Advanced Search

Erikoissairaanhoitolaki


Published: 1989-12-01
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645883/erikoissairaanhoitolaki.html

Subscribe to a Global-Regulation Premium Membership Today!

Key Benefits:

Subscribe Now for only USD$40 per month.

Erikoissairaanhoitolaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 LUKU

Yleisiä säännöksiä

1 § (30.12.2010/1328)

Erikoissairaanhoidon ja siihen liittyvän toiminnan järjestämisestä säädetään tässä laissa. Erikoissairaanhoidon palvelujen ja toiminnan sisällöstä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010).

2 § (30.12.2010/1328)

2 § on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

3 §

Kunnan, joka on kotikuntalain (201/1994) mukaan henkilön kotikunta, on huolehdittava siitä, että henkilö saa tarpeellisen erikoissairaanhoidon terveydenhuoltolain mukaisesti. Tämän velvoitteen mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kotikuntalain mukaiseen kunnan asukkaaseen rinnastetaan tässä laissa myös kunnan alueella oleskeleva henkilö, jolla on ulkomaalaislain (301/2004) 78 §:n 1 tai 2 momentissa taikka 3 momentin 1, 2, 4, 5 tai 7 kohdassa taikka 79 §:n 1 momentin 1–2 tai 6 kohdassa tarkoitettu työnteko-oikeus ja jolla on Suomessa voimassa oleva työ-, virka- tai muu palvelussuhde tai joka on vähintään kuusi kuukautta kestäneen työ-, virka- tai muun palvelussuhteen päätyttyä rekisteröity työttömäksi työnhakijaksi. Kunnan asukkaaseen rinnastetaan tässä laissa myös kunnan alueella oleskeleva henkilö, jolle on myönnetty ulkomaalaislain 81 §:n nojalla mainitun lain 3 §:n 26 kohdassa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, sekä tällaisen henkilön ulkomaalaislain 37 §:ssä tarkoitetut perheenjäsenet. (30.12.2013/1223)

Sama velvollisuus kunnalla on kiireellisissä tapauksissa sellaisen henkilön erikoissairaanhoitoon, jolla ei ole Suomessa kotipaikkaa. (9.10.1992/908)

Henkilön kotikunnalla tai kunnalla, josta henkilö on, tarkoitetaan jäljempänä sitä kuntaa, joka 1 ja 2 momentin mukaan on velvollinen huolehtimaan hänen erikoissairaanhoitonsa järjestämisestä. Kunnan asukkaalla tarkoitetaan jäljempänä henkilöä, jonka erikoissairaanhoidosta kunta on 1 ja 2 momentin mukaan velvollinen huolehtimaan.

4 § (30.12.2010/1328)

Kunnan tämän lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettua lakia (733/1992) sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (1704/2009), jollei lailla toisin säädetä.

5 § (22.12.2009/1548)

Erikoissairaanhoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Aluehallintovirastolle kuuluu erikoissairaanhoidon suunnittelu, ohjaus ja valvonta toimialueellaan.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi erikoissairaanhoidon ohjauksessa ja valvonnassa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja valvoo erikoissairaanhoitoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat:

1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat;

2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat;

3) asiat, jotka liittyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävään terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan; sekä

4) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintovirastojen tarkemmasta työnjaosta ohjauksessa ja valvonnassa voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Erikoissairaanhoidon asiantuntijavirastona toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, josta säädetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetussa laissa (668/2008).

6 §

Tämä laki koskee Ahvenanmaan maakuntaa vain Ahvenanmaan itsehallintolain (670/51) 11 §:n 2 momentin 15 kohdassa tarkoitettujen asioiden osalta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliitto voi kuitenkin Ahvenanmaan maakunnan keskussairaalan ylläpitäjän kanssa sopia tämän lain mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämisestä.

Ahvenanmaan itsehallintoL 670/1951 on kumottu Ahvenanmaan itsehallintoL:lla 1144/1991.

2 LUKU

Sairaanhoitopiirit ja vastuualueet

7 §

Erikoissairaanhoidon järjestämistä varten maa jaetaan sairaanhoitopiireihin seuraavasti:

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Satakunnan sairaanhoitopiiri

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri

Kymenlaakson sairaanhoitopiiri

Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Itä-Savon sairaanhoitopiiri

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Vaasan sairaanhoitopiiri

Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Kainuun sairaanhoitopiiri

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

Lapin sairaanhoitopiiri.

(5.3.1999/241)

Sairaanhoitopiirin alue muodostuu sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvista kunnista. (23.12.1998/1127)

Sairaanhoitopiiri voi jakautua sairaanhoitoalueisiin siten kuin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksessa määrätään. (5.3.1999/241)

8 § (23.12.1998/1127)

8 § on kumottu L:lla 23.12.1998/1127.

9 §

1 momentti on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

Erityistason sairaanhoidon järjestämistä varten maa jaetaan sairaanhoitopiirien lisäksi erityisvastuualueisiin.

Kuhunkin erityisvastuualueeseen kuuluu sellainen sairaanhoitopiiri, jonka alueella on lääkärikoulutusta antava yliopisto. Valtioneuvoston asetuksella annetaan säännökset siitä, mitkä ovat erityisvastuualueita ja mitkä sairaanhoitopiirit kuuluvat mihinkin erityisvastuualueeseen. (12.4.2002/279)

3 LUKU (30.12.2010/1328)

10-11 § (30.12.2010/1328)

3 LUKU on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

4 LUKU

Sairaanhoitopiirin sairaalat ja toimintayksiköt

12 § (30.6.2000/652)

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä tulee olla erikoissairaanhoidon järjestämiseksi sairaaloita sekä tarpeen mukaan niistä erillään olevia sairaanhoidon toimintayksiköitä ja muita toimintayksiköitä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä päättää sairaaloiden ja muiden toimintayksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta. Kuntayhtymä voi päättää, että toimintayksikköön kuuluu useampi kuin yksi sairaala tai erillinen toimintayksikkö taikka niiden osia edellyttäen, että ne yhdessä muodostavat 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla hoitovastuussa olevan kokonaisuuden.

13 § (30.12.2010/1328)

Jos erikoissairaanhoidon pysyvän järjestämisen kannalta on tarkoituksenmukaista, sairaanhoitopiirien kuntayhtymät voivat sopia sairaalan tai sen osan taikka erillisen toimintayksikön perustamisesta ja sen ylläpitämisestä yhteisesti. Sairaala, sen osa tai erillinen toimintayksikkö on sen kuntayhtymän hallinnassa, jonka alueella se sijaitsee.

Jollei erikoissairaanhoidon järjestämisen kannalta tarpeellisena pidettävän yhteisen sairaalan, sen osan tai erillisen toimintayksikön perustamisesta sovita, valtioneuvosto voi määrätä sen perustettavaksi ja ottaen tasapuolisesti huomioon kuntayhtymien edut antaa tarpeelliset määräykset yhteistoiminnan ehdoista. Yhteistoimintaa koskevan esityksen voi valtioneuvostolle tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta.

14 § (30.12.2010/1328)

14 § on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

15 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaaloiden ja erillisten toimintayksiköiden lisäksi voi olla valtion sairaaloita puolustusvoimia, vankeinhoitolaitosta ja muita erityisiä tarpeita varten.

2 momentti on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

5 LUKU

Sairaanhoitopiirin hallinto

16 §

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän liittovaltuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä seuraavasti:

Kunnan asukasluku viimeksi toimitetun henkikirjoituksen mukaan Jäsenten lukumäärä
2 000 tai vähemmän 1
2 001– 8 000 2
8 001– 25 000 3
25 001–100 000 4
100 001–400 000 5
400 001 tai enemmän 6
(30.12.2010/1328)

Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

17 §

Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä liittovaltuustossa määräytyy kunnan viimeksi toimitettuun henkikirjoitukseen perustuvan asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa 1 000 asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.

18 §

1 momentti on kumottu L:lla 3.8.1992/748.

2 momentti on kumottu L:lla 3.8.1992/748.

Erikielisiä ja kaksikielisiä kuntia käsittävässä sairaanhoitopiirissä on lautakunta, jonka tehtävänä on kehittää ja yhteensovittaa piirin kielellisen vähemmistön erikoissairaanhoitoa sekä vähemmistön kielellä annettavaa terveydenhuoltohenkilökunnan koulutusta. Lautakunnan jäseniksi on valittava sairaanhoitopiirin vähemmistökielisiä kuntia ja kaksikielisten kuntien vähemmistökielistä väestöä edustavia henkilöitä. Lautakunnan jäseniin ei sovelleta kuntalain (365/1995) 81 §:n 4 momentin eikä 82 §:n säännöstä. (30.12.2010/1328)

4 momentti on kumottu L:lla 3.8.1992/748.

5 momentti on kumottu L:lla 3.8.1992/748.

KuntaL 365/1995 on kumottu KuntaL:lla 410/2015.

19-20 §

19-20 § on kumottu L:lla 3.8.1992/748.

21 §

Erikielisiä ja kaksikielisiä kuntia käsittävässä sairaanhoitopiirissä on vähemmistökielisen lautakunnan alainen osavastuualue kielellisen vähemmistön erikoissairaanhoitopalvelujen ja vähemmistön kielellä annettavan terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksen kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Vähemmistökieliseen osavastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirin kaksikieliset kunnat sekä ne kunnat, joiden kielenä on sairaanhoitopiirin asukkaiden vähemmistön kieli.

Liittovaltuusto voi määrätä osavastuualueeseen kuuluviksi sairaaloita ja muita toimintayksiköitä. Sairaalan tai toimintayksikön johtokunnan jäsenet on tällöin valittava 18 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla.

Vähemmistökielisellä osavastuualueella toimivissa muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa johtokunnissa on vähemmistökielinen jaosto vähemmistökielellä järjestettävää erikoissairaanhoitoa ja terveydenhuoltohenkilökunnan koulutusta koskevien asioiden käsittelyä varten. Johtosäännöllä voidaan määrätä, että jaoston jäseninä on myös liittovaltuuston erikseen tehtävää varten valitsemia lisäjäseniä ja heidän varajäseniään. Jaoston jäsenten tulee edustaa sairaanhoitopiirin kielellistä vähemmistöä. (30.12.2010/1328)

22-23 §

22-23 § on kumottu L:lla 3.8.1992/748.

6 LUKU

Yliopistollinen sairaala

24 § (5.3.1999/241)

Sairaanhoitopiireissä, joiden alueella Helsingin, Turun, Oulun, Tampereen ja Kuopion yliopistot sijaitsevat, tulee olla yliopistollinen sairaala.

25 §

Sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevalla lääkärikoulutusta antavalla yliopistolla on oikeus nimetä sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittovaltuustoon ja liittohallitukseen kaksi jäsentä kumpaiseenkin sekä kullekin henkilökohtainen varajäsen.

Yliopiston edustajien äänimäärä liittovaltuustossa on 10 prosenttia kuntien liittovaltuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston liittovaltuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta liittohallitusta valittaessa.

26-27 §

26-27 § on kumottu L:lla 3.8.1992/748.

28 §

Yliopistollisessa sairaalassa toimivan yliopiston lääketieteellisen koulutusyksikön professorit voivat toimia sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle antamansa suostumuksen mukaisesti samalla yliopistollisen sairaalan ylilääkärin sivuviran tai -toimen haltijoina. Yliopiston muut opettajat voivat sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle antamansa suostumuksen mukaisesti samalla toimia yliopistollisen sairaalan lääkärin tai muun sivuviran tai -toimen haltijana sen mukaan, kuin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarkemmin määrää. (30.12.2010/1328)

Jos professori ei ole käytettävissä ylilääkärin tehtävien hoitoon tai jos sairaanhoitopiirin kuntayhtymä katsoo siihen olevan erityistä syytä, kuntayhtymä voi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan professorin sijasta määrätä ylilääkäriksi yliopiston apulaisprofessorin tai sairaalan viranhaltijan, jolla on vähintään dosentin pätevyys. (30.12.2010/1328)

Yliopistollisessa sairaalassa voi olla myös muu sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valitsema ylilääkäri kuin yliopiston viranhaltija. (30.12.2010/1328)

Lääketieteellisellä koulutusyksiköllä tarkoitetaan myös hammaslääketieteellistä koulutusyksikköä.

29 §

Yliopiston lääketieteellisen koulutusyksikön professoreiden ja muiden opettajien toimimisesta yliopistollisen sairaalan lääkäreinä tai muina toimihenkilöinä sovitaan sairaanhoitopiirin kuntainliiton ja yliopiston kesken erikseen. Samoin erikseen sovitaan muun korkeakoulun professoreiden ja muiden opettajien toimimisesta sairaalan toimihenkilöinä.

Jolleivat sairaanhoitopiirin kuntainliitto ja yliopisto pääse sopimukseen 1 momentissa tarkoitetuista asioista, ratkaisee asian valtioneuvosto.

Mitä 1 momentissa on säädetty yliopiston muista opettajista koskee soveltuvin osin muun korkeakoulun professorien ja muiden opettajien toimimista sairaalan sivuviran haltijana.

7 LUKU

Sairaanhoidon järjestäminen

30 § (30.12.2010/1328)

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaaloita ja muita toimintayksiköitä käytetään ensisijaisesti kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaiden sairaanhoitoon, jollei tämän lain 13 §:n ja 15 §:n 1 momentin mukaisesta järjestelystä tai terveydenhuoltolain 34, 43 ja 44 §:n mukaisista sopimuksista muuta johdu.

Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle henkilölle on kuitenkin 1 momentin säännöksen estämättä aina annettava sairaanhoitoa.

30 a-31 a §

30 a-31 a § on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

32 § (30.6.2000/652)

Sairaalassa ja muussa toimintayksikössä sekä muualla näiden vastuulla annettavaa sairaanhoitoa johtaa ja valvoo asianomainen ylilääkäri tai muu johtosäännössä määrätty sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lääkäri.

33-36 §

33-36 § on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

8 LUKU (30.12.2010/1328)

37–41 § (30.12.2010/1328)

8 LUKU on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

9 LUKU

Korvaukset

42-43 a §

42-43 a § on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

43 b § (21.4.2006/294)

Korvaus 15 §:n mukaisista palveluista määräytyy sopimuksen perusteella. Jos korvauksesta ei ole sovittu, on puolustusvoimien suoritettava sairaanhoitopiirille palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus. Lisäksi puolustusvoimien on suoritettava sairaanhoitopiirille 30 §:n 2 momentissa tarkoitetusta kiireellisestä sairaanhoidosta palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus, vaikka tällaisen hoidon antamisesta ei ole erikseen sovittu.

44-44 a §

44-44 a § on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

10 LUKU

Opetus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen

45-49 §

45-49 § on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

50 § (5.12.1996/1003)

50 § on kumottu L:lla 5.12.1996/1003.

11 luku (29.12.2005/1256)

Ohjaus ja valvonta

51 § (29.12.2005/1256)

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirasto voivat tarkastaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tässä laissa tai terveydenhuoltolaissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi lisäksi perustellusta syystä määrätä aluehallintoviraston tekemään tarkastuksen. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. (30.12.2010/1328)

Tarkastaja on päästettävä kaikkiin toimipaikan tiloihin. Tarkastuksessa on salassapitosäännösten estämättä esitettävä kaikki tarkastajan pyytämät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä tarkastuksen toimittamiseksi. Lisäksi tarkastajalle on salassapitosäännösten estämättä annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi tarpeellisista asiakirjoista. Tarkastajalla on myös oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Tarkastajan apuna voi olla tarkastuksen toteuttamiseksi tarpeellisia asiantuntijoita.

Poliisin on tarvittaessa annettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle ja aluehallintovirastolle virka-apua tarkastuksen suorittamiseksi. (22.12.2009/1548)

Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa.

Tarkastuksessa erityisesti huomioon otettavista asioista ja tarkastusmenettelyn tarkemmasta sisällöstä sekä tarkastuksessa pidettävästä pöytäkirjasta ja sen säilyttämisestä ja säilyttämisajasta voidaan tarvittaessa säätää valtioneuvoston asetuksella.

52 § (22.12.2009/1548)

Jos erikoissairaanhoidon järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan potilasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka toiminta on muutoin tämän lain tai terveydenhuoltolain vastaista, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos potilasturvallisuus sitä edellyttää, toiminta voidaan määrätä välittömästi keskeytettäväksi taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kieltää välittömästi. (30.12.2010/1328)

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi velvoittaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän noudattamaan 1 momentissa tarkoitettua määräystä sakon uhalla tai uhalla, että toiminta keskeytetään, taikka että toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kielletään.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston päätöstä toiminnan keskeyttämisestä taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käytön kieltämisestä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske lääkelaissa (395/1987) tarkoitettua toimintaa, jonka valvonnasta vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Jos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto on valvonnassaan havainnut lääkehuoltoa koskevia puutteita tai muita epäkohtia, niistä on ilmoitettava Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle.

53 § (22.12.2009/1548)

Jos erikoissairaanhoidon ohjauksen ja valvonnan yhteydessä todetaan, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on tämän lain tai terveydenhuoltolain mukaista toimintaa järjestäessään tai toteuttaessaan menetellyt virheellisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, voi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirasto antaa kuntayhtymälle tai virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle viran- tai toimenhaltijalle huomautuksen vastaisen varalle. (30.12.2010/1328)

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirasto voivat, jos asia ei anna aihetta huomautukseen tai muihin toimenpiteisiin, kiinnittää valvottavan huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen.

Tässä pykälässä tarkoitettuun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

53 a § (12.12.2014/1104)

53 a § on kumottu L:lla 12.12.2014/1104.

12 LUKU (30.12.2010/1328)

54–55 § (30.12.2010/1328)

12 LUKU on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

13 LUKU

Erinäisiä säännöksiä

56 § (3.8.1992/748)

56 § on kumottu L:lla 3.8.1992/748.

56 a § (30.12.2010/1328)

56 a § on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

57 § (21.5.1999/623)

57 § on kumottu L:lla 21.5.1999/623.

58 § (30.12.2010/1328)

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvollinen antamaan valtion ja kunnan asianomaisille viranomaisille tämän lain ja terveydenhuoltolain mukaisesta toiminnastaan kyseisten viranomaisten tehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi tarpeellisiksi katsottavia tietoja ja selvityksiä.

58 a § (9.10.1992/908)

Tämän lain säännöksistä voidaan poiketa Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen perusteella.

59 § (30.12.2010/1328)

59 § on kumottu L:lla 30.12.2010/1328.

60 §

Tämän lain voimaanpanosta säädetään erikseen.

HE 94/88, tvk.miet. 4/89, svk.miet. 111/89

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

17.1.1991/77:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

HE 233/90, sosvk.miet. 44/90, svk.miet. 227/90

27.3.1991/606:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.

HE 259/90, sosvk.miet. 49/90, svk.miet. 253/90

31.1.1992/73:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992.

HE 104/91, sosvk.miet. 19/91

3.8.1992/748:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 216/91, HaVM 7/92

17.8.1992/785:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993.

HE 185/91, StVM 15/92

9.10.1992/908:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1992.

HE 84/92, StVM 20/92

27.11.1992/1093:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1992.

HE 264/92, StVM 38/92

23.12.1992/1487:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Lain 42 §:ssä tarkoitetut korvaukset saadaan joulukuun 31 päivään 1994 saakka laskea lain voimaan tullessa voimassa olleen 43 §:n mukaisesti. Lain 56 a §:ssä tarkoitettua tasausjärjestelmää ei vuosien 1993 ja 1994 aikana tarvitse ottaa käyttöön sellaisissa kuntainliitoissa, joissa maksuosuudet määräytyvät koko sairaalan tai pääerikoisalan keskimääräisten hoitokustannusten perusteella.

HE 287/92, StVM 40/92

26.11.1993/1049:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 186/93, StVM 33/93

3.12.1993/1087:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Lain 47 §:n mukainen kuntayhtymälle suoritettava korvaus saa vuosina 1994–1996 vähentyä vuosittain enintään kolmella prosentilla edellisen vuoden korvauksesta.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 107/93, StVM 22/93

28.11.1994/1068:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 204/94, StVM 29/94

31.1.1995/126:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 317/94, StVM 46/94

3.3.1995/302:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.

Korvaukseen, joka oli viivästyneenä tämän lain tullessa voimaan, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tätä lakia voidaan kuitenkin soveltaa, jos se johtaa lievempään viivästysseuraamukseen kuin aiempi laki.

HE 292/94, TaVM 58/94

21.4.1995/637:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94

22.11.1996/900:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1998. (11.12.1997/1137)

HE 167/1996, StVM 25/1996, EV 143/1996

5.12.1996/1003:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Sen estämättä, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) 10 §:n 2 ja 3 momentissa ja 18 §:ssä sekä kuntien valtionosuuslain (688/92) 4 §:ssä ja 6 §:n 1 momentissa säädetään, kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia vähennetään tämän lain voimaantulon johdosta 35 miljoonalla markalla.

HE 142/1996, StVM 20/1996, EV 130/1996

11.12.1997/1137:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

HE 175/1997, StVM 25/1997, EV 198/1997

23.12.1998/1115:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

HE 246/1998, StVM 33/1998, EV 222/1998

23.12.1998/1127:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

HE 165/1998, StVM 20/1998, EV 155/1998

5.3.1999/241:

1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

2. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perustamisesta päätetään Helsingin sairaanhoitopiirin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien edustajainkokouksessa. Kuntien edustajien lukumäärästä ja äänimäärästä edustajainkokouksessa on voimassa, mitä erikoissairaanhoitolain 16 ja 17 §:ssä säädetään. Mainitussa 17 §:ssä säädetystä äänimäärärajoituksesta poiketen kunnan edustajien yhteenlasketusta äänimäärästä vähennetään 40 prosenttia siitä äänimäärästä, joka ylittää kahdeskymmenesosan kaikkien kuntien yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Edustajainkokouksen kutsuu ensimmäisen kerran koolle Etelä-Suomen lääninhallitus. Lääninhallituksen määräämä henkilö johtaa kokousta, kunnes edustajainkokoukselle on valittu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Kuntien edustajainkokous on kutsuttava koolle siten, että se kokoontuu ensimmäisen kerran viimeistään maaliskuussa 1999.

4. Edustajainkokous on päätösvaltainen, kun kokouksessa on edustettuna vähintään kaksi kolmannesta edustajainkokoukseen osallistuvista kunnista ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien edustajainkokoukseen osallistuvien kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Edustajainkokous antaa tarpeelliset määräykset perussopimuksen ja muiden asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä päättää yhteisten kustannusten suorittamisesta. Edustajainkokouksen menettelystä ja muutoksenhausta edustajainkokouksen päätökseen noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä valtuustosta säädetään kuntalain 7 ja 11 luvussa.

5. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on perustettava ja perussopimus hyväksyttävä viimeistään 30 päivänä syyskuuta 1999.

6. Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala-kuntayhtymän sairaalat ja muut toimintayksiköt sekä muu omaisuus siirtyvät varoineen ja velkoineen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistukseen ja hallintaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Helsingin kaupungin omistamat Helsingin sairaanhoitopiirin toiminnassa käytetyt erikoissairaanhoidon toimintaan liittyvät laitteet ja kalusteet siirtyvät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin omistukseen ja hallintaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille siirtyvästä omaisuudesta ei tarvitse tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 30 §:n 3 momentin mukaista ilmoitusta.

7. Jos Uudenmaan sairaanhoitopiirin perustamishanke tai muu rakentaminen, peruskorjaus tai hankinta on tämän lain voimaan tullessa kesken, siirtyy hanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän loppuun suoritettavaksi.

8. Jos Helsingin kaupungin omistaman Helsingin sairaanhoitopiirin käytössä olevan sairaalan perustamishanke tai muu rakentaminen, peruskorjaus tai hankinta on tämän lain voimaan tullessa kesken, siirtyy hanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän loppuun suoritettavaksi, jos se vuokrasopimuksen mukaan kuuluu vuokralaisen tehtäväksi.

9. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle siirtyvän sairaalan tai toimintayksikön henkilökunnan asema ja eläkkeet määräytyvät siten kuin henkilökunnan aseman järjestämisestä kunnallisen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon laitoksen taikka tehtävän siirtyessä toisen kunnan tai kuntainliiton hoidettavaksi annetussa laissa (234/1978) säädetään. Mitä sanotun lain 6 §:ssä säädetään luovuttavan kunnan tai kuntainliiton velvollisuudesta suorittaa vastaanottavalle kunnalle tai kuntainliitolle korvauksia, ei kuitenkaan sovelleta.

10. Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa laaditut ja säilytettävät potilasasiakirjat siirtyvät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille säilytettäväksi ja käytettäväksi siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 4 luvussa säädetään. Helsingin sairaanhoitopiirissä syntyneet potilasasiakirjat jäävät Helsingin kaupungin terveysviraston arkistoon. Mikäli kuitenkin Helsingin sairaanhoitopiirissä alkanut potilaan hoito välittömästi jatkuu keskeytyksettä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, siirtyvät hänen hoitoaan koskevat asiakirjat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille säilytettäväksi ja käytettäväksi siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 luvussa säädetään.

11. Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

HE 164/1998, StVM 41/1998, EV 296/1998

21.5.1999/623:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

HE 30/1998, HaVM 31/1998, EV 303/1998

3.12.1999/1115:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

HE 81/1999, StVM 16/1999, EV 54/1999

30.6.2000/652:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 181/1999, StVM 15/2000, EV 83/2000

21.12.2000/1220:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 149/2000, StVM 33/2000, EV 190/2000

23.5.2001/416:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2001.

HE 5/2001, StVM 6/2001, EV 35/2001

9.11.2001/957:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 123/2001, StVM 24/2001, EV 118/2001

13.12.2001/1217:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 189/2001, StVM 34/2001, EV 157/2001

12.4.2002/279:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002. Lain 56 a § tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 236/2001, StVM 5/2002, EV 15/2002

6.6.2003/432:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 92/2002, PeVM 9/2002, EV 269/2002

13.6.2003/499:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 164/2002, StVM 53/2002, EV 265/2002

28.11.2003/993:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 65/2003, StVM 14/2003, EV 49/2003

17.9.2004/856:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 77/2004, StVM 13/2004, EV 94/2004

21.12.2004/1227:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 177/2004, StVM 31/2004, SiVL 14/2004, EV 178/2004

29.12.2005/1256:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 154/2005, StVM 19/2005, EV 129/2005

21.4.2006/294:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 200/2005, PuVM 1/2006, EV 19/2006

13.4.2007/419:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 252/2006, StVM 59/2006, EV 309/2006

16.10.2009/784:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2009.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 166/2009, StVM 28/2009, EV 122/2009

22.12.2009/1548:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 161/2009, HaVM 18/2009, EV 205/2009

29.12.2009/1714:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

HE 174/2009, HaVM 19/2009, EV 223/2009

30.12.2010/1328:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011. Tällä lailla kumottuja 47 ja 47 a §:ää sovelletaan kuitenkin yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimuksen korvauksiin 31 päivään joulukuuta 2011 asti.

Ennen tämän lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 90/2010, StVM 40/2010, EV 244/2010

16.12.2011/1344:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

HE 37/2011, HaVM 5/2011, EV 67/2011, Neuvoston direktiivi 2009/50/EY (EYVL K 155, 18.6.2009, s. 17)

30.12.2013/1223:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 139/2013, HaVM 21/2013, EV 208/2013

12.12.2014/1104:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

HE 185/2014, StVM 15/2014, EV 154/2014