Published: 1987-03-27
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645856/kauppalaki.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Tämä laki koskee irtaimen omaisuuden kauppaa.
Laki koskee soveltuvin osin myös irtaimen omaisuuden vaihtoa.
Laki ei koske toisen maalla olevan rakennuksen taikka kiinteän laitoksen tai rakennelman luovutusta, jos samalla luovutetaan käyttöoikeus maahan.
Lakia sovelletaan valmistettavan tavaran tilaukseen vain, jollei tilaajan ole toimitettava olennaista osaa tarveaineista. Lakia ei sovelleta sopimukseen rakennuksen taikka muun maalla tai vedessä olevan kiinteän laitoksen tai rakennelman rakentamisesta.
Lakia ei sovelleta sopimukseen, jonka mukaan tavaran toimittajan on myös suoritettava työtä tai muu palvelus, jos palvelus muodostaa pääosan hänen velvollisuuksistaan.
Lain säännöksiä ei sovelleta, mikäli sopimuksesta, sopijapuolten omaksumasta käytännöstä taikka kauppatavasta tai muusta tavasta, jota on pidettävä sopijapuolia sitovana, johtuu muuta.
Lain säännöksiä ei sovelleta, mikäli kuluttajansuojalaista (38/78) johtuu muuta.
Eräistä kansainvälisistä kaupoista säädetään erikseen.
Tavara on pidettävä ostajan noudettavissa siellä, missä myyjällä kaupantekohetkellä oli liikepaikkansa tai, jollei myyjällä ollut sellaista liikepaikkaa, jolla oli yhteys kauppaan, siellä, missä myyjällä oli kotipaikka. Jos sopijapuolet kauppaa tehtäessä tiesivät, että tavara tai se tavaraerä, josta tavara on otettava, oli muualla, tavara on pidettävä noudettavissa tässä paikassa.
Tavara on luovutettu, kun ostaja on ottanut sen hallintaansa.
Jos tavara on kuljetettava ostajalle samalla paikkakunnalla tai alueella, jolla myyjä yleensä huolehtii samankaltaisen tavaran kuljetuksesta, luovutus tapahtuu ostajan saadessa tavaran hallintaansa.
Jos tavara muussa tapauksessa on kuljetettava ostajalle eikä muuta johdu toimituslausekkeesta tai sopimuksesta muuten, luovutus tapahtuu, kun rahdinkuljettaja, joka on sitoutunut kuljettamaan tavaran lähetyspaikkakunnalta, saa tavaran hallintaansa. Jos myyjä itse suorittaa kuljetuksen, luovutus tapahtuu vasta ostajan saadessa tavaran hallintaansa.
Jos tavara on myyty "vapaasti", "toimitettuna" tai "vapaasti toimitettuna" määrätylle paikkakunnalle, sitä ei katsota luovutetuksi ennen kuin se on tullut perille tälle paikkakunnalle.
Jos myyjän on järjestettävä tavaran kuljetus, hänen on tehtävä sopimukset tavaran kuljetuksesta määräpaikkakunnalle sopivalla kuljetusvälineellä ja tällaisessa kuljetuksessa käytettävin tavanmukaisin ehdoin.
Jollei tavaraa ole luovutettava vaadittaessa tai viipymättä eikä luovutuksen ajankohdasta muutenkaan voida katsoa sovitun, tavara on luovutettava kohtuullisessa ajassa kaupanteosta.
Jos tavara on luovutettava määrätyn ajanjakson kuluessa eikä olosuhteista ilmene, että ostajan tulee valita luovutuksen ajankohta, myyjän on se määrättävä.
Jos myyjän on noutokaupassa määrättävä luovutuksen ajankohta, hänen on ajoissa ilmoitettava ostajalle, milloin tavara on noudettavissa.
Jollei myyjä ole myöntänyt luottoa tai maksunlykkäystä, hän ei ole velvollinen luopumaan tavaran hallinnasta eikä, luovuttamalla asiakirjan tai muulla tavoin, luopumaan määräysvallastaan tavaraan ennen kuin kauppahinta maksetaan.
Jos myyjän on lähetettävä tavara toiselle paikkakunnalle, hän ei saa 1 momentin nojalla jättää sitä lähettämättä, mutta hän saa estää tavaran tai sitä koskevan asiakirjan luovuttamisen ostajan hallintaan ennen kuin kauppahinta maksetaan.
Myyjä vastaa kustannuksista, joita tavarasta aiheutuu ennen sen luovutusta ja jotka eivät ole aiheutuneet siitä, että luovutus on viivästynyt ostajan puolella olevan seikan vuoksi.
Jos vaaranvastuu tavarasta on ostajalla, hänen on maksettava kauppahinta, vaikka tavara on tuhoutunut, kadonnut, huonontunut tai vähentynyt myyjästä riippumattomasta syystä.
Vaaranvastuu siirtyy ostajalle, kun tavaran luovutus sopimuksen taikka 6 tai 7 §:n mukaan tapahtuu.
Jos tavaraa ei luovuteta oikeaan aikaan ja tämä johtuu ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta, vaaranvastuu siirtyy ostajalle, kun myyjä on tehnyt sen, mitä luovuttaminen häneltä edellyttää.
Jos ostajan on noudettava tavara muualta kuin myyjän luota, vaaranvastuu siirtyy, kun tavaran luovutuksen aika on tullut ja ostaja on saanut tietää, että tavara on noudettavissa.
Vaaranvastuu ei koskaan siirry ostajalle ennen kuin tavaraan tai kuljetusasiakirjaan tehdyin merkinnöin taikka muulla tavoin on tehty selväksi, että tavara on tarkoitettu ostajalle.
Jos kaupan kohteena on kuljetettavana oleva tavara, vaaranvastuu siirtyy ostajalle kaupantekohetkellä, jollei olosuhteista ilmene, että hän on ottanut vaaranvastuun kantaakseen siitä lähtien, kun tavara on luovutettu kuljetusasiakirjan antaneen rahdinkuljettajan hallintaan. Myyjä vastaa kuitenkin aina menetyksestä tai vahingosta, josta hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää kaupantekohetkellä mutta josta hän ei ole ilmoittanut ostajalle.
Jos on sovittu avoimesta kaupasta ja tavara on luovutettu, vaaranvastuu tavarasta on ostajalla, kunnes tavara palautetaan.
Tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.
Jos muusta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee:
1) soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään;
2) soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta ja ostajalla on ollut perusteltua aihetta luottaa myyjän asiantuntemukseen ja arviointiin;
3) vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin; sekä
4) olla pakattu tavanmukaisella tai muuten sopivalla tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran säilyttämiseksi tai suojaamiseksi.
Jos tavara poikkeaa siitä, mitä 1 tai 2 momentissa säädetään, siinä on virhe.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Tämän pykälän 1 ja 2 momentin säännöksiä ei sovelleta, jos tiedot on ajoissa selkeällä tavalla oikaistu.
Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Kun käytetty tavara on myyty huutokaupalla, se katsotaan myydyksi "sellaisena kuin se on". Sovellettaessa 1 momentin 3 kohdan säännöstä on tällöin otettava huomioon huutokaupan aloitushinta.
Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.
Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut tavaran tai ilman hyväksyttävää syytä laiminlyönyt noudattaa myyjän kehotusta tarkastaa se, hän ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt tarkastuksessa havaita, ellei myyjä ole menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös, kun ostajalla on ennen kaupantekoa ollut tilaisuus tarkastaa tavaraa koskeva näyte ja virhe koskee ominaisuutta, joka olisi ilmennyt näytteestä.
Tavaran virheellisyyttä on arvioitava sen perusteella, millainen tavara on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on ollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin.
Jos tavara huononee vaaranvastuun siirryttyä ostajalle, tavarassa katsotaan olevan virhe, jos huononeminen johtuu myyjän sopimusrikkomuksesta. Sama on voimassa, jos myyjä on antamalla takuun tai vastaavanlaisen sitoumuksen ottanut vastatakseen tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista määrätyn ajan ja huononeminen koskee sitoumuksen piiriin kuuluvaa ominaisuutta.
Jos tavaraa ei luovuteta tai se luovutetaan liian myöhään eikä tämä johdu ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta, ostaja saa tämän luvun säännösten mukaisesti vaatia sopimuksen täyttämistä tai purkaa kaupan sekä lisäksi vaatia vahingonkorvausta. Hän saa myös 42 §:n mukaisesti pidättyä kauppahinnan maksamisesta.
Ostajalla on oikeus pysyä sopimuksessa ja vaatia sen täyttämistä. Myyjä ei kuitenkaan ole velvollinen täyttämään sopimusta, jos sille on olemassa este, jota myyjä ei voi voittaa, tai jos sopimuksen täyttäminen edellyttäisi uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia verrattuna ostajalle siitä koituvaan etuun, että myyjä täyttää sopimuksen.
Jos este tai epäsuhde lakkaa kohtuullisessa ajassa, ostaja saa kuitenkin vaatia, että myyjä täyttää sopimuksen.
Ostaja menettää oikeuden vaatia sopimuksen täyttämistä, jos hän viivyttelee kohtuuttoman kauan vaatimuksen esittämisessä.
Jos myyjä tiedustelee ostajalta, hyväksyykö tämä viivästyksestä huolimatta määrätyssä ajassa tapahtuvan tavaran luovutuksen, tai jos myyjä ilmoittaa täyttävänsä sopimuksen määrätyssä ajassa, eikä ostaja vastaa kohtuullisessa ajassa tiedustelun tai ilmoituksen saatuaan, ostaja ei saa purkaa kauppaa, jos myyjä täyttää sopimuksen ilmoittamassaan ajassa.
Ostaja saa purkaa kaupan myyjän viivästyksen vuoksi, jos sopimusrikkomuksella on hänelle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää.
Jos ostaja on asettanut myyjälle määrätyn lisäajan tavaran luovutusta varten eikä se ole kohtuuttoman lyhyt, ostaja saa niin ikään purkaa kaupan, jollei tavaraa luovuteta lisäajan kuluessa.
Asetetun lisäajan kuluessa ostaja saa purkaa kaupan vain, jos myyjä ilmoittaa, ettei hän tule täyttämään sopimusta tämän ajan kuluessa.
Jos kaupan kohteena on tavara, joka on valmistettava tai hankittava erityisesti ostajaa varten hänen ohjeidensa tai toivomustensa mukaisesti, eikä myyjä voi ilman huomattavaa tappiota käyttää tavaraa hyväkseen muulla tavoin, ostaja saa purkaa kaupan myyjän viivästyksen vuoksi vain, jos kaupan tarkoitus jää hänen osaltaan viivästyksen vuoksi olennaisesti saavuttamatta.
Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii myyjän viivästyksen vuoksi, jollei myyjä osoita, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa.
Jos viivästys johtuu henkilöstä, jota myyjä on käyttänyt apunaan sopimuksen tai sen osan täyttämisessä, myyjä vapautuu vahingonkorvausvelvollisuudesta vain, mikäli myös mainittu henkilö olisi 1 momentin mukaan vapaa vastuusta. Sama on voimassa, jos viivästys johtuu myyjän tavarantoimittajasta tai muusta aiemmasta myyntiportaasta.
Tämän pykälän 1 ja 2 momentin mukaan ei korvata sellaista välillistä vahinkoa, jota tarkoitetaan 67 §:ssä.
Ostajalla on aina oikeus korvaukseen, jos viivästys tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella.
Jos myyjä ei voi täyttää sopimusta ajoissa, hänen on ilmoitettava ostajalle esteestä ja sen vaikutuksesta sopimuksen täyttämismahdollisuuksiin. Jollei ostaja saa tällaista ilmoitusta kohtuullisessa ajassa siitä, kun este on tullut tai sen olisi pitänyt tulla myyjän tietoon, ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, joka olisi voitu välttää, jos hän olisi saanut ilmoituksen ajoissa.
Jos tavara on luovutettu liian myöhään, ostaja ei saa purkaa kauppaa eikä vaatia vahingonkorvausta viivästyksen vuoksi, ellei hän kohtuullisessa ajassa luovutuksesta tiedon saatuaan ilmoita myyjälle, että hän purkaa kaupan tai haluaa vaatia vahingonkorvausta. Jos ostaja purkaa kaupan, hän ei kuitenkaan ole velvollinen erikseen ilmoittamaan vahingonkorvausvaatimuksesta.
Jos tavarassa on virhe eikä se johdu ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta, ostaja saa tämän luvun säännösten mukaisesti vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta taikka purkaa kaupan sekä lisäksi vaatia vahingonkorvausta. Hän saa myös 42 §:n mukaisesti pidättyä kauppahinnan maksamisesta.
Kun tavara on luovutettu, ostajan on tarkastettava se hyvän tavan mukaisesti niin pian kuin olosuhteet sen sallivat.
Jos käy ilmi, että tavara tullaan kuljettamaan luovutuspaikkakunnalta, ostaja saa lykätä tarkastusta, kunnes tavara on tullut perille.
Jos ostaja tavaran ollessa matkalla määrää sille uuden määräpaikan tai lähettää tavaran edelleen ilman, että hänellä on kohtuullista tilaisuutta sen tarkastamiseen, ja jos myyjä kaupantekohetkellä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että tavaran määräpaikka mahdollisesti muuttuu tai että tavara mahdollisesti lähetetään edelleen, ostaja saa lykätä tavaran tarkastusta, kunnes se on tullut perille uudelle määräpaikkakunnalle.
Ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita (reklamaatio).
Ostaja saa 31 ja 32 §:n säännösten estämättä vedota tavaran virheeseen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
Ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen ilman että ostajalle aiheutuu siitä kustannuksia, jos virhe voidaan korjata ilman, että myyjälle aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Myyjä saa virheen korjaamisen sijasta 36 §:n mukaisesti uusia toimituksen.
Ostajalla on oikeus vaatia uutta toimitusta, jos sopimusrikkomuksella on hänelle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää. Ostajalla ei kuitenkaan ole tällaista oikeutta, jos on olemassa 23 §:ssä tarkoitettu este tai epäsuhde. Ostajalla ei myöskään ole oikeutta vaatia uutta toimitusta, jos kaupan kohteena on tavara, joka oli olemassa kaupantekohetkellä ja jota, ottaen huomioon tavaran ominaisuudet sekä sen mitä sopijapuolten on oletettava edellyttäneen, ei voida korvata muulla tavaralla.
Jos myyjä ei täytä velvollisuuttaan korjata virhe, ostajalla on oikeus saada korvaus virheen korjaamisen edellyttämistä kohtuullisista kustannuksista.
Ostaja ei saa vaatia virheen korjaamista tai uutta toimitusta, ellei hän ilmoita vaatimuksestaan myyjälle samalla kun hän reklamoi tai kohtuullisessa ajassa sen jälkeen. Ostajan laiminlyönnillä ei kuitenkaan ole tällaista vaikutusta, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
Vaikka ostaja ei vaatisi virheen korjaamista tai uutta toimitusta, myyjä saa omalla kustannuksellaan korjata virheen tai uusia toimituksen, jos se on mahdollista aiheuttamatta ostajalle olennaista haittaa ja ilman vaaraa siitä, ettei ostaja saa myyjältä korvausta hänelle aiheutuvista kustannuksista.
Myyjä ei saa vedota siihen, että hänelle ei ole annettu tilaisuutta 1 momentissa tarkoitettuun virheen korjaamiseen tai uuteen toimitukseen, jos ostaja on korjauttanut virheen eikä olosuhteet huomioon ottaen voida kohtuudella edellyttää, että ostaja olisi jäänyt odottamaan oikaisua myyjän puolelta.
Jollei virheen korjaaminen tai uusi toimitus tule kysymykseen taikka jollei sitä suoriteta kohtuullisessa ajassa reklamaatiosta, ostaja saa vaatia 38 §:n mukaisesti laskettavaa hinnanalennusta tai purkaa kaupan 39 §:n mukaisesti.
Ostajalla ei kuitenkaan ole oikeutta hinnanalennukseen, kun tavara on ostettu käytettynä huutokaupasta.
Ostajan vaatiessa hinnanalennusta se lasketaan niin, että alennetun ja sopimuksen mukaisen hinnan välinen suhde vastaa virheellisen ja sopimuksen mukaisen tavaran arvon välistä suhdetta luovutusajankohtana.
Ostaja saa virheen vuoksi purkaa kaupan, jos sopimusrikkomuksella on hänelle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää.
Ostaja ei saa virheen vuoksi purkaa kauppaa, ellei hän ilmoita purkamisesta myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita, taikka sen ajan päättymisestä, joka myyjällä saattaa 37 §:n mukaan olla käytettävissään virheen korjaamista tai uutta toimitusta varten. Ostajan laiminlyönnillä ei kuitenkaan ole tällaista vaikutusta, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi, jollei myyjä osoita, että virheettömän tavaran luovuttamiselle on ollut 27 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu este. Jos virheettömän tavaran luovuttamiselle on este, on 28 §:n säännöksiä myyjän velvollisuudesta ilmoittaa sopimuksen täyttämistä kohdanneesta esteestä sovellettava vastaavasti.
Tämän pykälän 1 momentin mukaan ei korvata sellaista välillistä vahinkoa, jota tarkoitetaan 67 §:ssä.
Ostajalla on aina oikeus korvaukseen, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella tai jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut.
Jos sivullisella on omistus-, pantti- tai muu oikeus tavaraan (oikeudellinen virhe) eikä sopimuksesta seuraa, että ostajan on vastaanotettava tavara sivullisen oikeudesta johtuvin rajoituksin, sovelletaan 6 luvun säännöksiä sekä 42 §:n säännöksiä oikeudesta pidättyä kauppahinnan maksamisesta. Mitä 31 §:ssä säädetään, ei rajoita ostajan oikeutta vedota oikeudelliseen virheeseen.
Ostajalla on aina oikeus korvaukseen vahingosta, joka johtuu kaupantekohetkellä olemassa olleesta oikeudellisesta virheestä, jos hän ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää virheestä.
Ostaja voi vaatia oikeudellisesta virheestä johtuvia seuraamuksia myös silloin, kun sivullinen väittää, että hänellä on 1 momentissa tarkoitettu oikeus, ja väitteelle on todennäköisiä perusteita.
Jos ostajalla on myyjän viivästykseen tai tavaran virheeseen perustuva vaatimus, ostaja saa pidättyä kauppahinnan maksamisesta vaatimustaan vastaavalta osalta.
Jos vain osa toimituksesta on viivästynyt tai virheellinen, kyseistä sopimusrikkomusta koskevia säännöksiä sovelletaan tähän osaan toimitusta. Ostaja saa purkaa kaupan kokonaisuudessaan, jos sopimusrikkomus on olennainen koko kaupan kannalta.
Jos voidaan olettaa, että myyjä katsoo täyttäneensä sopimuksen kokonaisuudessaan, vaikka kaikkea tavaraa ei ole luovutettu, sovelletaan virhettä koskevia säännöksiä.
Jos tavara on luovutettava vähitellen ja jokin toimituserä viivästyy tai on virheellinen, ostaja saa purkaa kaupan tämän erän osalta niiden säännösten mukaisesti, jotka muuten koskevat kaupan purkamista.
Jos viivästys tai virhe antaa aihetta olettaa, että myöhemmän toimituserän suhteen tulee tapahtumaan purkuun oikeuttava sopimusrikkomus, ostaja saa tällä perusteella kohtuullisessa ajassa purkaa kaupan tällaisen myöhemmän erän osalta.
Ostajan purkaessa kaupan yhden toimituserän osalta hän saa samalla purkaa kaupan aikaisempien tai myöhempien erien osalta, jos hänelle erien keskinäisen yhteyden vuoksi aiheutuisi merkittävää haittaa siitä, että hän joutuisi pysymään sopimuksessa kyseisten erien osalta.
Jos tavaran hintaa ei voida katsoa sovitun, ostajan on maksettava hinta, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tavaran laatu ja ominaisuudet, kaupantekohetken käypä hinta sekä muut olosuhteet.
Jos hinta on laskettava lukumäärän, mitan tai painon mukaan, hintalaskelman perustaksi on otettava tavaran määrä vaaranvastuun siirtyessä ostajalle.
Hinnan määräytyessä tavaran painon mukaan pakkauksen paino on ensin vähennettävä.
Jos ostaja on saanut laskun, siinä ilmoitettu hinta sitoo häntä, jollei ostaja kohtuullisessa ajassa ilmoita myyjälle, ettei hän hyväksy hintaa, eikä alemmasta hinnasta voida katsoa sovitun tai vaadittu hinta ole kohtuuton.
Kauppahinta on maksettava myyjän luona. Jos maksun tulee tapahtua tavaran tai sitä koskevan asiakirjan hallinnan luovuttamista vastaan, maksu on kuitenkin suoritettava siellä, missä luovuttaminen tapahtuu.
Ostajan maksuvelvollisuuteen kuuluu myös velvollisuus sopimuksen mukaisesti hyväksyä vekseli ja asettaa remburssi, pankkitakaus tai muu vakuus sekä velvollisuus ryhtyä muihin maksun suorittamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
Jos kauppahinnan maksamisen ajankohtaa ei voida katsoa sovitun, ostajan on maksettava kauppahinta myyjän sitä vaatiessa. Ostaja ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan ennen kuin tavara on sopimuksen mukaisesti asetettu hänen saatavilleen tai määrättäväkseen.
Ostajalla on oikeus ennen kauppahinnan maksamista tarkastaa tavara tavan mukaisesti tai siten kuin olosuhteisiin nähden on asianmukaista, jollei tällainen tarkastus ole yhteensopimaton sovitun luovutus- ja maksutavan kanssa.
Jos tavaran kuljetuksesta määräpaikkakunnalle on annettu konossementti tai tavara muuten kuljetetaan sellaisin ehdoin, että myyjä ei maksun jälkeen saa määrätä tavarasta, maksu voidaan 1 ja 2 momentin säännösten estämättä vaatia konossementtia vastaan taikka ostajan saadessa haltuunsa rahtikirjan tai muun todistuksen siitä, että tavara kuljetetaan sanotunlaisin ehdoin.
Ostajan tulee:
1) myötävaikuttaa kauppaan sillä tavoin kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyttää, jotta myyjä voi täyttää sopimuksen; ja
2) noutaa tai vastaanottaa tavara.
Jos ostaja ei maksa kauppahintaa oikeaan aikaan tai ei myötävaikuta kauppaan 50 §:n 1 kohdan mukaisesti eikä tämä johdu myyjästä tai hänen puolellaan olevasta seikasta, myyjä saa tämän luvun säännösten mukaisesti vaatia maksua tai sopimuksen täyttämistä muuten taikka purkaa kaupan sekä lisäksi vaatia vahingonkorvausta. Hän saa myös 10 §:n mukaisesti pidättää tavaran itsellään sekä vaatia korkoa 71 §:n mukaan.
Jos ostaja ei täytä velvollisuuttaan noutaa tai vastaanottaa tavara eikä tämä johdu myyjästä tai hänen puolellaan olevasta seikasta, sovelletaan 55 §:n, 57 §: n 2 momentin ja 58 §:n säännöksiä.
Myyjällä on oikeus pysyä sopimuksessa ja vaatia kauppahinnan maksamista.
Jos ostaja peruuttaa sellaista tavaraa koskevan tilauksen, joka on erityisesti valmistettava tai hankittava häntä varten, myyjä ei kuitenkaan saa pysyä sopimuksessa jatkamalla valmistusta tai muita valmisteluja tavaran luovutusta varten sekä vaatimalla kauppahinnan maksamista, ellei valmistelujen keskeyttämisestä aiheudu hänelle olennaista haittaa tai vaaraa siitä, että peruutuksesta aiheutuva vahinko jää korvaamatta. Vahingonkorvaus peruutuksen johdosta määräytyy 13 luvun säännösten mukaan.
Jos tavaraa ei ole vielä luovutettu, myyjä menettää oikeutensa vaatia kauppahinnan maksamista, jos hän viivyttelee kohtuuttoman kauan vaatimuksen esittämisessä.
Myyjällä on myös oikeus pysyä sopimuksessa ja vaatia, että ostaja myötävaikuttaa kauppaan 50 §:n 1 kohdan mukaisesti. Ostaja ei kuitenkaan ole velvollinen myötävaikuttamaan kauppaan, jos sille on olemassa este, jota hän ei voi voittaa, tai jos myötävaikutus edellyttäisi uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia verrattuna myyjälle siitä koituvaan etuun, että ostaja myötävaikuttaa kauppaan.
Jos este tai epäsuhde poistuu kohtuullisessa ajassa, myyjä saa kuitenkin vaatia, että ostaja myötävaikuttaa kauppaan.
Myyjä menettää oikeutensa vaatia ostajaa myötävaikuttamaan kauppaan, jos hän viivyttelee kohtuuttoman kauan vaatimuksen esittämisessä.
Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.
Myyjä saa purkaa kaupan, jos ostaja ei myötävaikuta kauppaan 50 §:n 1 kohdan mukaisesti, kun sopimusrikkomuksella on myyjälle olennainen merkitys ja ostaja käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää. Myyjä saa samoin edellytyksin purkaa kaupan, jos ostaja ei nouda tai vastaanota tavaraa oikeaan aikaan ja sopimuksesta tai olosuhteista käy ilmi, että myyjälle on erityistä merkitystä sillä, että tavara toimitetaan pois.
Myyjä saa niin ikään purkaa kaupan, jos ostaja ei myyjän asettamassa määrätyssä lisäajassa, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt:
1) myötävaikuta kauppaan 50 §:n 1 kohdan mukaisesti; tai
2) nouda tai vastaanota tavaraa, kun sopimuksesta tai olosuhteista ilmenee, että myyjälle on erityistä merkitystä sillä, että tavara toimitetaan pois.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule täyttämään velvollisuuksiaan tämän ajan kuluessa.
Jos kauppahinta on maksettava vähitellen erissä sitä mukaa kuin tavara luovutetaan ja jonkin erän maksu viivästyy, myyjä saa purkaa kaupan tämän erän osalta niiden säännösten mukaisesti, jotka muuten koskevat kaupan purkamista.
Myyjä saa myös purkaa kaupan myöhemmän erän osalta, jollei ole aihetta olettaa, ettei purkuun oikeuttava maksuviivästys toistu.
Myyjällä on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jollei ostaja osoita, että viivästys johtuu lain säännöksestä, yleisen liikenteen tai maksuliikenteen keskeytyksestä taikka muusta samankaltaisesta esteestä, jota ostajan ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa.
Myyjällä on vastaavin perustein kuin 27 §:ssä säädetään myös oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii sen vuoksi, ettei ostaja myötävaikuta kauppaan 50 §:n 1 kohdan mukaisesti, tai sen vuoksi, ettei ostaja ajoissa nouda tai vastaanota tavaraa, kun sopimuksesta tai olosuhteista ilmenee, että sen pois toimittamisella on myyjälle erityistä merkitystä.
Jos ostaja ei voi täyttää sopimusta ajoissa, hänen on ilmoitettava myyjälle esteestä ja sen vaikutuksesta sopimuksen täyttämismahdollisuuksiin. Jos myyjä ei saa tällaista ilmoitusta kohtuullisessa ajassa siitä, kun este on tullut tai sen olisi pitänyt tulla ostajan tietoon, myyjällä on oikeus korvaukseen siitä vahingosta, joka olisi voitu välttää, jos hän olisi saanut ilmoituksen ajoissa.
2 momentti on kumottu L:lla 5.1.1994/17.
Myyjä ei saa purkaa kauppaa ostajan maksuviivästyksen vuoksi tai sen vuoksi, ettei ostaja ole noutanut tai vastaanottanut tavaraa, ellei hän ilmoita ostajalle purkamisesta ennen kuin tämä on täyttänyt velvollisuutensa.
Jos ostaja on myötävaikuttanut kauppaan 50 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla mutta on tehnyt sen liian myöhään, myyjä ei saa viivästyksen vuoksi purkaa kauppaa tai vaatia vahingonkorvausta, ellei hän ilmoita ostajalle vaatimuksestaan kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän sai tietää myötävaikutusvelvollisuuden täyttämisestä. Jos myyjä purkaa kaupan, hän ei kuitenkaan ole velvollinen erikseen ilmoittamaan vahingonkorvausvaatimuksesta.
Jos ostajan on määrä täsmentää tavaran muoto, mitat tai muut ominaisuudet, mutta hän ei tee sitä sovittuna ajankohtana tai kohtuullisessa ajassa siitä, kun myyjä on sitä häneltä pyytänyt, myyjä saa täsmentää kaupan kohteen ominaisuudet siten kuin voidaan olettaa olevan ostajan edun mukaista. Tämä ei estä myyjää vaatimasta muita seuraamuksia.
Myyjän on ilmoitettava ostajalle tekemästään täsmennyksestä ja asetettava ostajalle kohtuullinen aika, jonka kuluessa tämä voi muuttaa täsmennystä. Jos ostaja ei muuta saamaansa täsmennystä asetetun ajan kuluessa, siitä tulee sitova.
Jos sopijapuolen toiminta tai hänen taloudelliset olonsa osoittautuvat kaupanteon jälkeen sellaisiksi, että on painavia syitä olettaa hänen sopimusvelvoitteidensa jäävän olennaisilta osin täyttämättä, vastapuoli saa omalta osaltaan keskeyttää sopimuksen täyttämisen ja pidättyä suorituksestaan.
Jos myyjän jo lähetettyä tavaran ostajan puolella ilmenee 1 momentissa tarkoitettu tilanne, myyjä saa estää tavaran luovuttamisen ostajan hallintaan. Myyjällä on tämä oikeus, vaikka ostaja olisi vastaanottanut tavaraa koskevan kuljetusasiakirjan.
Sopijapuolen, joka keskeyttää sopimuksen täyttämisen tai estää tavaran luovuttamisen vastapuolen hallintaan, on heti ilmoitettava siitä vastapuolelle. Jollei hän niin tee, vastapuolella on oikeus korvaukseen vahingosta, joka hänelle aiheutuu siitä, että ilmoitusta ei ole annettu ajoissa.
Sopijapuolen, joka on keskeyttänyt sopimuksen täyttämisen tai estänyt tavaran luovuttamisen vastapuolen hallintaan, on jatkettava sopimuksen täyttämistä, jos vastapuoli asettaa hyväksyttävän vakuuden siitä, että hän täyttää sopimuksen.
Jos on käynyt selväksi, että kaupan purkamiseen oikeuttava sopimusrikkomus tulee tapahtumaan, sopijapuoli saa purkaa kaupan jo ennen kuin sopimuksen täyttämisen aika on käsillä. Kaupan purku jää kuitenkin vaille vaikutusta, jos vastapuoli heti asettaa hyväksyttävän vakuuden sopimuksen täyttämisestä.
Jos sopijapuolen omaisuus on luovutettu konkurssiin eikä hän vielä ole täyttänyt sopimusta, vastapuolen tulee vaatia ilmoitusta siitä, haluaako konkurssipesä sitoutua kauppaan. Jos konkurssipesä ilmoittaa kohtuullisessa ajassa, että se haluaa sitoutua kauppaan, ja asettaa hyväksyttävän vakuuden sopimuksen täyttämisestä, kauppaa ei saa purkaa.
Jos tavara luovutetaan ostajan tai hänen konkurssipesänsä hallintaan vasta sen jälkeen, kun ostajan omaisuus on luovutettu konkurssiin, myyjä saa vaatia, että tavara luovutetaan takaisin. Tavaraa ei kuitenkaan tarvitse luovuttaa takaisin, jos kauppahinta maksetaan heti tai, jollei se vielä ole erääntynyt maksettavaksi, konkurssipesä asettaa kohtuullisessa ajassa kehotuksen jälkeen hyväksyttävän vakuuden maksun suorittamisesta.
Jos ostajan konkurssipesä on 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa myynyt tavaran tai muutoin määrännyt siitä sillä tavoin, ettei sitä voida luovuttaa takaisin olennaisesti muuttumattomana ja vähentymättömänä, konkurssipesän katsotaan sitoutuneen kauppaan.
4 momentti on kumottu L:lla 5.1.1994/17.
Jos kauppa puretaan, lakkaavat myyjän velvollisuus luovuttaa tavaran hallinta sekä ostajan velvollisuus maksaa kauppahinta ja myötävaikuttaa kauppaan.
Sikäli kuin sopimus on täytetty, kumpikin sopijapuoli saa vaatia, että vastapuoli palauttaa sen, mitä hän on vastaanottanut. Sopijapuoli saa tällöin pidättyä täyttämästä omaa palautusvelvollisuuttaan, kunnes vastapuoli täyttää oman vastaavan velvollisuutensa sekä maksaa vahingonkorvauksen ja koron, jonka tämä on velvollinen suorittamaan, tai asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden maksamisesta.
Jos myyjän on määrä uusia toimitus, ostaja saa olla palauttamatta vastaanottamaansa tavaraa, kunnes uusi toimitus tapahtuu.
Jos kauppa puretaan, ostajan on luovutettava myyjälle tavarasta saamansa tuotto sekä maksettava kohtuullinen korvaus, mikäli hänellä on ollut tavarasta muuta hyötyä.
Jos myyjän on maksettava kauppahinta takaisin, hänen on maksettava sille korkolain (633/82) 3 §:n 2 momentin mukaisesti korkoa siitä päivästä lukien, jona hän vastaanotti maksun.
Ostaja saa purkaa kaupan tai vaatia uutta toimitusta vain, jos hän voi palauttaa tavaran olennaisesti muuttumattomana ja vähentymättömänä.
Ostaja ei kuitenkaan menetä purkuoikeuttaan eikä oikeuttaan vaatia uutta toimitusta, jos:
1) tavara on tuhoutunut, kadonnut, huonontunut tai vähentynyt omien ominaisuuksiensa tai muun sellaisen seikan vuoksi, joka ei johdu ostajasta;
2) tavara on tuhoutunut, huonontunut tai vähentynyt sellaisen toimenpiteen vuoksi, joka on ollut välttämätön tavaran virheettömyyden tarkastamiseksi;
3) tavara on kokonaan tai osittain myyty edelleen tavanomaisessa järjestyksessä taikka ostaja on käyttänyt sitä edellytettyyn tarkoitukseen ennen kuin hän havaitsi sen virheen, jonka perusteella hän haluaa purkaa kaupan tai vaatia uutta toimitusta, ja ennen kuin hänen olisi pitänytkään sitä havaita; tai
4) kauppa puretaan oikeudellisen virheen vuoksi ja ostaja on lain mukaan menettänyt tavaran tai luopunut siitä.
Ostaja ei myöskään menetä purkuoikeuttaan eikä oikeuttaan vaatia uutta toimitusta, jos hän korvaa myyjälle tavaran huonontumisesta tai vähentymisestä johtuneen arvonalennuksen.
Sopimusrikkomuksen vuoksi suoritettava vahingonkorvaus käsittää korvauksen kuluista, hinnanerosta, saamatta jääneestä voitosta sekä muusta välittömästä tai välillisestä vahingosta, joka sopimusrikkomuksesta on aiheutunut.
Välillisenä vahinkona pidetään:
1) vahinkoa, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä;
2) muuta vahinkoa, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla;
3) voittoa, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein;
4) vahinkoa, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta; sekä
5) muuta saman kaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa.
Välillisenä vahinkona ei kuitenkaan pidetä sellaista vahinkoa, joka vahingon kärsineelle sopijapuolelle on aiheutunut muun kuin 2 momentissa tarkoitetun vahingon rajoittamisesta.
Jos kauppa on purettu ja ostaja on tehnyt kateoston tai myyjä myynyt tavaran uudelleen ja toimenpide on suoritettu huolella sekä kohtuullisessa ajassa kaupan purkamisesta, hinnanero lasketaan sopimuksen mukaisen hinnan ja kateostossa tai -myynnissä maksetun hinnan perusteella.
Jos kauppa on purettu eikä 68 §:n mukaista kateostoa tai -myyntiä ole tehty ja jos sopimuksessa tarkoitetulle tavaralle on olemassa käypä hinta, hinnanero lasketaan sopimuksen mukaisen hinnan ja purkuajankohdan mukaisen käyvän hinnan perusteella.
Käypä hinta määräytyy sen mukaan, mikä on sellaisen tavaran hintataso sillä paikkakunnalla, missä tavaran luovutuksen olisi pitänyt tapahtua.
Vahinkoa kärsivän sopijapuolen on ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi. Jos hän laiminlyö tämän, hän saa itse kärsiä vastaavan osan vahingosta.
Vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos se on kohtuuton ottaen huomioon vahingonkorvausvelvollisen sopijapuolen mahdollisuudet ennakoida ja estää vahingon syntyminen sekä muut olosuhteet.
Velvollisuudesta maksaa korkoa kauppahinnalle tai muulle rahasaatavalle, jota ei makseta ajoissa, säädetään korkolaissa.
Jos tavaraa ei noudeta tai vastaanoteta oikeaan aikaan tai jos sitä ei luovuteta ostajan hallintaan muun ostajan puolella olevan seikan vuoksi sekä jos tavara on myyjän hallinnassa tai hän voi muuten huolehtia siitä, myyjän on ostajan lukuun ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin huolehtiakseen tavarasta.
Jos ostaja haluaa torjua vastaanottamansa tavaran, hänen on myyjän lukuun ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin huolehtiakseen tavarasta.
Jos ostaja haluaa torjua tavaran, joka on lähetetty hänelle ja jota pidetään hänen saatavillaan määräpaikkakunnalla, hänen on huolehdittava tavarasta myyjän lukuun, jos se on mahdollista kauppahintaa maksamatta ja ilman kohtuuttomia kustannuksia ja kohtuutonta haittaa. Tällaista velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos myyjä tai joku muu, joka hänen puolestaan voi huolehtia tavarasta, on määräpaikkakunnalla.
Jos sopijapuoli, joka on velvollinen huolehtimaan tavarasta, on jättänyt sen vastapuolen lukuun sivullisen säilytettäväksi ja säilyttäjän valinnassa on noudatettu huolellisuutta, huolenpitoon velvollinen sopijapuoli ei ole vastuussa tavarasta sen jälkeen, kun säilyttäjä on sen vastaanottanut.
Sopijapuolella, joka on velvollinen huolehtimaan tavarasta vastapuolen lukuun, on oikeus saada korvaus huolenpidosta aiheutuneista tarpeellisista kuluista ja muista kustannuksista. Hän saa pidättää tavaran itsellään, kunnes korvaus maksetaan tai siitä asetetaan hyväksyttävä vakuus.
Sopijapuoli, joka on velvollinen huolehtimaan tavarasta, saa myydä sen, jollei hän ilman huomattavia kustannuksia tai olennaista haittaa voi jatkaa tavarasta huolehtimista taikka jos vastapuoli viivyttelee kohtuuttomasti tavaran hallintaan ottamisessa, kauppahinnan maksamisessa tai huolenpitokustannusten korvaamisessa.
Jos tavara on altis nopealle tuhoutumiselle tai huononemiselle taikka jos huolenpito tulee kohtuuttoman kalliiksi, tavara on, mikäli mahdollista, myytävä.
Tavaraa myytäessä on noudatettava huolellisuutta. Ennen myyntiä on asiasta, mikäli mahdollista, ilmoitettava vastapuolelle.
Jos sopijapuolella on oikeus tai velvollisuus myydä tavara 76 §:n mukaisesti mutta sitä ei voida myydä tai on ilmeistä, että kauppahinta ei kattaisi myyntikustannuksia, sopijapuoli saa määrätä tavarasta muulla sopivalla tavalla. Tästä on, mikäli mahdollista, sitä ennen ilmoitettava vastapuolelle.
Myynnissä kertyneistä varoista sekä siitä, mitä tavarasta muuten on saatu, samoin kuin aiheutuneista kustannuksista on tehtävä tilitys vastapuolelle. Ylijäämä kuuluu vastapuolelle.
Tuotto, joka tavarasta saadaan ennen sopimuksen mukaista luovutusajankohtaa, kuuluu myyjälle, jollei perustellusti voitu olettaa tuoton kertyvän myöhemmin. Tuotto, joka tavarasta saadaan sopimuksen mukaisen luovutusajankohdan jälkeen, kuuluu ostajalle, jollei perustellusti voitu olettaa tuoton kertyvän aikaisemmin.
Osakkeiden kauppaan sisältyy osinko, joka ei ole erääntynyt maksettavaksi ennen kaupantekoa, sekä sellainen oikeus merkitä uusia osakkeita, jota ei ole voitu käyttää ennen kaupantekoa.
Korkoa tuottavan saatavan kauppaan sisältyy korko, joka on kertynyt mutta ei vielä erääntynyt maksettavaksi sinä ajankohtana, jona luovutuksen on sovittu tapahtuvan. Tällaista korkoa vastaava rahamäärä on ostajan maksettava myyjälle kauppahinnan lisäksi, jollei saatavaa ole myyty epävarmana.
Jos ilmoitus, joka ostajan on 23, 24, 29, 32, 35, 39, 47 tai 61 §:n mukaan annettava myyjälle, on tarkoituksenmukaisella tavalla lähetetty, lähettäjä saa vedota ilmoitukseen, vaikka se myöhästyisi, vääristyisi tai ei tulisi perille. Sama koskee ilmoitusta, joka myyjän on annettava ostajalle 52, 53, 59 tai 61 §:n mukaan.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
Tällä lailla kumotaan kauppakaaren 1 luvun 2–4 ja 6–8 § sekä konkurssisäännön 49 §, näistä kauppakaaren 1 luvun 8 § sellaisena kuin se on 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetussa laissa (237/29).
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen sovelletaan kuitenkin aiemmin voimassa ollutta oikeutta.
HE 93/86, lvk.miet. 13/86, svk.miet. 256/86