Published: 1987-04-30
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645852/asetus-suomen-ja-ruotsin-kielen-taidon-osoittamisesta.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Oikeusministerin esittelystä säädetään valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun lain (149/22) 6 §:n nojalla:
Valtion virkaan vaadittava suomen tai ruotsin kielen taito osoitetaan erityisessä kielitutkinnossa taikka katsotaan saavutetuksi opintojen yhteydessä siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
Kielitutkintojen järjestämiseksi toimii opetushallituksen yhteydessä kaksi tutkintolautakuntaa, toinen suomen ja toinen ruotsin kieltä varten. Kumpaankin lautakuntaan kuuluu kolme vakinaista jäsentä sekä eri osissa maata tarpeellinen määrä apujäseniä. Lautakuntien sihteerinä toimii opetushallituksen tehtävään määräämä opetushallituksen virkamies. (12.12.2001/1300)
Tutkintolautakunnan vakinaiset jäsenet määrää opetusministeriö. Kahden jäsenistä tulee olla kielenopetukseen perehtyneitä ja yhden oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. Opetusministeriö määrää vakinaisten jäsenten esityksestä apujäsenet, joiden tulee olla kielenopetukseen perehtyneitä tai oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita.
Vakinaiset jäsenet ja apujäsenet määrätään tehtävään enintään siihen saakka, kun he täyttävät 67 vuotta.
Kielitutkintoja ovat:
1) tutkinto, joka koskee suomen tai ruotsin kielen täydellistä hallitsemista,
2) tutkinto, joka koskee suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa,
3) tutkinto, joka koskee suomen tai ruotsin kielen suullista taitoa, ja
4) tutkinto, joka koskee kykyä ymmärtää suomen tai ruotsin kieltä.
Tutkinnon suorittamisesta annetaan todistus, josta määrätään tarkemmin tutkintolautakuntien johtosäännössä.
Tutkinto, joka koskee täydellistä suomen tai ruotsin kielen hallitsemista, on suoritettava tutkintolautakunnalle.
Muut 3 §:ssä mainitut tutkinnot suoritetaan lautakunnan vakinaiselle jäsenelle tai apujäsenelle. Jos tutkinto suoritetaan sellaista virkaa varten, johon kelpoisuusehtona on oikeustieteellinen tutkinto, se on suoritettava jäsenelle, jolla on oikeustieteen kandidaatin tutkinto.
Jos tutkittava ei tyydy lautakunnan jäsenen tai apujäsenen päätökseen, hänellä on oikeus suorittaa tutkinto lautakunnalle.
Tutkinnossa, joka koskee suomen tai ruotsin kielen täydellistä hallitsemista, tutkittavan on osoitettava, että hän osaa ilman apuneuvoja tätä kieltä samassa määrin kuin henkilö, joka on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut korkeakoulun kypsyysnäytteen tällä kielellä.
Lautakunta voi antaa todistuksen kielen täydellisestä hallitsemisesta tutkintoa toimeenpanematta henkilölle, joka hyväksyttävän selvityksen mukaan kirjallisessa toiminnassa tai aikaisemmassa virkatoiminnassa on osoittanut täydellisesti hallitsevansa kielen.
Tutkinnossa, joka koskee suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa, tutkittavan on osoitettava, että hän ymmärtää puhetta ja kirjoitusta tällä kielellä, osaa käyttää sitä suullisesti sekä pystyy sillä laatimaan asiakirjoja ja tekemään esityksiä. Hyväksytystä tutkinnosta annetaan arvosana hyvä tai tyydyttävä.
Tutkinnossa, joka koskee suomen tai ruotsin kielen suullista taitoa, tutkittavan on osoitettava, että hän ymmärtää puhetta ja kirjoitusta tällä kielellä ja osaa käyttää sitä suullisesti. Hyväksytystä tutkinnosta annetaan arvosana hyvä, tyydyttävä tai välttävä.
Jos tutkinto suoritetaan lautakunnan vakinaiselle jäsenelle, siitä voidaan antaa myös arvosana erinomainen.
Tutkinnossa, joka koskee kykyä ymmärtää suomen tai ruotsin kieltä, tutkittavan on osoitettava, että hän ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Hyväksytystä tutkinnosta annetaan arvosana hyvä tai tyydyttävä.
Lautakunta voi päättää 4 §:n 1 tai 3 momentissa tarkoitetun tutkinnon hyväksymisestä tai hylkäämisestä kaksijäsenisenä, jos jäsenet ovat päätöksestä yksimielisiä. Muutoin lautakunta on päätösvaltainen kolmijäsenisenä.
Käsiteltäessä lautakunnassa tutkinnon hyväksymistä tulee lautakunnassa aina olla läsnä kielenopetukseen perehtynyt jäsen ja, jos tutkittava on suorittanut oikeustieteellisen tutkinnon, myös oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut jäsen. Yhden läsnäolevista jäsenistä tulee aina olla vakinainen jäsen.
Lautakunta voi tarvittaessa kutsua asiantuntijaksi tutkittavan ammattialaan perehtyneen henkilön.
Valtion oppilaitoksen opettajan kielitaidon osoittamiseksi vaaditaan, jollei erikseen ole toisin säädetty, että hän on oppilaitoksen opetuskielellä suorittanut koulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun taikka että hän opettajankoulutusyksiköstä tai opettajanvalmistuslaitoksesta saadulla todistuksella on osoittanut täydellisesti hallitsevansa oppilaitoksen opetuskielen.
Tällainen todistus voidaan antaa myös sille, joka hyväksyttävän selvityksen mukaan aikaisemmalla toiminnallaan ja harjoittamillaan opinnoilla on osoittanut täydellisesti hallitsevansa kielen.
Milloin kelpoisuusehtona opettajan virkaan tai toimeen ei ole korkeakoulututkinto, ei 1 momentissa säädettyjä vaatimuksia sovelleta siinä kielessä, jolla henkilö on saanut koulusivistyksensä.
Tutkintolautakunnan antamaa todistusta suomen tai ruotsin kielen täydellisestä hallitsemisesta ei vaadita henkilöltä siinä kielessä, jolla hän on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa kypsyysnäytteen. (22.12.1994/1329)
Tällaista todistusta ei vaadita upseerin virkaan henkilöltä siinä kielessä, jolla hän on saanut koulusivistyksensä ja jota hän upseerin tutkintoonsa kuuluvan opinnäytteen perusteella hallitsee täydellisesti.
Todistusta suomen tai ruotsin kielen hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta ei vaadita siinä kielessä, jolla henkilö on
1) saanut koulusivistyksensä tai
2) suorittanut ylioppilastutkinnon, johon sisältyy hyväksytty arvosana tässä kielessä, taikka
3) suorittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen.
Todistusta suomen kielen tyydyttävästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta ei vaadita siltä, joka tässä kielessä on suorittanut korkeakoulun perustutkintoon sisältyvän sellaisen kielikokeen, joka osoittaa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa maan toisen kielen taitoa.
Todistusta suomen kielen hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta ei vaadita siltä, joka on suorittanut korkeakoulussa vähintään 35 opintoviikon opinnot tai vähintään arvosanan cum laude approbatur suomen kielessä, suomalaisessa filologiassa, suomen kielessä ja tyyliopissa, suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa tai itämerensuomalaisissa kielissä taikka joka on suorittanut 1 momentissa tarkoitetun kielikokeen vähintään arvosanalla hyvä.
Todistusta suomen kielen ymmärtämisestä ei vaadita siltä, joka 2 momentissa mainitussa oppiaineessa on suorittanut vähintään 15 opintoviikon opinnot tai vähintään arvosanan approbatur.
Todistusta ruotsin kielen tyydyttävästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta ei vaadita siltä, joka tässä kielessä on suorittanut korkeakoulun perustutkintoon sisältyvän sellaisen kielikokeen, joka osoittaa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa maan toisen kielen taitoa.
Todistusta ruotsin kielen hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta ei vaadita siltä, joka on suorittanut korkeakoulussa vähintään 35 opintoviikon opinnot tai vähintään arvosanan cum laude approbatur pohjoismaisessa filologiassa, pohjoismaisissa kielissä tai ruotsin kielessä taikka joka on suorittanut 1 momentissa tarkoitetun kielikokeen vähintään arvosanalla hyvä.
Todistusta ruotsin kielen ymmärtämisestä ei vaadita siltä, joka on 2 momentissa mainitussa oppiaineessa suorittanut vähintään 15 opintoviikon opinnot tai vähintään arvosanan approbatur.
Todistusta maan toisen kielen tyydyttävästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta ei vaadita siltä, joka tässä kielessä on suorittanut ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvät sellaiset kieliopinnot, jotka osoittavat valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa maan toisen kielen taitoa.
Todistusta maan toisen kielen hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta ei vaadita siltä, joka on siinä kielessä suorittanut 1 momentissa mainitut kieliopinnot vähintään arvosanalla hyvä.
Korkeakoulun perustutkinnosta annettavaan todistukseen on merkittävä koulusivistyksen ja kypsyysnäytteen kieli sekä kieli, jossa asianomainen on suorittanut maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavan kielikokeen.
Ammattikorkeakoulututkinnosta annettavaan todistukseen on merkittävä koulusivistyksen kieli sekä kieli, jossa asianomainen on suorittanut maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavat kieliopinnot. (22.12.1994/1329)
Upseerin tutkinnosta annettavaan todistukseen on merkittävä koulusivistyksen kieli sekä kieli, jolla opinnäyte on suoritettu. (22.12.1994/1329)
Henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on peruskoulusta, keskikoulusta tai muusta vastaavasta koulusta saamassaan päästötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä luetussa suomen kielessä tai ruotsin kielessä.
Sen, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin 1 momentissa tarkoitetulla koulusivistyskiellellään, katsotaan kuitenkin saaneen koulusivistyksensä myös sillä kielellä, jolla hän on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä.
Opetusministeriö vahvistaa tutkintolautakuntien vakinaisten jäsenten yhteisestä esityksestä tutkintolautakuntien johtosäännön. Siinä määrätään lautakuntien toiminnasta, tutkintojen toimeenpanosta sekä eri tutkintojen arvosteluperusteista ja tutkinnoista annettavista todistuksista. Lautakunnilla on oikeus antaa yksityiskohtaisempia ohjeita tutkintojen arvosteluperusteista.
Kielitutkintoon osallistumisesta perittävien maksujen suuruudesta säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annettavalla opetusministeriön asetuksella.
Tutkintolautakunnan vakinaisille jäsenille ja apujäsenille suoritetaan kielitutkintojen järjestämisestä opetushallituksen vahvistamien perusteiden mukaiset palkkiot. Muutoin palkkioihin sovelletaan valtion komiteoista annettuja säännöksiä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1987.
Tällä asetuksella kumotaan suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamiseksi suoritettavista tutkinnoista 29 päivänä joulukuuta 1922 annettu asetus (313/22) sekä lisäsäännöksiä suomen ja ruotsin kielen taidon toteamisesta sisältävä 28 päivänä huhtikuuta 1923 annettu asetus (113/23) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Niiden nojalla kielitaidosta annetut todistukset jäävät kuitenkin edelleen voimaan.
Tämän asetuksen 13 §:n 1 momentin ja 14 §:n 1 momentin säännökset koskevat myös sellaista korkeakoulun perustutkintoa, joka on suoritettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, jos korkeakoulun perustutkinnosta annettuun todistukseen on merkitty kieli, jossa asianomainen on suorittanut toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavan kielikokeen. Jos perustutkinnosta annettuun todistukseen on merkitty, että kielikoe on suoritettu vähintään arvosanalla hyvä, ei asianomaiselta ole vaadittava 13 §:n 2 momentissa ja 14 §:n 2 momentissa tarkoitettua todistusta.
Tämä asetus ei aiheuta muutoksia aikaisemmin määrättyjen vakinaisten jäsenten ja kielenopetukseen perehtyneiden ja lainoppineiden apujäsenten määräyksiin. Vakinainen jäsen tai apujäsen ei kuitenkaan voi toimia tehtävässään enää sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 67 vuotta.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
