Advanced Search

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä


Published: 1985-04-15
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645819/kauppa--ja-teollisuusministerin-pts-palavista-nesteist.html

Subscribe to a Global-Regulation Premium Membership Today!

Key Benefits:

Subscribe Now for only USD$40 per month.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä päätös on kumoutunut 5 ja 6 lukuja lukuun ottamatta 1.1.2013 alkaen. Ks. A 855/2012 52 § ja A 685/2015 54 §.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on palavista nesteistä 19 päivänä marraskuuta 1976 annetun asetuksen (921/76) 68 §:n nojalla päättänyt:

1 LUKU

Yleistä

1 §

Tämä päätös koskee palavista nesteistä annetussa asetuksessa (921/76) tarkoitettuja nesteitä ja kaasuja.

A palavista nesteistä 921/1976 on kumottu A:lla 682/1990. Ks. A vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999.

2 §

Tässä päätöksessä tarkoittaa:

1) jakeluasema sellaista paikkaa jakelulaitteineen, palavan nesteen säiliöineen ja mahdollisine rakennuksineen, jossa palavaa nestettä myydään tai luovutetaan pääasiassa moottoriajoneuvon tai -veneen polttoainesäiliöön;

2) liekinestin laitetta, joka estää liekin pääsyn säiliöön ilmaputken kautta;

3) lämmitin lämmönvaihdinta tai putkistoa, jolla palavan nesteen lämpötilaa nostetaan palavan nesteen viskositeetin pienentämiseksi tai sen reaktio-ominaisuuksien muuttamiseksi;

4) ruiskumaalaus palavan nesteen sumuttamista maalattavaan kohteeseen. Ruiskumaalaukseen katsotaan kuuluvan myös muun muassa ruiskuliimauksen ja -pinnoituksen, jos liima tai pinnoite on palavaa nestettä;

5) SFS-standardi Suomen Standardisoimislautakunnan vahvistamaa suomalaista standardia;

6) suoja-allas nestetiivistä allasta, johon säiliö sijoitetaan;

7) suojakammio rakennuksen ulkopuolelle rakennettua maanalaista tilaa, johon säiliö sijoitetaan;

8) suojaverkko säiliön ilmaputken suuaukkoon asennettua verkkoa, joka estää vieraiden esineiden pääsyn säiliöön;

9) suojavyöhyke valmistuslaitosta, teknillistä käyttölaitosta, säiliötä tai varastorakennusta ympäröivää aluetta, jonka tarkoituksena on suojella niitä sekä ympäristöä palonvaaralta;

10) säiliö palavan nesteen kiinteää säiliötä, irtosäiliötä, siirrettävää säiliötä, säiliökonttia tai kalliosäiliötä;

11) kiinteä säiliö kiinteäksi asennettua maanpäällistä tai maanalaista palavan nesteen säiliötä;

12) irtosäiliö siirrettävää tai kuljetettavaa palavan nesteen astiaa, pulloa, tynnyriä tai muuta pakkausta, jonka tilavuus on enintään 450 l;

13) siirrettävä säiliö siirrettävää palavan nesteen säiliötä, jonka tilavuus on enemmän kuin 450 l; (13.11.1998/847)

14) säiliökontti kuljetettavaa palavan nesteen säiliötä, jonka tilavuus on enemmän kuin 450 l; (13.11.1998/847)

15) kalliosäiliö kallioon louhittua säiliötä, jonka pohja, seinämät ja katto ovat kalliota tai betonia;

16) maanalainen säiliö säiliötä, jonka ulkopinta kokonaisuudessaan hoitokuilun kohtaa lukuunottamatta on suoraan kosketuksessa maahan;

17) maanpäällinen säiliö maan pinnalla, huonetilassa tai suojakammiossa olevaa säiliötä;

18) vallitila säiliön tai säiliöryhmän ympärillä olevan vallin tai muun esteen sisäpuolelle jäävää tilaa;

19) varasto palavan nesteen varastointiin tarkoitettua saman haltijan hallussa olevaa yhtenäistä tai sellaiseksi katsottavaa aluetta, rakennusta tai rakennuksen osaa. Varastoon kuuluviksi luetaan siinä olevat säiliöt, varastorakennukset, putkistot ja käsittelylaitteet;

20) varastohuone rakennuksen osaa tai huonetta, jota käytetään palavan nesteen varastointiin tai käsittelyyn; sekä

21) varastorakennus rakennusta, jota käytetään palavan nesteen varastointiin tai käsittelyyn.

22) tarkastuslaitos turvatekniikan keskuksen hyväksymää tarkastuslaitosta. (13.11.1998/847)

3 §

1 momentti on kumottu P:llä 24.10.1995/1198.

Palavien nesteiden varastoinnissa ja siihen liittyvän viemäröinnin rakentamisessa tulee lisäksi ottaa huomioon, mitä muualla on säädetty ja määrätty.

2 LUKU

Valmistus ja teknillinen käyttö

Valmistuslaitoksen ja teknillisen käyttölaitoksen sijoitus, rakenne ja varustelu
4 §

Palavan nesteen valmistuslaitoksen tai teknillisen käyttölaitoksen, jonka vuorokautinen valmistusmäärä tai teknillisen käytön määrä on enemmän kuin 1,5 m3 tai laitteistossa olevan palavan nesteen määrä on enemmän kuin 1,5 m3, sijoituksen, rakenteen ja varustelun suhteen on noudatettava tätä päätöstä ja standardissa SFS 3353 määriteltyä tasoa. (24.10.1995/1198)

Palavien nesteytettyjen kaasujen käsittelyyn ja varastointiin käytettävien laitteistojen teknillisen rakenteen ja suojaetäisyyksien osalta tulee noudattaa nestekaasuasetuksen soveltamisesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (317/79) määräyksiä, ellei aineominaisuuksista muuta johdu.

5 §

Valmistuslaitoksessa ja teknillisessä käyttölaitoksessa on vältettävä tarpeetonta palokuormaa. Laitteistoon liittyvät palavan nesteen varastosäiliöt on, mikäli mahdollista sijoitettava rakennuksen ulkopuolelle.

Jos rakennukseen sijoitetussa prosessilaitteistossa käsitellään I luokan palavaa nestettä, rakennus tulee suunnitella siten, että mahdollisen räjähdyksen sattuessa syntyvä paineaalto aiheuttaa mahdollisimman vähäistä vahinkoa.

6 §

Valmistuslaitoksen ja teknillisen käyttölaitoksen palavan nesteen valmistukseen tai käsittelyyn käytettävä laitteisto tulee varustaa mittaus- ja valvontalaitteilla siten, että turvallisen käytön kannalta oleelliset fysikaaliset ja kemialliset tekijät voidaan mitata.

7 §

Valmistuslaitoksen ja teknillisen käyttölaitoksen säiliöistä ja laitteista tulevat poistokaasut ja -höyryt tulee polttaa turvallisella tavalla tai ottaa talteen taikka ne tulee johtaa ulos sellaiseen paikkaan, ettei niistä ole vaaraa tai haittaa.

Jos palavan nesteen valmistus- tai teknillisessä käyttölaitoksessa tapahtuvan reaktio- tai käyttöhäiriön seurauksena voi olla merkittävä onnettomuusvaara, laitos tulee varustaa tarkoituksenmukaisilla suojausjärjestelmillä.

8 §

Valmistuslaitoksen ja teknillisen käyttölaitoksen sijaitessa rakennuksessa on tämän päätöksen lisäksi noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelmassa rakenteellisesta paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä. Laitoksen seinien ja katon sisäpintojen tulee kuitenkin olla syttymisherkkyydeltään luokkaa 1 ja palonlevittämisominaisuuksiltaan luokkaa I.

Mitä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on teollisuus- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta annetuissa ohjeissa sanottu palovaarallisuusluokittelusta palavien nesteiden käsittelyn ja varastoinnin osalta, koskee myös palavan nesteen valmistusta ja teknillistä käyttöä.

9 §

Huonetila, jossa valmistetaan tai teknillisesti käytetään palavaa nestettä, on varustettava ilmanvaihdolla. Ilmanvaihtoa suunniteltaessa oletetaan palavien nesteiden höyryjen olevan ilmaa raskaampia.

Ilmanvaihtoa järjestettäessä on otettava huomioon seuraavaa:

1) Ilmanvaihdon tulee olla niin suunniteltu, että mahdollisesti muodostuvan palavan nesteen höyryn pitoisuus ilmassa on enintään 20 prosenttia alemmasta syttymisrajasta.

2) Jos painovoimaan perustuvalla ilmanvaihdolla ei voida estää syttyvien höyryn ja ilman seoksien muodostumista huonetilan alaosaan, on käytettävä koneellista ilmanvaihtoa.

3) Ilmanvaihtomäärän tulee olla koneellista ilmanvaihtoa käytettäessä vähintään 15 m3/h lattiapinnan neliömetriä kohti, kun käsitellään I tai II luokan palavaa nestettä, ja vähintään 8 m3/h lattiapinnan neliömetriä kohti, kun käsitellään III luokan palavaa nestettä, kuitenkin vastaavasti vähintään 6 tai 3 kertaa huoneen tilavuus tunnissa.

4) Edellä 3 kohdassa määrättyjä ilmanvaihtomääriä voidaan pienentää valvontaviranomaisen hyväksymällä määrällä, jos palavan nesteen höyryjen leviäminen huonetilaan on estetty koteloinnin ja paikallispoiston avulla tai jos palavan nesteen valmistukseen taikka käsittelyyn käytetty tila on valvottu kaasunilmaisimilla, jotka tarvittaessa käynnistävät tilan normaalin ilmanvaihdon.

5) Jos huonetilan korkeus on yli 3 m, ilmanvaihtoa määritettäessä katsotaan huoneen korkeudeksi 3 m. Jos palavan nesteen avoin käsittely tapahtuu korkeammalla kuin 1,5 m lattiasta, huonekorkeutena pidetään ylimmän avoimen käsittelypaikan korkeutta lattiasta lisättynä 1,5 m, kuitenkin enintään todellista huonekorkeutta.

Palavaa I luokan nestettä ei saa käsitellä rakennuksen osassa, jonka alapuolella on tiloja, joihin palavan nesteen höyry voi laskeutua tai kulkeutua ja joissa ei ole ilmanvaihtoa.

Työpaikan ilman haitallisista pitoisuuksista on säädetty erikseen.

10 §

Valmistuslaitoksen ja teknillisen käyttölaitoksen koneet ja laitteet on sijoitettava siten, että niihin päästään esteettä käsiksi ja että käyttö- ja huoltotoimenpiteet voidaan turvallisesti suorittaa ja että toimenpiteitä varten on riittävästi tilaa. Sijoitus on lisäksi valittava niin, että koneet ja laitteet eivät haittaa tilasta poistumista.

11 §

Valmistuksessa ja teknillisessä käytössä tarvittavat raaka-aineet, puolivalmisteet ja valmiit tuotteet, joita palavista nesteistä annetut säädökset koskevat, on varastoitava 4 luvussa annettujen määräysten mukaisesti.

Maalaus
12 §

Kun palavaa nestettä käytetään maalaukseen, liimaukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan on huolehdittava, että käytettyjen tilojen ilmanvaihto on riittävä ja että tiloissa ei käsitellä avotulta eikä kipinöintiä tai muuta syttymisvaaraa aiheuttavia laitteita.

Kun ruisku- tai kastomaalausta taikka koneellista tela- tai valutusmaalausta toistuvasti suoritetaan tarkoitukseen varatussa huonetilassa tai sen osassa, on noudatettava mitä 8–11 §:ssä on määrätty.

Jos toistuvassa maalaustoiminnassa palavan nesteen käyttömäärät edellyttävät perustamislupaa tai ilmoitusmenettelyä, on maalauspaikan ja -toiminnan suhteen noudatettava standardissa SFS 3358 määriteltyä tasoa. (24.10.1995/1198)

3 LUKU

Käsittely

13 §

Kun palavaa nestettä toistuvasti käsitellään avoimessa tilassa tarkoitukseen varatussa huoneessa, on noudatettava, mitä 8–11 §:ssä on määrätty. Jos palavan nesteen käsittely tapahtuu laitteistossa, jossa ei ole avoimia nestepintoja, ilmanvaihto saa kuitenkin olla puolta pienempi. Ilmanvaihtovaatimus ei koske huonetilaa, jossa palavaa nestettä siirretään putkistossa.

Jakeluasema
14 § (9.6.1998/415)

14 § on kumottu P:llä 9.6.1998/415.

Käsittely satamassa
15 § (24.10.1995/1198)

Satama-alueella olevien palavan nesteen putkistojen ja muiden lastaus- ja purkamislaitteiden, 14 §:ssä mainittuun jakeluasemaan kuuluvia laitteita lukuun ottamatta, sekä satama-alueella palavan nesteen varastoinnin yhteydessä tapahtuvan käsittelyn osalta on noudatettava standardeissa SFS 3355 ja 3356 määriteltyä tasoa.

4 LUKU

Varastointi

16 §

Tämän luvun määräykset koskevat vain sellaista varastoa, jolle on haettava perustamislupa tai josta on tehtävä ilmoitus viranomaiselle. (24.10.1995/1198)

Tämän luvun 22–35 §:n määräykset koskevat vain sellaista varastoa, jossa säiliöiden yhteistilavuus on vähemmän kuin 200 m3.

Jos palavaa nestettä varastoidaan 200 m3 tai enemmän, palavien nesteiden säiliöiden ja käsittelypaikkojen sijainnin, rakenteen ja varustelun tulee vastata standardissa SFS 3350 määriteltyä tasoa. (24.10.1995/1198)

Asetyleenin varastoinnissa tulee noudattaa lisäksi standardissa SFS 3359 määriteltyä tasoa. (24.10.1995/1198)

17 §

Varaston sijoituksessa on otettava huomioon sijoitusalueen ja ympäristön maan käyttöä ja rakentamista koskevat säännökset ja määräykset, samoin kuin lähialueella olevat teollisuuslaitokset, rakennukset, varastot ja liikenneväylät sekä muut seikat, jotka voivat vaikuttaa palavien nesteiden varastointiin.

Varastorakennus ja varastohuone
18 §

Varastorakennuksen ja varastohuoneen rakenteissa on noudatettava mitä 8 §:ssä on määrätty valmistuslaitoksen ja teknillisen käyttölaitoksen rakenteesta.

Varastoitaessa I ja II luokan palavia nesteitä suljetuissa säiliöissä, varustetaan huonetila ilmanvaihdolla, jonka suuruus on vähintään yksi kerta huoneen tilavuus tunnissa.

Varastohuonetta tai myymälää, jossa varastoidaan palavaa nestettä, ei saa sijoittaa porraskäytävän alapuolelle samassa paloteknillisessä osastossa porrashuoneen kanssa.

19 §

Palavan nesteen varastointiin tarkoitetussa huonetilassa ei saa olla palavien nesteiden ja niiden käsittelylaitteiden ja varastohyllyjen lisäksi syttyviä eikä palon leviämistä edistäviä aineita, tarvikkeita tai laitteita. Palavat nesteet on varastoitava erikseen niille varatuille paikoille.

Palavan nesteen varastoinnissa on lisäksi otettava huomioon seuraavaa:

1) Ilman kanssa kosketuksiin joutuessaan itsestään syttyvää palavaa nestettä ja muuta palavaa nestettä ei saa samanaikaisesti varastoida varastorakennuksen samassa paloteknillisessä osastossa.

2) Kussakin varastorakennuksen paloteknillisessä osastossa saa varastoida säiliökonteissa ja irtosäiliöissä olevia palavia nesteitä yhteensä enintään 200 m3.

3) Samassa paloteknillisessä osastossa palavan nesteen kanssa ei saa varastoida väkeviä happoja, kalsiumkarbidia, peroksideja, räjähdystarvikkeita eikä muita sellaisia aineita, jotka voivat itsesytytyksen tai tulipalon sattuessa aiheuttaa erityistä vaaraa.

Mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, ei kuitenkaan koske suurvarastoja, joissa tuotannon tai käsittelyn takia tarvitaan laajoja pinta-aloja ja suurta korkeutta ja joissa varastointijärjestely on valvontaviranomaisen erikseen hyväksymä.

Mitä edellä 1 momentissa ja 2 momentin 1 ja 3 kohdissa on määrätty, ei koske apteekkien ja laboratorioiden varastoja, joissa varastoidaan palavaa nestettä sisältäviä lääkeaineita tai kemikaaleja. Niiden varastoinnissa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja on estettävä asiaankuulumattomien henkilöiden pääsy käsittelemään niitä.

20 §

Palavaa nestettä sisältävien irtosäiliöiden varastointiin tarkoitettu huonetila tulee varustaa kynnyksellä, suoja-altaalla tai muutoin rakentaa siten, ettei säiliöistä mahdollisesti vuotava neste pääse muihin tiloihin tai maaperään. Rakenteen tulee voida kerätä vähintään suurimman huonetilassa varastoitavan irtosäiliön tilavuutta vastaava määrä nestettä.

I ja II luokan palavien nesteiden säiliökontteja tai irtosäiliöitä, joiden tilavuus on suurempi kuin 0,25 m3, ei saa varastoida toistensa päälle, ellei niitä ole erityisesti rakennettu tai pakattu päällekkäin varastoitaviksi.

Mitä 22 ja 23 §:ssä on määrätty kiinteän säiliön sijoittamisesta rakennukseen, koskee myös säiliökontin ja siirrettävän säiliön sijoittamista rakennukseen.

21 §

Myymälähuoneessa saa pitää palavaa nestettä myyntiä varten ja näytteeksi enintään 20 l suuruisissa suljetuissa myyntipakkauksissa enintään sellaisen määrän, jonka hallussapitoon ei tarvita perustamislupaa.

Palopäällikkö voi määrätä myymälässä pidettävien muiden tuotteiden aiheuttaman palokuorman johdosta, että myymälähuoneessa saa pitää palavia nesteitä vähemmän kuin 1 momentissa on määrätty.

Maanpäällisen kiinteän säiliön sijoitus rakennuksessa ja suojakammiossa
22 §

Kiinteä säiliö on sijoitettava siten, että se voidaan helposti tarkastaa ja huoltaa.

Kiinteän säiliön sijoituksessa erilliseen huoneeseen tai suojakammioon tulee ottaa huomioon lisäksi seuraavaa:

1) Säiliön kulkuaukon kannen tai ylimmän pinnan etäisyyden katosta tulee olla vähintään 0,5 m.

2) Säiliön seinämien etäisyyden sijoituspaikan kahdesta lähimmästä seinästä tulee olla vähintään 0,1 m sekä etäisyyden niiden vastaisista seinistä vähintään 0,5 m.

3) Jos samassa huonetilassa olevan säiliöryhmän yhteistilavuus ylittää 10 m3, säiliöiden keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 0,5 m.

Jos säiliö on eristetty tai tuettu ulkopuolisin jäykistein, lasketaan etäisyys eristeen tai tuen ulkopinnasta.

Jos säiliö tai säiliöt on asennettu sellaiseen tilaan, jonka seinä- tai kattorakenteita voidaan tarkastusta varten helposti purkaa kantavia rakenteita rikkomatta, tai jos säiliö on valmistettu palavan nesteen ja siinä mahdollisesti esiintyvien epäpuhtauksien syövyttävää vaikutusta erityisesti kestävästä rakenneaineesta, saa edellä 2 momentissa mainitut etäisyydet alittaa.

23 §

Rakennuksen sisällä oleva kiinteä säiliö tai säiliöt on sijoitettava 29 §:n mukaiseen suoja-altaaseen. Suoja-altaan vapaan tilavuuden tulee olla vähintään 1/5 suurimman suoja-altaassa olevan säiliön tilavuudesta.

Maanpäällisen kiinteän säiliön sijoitus ulkona
24 §

Maanpäällisen ulkona olevan kiinteän säiliön tai säiliöryhmän etäisyyden toisen rajasta, yleisestä liikenneväylästä sekä rakennuksesta tulee olla seuraavan taulukon mukainen:

Säiliön tilavuus tai Palavan Lyhin
säiliöiden yhteistilavuus nesteen etäisyys
m3 luokka m
V < 3 I ja II 1
3 ≤ V < 15 I ja II 3
15 ≤ V < 200 I ja II 5
V < 15 III 1
15 ≤ V < 200 III 3

Tilavuudeltaan enintään 3 m3 suuruisen palavan nesteen varastosäiliön etäisyys omasta rakennuksesta saa olla kuitenkin 0,1 m, mikäli säiliön puoleinen rakennuksen seinä on tehty vähintään rakenteellisesta paloturvallisuudesta annetuissa määräyksissä tarkoitetuista B-30 luokan rakennusosista, eikä seinässä ole ovea tai muuta aukkoa 3 m lähempänä.

Palavan nesteen säiliön etäisyyden kiinteästä happisäiliöstä tulee olla vähintään 5 m.

Jos säiliöryhmän yhteistilavuus ylittää 10 m3, säiliöiden keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 1 m.

25 §

Palavaa I tai II luokan nestettä sisältävä maanpäällinen säiliö tai säiliöt on sijoitettava vallitilaan, jos säiliön tilavuus tai säiliöiden yhteistilavuus on 15 m3 tai enemmän. Sama koskee myös kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevia säiliöitä, jos säiliön tilavuus tai säiliöiden yhteistilavuus on 5 m3 tai enemmän.

Vallitilan tilavuuden tulee olla vähintään niin suuri, että suurimmasta vallitilassa olevasta I tai II luokan palavan nesteen säiliöstä mahdollisesti vuotava neste jää vallin sisäpuolelle.

Alle 100 m3 lieriömäisen metallista valmistetun säiliön vallitila voidaan korvata 29 §:n mukaisella suoja-altaalla. (24.10.1995/1198)

Samassa vallitilassa palavan nesteen kanssa ei saa varastoida samanaikaisesti väkeviä happoja eikä aineita, jotka voivat aiheuttaa itsesytytyksen tai tulipalon sattuessa erityistä vaaraa.

26 §

Palavaa III luokan nestettä sisältävä maanpäällinen säiliö tai säiliöt on sijoitettava vallitilaan, jos säiliön tilavuus tai säiliöiden yhteistilavuus on 30 m3 tai enemmän. Sama koskee myös kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevia säiliöitä, jos säiliön tilavuus tai säiliöiden yhteistilavuus on 10 m3 tai enemmän.

Vallitilan vapaan tilavuuden tulee olla vähintään 1/5 suurimman vallitilassa olevan III luokan palavan nesteen säiliön tilavuudesta.

Alle 100 m3 lieriömäisen metallista valmistetun säiliön vallitila voidaan korvata 29 §:n mukaisella suoja-altaalla. (24.10.1995/1198)

27 §

Vallin etäisyyden säiliöstä tulee olla vähintään 1 m. Valli on tehtävä vähintään A-120 luokan rakennusosista tai vettä läpäisemättömäksi tiivistetyistä maa-aineksista. Vallin ja vallitilan pohjan saa päällystää asfaltilla. Jos vallin läpi kulkee putkia, niin putken ja vallin liitoskohdan tulee olla palorasitusta kestävä ja nestetiivis. Vallitila on yhdistettävä öljynerottimeen ja varustettava sadeveden poistoa varten avattavalla sulkulaitteella, joka on pidettävä suljettuna muulloin kuin sadevettä poistettaessa.

Suojakammio ja siihen sijoitettavat säiliöt
28 §

Suojakammioon sijoitettava alle 100 m3 lieriömäinen metallista valmistettu säiliö tulee suojata ulkopuolista korroosiota vastaan standardin SFS 4596 rasitusluokan M3 mukaisesti tai vastaavalla tavalla. Suojakammio on rakennettava vesitiiviiksi ja sen tulee kestää ympäröivän maan, pohjaveden sekä mahdollisen liikenteen aiheuttamat kuormitukset. Suojakammio on varustettava tuuletusputkella, jonka nimellissuuruus on vähintään DN 80, ja vähintään 600 mm x 600 mm kokoisella kulkuaukolla. (24.10.1995/1198)

Säiliön sijoituksessa suojakammioon on noudatettava mitä 22 §:ssä on määrätty.

Suojakammion pohja on tehtävä siten viettäväksi, että säiliöstä mahdollisesti vuotava neste kerääntyy tarkkailusyvennykseen. Tarkkailusyvennys on sijoitettava siten, että se on nähtävissä kulkuaukosta tai erillisestä tarkastusaukosta.

Jos suojakammio täytetään kiinteällä väliaineella, siihen saa sijoittaa vain maanalaiseksi tarkoitetun säiliön.

Suoja-altaan rakenne
29 §

Suoja-altaan rakenteen tulee olla tiivis ja ympäristön vaikutusta kestävä. Suoja-allas voidaan rakentaa erillisenä altaana tai muodostamalla rakennuksessa olevan säiliötilan alaosasta tiivis allas. Suoja-allas katsotaan tiiviiksi, jos rakenneaineena on käytetty vesitiivistä tai pinnoittamalla tiivistettyä teräsbetonia taikka korroosiosuojattua terästä tai vastaavaa ainetta. Rakennuksessa olevan säiliötilan alaosa voidaan tiivistää myös siihen kiinnitettävällä muovimatolla, jonka saumat hitsataan tiiviiksi.

Suoja-allas on rakennettava siten, että sen pohjalle mahdollisesti vuotanut neste voidaan havaita. Suoja-altaan ja säiliön seinämien välisen etäisyyden tulee olla niin suuri, ettei säiliöstä mahdollisesti vuotava neste pääse suoja-altaan ulkopuolelle. Jos suoja-altaaseen voi kertyä sadevettä, se tulee varustaa vesitysyhteellä.

Maanalainen suoja-allas tulee varustaa öljynerottimeen yhdistetyllä viemäröinnillä.

Maanalaisen säiliön sijoitus
30 §

Maanalainen säiliö on sijoitettava kantavalle ja painumattomalle alustalle ja ympäröitävä vähintään 0,25 m paksuisella tiiviisti sullotulla kivettömällä hiekka- tai sorakerroksella. Säiliö on peitettävä hoitokuilua lukuunottamatta vähintään 0,6 m paksuisella maakerroksella.

Hoitokuilun rakenteet on eristettävä säiliön pinnoitteesta siten, ettei pinnoite pääse vahingoittumaan.

Jos säiliö saattaa joutua raskaan liikenteen aiheuttaman kuormituksen alaiseksi, säiliön päällä tulee olla vähintään 1 m paksuinen maakerros. Hoitokuilu on tällöin rakennettava siten, ettei hoitokuilun kanteen kohdistuva kuormitus pääse suoraan vaikuttamaan säiliön vaippaan. Lujitemuovista valmistetun säiliön yläpuolelle on lisäksi asennettava kantava teräsbetonilaatta tai vastaava rakenne, joka estää liikenteen aiheuttaman kuormituksen kohdistumisen säiliöön.

Säiliön peittämiseen käytettävän maakerroksen saa korvata betoni- tai asfalttipäällysteellä ja täytteellä, jolloin kerroksen lämmöneristys- ja kantokyvyn tule olla vähintään sama kuin vastaavalla maakerroksella.

31 §

Maanalainen säiliö on sijoitettava ja suojattava siten, ettei routiminen vaurioita säiliötä ja siihen liitettyä putkistoa.

Jos on ilmeistä, että säiliön sijaintipaikkaan voi tunkeutua pohjavettä, tai jos säiliö sijaitsee alueella, jossa on olemassa tulvan vaara, säiliö on ankkuroitava riittävästi tai kuormitettava tyhjän säiliön kohoamisen estämiseksi pohjaveden arvioidun ylimmän mahdollisen korkeuden mukaan. Säiliön ankkurointi ei saa vahingoittaa säiliön pinnoitetta.

32 §

Maanalaisen säiliön vaakasuoraan mitatun etäisyyden toisesta säiliöstä, rakennuksen perustasta ja toisen rajasta tulee olla vähintään 0,6 m. Etäisyyden säiliöön kuulumattomiin maanalaisiin johtoihin, kuten vesi-, viemäri- ja sähköjohtoihin, salaojaputkia lukuunottamatta, tulee olla vähintään 2 m.

Maanalaista säiliötä ei saa sijoittaa rakennuksen alle.

33 §

Kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla olevat maanalaiset poltto- ja dieselöljysäiliöt tulee tarkastaa määräajoin siten kuin maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/83) on määrätty.

Irtosäiliön, siirrettävän säiliön ja säiliökontin sijoitus ulkona
34 §

Irtosäiliön, siirrettävän säiliön ja säiliökontin etäisyydestä toisen rajaan, yleiseen liikenneväylään ja rakennukseen on voimassa, mitä 24 §:n 1 ja 2 momentissa on määrätty maanpäällisten kiinteiden säiliöiden etäisyyksistä.

35 §

Irtosäiliöt, siirrettävät säiliöt tai säiliökontit on sijoitettava ryhmiin siten, että säiliöiden yhteistilavuus on ryhmää kohden enintään seuraava:

Palavan nesteen luokka Säiliöiden
yhteistilavuus m3
I 15
II 50
III 100

Ryhmien etäisyyden toisistaan tulee olla vähintään 1,5 m.

Jos samassa ryhmässä varastoidaan kahteen tai useampaan palavan nesteen luokkaan kuuluvia nesteitä, ryhmään sovellettava palavan nesteen luokka määräytyy siinä olevan leimahduspisteeltään alimman palavan nesteen luokan mukaan.

Varasto, jonka säiliöiden yhteistilavuus on yli 15 m3, on ympäröitävä vallilla, jonka korkeus on vähintään 0,15 m. Vallitila on varustettava sadevedenpoistolaitteilla.

Palavan nesteen varastointi satamassa
36 §

Varastoitaessa palavaa nestettä satamassa on noudatettava, mitä varastoinnista ja käsittelystä on määrätty. Satamaviranomaisten on varattava satamasta paikka, johon irtosäiliöt, siirrettävät säiliöt ja säiliökontit voidaan varastoida lastauksen tai purkauksen ja kuljetuksen väliseksi ajaksi.

Kaivoksessa tai väestönsuojassa oleva säiliö
37 § (24.10.1995/1198)

Kaivoksessa sijaitsevan säiliön ja sen varusteiden, laitteiden ja putkistojen asennukselle ja sijoitukselle on saatava turvatekniikan keskuksen hyväksyminen.

38 §

Väestönsuojassa sijaitsevan säiliön varusteista ja sijoituksesta on sisäasiainministeriö määrännyt erikseen.

5 LUKU

Säiliöt

39 §

Tämän luvun määräykset eivät koske kalliosäiliöitä. Kalliosäiliön tulee kuitenkin rakenteeltaan olla varaston perustamislupaa myönnettäessä hyväksyttyjen asiakirjojen mukainen.

Tämän luvun 41–52 §:n määräyksiä ei sovelleta irtosäiliöihin. Irtosäiliön tulee olla vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen määräysten mukainen.

40 §

Säiliön varusteineen tulee olla rakenteeltaan tiivis ja palavan nesteen syövyttävää vaikutusta kestävä.

Rakennemääräykset
41 §

Säiliöiden, joiden tilavuus on vähintään 1,5 m3, tulee vastata seuraavissa standardeissa määritettyä tasoa: (24.10.1995/1198)

1) teräksinen maanpäällinen lieriömäinen makaava säiliö: SFS 2733;

2) teräksinen maanpäällinen lieriömäinen pystysäiliö: SFS 2734;

3) teräksinen maanpäällinen suorakulmainen säiliö: SFS 2735;

4) teräksinen maanalainen lieriömäinen makaava säiliö: SFS 2736;

5) teräksinen maanpäällinen ympyräpohjainen ja suoraseinäinen säiliö, jonka tilavuus on enintään 500 m3: SFS 2737;

6) teräksinen maanpäällinen ympyräpohjainen ja suoraseinäinen säiliö, jonka tilavuus on yli 500 m3: SFS 2740;

7) maanalainen muovinen palavien nesteiden säiliö: SFS 2770; sekä

8) lujitemuoviset varastosäiliöt sisätiloissa: SFS 3915.

Säiliön valmistajan tai maahantuojan on haettava 1 momentin 7 ja 8 kohdassa tarkoitetuille muovisille säiliöille lisäksi tarkastuslaitoksen hyväksyminen. (13.11.1998/847)

Säiliölle, jota ei valmisteta edellä mainittujen standardien mukaisesti, valmistajan tai maahantuojan on haettava säiliön rakenteen hyväksyminen tarkastuslaitokselta. (13.11.1998/847)

Hyväksymistä varten on säiliön rakenneselostus ja siihen liittyvät piirustukset, mahdolliset lujuuslaskut ja muut selvitykset toimitettava tarkastuslaitokselle. (13.11.1998/847)

Hyväksyttäessä säiliö vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen (660/1997) mukaisena suurpakkauksena tai säiliökonttina, säiliölle ei vaadita erillistä tarkastuslaitoksen hyväksyntää. (13.11.1998/847)

42 § (24.10.1995/1198)

Edellä 41 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun säiliön perustus on tehtävä standardia SFS 2679 vastaavan tason mukaisesti.

43 § (24.10.1995/1198)

Jos säiliössä varastoidaan sellaista palavaa nestettä, josta aiheutuu korroosiota, säiliön tulee olla sisäpuolelta asianmukaisesti pinnoitettu.

44 §

Tilavuudeltaan alle 1,5 m3 suuruisen säiliön rakenneaineena tulee käyttää teräs- tai alumiinilevyä tai muuta riittävän kestävää ainetta. Teräksen tulee vastata vähintään laatua Fe 360B FN SFS-EN 10025 ja alumiinilevyn laatua AlMg3 H14 SFS 2588 tai AlMg2,5 H14 SFS 2587. (21.7.1993/712)

Teräslevystä valmistetun kiinteän säiliön seinämän paksuuden tulee olla vähintään seuraava:

Säiliön tilavuus Seinämän paksuus
m3 mm
V < 0,45 2
0,45 ≤ V < 1,5 3

Alumiinilevystä valmistetun säiliön, jonka tilavuus on enemmän kuin 450 l, seinämän paksuuden tulee olla vähintään 4 mm. Suorakulmaisen säiliön vaippa- ja kattolevyt on riittävän lujuuden saavuttamiseksi tarvittaessa vahvistettava vetotangoilla ja/tai jäykistimillä soveltaen standardissa SFS 2735 määriteltyä tasoa. Säiliön hitsaukseen käytettävien lisäaineiden tulee olla paineastiain suunnittelusta ja valmistuksesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (391/84) 12 §:n mukaisia. Säiliön pituus- ja poikittaishitsien osalta on noudatettava standardissa SFS 2229 määriteltyä tasoa poikittaisliitoksia koskevien muotoilusuositusten osalta. (24.10.1995/1198)

Muusta aineesta kuin 1 momentin mukaisesta teräksestä tai alumiinista valmistetun säiliön rakenteelle tulee säiliön valmistajan tai maahantuojan hakea tarkastuslaitoksen hyväksyminen. (13.11.1998/847)

Hyväksyttäessä teräksinen säiliö 41 §:ssä mainitun liikenneministeriön päätöksen mukaisena suurpakkauksena, säiliölle ei vaadita erillistä tarkastuslaitoksen hyväksyntää. (13.11.1998/847)

45 §

Palavan nesteen kuljettamiseen hyväksytty säiliökontti saadaan liittää palavan nesteen valmistuslaitoksen, teknillisen käyttölaitoksen tai varaston putkistoon tyhjennystä varten. Tällaista säiliötä ei kuitenkaan saa edellä mainitussa tapauksessa laitteistoon liitettynä täyttää eikä käyttää kiinteäksi asennettuna säiliönä, ellei se täytä myös edellä tällaisille säiliöille asetettuja rakennevaatimuksia.

Säiliön rakennetarkastus
46-48 §

46-48 § on kumottu KTMp:llä 21.7.1993/712.

Säiliön perustuksen katselmus ja säiliön rakennusaikainen tarkastus
49 §

Teräksisen maanpäällisen ympyräpohjaisen ja suoraseinäisen säiliön, jonka tilavuus on 1 000 m3 tai enemmän, perustukselle on suoritettava rakennusaikainen katselmus ennen kuin säiliön asennustyön saa aloittaa. Katselmuksen suorittaa rakennusvalvontaviranomainen.

Katselmuksesta on laadittava pöytäkirja tai tehtävä merkintä rakennuslupa-asiakirjoihin. Pöytäkirjasta tai asiakirjamerkinnästä tulee selvitä perustuksen rakentaja ja rakennustyön valvoja.

50 § (21.7.1993/712)

50 § on kumottu KTMp:llä 21.7.1993/712.

Säiliön paine- ja tiiviyskoe
51 § (21.7.1993/712)

51 § on kumottu KTMp:llä 21.7.1993/712.

Säiliöön tehtävät merkinnät
52 §

Säiliöön, jonka tilavuus on enemmän kuin 450 l, on hitsaamalla, niittaamalla tai muulla pysyvällä tavalla kiinnitettävä helposti havaittava ja kestävä metallikilpi, josta ilmenee:

1) valmistajan nimi;

2) valmistusnumero;

3) valmistusvuosi;

4) koepaine (bar);

5) standardin tai hyväksymispäätöksen numero; ja

6) nimellistilavuus (m3).

Hyväksyttäessä säiliö 41 §:ssä mainitun liikenneministeriön päätöksen mukaisena suurpakkauksena tai säiliökonttina, säiliön kilvessä tulee lisäksi olla edellä mainitussa liikenneministeriön päätöksessä edellytetyt tiedot. (13.11.1998/847)

53 § (21.7.1993/712)

53 § on kumottu KTMp:llä 21.7.1993/712.

6 LUKU

Kiinteän säiliön varusteet

Ilmaputki
54 §

Kiinteä ja siirrettävä säiliö on varustettava ulkoilmaan päättyvällä ilmaputkella. Ilmaputki on liitettävä säiliöön sen ylimmän täyttörajan yläpuolelle. Ilmaputken tulee olla mahdollisimman lyhyt ja siten asennettu, ettei nestettä pääse kerääntymään ilmaputkeen ja ettei sen suuaukko jää lumen peittoon.

Varastoitaessa I tai II luokan palavaa nestettä kiinteässä säiliössä tulee ilmaputken suuaukon sijaita vähintään 2,5 metrin korkeudella maanpinnasta siten, että ilmaputkesta purkautuvat palavan nesteen höyryt hajaantuvat mahdollisimman turvallisesti.

Avoimen ilmaputken suuaukko on varustettava suojaverkolla, ellei jäljempänä ole määrätty käytettäväksi ilmaputken suuaukossa yli- ja alipaineventtiiliä tai liekinestintä. Suojaverkon tulee olla ruostumaton tai korroosiosuojattu metalliverkko, jossa on 2–4 ruutua neliösenttimetrillä ja jonka langanpaksuus on vähintään 0,6 mm. Suojaverkon vapaa-aukon tulee olla vähintään yhtä suuri kuin vaadittavan ilmaputken nimellissuuruutta vastaavan poikkileikkauksen pinta-ala.

Ilmaputken suuaukko on suojattava siten, ettei putkeen pääse sadevettä eikä vieraita esineitä.

Metallilankaverkon, jossa langan paksuus on vähintään 0,37 mm ja ruudun vapaa-aukon pinta-ala enintään 0,3 mm2, katsotaan toimivan liekinestimenä. Liekinestimenä käytetyn verkon vapaa-aukon tulee olla vähintään yhtä suuri kuin vaadittavan ilmaputken poikkileikkauksen pinta-ala.

Hyväksyttäessä säiliö 41 §:ssä mainitun liikenneministeriön päätöksen mukaisena suurpakkauksena tai säiliökonttina, säiliön ilmaputki on korvattava paineentasauslaitteella. (13.11.1998/847)

55 §

Jos maanpäällisen säiliön tilavuus on yli 10 m3 tai maanalaisen säiliön yli 16 m3 ja säiliössä varastoidaan I tai II luokan palavaa nestettä taikka III luokan palavaa nestettä sen leimahduspistettä korkeammassa lämpötilassa, ilmaputken suuaukko on varustettava yli- ja alipaineventtiilillä tai liekinestimellä.

Muissa kuin edellä 1 momentissa tarkoitetuissa palavan nesteen säiliöissä ilmaputki saa olla avoin.

56 §

Ilmaputken vapaa-aukon mitoituksessa on otettava huomioon säiliön täyttö- ja tyhjennysnopeus.

Ilmaputki on mitoitettava seuraavasti:

1) Ympyräpohjaiset suoraseinäiset säiliöt:

Säiliön Suurin sallittu Ilmaputken
halkaisija pumppaus- nimellis-
m nopeus suuruus (DN)
m3/h vähintään
3 ≤ D < 6 100 100
≤ D < 9 300 150
9 ≤ D < 15 500 200
15 ≤ D < 30 500 250
15 ≤ D < 21 1 000 300
21 ≤ D < 30 500 250
21 ≤ D < 30 1 000 300
21 ≤ D < 30 1 500 2 x 250

2) Muut säiliöt:

Säiliön tilavuus Ilmaputken nimellis-
m3 suuruus (DN) vähintään
V ≤ 50 50
50 < V ≤ 100 80

Ilmaputken nimellissuuruutta määrättäessä on lisäksi otettava huomioon ilmaputkeen mahdollisesti asennettavien laitteiden, kuten yli- ja alipaineventtiilien tai liekinestimien tekniset vaatimukset.

Kiinteän ja siirrettävän säiliön aukot ja putkiyhteet
57 §

Kiinteän ja siirrettävän säiliön aukot ilmaputken aukkoja lukuunottamatta on, ellei niihin liitetä putkea tai varustimia, varustettava vankkatekoisilla ja tiiviillä kansilla. Puhdistusaukon kantta ei saa varustaa itsestään sulkeutuvalla salvalla.

Säiliön, jonka tilavuus on enemmän kuin 450 l, nestetilassa olevat putkiyhteet on varustettava joko sulkuventtiilillä, umpilaipalla tai kierretulpalla.

58 § (24.10.1995/1198)

Ympyräpohjainen suoraseinäinen kiinteäkattoinen säiliö voidaan varustaa asianmukaisesti suunnitellulla ja valmistetulla kelluvalla välikatolla.

7 LUKU

Putkisto ja varusteet

Putkisto
59 §

Putkistoon katsotaan kuuluviksi putket, putkiston osat kuten laipat, tiivisteet, paljetasaimet ja haaroituskappaleet sekä putkiston varusteet kuten suodattimet ja virtausmittarit.

Putkiston valmistamisessa on noudatettava seuraavaa:

1) Putkisto on valmistettava sellaisista rakenneaineista ja asennettava siten, että se normaalikäytössä kestää siihen kohdistuvat mekaaniset, kemialliset ja lämpötilojen vaihtelun aiheuttamat rasitukset.

2) Putkisto on asennettava siten, että laitteiden huolto ja puhdistus on esteetöntä.

3) Maahan tai rakennusosiin upotettujen metallisten putkien liitokset on tehtävä hitsaamalla tai kovajuottamalla. Upotettu putki on tällöin tarvittaessa suojattava mekaanista vahingoittumista vastaan suojaputkella tai suojakourulla. Maan routiminen ja rakennuksen liikkuminen tulee ottaa asennuksessa huomioon. Teräsputket on lisäksi suojattava korroosiolta.

4) Rakennusosien läpiviennissä tulee käyttää suojaputkea. Läpivienti on tiivistettävä joustavalla massalla. Seinien läpivienneissä putkea ei saa haaroittaa ja läpiviennin kohdalla putkessa ei saa olla liitoksia.

5) Irroitettavat liitokset on sijoitettava siten, että ne voidaan tarvittaessa tarkastaa ja huoltaa.

Säiliön täyttöputkeen on asennettava yksisuuntaventtiili, jos säiliöajoneuvosta tai -aluksesta voidaan suoraan pumpata palavaa nestettä säiliöön ja säiliön ylin mahdollinen nestepinta on täyttöputken suuaukkoa ylempänä.

60 § (24.10.1995/1198)

Jos putkisto liittyy laajamittaiseen tai keskisuureen laitokseen tai varastoon, putkiston rakenteen, varustelun ja sijoituksen osalta on tässä päätöksessä annettujen määräysten lisäksi noudatettava standardissa SFS 3356 määriteltyä tasoa.

Putkiston hitsaukset tulee tehdä teknisesti asianmukaisella tavalla ja lopputuloksen tulee vastata yleisesti hyväksyttyä teknistä tasoa. Ainettarikkomattomat tarkastukset on tehtävä yleisesti käytössä olevilla hyväksytyillä menetelmillä. Radiografisilla menetelmillä on tarkastettava vähintään 10 % niiden putkistojen päittäisliitoksista, joiden nimelliskoko on vähintään DN 100.

Putkiston paine- ja tiiviyskoe
61 §

Putkiston tiiviys on ennen käyttöönottoa todettava painekokeessa. Koepaineen tulee olla vähintään 1,3 kertaa niin suuri kuin suurin sallittu käyttöpaine, kuitenkin vähintään 6 bar.

Painekoe suoritetaan vedellä tai poikkeustapauksessa muulla vaarattomalla tarkoitukseen sopivalla nesteellä, jonka pintajännitys on vähäistä. (24.10.1995/1198)

Putkisto katsotaan riittävän tiiviiksi, jos koepaine lämpötilan tasaantumisen jälkeen seuraavien 15 minuutin aikana ei laske paineenalaisessa putkistossa.

Jos putkistolta sisältönsä tai muun syyn vuoksi vaaditaan erityistä tiiviyttä, voidaan painekokeen lisäksi suorittaa tiiviyskoe ilmalla tai inerttikaasulla. Tällöin koepaine saa olla enintään 0,1 kertaa suurin sallittu käyttöpaine, kuitenkin enintään 1 bar.

Turvatekniikan keskuksen hyväksymä tarkastuslaitos voi erityisistä syistä sallia käytettävän suurempaa koepainetta kuin 4 momentissa on tarkoitettu tai painekokeen korvaamisen tiiviyskokeella. (9.12.1997/1099)

Suoritetusta painekokeesta tulee esittää todistus käyttöönottotarkastuksessa. (24.10.1995/1198)

Letkut
62 §

Palavan nesteen letkun tulee olla palavan nesteen jatkuvaa kemiallista vaikutusta kestävä. Se tulee valmistaa kumista tai muovista ja siinä saa olla tekstiili tai metallivahvike. Letku on mitoitettava paineelle, joka on vähintään 1,3 kertaa suurin sallittu käyttöpaine, kuitenkin vähintään 6 bar. Letku tulee suojata mekaanisilta vaurioilta eikä se saa joutua kosketuksiin kuumien pintojen kanssa.

Venttiilit
63 §

Venttiilin rakenneaineen ja tiivisteiden tulee olla niiden kanssa kosketuksiin joutuvan palavan nesteen syövyttävää vaikutusta kestäviä. Maanpäällisen venttiilin rakenneaineen tulee lisäksi olla palorasitusta kestävä.

Venttiilin paineluokan tulee olla vähintään yhtä suuri kuin putkiston suurin sallittu käyttöpaine, kuitenkin vähintään 6 bar.

Ympyräpohjaiseen ja suoraseinäiseen säiliöön, jonka tilavuus on yli 500 m3, kiinnitetyn venttiilin tulee olla terästä tai valuterästä ja paineluokan tulee olla vähintään 16 bar.

Putkistoon asennettavat varolaitteet
64 §

Jos siirtopumpun paineputkeen on asennettu sulkuventtiili, on pumpun ja sulkuventtiilin väliseen putkeen asennettava varoventtiili, josta mahdollisesti virtaava palava neste pääsee purkautumaan esteettömästi säiliöön tai siirtopumpun imuputkeen, ellei siirtopumppu ole varustettu sisään rakennetulla ohivirtausventtiilillä.

Jos putkistossa on lämmitin ja jos sulkuventtiili tai muu laite voi estää lämpenevän nesteen laajenemista, putkisto tai lämmitin on varustettava varoventtiilillä, jonka kautta laajeneva palava neste pääsee purkautumaan esteettömästi säiliöön.

Palavan nesteen lämmittäminen säiliössä
65 §

Palavan nesteen lämmittämiseen säiliössä saa käyttää vain vettä, höyryä, räjähdys- ja palovaaratonta lämmönsiirtonestettä tai lämpövastusta. Käytettävien lämmittimien pintalämpötilan tulee olla alempi kuin säiliössä varastoitavan palavan nesteen syttymislämpötila, jos lämmitin on osittainkin säiliön imuputken suuaukon yläpuolella. Jos lämmitettävän nesteen pintalämpötila säiliössä ylittää kyseisen nesteen leimahduspisteen, on säiliön ilmaputken suuaukko varustettava yli- ja alipaineventtiilillä tai liekinestimellä.

Säiliön sisäpuolelle ei saa asentaa varusteita, jotka voivat aiheuttaa kipinöintiä. Sähkölaitteiden tulee säiliön sisäpuolella olla rakenteeltaan 0-luokan tilassa käytettäväksi hyväksyttyjä.

8 LUKU

Sähkölaitteet

66 § (24.10.1995/1198)

Palavan nesteen valmistukseen, teknilliseen käyttöön, käsittelyyn ja varastointiin käytettävien tilojen sähköasennusten ja tiloissa käytettävien sähkölaitteiden osalta noudatetaan sähköturvallisuusmääräyksiä.

67 §

Palavan nesteen teknillisen käytön, varastoinnin ja valmistuslaitoksen tilaluokituksen osalta on noudatettava kyseisiä kohteita koskevissa standardeissa sekä SFS-käsikirjassa 59 annettuja ohjeita. Maahantuotavien laitteistotoimitusten yhteydessä voidaan hyväksyä myös ulkomaisen standardin mukainen tilaluokitus, jos se turvallisuustasoltaan on Suomen määräyksiä vastaava.

Jos palavan nesteen valmistus, teknillinen käyttö tai varastointi vaatii turvatekniikan keskuksen luvan tai sille tehtävän ilmoituksen, omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että laitokselle laaditaan tilaluokitussuunnitelma. Tilaluokitussuunnitelma tulee säilyttää laitoksessa ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tilaluokitussuunnitelmassa on esitettävä: (24.10.1995/1198)

1) räjähdysvaarallisen alueen jako eri tilaluokkiin sekä luokkien ulottuvuudet vaaka- ja pystysuunnassa;

2) luokiteltua tilaa koskeva räjähdysryhmä; sekä

3) luokiteltua tilaa koskeva syttymisryhmä.

Olosuhteiden muuttuessa tulee tilaluokitus tarkistaa. Jos syntyy erimielisyyttä siitä, mihin tilaluokkaan jokin tila kuuluu, asian ratkaisee turvatekniikan keskus. (24.10.1995/1198)

68 §

Maanpäälliset I ja II luokan palavaa nestettä sisältävät säiliöt ja putkistot sekä palavan nesteen valmistuksessa, teknillisessä käytössä ja käsittelyssä käytettävät koneet ja laitteet on yhdistettävä potentiaalintasaukseen ja maadoitettava, jos palavan nesteen virtaamisesta syntyvä staattinen sähkö voi aiheuttaa vaaraa. Potentiaalin tasauksen resistanssi saa olla enintään 106 ohmia.

Sellaiset palavan nesteen säiliöt, putkistot ja laitteistot, joiden osalta salamanvaara on ilmeinen niiden rakenteen tai sijainnin vuoksi, tulee maadoittaa salamaniskun varalta. Maadoitusvastus saa olla enintään 20 ohmia.

3 momentti on kumottu P:llä 24.10.1995/1198.

9 LUKU

Sammutuskalusto

Alkusammutuskalusto
69 §

Huonetilassa, jossa valmistetaan, teknillisesti käytetään, käsitellään tai varastoidaan I tai II luokan palavaa nestettä, tulee olla AB III-E-luokan käsisammuttimia siten sijoitettuna, että käsisammuttimien keskinäinen etäisyys on enintään 30 m.

Huonetilassa, jossa valmistetaan, teknillisesti käytetään, käsitellään tai muussa kuin suljetussa irtosäiliössä varastoidaan III luokan palavaa nestettä, tulee olla vähintään yksi AB III-E-luokan käsisammutin enintään 3 m etäisyydellä uloskäytävästä.

Ulkona olevassa valmistuslaitoksessa, teknillisessä käyttölaitoksessa ja palavan nesteen ammattimaista käsittelyä varten varatussa paikassa tulee olla vähintään yksi AB III-E-luokan pakkasenkestävä käsisammutin helposti ja turvallisesti saatavissa lähellä kohdetta, josta palavaa nestettä saattaa vuotaa ulos.

Erityisen vaarallisiin kohteisiin kunnan palopäällikkö tai palopäällikön määräämä henkilö voi määrätä käsisammuttimia suurempia irrallisia sammuttimia. Irrallisten sammuttimien lisäksi tulee tässä pykälässä tarkoitetuissa tiloissa ja paikoissa sekä varastopaikalla tarvittaessa olla pikapaloposteja letkuineen. (24.10.1995/1198)

Mitä 1 ja 2 momentissa on määrätty, ei koske tapauksia, joissa palavan nesteen käsittelyyn ei tarvita lupaa tai katsastusta.

Säiliöön liitetyt sammutus- ja jäähdytyslaitteet
70 §

Palavaa I tai II luokan nestettä sisältävä yli 500 m3 säiliö ja III luokan palavaa nestettä sisältävä yli 1 000 m3 säiliö on varustettava sammutus- ja jäähdytyslaitteilla standardissa SFS 3357 määriteltyä tasoa vastaavasti. (24.10.1995/1198)

Säiliöiden kiinteiden sammutus- ja jäähdytyslaitteiden toiminta on todettava ennen käyttöönottoa.

Palavan nesteen valmistuslaitoksen tai teknillisen käyttölaitoksen automaattinen sammutuslaitteisto
71 §

Palavan nesteen valmistuslaitos ja teknillinen käyttölaitos on tarvittaessa varustettava automaattisella sammutuslaitteistolla. Sammutuslaitteiston toiminta on todettava ennen käyttöönottoa.

Sammutus- ja pelastussuunnitelma
72 § (24.10.1995/1198)

Valmistuslaitosta, teknillistä käyttölaitosta ja varastopaikkaa varten on omistajan tai haltijan laadittava selvitys palontorjunnan järjestelystä. Jos laitokselle tai varastolle on saatava turvatekniikan keskuksen lupa tai sille on tehtävä asiasta ilmoitus, on laitokselle tai varastolle laadittava alkusammutusvalmiuden ja sammutustyön edellytykset sekä poistumis- ja pelastumismahdollisuudet selvittävä sammutus- ja pelastussuunnitelma tulipalon varalta. Suunnitelma on toimitettava kunnan palopäällikölle.

Yleiset tulenkäsittelymääräykset
73 §

Valmistuslaitoksessa, teknillisessä käyttölaitoksessa, jakeluasemalla tilassa, jossa toistuvasti käsitellään palavaa nestettä, sekä varastossa on avotulen teko ja tupakanpoltto kielletty. Tupakanpoltto voidaan kuitenkin sallia sitä varten erikseen järjestetyssä paikassa, jossa tupakointi ei aiheuta palon vaaraa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tiloissa ja alueilla tulee olla sopivissa paikoissa selvästi näkyvillä tulenkäsittelyä ja tupakanpolttoa koskevat kieltotaulut.

74 §

Hitsaus, kipinöivien laitteiden käyttö ja muu vastaava työ 73 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tiloissa ja alueilla on sallittua ainoastaan käytön valvojan tai varaston hoitajan taikka heistä jommankumman kirjallisesti valtuuttaman henkilön luvalla tai sen jälkeen, kun siitä on ennakolta ilmoitettu kunnan palopäällikölle.

10 LUKU

Laitoksen ja varaston käyttöönotto

Käyttöönottotarkastus
75 §

1 momentti on kumottu P:llä 24.10.1995/1198.

Käyttöönottotarkastuksessa tai katsastuksessa tulee esittää selvitykset tämän päätöksen edellyttämistä tarkastuksista ja testauksista.

Käyttö- ja huolto-ohjeet
76 §

Sellaista valmistuslaitosta, teknillistä käyttölaitosta ja varastoa varten, jolle tarvitaan turvatekniikan keskuksen lupa tai josta sille on tehtävä ilmoitus, sen omistajan tai haltijan on laadittava palavan nesteen käsittelyä koskevat kirjalliset käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka on tarkastustilaisuudessa esitettävä. (24.10.1995/1198)

Ohjeet on annettava laitoksen tai varaston käyttöhenkilökuntaan kuuluville. Määräajoin on tarkistettava, että käyttöhenkilöstö tuntee ohjeet.

Mitä 1 momentissa on määrätty koskee myös tiloja, joissa ammattimaisesti käsitellään palavaa nestettä samanaikaisesti yli 10 m3.

11 LUKU

Erinäisiä määräyksiä

77 § (24.10.1995/1198)

77 § on kumottu P:llä 24.10.1995/1198.

78 §

Säiliö, joka voi vaurioitumisen tai korroosion takia aiheuttaa vaaraa, on poistettava käytöstä tai korjattava. (24.10.1995/1198)

Käytöstä poistettu säiliö on tyhjennettävä palavasta nesteestä ja sen jätteestä. Säiliön täyttöputki on tulpattava tai säiliön käyttö on muulla tavoin estettävä.

79 §

Sen lisäksi, mitä tässä päätöksessä tai sen nojalla noudatettavaksi määrätyssä standardissa on määrätty etäisyydestä toisen rajaan, yleiseen tiehen ja rakennukseen, on noudatettava, mitä siitä on muualla erikseen säädetty tai määrätty.

12 LUKU

Voimaantulomääräykset

80 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1985.

Tällä päätöksellä kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriön palavista nesteistä annetun asetuksen soveltamisesta 19 päivänä marraskuuta 1976 antama päätös (922/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Palavan nesteen sellaista valmistusta, teknillistä käyttöä, käsittelyä ja varastointia, joka on aloitettu ennen tämän päätöksen voimaantuloa, saadaan kuitenkin edelleen harjoittaa kumotun päätöksen mukaisesti.

Turvatekniikan keskuksella on kuitenkin oikeus määrätä 3 momentissa tarkoitetulle toiminnalle rajoituksia tai muita ehtoja, mikäli se henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkojen estämiseksi katsotaan tarpeelliseksi. (24.10.1995/1198)

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

21.7.1993/712:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.

24.10.1995/1198:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1995.

Teknillisen tarkastuskeskuksen ennen tämän päätöksen voimaantuloa antamat luvat ja hyväksynnät ovat edelleen voimassa asianomaisten lupa- ja hyväksymispäätösten mukaisesti.

9.12.1997/1099:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Tarkastuslaitos, joka ennen tämän päätöksen voimaantuloa on toiminut palavista nesteistä annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä tarkoitettuna tarkastuslaitoksena, voi ilman erillistä hyväksymistä toimia tällaisena tarkastuslaitoksena vuoden 1998 loppuun.

9.6.1998/415:
13.11.1998/847:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.