Published: 1984-10-12
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645800/lukioasetus.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Opetusministerin esittelystä säädetään 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) nojalla:
Kunnan lukiota sanotaan tässä asetuksessa lukioksi ja kunnan lukion iltalinjaa iltalinjaksi.
Iltalinjasta säädetään iltalukioasetuksessa (721/84) tässä asetuksessa säädetyin poikkeuksin.
Lukion perustamislupaa koskevassa hakemuksessa on selvitettävä perustamisedellytysten olemassaolo, sijaintikunta ja opetuskieli.
Iltalinjan perustamista tarkoittavassa lukion toimintamuodon muuttamista koskevassa hakemuksessa on selvitettävä perustamisedellytysten olemassaolo, sijaintikunta ja opetuskieli.
3 momentti on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
3 § on kumottu A:lla 27.11.1992/1176.
4-13 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
Lukiossa tulee olla apulaisrehtori tai vararehtori.
15 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
Vuodenvaihde jakaa lukion lukuvuoden syys- ja kevätlukukauteen.
Oppilaiden koulutyö aloitetaan elokuussa ja päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Luokallisena toimivan lukion ylimmällä vuosiluokalla tulee olla vähintään 120 työpäivää. (4.2.1994/107)
Koulutyön aloittamisajankohdasta on ilmoitettava edellisen lukuvuoden koulutyön loppuun mennessä. (25.1.1991/177)
Milloin koulutyö on ollut pakottavasta syystä keskeytyneenä tai alkanut määrättyä aikaa myöhemmin eikä opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita voida muutoin saavuttaa, korvataan menetetyt työpäivät vapaapäiviä kohtuullisessa määrin vähentämällä ja, jollei se riitä, pidentämällä lukuvuoden koulutyöhön käytettävää aikaa enintään kuudella työpäivällä.
Lukion työpäiviksi luetaan työjärjestyksessä määrätyn pituinen päivä ja lukukausien päättymispäivät.
Lukiossa on kesäloma ja vähintään kymmenen päivää kestävä joululoma. (25.1.1991/177)
Vapaapäiviä ovat lauantait, jollei kunta toisin päätä. Lukuvuoteen voi kuulua myös muita vapaapäiviä. (25.1.1991/177)
3 momentti on kumottu A:lla 4.2.1994/107.
20 § on kumottu A:lla 4.2.1994/107.
Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella, jonka tulee myönteisellä tavalla liittyä lukiossa annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasvatukseen. (25.1.1991/177)
Oppilas, joka on vapautettu lukiolain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetusta lukiossa annettavasta uskonnon opetuksesta, on vapautettu myös osallistumasta päivänavaukseen.
Oppitunti kestää 60 minuuttia, josta vähintään 45 minuuttia käytetään työjärjestyksen mukaiseen opetukseen ja vähintään 10 minuuttia välituntiin. Opetukseen käytettävä aika ja välitunnit voidaan järjestää toisin kuin edellä on säädetty, jos se opetettavan aineen tai opetuksessa käytettävän työtavan vuoksi tai muusta erityisestä syystä on tarkoituksenmukaista. Työpäivää voidaan kuitenkin lyhentää vain työpäivän loppuun sijoitetun kaksoistunnin vuoksi. (25.1.1991/177)
Ruokailutauko pidetään opetukseen käytettävää aikaa lyhentämättä, ja se kestää vähintään 30 minuuttia.
Opetus lukiossa on julkista. Rehtori voi kuitenkin tarpeen vaatiessa rajoittaa pääsyä opetusta seuraamaan.
24 § on kumottu A:lla 27.5.1992/508.
Lukiossa annetaan opetusta eri oppiaineissa sekä luokkamuotoista oppilaanohjausta keskimäärin 38 oppituntia kestävinä kursseina. Oppilaalle vapaaehtoiset kurssit voivat olla laajuudeltaan edellä mainittua suppeampia tai laajempia. Tämän lisäksi oppilaalle voidaan antaa tukiopetusta. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia.
Työsuunnitelmassa voidaan määrätä, että kurssi tai sen osa opiskellaan itsenäisesti. Rehtori tai hänen määräämänsä opettaja voi myöntää oppilaalle luvan suorittaa kurssin tai sen osan opetukseen osallistumatta.
26-28 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
Työsuunnitelman tulee sisältää määräykset:
1) opetuksen yleisestä järjestämisestä;
2) opetukseen ja muuhun lukion tehtävän mukaiseen toimintaan käytettävästä tuntimäärästä; (27.11.1992/1176)
3) opettajien ja tuntiopettajien viikottaisista opetustunneista ja muista heille määrätyistä tehtävistä;
4) rehtorin opetustunneista;
5) koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta; sekä
6) oppilaskerhotyöstä.
2 momentti on kumottu A:lla 27.11.1992/1176.
30 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
31 § on kumottu A:lla 1.7.1988/632.
Lukion opetussuunnitelmaan tulee kuulua kaikille oppilaille yhteisenä aineena äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vierasta kieltä, uskontoa, filosofiaa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, terveystietoa, musiikkia ja kuvaamataitoa. Yhteisen aineen oppimäärä voi olla osittain valinnainen. Lukion opetussuunnitelmaan tulee kuulua myös oppilaanohjaukseen varattuja tunteja. Oppituntien lisäksi oppilaanohjauksessa oppilaalle annetaan muuta ohjausta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vieraana kielenä voidaan opettaa osalle oppilaista englannin, osalle ranskan, osalle saamen, osalle saksan ja osalle venäjän kieltä. Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opetus järjestetään peruskoulussa ala- ja yläasteelta alkaneiden oppimäärien mukaan. Saamelaisten kotiseutualueella asuvalle oppilaalle, joka on valinnut lukiossa äidinkielen oppiaineeksi saamen kielen, opetetaan toisena kotimaisena kielenä suomen kieltä.
Opetussuunnitelmaan tulee kuulua valinnaisena aineena psykologia ja vieraita kieliä. Lisäksi ruotsin kielen tulee olla valinnaisena aineena niille saamelaisten kotiseutualueella asuville oppilaille, jotka ovat valinneet äidinkielen oppiaineeksi saamen kielen. Muista valinnaisista aineista päätetään opetussuunnitelmassa.
Matematiikassa opetus järjestetään kahden erilaajuisen oppimäärän mukaan. Valinnaisessa vieraassa kielessä opetus järjestetään peruskoulun yläasteelta alkaneen ja lukiossa alkavan oppimäärän mukaan.
Ennen lukiolain 18 §:n 4 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä tulee selvittää, myönnetäänkö oppilaalle ylioppilastutkinnosta annetun asetuksen 3 a §:n mukainen vapautus.
Lukion rehtori voi vapauttaa oppilaan jonkin aineen opiskelusta, jos osallistuminen opiskeluun tuottaa oppilaalle sairauden tai vamman vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia. Satunnaisen vapautuksen opetuksesta voi pätevästä syystä myöntää aineen opettaja.
Oppilaiden huoltajien, jotka haluavat järjestettäväksi uskonnonopetusta lukiolain 19 §:n 3 momentin mukaisesti, tulee pyynnöstä esittää selvitys tunnustuksen sisällöstä.
36§ on kumottu A:lla 27.11.1992/1176.
37 § on kumottu A:lla 4.2.1994/107.
Lukiossa opetetaan tyttöjä ja poikia yleensä erikseen liikunnassa.
39 § on kumottu A:lla 30.12.1996/1273.
Oppilaan tiedot ja taidot arvostelee asianomaisen aineen opettaja kunkin kurssin päättyessä. Arvosanat merkitään numeroilla 4–10. Arvosana 4 osoittaa heikkoja, arvosana 5 välttäviä, 6 ja 7 tyydyttäviä, 8 hyviä sekä 9 ja 10 kiitettäviä tietoja ja taitoja. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, että oppilaan arvostelu suoritetaan muulla tavoin kuin numeromerkinnöin.
Oppilaalle tulee varata mahdollisuus suorittaa erillisessä kuulustelussa kurssi, jossa hän on saanut heikon arvosanan tai tullut muutoin hylätyksi.
Luokallisena toimivan lukion oppilas, joka useammassa kuin kahdessa oppiaineessa ei ole hyväksyttävästi suorittanut asianomaiselle vuosiluokalle kuuluvia opintoja, jää luokalle. Oppilas, jonka suoritus on hylätty yhdessä tai kahdessa aineessa, saa ehdot ja voi päästä seuraavalle luokalle tai, jos kysymys on ylimmän vuosiluokan oppilaasta, saada päästötodistuksen suoritettuaan näissä aineissa hyväksytyn kuulustelun. Huoltajan ennen lukuvuoden koulutyön päättymistä esittämästä pyynnöstä oppilas voidaan jättää luokalle myös, jos luokalle jäämistä on oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Ehdot suoritetaan oppiaineiden niissä kursseissa, joissa oppilaan suoritus on hylätty. Milloin oppilas saa tutkinnosta hyväksytyn arvosanan, merkitään se uudeksi arvosanaksi. Ehtojen hyväksymisestä päättää asianomainen opettaja.
1 momentti on kumottu A:lla 4.2.1994/107.
Muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot voidaan hyväksyä yhden tai useamman lukion kurssin suoritukseksi, mikäli opinnot tavoitteiltaan vastaavat korvattavia lukion opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Tarvittaessa voidaan oppilaalta edellyttää lisäsuorituksia. Rehtori tai hänen määräämänsä viranhaltija päättää opintojen hyväksymisestä ja mahdollisesti vaadittavista lisäsuorituksista. Päätös opintojen hyväksymisestä tulee pyynnöstä tehdä ennen kuin oppilas aloittaa opinnot toisessa oppilaitoksessa.
Muussa oppilaitoksessa suoritettujen korvaavien opintojen arvosanat merkitään lukion oppilasluetteloon, opintokirjaan ja todistuksiin. Oppilaaksi ottamisen jälkeen suoritettujen lukion opintoja täydentävien opintojen arvosanat merkitään, mikäli oppilas sitä pyytää.
Oppilas on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti yhteisten sekä valitsemiensa oppiaineiden oppimäärät. Lukion oppimäärän suorittaneelle oppilaalle annetaan päästötodistus.
Oppilaalle on ennen päästötodistuksen antamista varattava mahdollisuus osallistua suullisiin kuulusteluihin lukion eri oppiaineissa. Tarvittaessa kuulusteluun voi sisältyä kirjallisia tehtäviä.
Päästötodistuksen arvosanat tulee määrätä ottaen huomioon oppilaan suorittamien kurssien ja 2 momentissa mainittujen kuulustelujen arvosanat. Arvostelussa käytetään vastaavia arvosanoja kuin kurssien arvostelussa 40 §:n mukaan käytetään. Opetushallitus voi määrätä, että arvostelu suoritetaan osittain toisin kuin edellä säädetään. Arvosanoista päättävät oppilaan opettajat.
Oppilaalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista, annetaan todistus suoritetuista opinnoista.
Lääninhallitus voi, jos oppilaan arvostelua tai vuosiluokalta siirtämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan tai opettajat toimittamaan uuden arvostelun tai määrätä, mikä arvosana oppilaalle on annettava, taikka määrätä oppilaan vuosiluokalta siirtämisestä.
45 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
Lukion oppilaaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut peruskoulun tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän.
Lukion oppilaaksi voidaan ottaa myös henkilö, joka ei ole suorittanut 1 momentissa tarkoitettua oppimäärää ulkomailla oleskelun tai muun erityisen syyn vuoksi. Tässä momentissa tarkoitettujen oppilaiden ottamisesta lukioon voidaan järjestää kuulustelu.
Lukio-opintoja aloittamaan hakeudutaan samanaikaisesti muiden yhteishaussa mukana olevien oppilaitosten kanssa. Lukio-opintoja aloittavat oppilaat otetaan lukioon peruskoulun kevätlukukauden päätyttyä. Jos kunnan lukioihin hakeutuvia on enemmän kuin oppilaspaikkoja, oppilaat otetaan peruskoulun päästötodistuksen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraitten kielten, uskonnon, elämänkatsomustiedon, historian ja yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon arvosanojen keskiarvon osoittamassa järjestyksessä. Kunta voi asettaa lukioon ottamisen edellytykseksi edellä todettujen oppiaineiden keskiarvolle vähimmäisrajan. Kaksikielisessä kunnassa oppilaat otetaan erikseen suomenkielisiin ja erikseen ruotsinkielisiin lukioihin. Oppilaat voidaan valita lukioon useammassa erässä.
Tarvittaessa lukioon voi hakeutua muunakin ajankohtana.
47 § on kumottu A:lla 16.3.1990/274.
48 § on kumottu A:lla 4.2.1994/107.
49 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
Oppilaan poissaoloon lukiosta tulee pyytää lupa.
Luvan poissaoloon myöntää ryhmänohjaaja tai lukion rehtori. (4.2.1994/107)
Milloin lupaa ei ole voitu ennakolta pyytää, tulee oppilaan mahdollisimman pian ilmoittaa poissaolosta ryhmänohjaajalle. (4.2.1994/107)
Oppilasta, joka ei noudata lukion järjestystä tai käyttäytyy sopimattomasti, voidaan kurinpitokeinoilla ojentaa.
Oppilaan ojentamiseksi:
1) opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi; ja
2) rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen. (27.11.1992/1176)
Ennen oppilaan määräaikaista erottamista tai kirjallisen varoituksen antamista on oppilasta kuultava ja yksilöitävä rangaistuksen aiheuttava teko tai laiminlyönti sekä hankittava tarpeellinen selvitys. Luokasta poistaminen on kirjattava.
Sillä aikaa kun oppilasta vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.
Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan nojalla, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen.
Jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistukseen, ei häntä samasta syystä saa kurinpitokeinoilla ojentaa. Oppilas saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se oppilaan tekemään rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. (25.1.1991/177)
Jos oppilas on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voidaan hänet pidättää koulunkäynnistä. (27.11.1992/1176)
54-57 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
58 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
Lukiossa tulee olla tarpeellinen määrä ryhmänohjaajia.
60-62 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
8 luku on kumottu A: lla 25.1.1991/177.
71 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
Rehtorin- ja opettajanviran haltijalta ja tuntiopettajalta vieraskielistä opetusta lukuun ottamatta vaaditaan, että hän hallitsee koulun opetuskielen. (27.11.1992/1176)
Jos rehtorin- tai opettajanviran haltija taikka tuntiopettaja toimii sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa, on hänen täytettävä 1 momentissa säädetty vaatimus kummankin opetuskielen osalta.
Vieraskielisessä opetuksessa opettajanviran haltijalta ja tuntiopettajalta vaaditaan, että hän hallitsee opetuskielen. (27.11.1992/1176)
Vakinaiselta rehtorinviran haltijalta vaaditaan, että hän on suorittanut opetushallinnon tutkinnon. Rehtorinviran haltija, joka on nimitettäessä ollut kelpoinen virkaan, on edelleen kelpoinen rehtorin virkaan, vaikkei hän ole suorittanut mainittua tutkintoa.
Opetushallinnon tutkinnon perusteet määrää opetushallitus. Tutkinnosta suoritettavasta maksusta säädetään erikseen.
Kouluhallinnon tutkinnossa, jonka vaatimukset kouluhallitus määrää, voidaan suorittaa alin, keskimmäinen ja ylin arvosana. Kouluhallitus määrää tutkijat. Tutkinnosta suoritettavasta maksusta säädetään erikseen.
Rehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on lukion opettajanvirkaan vaadittava kelpoisuus.
75 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
Oppilaanohjauksen vanhemman lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö:
1) jolla on lukion vanhemman lehtorin virkaan vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut erilliset opinto-ohjaajan opinnot tai peruskoulun opinto-ohjaajan tutkinnon taikka opetusministeriön hyväksymät opinnot; tai
2) joka on suorittanut kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon oppilaanohjauksen koulutusohjelman mukaan.
Oppilaanohjauksen nuoremman lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut erilliset opinto-ohjaajan opinnot, peruskoulun peruskoulun opinto- ohjaajan tutkinnon, opetusministeriön hyväksymät opinnot tai kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon oppilaanohjauksen koulutusohjelman mukaan.
Jos nuoremman tai vanhemman lehtorin virkaan on yhdistetty oppilaanohjauksen tehtävät, oppilaanohjauksen osalta kelpoisuusvaatimuksena on 1 ja 2 momentissa mainitut opinnot tai tutkinnot.
77 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
Nuoremman lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja siinä tai erillisinä aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot sekä aineenopettajan koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvat vähintään 35 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot tai niitä vastaavat opinnot virkaan kuuluvissa aineissa, kuitenkin enintään kahdessa. Vastaavuus on osoitettava korkeakoulun antamalla todistuksella. (27.11.1992/1176)
Aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen suorittamista ei vaadita henkilöltä, joka on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, eikä henkilöltä, jolla on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus. (27.11.1992/1176)
Jos henkilö on suorittanut korkeakoulututkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan tai peruskoulun luokanopettajan taikka kansakoulunopettajan tutkinnon, on kelpoisuusehtona aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen asemesta vähintään 9 opintoviikon laajuinen opetusharjoittelu ja siihen liitettävät opetusopin opinnot.
Nuoremman lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolla on tämän asetuksen voimaantullessa kelpoisuus valtion oppikoulun nuoremman lehtorin virkaan. Opetusharjoittelua normaalilyseossa ei vaadita hakijalta, joka on suorittanut kahden lukukauden pituisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetusharjoittelun peruskoulunopettajain tai kansakoulunopettajain valmistuslaitoksessa taikka peruskoulun luokanopettajan tai kansakoulunopettajan tutkinnon ja lisäksi yhden lukukauden pituisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetusharjoittelun peruskoulunopettajain tai kansakoulunopettajain valmistuslaitoksessa.
Musiikin nuoremman lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut Jyväskylän yliopistossa musiikinopettajan tutkintoa vastaavat opinnot sekä niiden yhteydessä tai erillisinä vähintään 15 opintoviikon laajuiset opinnot musiikkitieteessä ja aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot. (1.7.1988/632)
Musiikin nuoremman lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut Jyväskylän yliopistossa musiikinopettajan tutkintoa vastaavat opinnot ja niiden yhteydessä tai erillisinä vähintään 15 opintoviikon laajuiset opinnot musiikkitieteessä sekä aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot. Opettajankoulutuksen pedagogisten opintojen suorittamista ei kuitenkaan vaadita henkilöltä, jolla on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus. (27.11.1992/1176)
Vanhemman lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja siinä tai erillisinä aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot sekä aineenopettajan koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai niitä vastaavat opinnot siten, että opintojen laajuus yhdessä virkaan kuuluvassa aineessa on vähintään 55 opintoviikkoa ja, jos virkaan kuuluu kaksi tai useampia aineita, lisäksi yhdessä muussa aineessa vähintään 35 opintoviikkoa. Vastaavuus on osoitettava korkeakoulun antamalla todistuksella. (27.11.1992/1176)
Aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen suorittamista ei vaadita henkilöltä, joka on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, eikä henkilöltä, jolla on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus. (27.11.1992/1176)
Vanhemman lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolla tämän asetuksen voimaantullessa on kelpoisuus valtion oppikoulun vanhemman lehtorin virkaan. Opetusharjoittelua normaalilyseossa ei vaadita hakijalta, joka on suorittanut kahden lukukauden pituisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetusharjoittelun peruskoulunopettajain tai kansakoulunopettajain valmistuslaitoksessa taikka peruskoulun luokanopettajan tai kansakoulunopettajan tutkinnon ja lisäksi yhden lukukauden pituisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetusharjoittelun peruskoulunopettajain tai kansakoulunopettajain valmistuslaitoksessa.
Henkilö, joka on saanut erivapauden tai asetuksen nojalla kelpoisuuden oppi- tai peruskoulun opettajan virkaan, on kelpoinen lukion opettajan ja rehtorin virkaan, johon vaaditaan vastaava kelpoisuus.
Nuoremman tai vanhemman lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolle opetusministeriö on antanut tässä pykälässä tarkoitetun kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella.
Jokaiselle, joka on jossakin 1 momentissa mainitussa maassa saamansa vähintään kolmivuotiseen opiskeluun perustuvan opettajankoulutuksen perusteella kelpoinen asianomaisessa maassa liikunnan, musiikin tai kuvaamataidon opettajan virkaan, opetusministeriö voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan lehtorin virkaan edellyttäen, että asianomaisen henkilön koulutus virkaan kuuluvissa aineissa pääpiirteittäin vastaa viran ainekohtaisia kelpoisuusvaatimuksia. Opetusministeriö voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.
Jokaiselle, joka on jossakin 1 momentissa mainitussa maassa saamansa vähintään nelivuotiseen opiskeluun perustuvan opettajankoulutuksen perusteella kelpoinen asianomaisessa maassa muihin kuin 2 momentissa mainittuihin opettajanvirkoihin, opetusministeriö voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan lehtorin virkaan edellyttäen, että asianomaisen henkilön koulutus virkaan kuuluvissa aineissa pääpiirteittäin vastaa viran ainekohtaisia kelpoisuusvaatimuksia. Opetusministeriö voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.
Tuntiopettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on asianomaisen aineen lehtorin kelpoisuus.
Viran väliaikaiseksi hoitajaksi ja tuntiopettajaksi voidaan enintään lukuvuodeksi kerrallaan ottaa henkilö, jolla, vaikkakaan ei täytä edellä tässä luvussa säädettyjä kelpoisuusehtoja, on riittävä taito ja kyky viran tai tehtävän hoitamiseen.
83 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
83 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
84-88 § on kumottu A:lla 1.7.1988/632.
Lukion opettajan tulee sen lisäksi, mitä lukiolaissa ja muualla tässä asetuksessa on säädetty enintään kolmena työpäivänä kerrallaan huolehtia lukion toisenkin opettajan tehtävistä, milloin tämä odottamattoman esteen takia ei voi antaa opetusta eikä muuta sijaista saada.
90-92 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
93 § on kumottu A:lla 18.12.1987/1094.
94-95 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
96§ on kumottu A:lla 27.11.1992/1176.
96 a-97 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
Lukiolain 36 g §:ssä säädetyn erorahan ja toistuvan korvauksen myöntämisessä viranhaltijalle ja tuntiopettajalle noudatetaan soveltuvin osin, mitä eroraha- asetuksessa (726/87) valtion virkamiesten osalta säädetään ja sen nojalla määrätään.
Erorahaa ja toistuvaa korvausta myönnettäessä otetaan huomioon eroraha- asetuksessa tarkoitetun palveluksen lisäksi palvelus kansakoulun, peruskoulun, peruskoulua korvaavan ja vastaavan koulun, oppikoulun, iltaoppikoulun, lukion, sen iltalinjan sekä iltalukion rehtorina, opettajana, asuntolan- ja oppilaskodin hoitajana tai tuntiopettajana.
97 b § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
Eläkkeen ja perhe-eläkkeen myöntää valtiokonttori. Hakemus on tehtävä valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella ja siihen on liitettävä valtiokonttorin määräämä selvitys.
Lukiolain 30 b §:ssä tarkoitettua muuttokustannusten korvausta haetaan lääninhallitukselta.
99 § on kumottu A:lla 1.7.1988/632.
12 luku on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
Lukiolain 47 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oppilasta koskevia asioita ovat: (27.11.1992/1176)
1) oppilaaksi ottaminen;
1 a) lukion suoritusajan pidentäminen sekä oppilaan katsominen eronneeksi lukiosta; (4.2.1994/107)
2) oppilaan koulunkäynnistä pidättäminen ja määräaikainen erottaminen; sekä
3) oppilaan muu kuin satunnainen vapauttamista jonkin aineen opiskelusta.
Lääninhallituksen tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa tehtyyn valitukseen antamasta päätöksestä ja 44 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä ei saa valittaa.
Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee:
1) oppilaan opiskelun järjestämistä lukiolain 18 §:n 4 momentissa ja tämän asetuksen 25 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla; (4.2.1994/107)
2) oppilaan arvostelua ja vuosiluokalta siirtämistä;
3) muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksymistä kurssin suoritukseksi;
4) poissaololuvan myöntämistä oppilaalle; sekä
5) oppilaan kurinpidollista ojentamista määräaikaista erottamista lukuun ottamatta.
108-114 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
115 § on kumottu A:lla 1.7.1988/632.
116-117 § on kumottu A:lla 25.1.1991/177.
Syyslukukauden koulutyön päättyessä pidetään joulujuhla ja kevätlukukauden koulutyön päättyessä lukuvuoden päättäjäiset.
119 § on kumottu A:lla 27.5.1992/508.
Jos muu henkilö kuin lukion oppilas haluaa suorittaa erityisessä tutkinnossa lukion oppimäärän tai osan siitä ja sen perusteella saada todistuksen, tulee hänen ilmoittautua lukion rehtorille. Kuulustelun toimittavat rehtorin määräämät opettajat ja tuntiopettajat. Jos kuulusteltavan tiedot ja taidot vastaavat lukion oppimääriä, rehtori antaa hänelle siitä todistuksen.
Lukioon voidaan ottaa opetusharjoittelijaksi peruskoulun tai lukion opettajaksi opiskeleva henkilö. Harjoittelijalla tulee olla valvova opettaja.
Opetusministeriö myöntää luvan sellaisen lukion yleiseksi kehittämiseksi tarpeellisen kokeilun järjestämiseen, joka edellyttää poikkeamista lukiolain ja tämän asetuksen säännöksistä sekä niiden nojalla annetuista määräyksistä. Kokeiluun, joka edellyttää poikkeamista opetussuunnitelman perusteista, luvan myöntää opetushallitus. Kokeilussa tulee noudattaa opetushallituksen hyväksymää kokeiluohjelmaa.
Lukiolla, joka on perustettu lukiolain 4 §:n tarkoittamalla luvalla tai jolle on aikaisempien säännösten nojalla myönnetty todistuksenanto-oikeus, on oikeus tämän asetuksen mukaisten todistusten antamiseen.
Jos lukion toiminnassa ilmenee epäkohta, on lääninhallituksen ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen poistamiseksi. Opetushallitus voi, jollei asiaan muutoin saada korjausta, peruuttaa määräajaksi tai toistaiseksi lukion todistuksenanto-oikeuden. (27.11.1992/1176)
Oppilaille annetut kirjalliset koetehtävät on luovutettava säilytettäväksi lukion arkistossa.
Jos lukion tai sen iltalinjan hallinnon tai muun toiminnan järjestämiselle on tässä asetuksessa tai iltalukioasetuksessa säädetty perusteeksi perusopetusryhmien määrä, lasketaan perusopetusryhmien määrä erikseen lukiossa ja sen iltalinjalla, jollei toisin ole säädetty.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985.
Tällä asetuksella kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1) kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista 26 päivänä kesäkuuta 1970 annettu asetus (444/70);
2) vanhempainneuvostosta 10 päivänä maaliskuuta 1924 annettu asetus (75/24);
3) 19 päivänä tammikuuta 1951 annettu yksityisoppikouluasetus (23/51);
4) valtion oppikoulujen työajoista 5 päivänä toukokuuta 1972 annettu asetus (327/72);
5) oppilaiden ottamisesta oppikouluun 21 päivänä huhtikuuta 1972 annettu asetus (310/72);
6) oppilaiden ottamisesta lukioon 6 päivänä lokakuuta 1961 annettu asetus (465/61);
7) yksityisoppilaiden tutkinnoista oppikouluissa 2 päivänä helmikuuta 1951 annettu asetus (78/51);
8) oppikoulujen lukusuunnitelmista 12 päivänä maaliskuuta 1948 annettu asetus (196/48);
9) lukion sekä kaksijaksoisen oppikoulun lukusuunnitelmasta 23 päivänä huhtikuuta 1975 annettu asetus (279/75);
10) poikkeuksista oppikoulujen lukusuunnitelmia koskeviin säännöksiin ja määräyksiin 5 päivänä toukokuuta 1972 annettu asetus (328/72).
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Sen estämättä, mitä 32 §:ssä on säädetty, lukion oppilaille annetaan kielenopetusta tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaan, kunnes kunnan kieliohjelma on vahvistettu. Lukuvuosina 1985–86 ja 1986–87 voidaan samassa lukiossa opettaa kuitenkin ensimmäisenä ja toisena vieraana kielenä useampaa kuin 32 §:n 2 momentissa mainittua kieltä ja 5 momentissa tarkoitettuna kolmantena vieraana kielenä voidaan osalle oppilaista opettaa myös englannin kieltä. (3.5.1985/360)
Elämänkatsomustiedon sekä lukiolain 19 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun uskonnon opetuksen osalta opetussuunnitelmaan kuuluvista asioista päättää ennen lukiolain 20 §:n perusteella laaditun opetussuunnitelman vahvistamista koululautakunta.
Jos henkilöllä on liikuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (299/78), teologisista tutkinnoista annetun asetuksen (527/78), kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/78), taideteollisen alan korkeakoulututkinnoista annetun asetuksen (948/78), humanistisista tutkinnoista annetun asetuksen (1080/78), luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (1081/78), musiikkialan korkeakoulututkinnoista annetun asetuksen (563/80) tai musiikkiopettajan tutkintoon johtavien opintojen väliaikaisesta järjestämisestä Sibelius-Akatemiassa annetun asetuksen (314/83) perusteella oikeus opiskella aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaan, on hän tutkinnon suoritettuaan kelpoinen lukion asianomaiseen aineenopettajan sekä nuoremman ja vanhemman lehtorin virkaan siten kuin valtion oppikoulujen opettajan virkojen ja toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista annetussa asetuksessa (620/48) on säädetty.
Henkilö, joka on suorittanut asianomaisen alan korkeakoulututkinnon ennen 1 momentissa mainitun tutkintoasetuksen voimaantuloa tai joka on suorittanut kuvaamataidonopettajan, kotitalousopettajan taikka musiikinopettajan tutkinnon, on kelpoinen vastaavasti 1 momentin mukaisesti.
Henkilöltä, jonka kelpoisuus lukion nuoremman tai vanhemman lehtorin virkaan määräytyy 128 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti ja joka ei ole suorittanut kelpoisuusvaatimukseksi säädettyä tutkintoa koulun opetuskielessä, vaaditaan 72 §:n 1 momentissa säädetty opetuskielen hallinta. Vieraskielisessä opetuksessa noudatetaan, mitä 72 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään.
Henkilöllä, jonka kelpoisuus lukion nuoremman lehtorin virkaan määräytyy 78 §:n 4 momentin tai 128 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, on kelpoisuus nuoremman lehtorin virkaan siihen kuuluvien aineiden opintojen osalta myös silloin, kun hän on suorittanut arvosanan cum laude approbatur virkaan kuuluvissa aineissa, kuitenkin enintään kahdessa, siten kuin valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista annetussa asetuksessa virkaan kuuluvien aineiden opinnoista säädetään.
Henkilöllä, jonka kelpoisuus lukion vanhemman lehtorin virkaan määräytyy 79 §:n 3 momentin tai 128 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, on kelpoisuus vanhemman lehtorin virkaan siihen kuuluvien aineiden opintojen osalta myös silloin, kun hän on suorittanut arvosanan laudatur yhdessä virkaan kuuluvassa aineessa, ja jos virkaan kuuluu kaksi tai useampia aineita, lisäksi arvosanan cum laude approbatur yhdessä muussa virkaan kuuluvassa aineessa siten kuin valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista annetussa asetuksessa virkaan kuuluvien aineiden opinnoista säädetään.
Henkilöltä, jonka kelpoisuus lukion nuoremman tai vanhemman lehtorin virkaan määräytyy 128 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, ei vaadita kelpoisuusvaatimukseksi säädettyä yhden tai kahden lukukauden opetusharjoittelua normaalilyseossa eikä arvosanaa approbatur kasvatustieteessä tai kasvatus- ja opetusopissa taikka kasvatusopin virkatutkinnossa, jos hän on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot tai hänellä on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus.
Henkilöllä, jonka kelpoisuus lukion nuoremman tai vanhemman lehtorin virkaan määräytyy 128 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti, on kelpoisuus kyseiseen virkaan, vaikkei hän ole suorittanut kouluhallinnon tutkintoa, mikäli hän täyttää viran muut kelpoisuusvaatimukset.
Sen estämättä, mitä 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 11 §:n 1 momentissa on säädetty, voidaan ehdotus johtokuntaan lukuvuodeksi 1985–86 valittavista oppilasjäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään tehdä ennen tämän asetuksen voimaantuloa pidettävässä lukion oppilaiden kokouksessa.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1988.
Sen estämättä, mitä 28 §:ssä säädetään, noudatetaan opetussuunnitelmaa ensimmäisen kerran hyväksyttäessä tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä toukokuuta 1989.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1990.
Vuosina 1990–92 otetaan 46 §:n 4 momentissa tarkoitettua keskiarvoa laskettaessa huomioon peruskoulun päästötodistuksen vieraiden kielten arvosanoista ainoastaan ensimmäisen vieraan kielen arvosana. (18.5.1990/442)
Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä toukokuuta 1990.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1991.
Kouluhallituksen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden 16 ja 19 §:n nojalla antamat määräykset talviloman ajankohdasta ja koulutyön päättymispäivästä ovat voimassa 31 päivään heinäkuuta 1991.
Valtioneuvoston tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden 32 §:n 9 momentin ja 46 §:n 6 momentin mukaan tekemät päätökset ovat voimassa niissä mainitun ajan.
Lääninhallituksen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 33 §:n nojalla myöntämä lupa järjestää jonkun oppilaan opiskelu vahvistetusta opetussuunnitelmasta poiketen, on voimassa niin kauan kuin oppilas, jota lupa koskee, on lukion oppilaana.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden 40–43 §:n säännöksiä oppilasarvostelusta ja suullisista kuulusteluista sovelletaan 31 päivään heinäkuuta 1991 saakka.
Henkilö, jolla on tämän asetuksen voimaantullessa kelpoisuus aineenopettajan tai opinto-ohjaajan virkaan tai joka myöhemmin täyttää tällä asetuksella kumotuissa 75 ja 77 §:ssä ja muutetussa 76 §:ssä säädetyt aineenopettajan tai opinto-ohjaajan kelpoisuusvaatimukset taikka joka on saanut erivapauden aineenopettajan tai opinto-ohjaajan virkaan, on kelpoinen vastaavaan nuoremman lehtorin virkaan.
Asetuksen 73 §:ssä tarkoitettu kouluhallinnon tutkinnon keskimmäinen arvosana vaaditaan rehtorilta, joka nimitetään virkaan tammikuun 1 päivän 1995 jälkeen. Keskimmäistä arvosanaa ei vaadita kuitenkaan henkilöltä, joka on ollut ennen mainittua ajankohtaa lukion rehtorin viran vakinainen haltija. Tammikuun 1 päivään 1995 saakka noudatetaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 73 §:n 1 momentin säännöksiä.
Henkilö, jolla on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 81 §:n 2 momentin mukainen kelpoisuus tuntiopettajan tehtävään, on edelleen kelpoinen tuntiopettajaksi.
Henkilöltä, jonka kelpoisuus lukion nuoremman lehtorin virkaan määräytyy 6 momentin mukaisesti, ei vaadita kelpoisuusvaatimukseksi säädettyjen kasvatustieteellisten opintojen ja opetusharjoittelun suorittamista, jos hän on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot tai hänellä on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus. (27.11.1992/1177)
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1991.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1992.
Tämän asetuksen voimaan tullessa opetushallituksessa hyväksyttävinä olevat oppikirjat ja niihin rinnastettava oppimateriaali käsitellään tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1992.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleessa 73 §:ssä tarkoitetun kouluhallinnon tutkinnon ylimmän ja keskimmäisen arvosanan suorittaneelta henkilöltä ei vaadita opetushallinnon tutkinnon suorittamista. Lisäksi noudatetaan, mitä lukioasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (177/91) voimaantulosäännöksen 7 momentissa säädetään.
Edellä mainittua 2 momenttia sekä asetuksen 73 ja 76 §:ää, 78 §:n 1, 2 ja 5 momenttia, 79 §:n 1 ja 2 momenttia ja 128 a §:ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1995. Siihen saakka niiden sijasta sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lisäksi tällä asetuksella kumottua 78 §:n 3 momenttia sovelletaan vuoden 1994 loppuun. Asetuksen 73 § :ssä tarkoitettu opetushallinnon tutkinto voidaan kuitenkin säännöksessä mainituin tavoin järjestää ja hyväksyä kouluhallinnon tutkinnon korvaavaksi suoritukseksi jo vuoden 1993 alusta.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.
Tämän asetuksen mukaan laadittu opetussuunnitelma voidaan ottaa käyttöön lukuvuoden 1994–95 alusta. Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 32 §:n mukaan laadittua opetussuunnitelmaa voidaan noudattaa kunnes kunta ottaa käyttöön tämän asetuksen mukaan laaditun opetussuunnitelman.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.
Tämän asetuksen 41 ja 42 §:ää ei sovelleta niihin oppilaisiin, jotka tämän asetuksen voimaan tullessa ovat lukion oppilaina. Näiden oppilaiden arvostelusta ja suullisiin kuulusteluihin osallistumisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa 40, 41 ja 42 §:ssä säädetään.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 37 §:n säännöstä perusopetusryhmien määrästä noudatetaan soveltuvin osin sopimuksenvaraisten palvelussuhteen ehtojen osalta, kunnes asiasta toisin sovitaan. Tämän asetuksen 59 §:ssä tarkoitettuun ryhmänohjaajaan sovelletaan, mitä mainitussa pykälässä tämän asetuksen voimaan tullessa, tarkoitetusta luokanvalvojasta on sovittu, kunnes asiasta toisin sovitaan.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
