Talletettu korvaus on maksettava osakaskunnalle sen jälkeen, kun osakaskunta on järjestäytynyt taikka kokouksessaan päättänyt korvauksen nostamisesta sekä valinnut tehtävän hoitamista varten asiamiehen. Ennen kuin korvaus on maksettu osakaskunnalle, aluehallintoviraston on maksettava korvaussummasta järjestäytymättömän osakaskunnan osakkaalle kuuluva osuus, jos osakas esittää luotettavan selvityksen osuutensa suuruudesta. (22.7.2011/915)

32 §

Jos osakaskunnalle maksettu korvaus on jaettu osakkaille, kukin osakas on henkilökohtaisesti vastuussa nostamiensa varojen palauttamisesta korkoineen siinä tapauksessa, että varoja joudutaan sitoumuksen, tuomion tai muun vastaavan perusteen nojalla palauttamaan maksajalle tai sille, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt. Tällainen maksu saadaan periä osakkaalta samassa järjestyksessä kuin osakaskunnalta.

32 a § (14.7.2000/686)

Osakaskunnan rahavarat on talletettava osakaskunnan lukuun avatulle tilille pankissa, jos osakkaat, joiden yhteenlasketut osuudet edustavat vähintään kymmenettä osaa kaikista osuuksista, sitä vaativat. Osakaskunnan merkittävä rahaliikenne on hoidettava pankin kautta.

32 b § (14.7.2000/686)

Jos osakaskunta ei ole kirjanpitolain (1336/1997) mukaan kirjanpitovelvollinen ja jos osakkaat eivät yksimielisesti toisin sovi, osakaskunnan tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, tositteet ja liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt, siten järjestettyinä, että tositteiden ja kirjausten välinen yhteys voidaan vaikeuksitta todeta.

Osakaskunnasta, joka harjoittaa sellaista liike- tai ammattitoimintaa, jonka perusteella osakaskunta on kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollinen, on voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

32 c § (14.7.2000/686)

Osakkaalla on oikeus osakaskunnassa tutustua osakaskunnan kirjanpitoon ja muihin osakaskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Osakkaalla on oikeus käyttää avustajaa sekä oikeus saada jäljennöksiä kirjanpidosta ja muista asiakirjoista. Tällöin osakaskunnalla on oikeus saada osakkaalta korvaus osakaskunnalle aiheutuneista asiakirjojen jäljentämis- ja lähettämiskuluista.

33 § (13.12.2013/918)

Osakaskunnan säännöistä on lähetettävä Maanmittauslaitokselle ja aluehallintovirastolle ote, josta ilmenevät 18 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Samoin Maanmittauslaitokselle ja aluehallintovirastolle on lähetettävä tiedot hoitokunnan puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta tai toimitsijasta ja hänen varamiehestään sekä heidän osoitteistaan.

33 a § (14.7.2000/686)

Jos koko yhteinen alue lunastetaan tai jaetaan osakaskiinteistöjen kesken taikka myydään ulosottotoimin tai muutoin osakaskunnan kokouksen päätöksellä osakkaiden hyväksi, osakaskunnan kaikki velat erääntyvät maksettaviksi, ja osakaskunta on katsottava purkautuneeksi, kun sen velat on maksettu. Jos kaikki osakaskunnan velkojat eivät ole osakaskunnan tiedossa, osakaskunnan on otettava julkinen haaste tuntemattomille velkojille. Jos osakaskunnan varat ovat velkoja suuremmat ja osakaskunnan osakkaiden välisistä oikeussuhteista ei muuta johdu, ylijää mä on jaettava heidän keskensä osakaskiinteistöjen osuuksien mukaan.

Kun yhteinen alue 1 momentin mukaisesti on lunastettu, jaettu tai myyty, hoitokunnan tai toimitsijan taikka, jollei näitä ole, jonkun osakkaista on ilmoitettava osakaskunnan purkautumisesta Maanmittauslaitokselle 45 päivän kuluessa siitä, kun osakaskunnan velat on maksettu. (13.12.2013/918)

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään yhteisen alueen osakaskunnan purkamisesta ja purkautumisesta, koskee soveltuvin osin yhteisen erityisen etuuden osakaskuntaa, jos koko yhteinen erityinen etuus jaetaan osakaskiinteistöjen kesken tai lakkautetaan.

34 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

35 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1989, ja sillä kumotaan eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista 9 päivänä toukokuuta 1940 annettu laki (204/40) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

36 §

Jos yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallinto on ennen tämän lain voimaantuloa järjestetty pysyvästi eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain 7 §:n mukaisesti, katsotaan tällaisen alueen tai etuuden osakkaiden muodostavan tässä laissa tarkoitetun järjestäytyneen osakaskunnan. Sanottuun osakaskuntaan sovelletaan tämän lain järjestäytynyttä osakaskuntaa koskevia säännöksiä, jos vahvistetusta ohjesäännöstä ei muuta johdu.

Jos osakkaat ovat ennen tämän lain voimaantuloa sopineet yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallinnosta, jää sopimus edelleen voimaan.

Jos laissa tai asetuksessa on viitattu lainkohtaan, jonka sijaan on tullut tämän lain säännös, on tämän lain säännöstä sovellettava.

HE 22/89, l-tvk.miet. 10/89, svk.miet. 59/89