Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 13 päivänä helmikuuta 1981 annetun kasvinsuojelulain (127/81) 12 §:n nojalla:

1 § (19.3.1993/268)

Kasvinsuojelulaissa säädettyihin rajoituksiin, kieltoihin ja toimenpiteisiin saadaan ryhtyä seuraavien kasvintuhoojien torjumiseksi ja leviämisen estämiseksi:

Bakteerit
Perunan vaalea rengasmätä	Corynebacterium sepedonicum
Ruskomätä	Pseudomonas solanacearum
Virukset
Tomaatinpronssilaikkuvirus	Tomato spotted wilt virus
Sienet
Mansikanpunamätä	Phytophthora fragariae
Tomaattisyöpä	Didymella lycopersici
Möhöjuuri	Plasmodiophora brassicae
Viljan mustaruoste	Puccinia graminis
Krysanteemin mustamätä	Didymella chrysanthemi
Perunasyöpä	Synchytrium endobioticum
Sipulin pahkamätä	Sclerotium cepivorum
Ankeroiset
Keltainen peruna-ankeroinen	Globodera rostochiensis
Valkoinen peruna-ankeroinen	Globodera pallida
Juurikasankeroinen	Heterodera schachtii
Varsiankeroinen	Ditylenchus dipsaci
Mansikka-ankeroinen	Aphelenchoides fragariae
Juuriäkämäankeroiset	Meloidogyne spp.
Punkit
Herukan äkämäpunkki	Cecidophyopsis ribis
Hyönteiset
Koloradonkuoriainen	Leptinotarsa decemlineata
Krysanteemin lehtimiinaajakärpänen	Liriomyza trifolii
Kalifornianripsiäinen	Frankliniella occidentalis
Etelänjauhiainen	Bemisia tabaci
Suonimiinaajakärpänen	Liriomyza huidobrensis

2 § (20.12.1991/1564)

Maatilahallitus saa maa- ja metsätalousministeriön luvalla kasvinsuojelulain 2 §:n 3 momentin mukaisesti päättää rajoituksiin, kieltoihin ja toimenpiteisiin ryhtymisestä muitakin kuin 1 §:ssä mainittuja kasvintuhoojia vastaan.

3 §

1 momentti on kumottu A:lla 20.12.1991/1564.

Maatilahallituksen tulee tarvittaessa antaa ohjeita ja neuvoja kasvintuhoojien tunnistamisesta, torjumisesta ja leviämisen estämisestä.

4 §

Maatilahallitus voi tarvittaessa pyytää kasvintuhoojien torjuntaa ja leviämisen estämistä koskevissa toimenpiteissä asiantuntija-apua maatalouden tutkimuskeskukselta ja metsäntutkimuslaitokselta.

5 § (20.12.1991/1564)

Kasvinsuojelulain 3 §:ssä tarkoitettu ilmoitus kasvintuhoojan esiintymisestä tehdään asianomaisen kunnan maatalouslautakunnalle. Ilmoitus on viipymättä toimitettava maaseutupiirille. Maatalouslautakunnan tulee pitää maatilahallituksen ohjeiden mukaisesti luetteloa kasvintuhoojien esiintymisestä.

6 §

Saatuaan 5 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen taikka jos muutoin on syytä epäillä 1 tai 2 §:ssä tarkoitetun kasvintuhoojan esiintymistä, saa maatilahallitus tai maaseutupiiri määrätä tarpeellisen tarkastuksen suorittamisesta ja näytteiden ottamisesta. Tällaisen tarkastuksen saa suorittaa ja näytteet ottaa myös maatalouden tai puutarhatalouden neuvontajärjestön toimihenkilö, maatalouslautakunnan maataloussihteeri tai hänen sijastaan maatalouslautakunnan puheenjohtaja, jos maataloussihteeri on estynyt tai jos kunnassa ei ole maataloussihteeriä, taikka maa- ja metsätalousministeriön tehtävään määräämä henkilö. (20.12.1991/1564)

Asianosaiselle on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus olla läsnä tarkastuksessa ja lausua mielipiteensä tarkastuksen tuloksesta.

Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, johon on merkittävä ainakin tarkastuksen tulos ja asianosaisen lausuma, jos se on asiaan vaikuttava, sekä päätös siitä, mihin toimenpiteisiin asianosaisen tulee tarkastuksen tuloksen perusteella ryhtyä ja mitä mahdollisia kieltoja ja rajoituksia noudattaa. Jäljennös tarkastuspöytäkirjasta päätöksineen on annettava asianosaisille tiedoksi. (20.12.1991/1564)

7 § (20.12.1991/1564)

Kasvinsuojelulain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuun hakemukseen on liitettävä hyväksyttävä selvitys kustannuksista tai vahingoista.

8 §

Kasvintuhoojien maahan kulkeutumisen estämisestä on säädetty erikseen.

9 §

Maatilahallitus voi myöntää tämän asetuksen säännöksistä poikkeuksia, jos ne ovat tieteellisen tutkimuksen suorittamista varten tarpeen.

10 §

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

maa-alueella muuta kiinteistöä kuin viljelmää,

viljelmällä yhden tai useamman tilan tai tilan osa muodostamaa kokonaisuutta, jolla viljelyn yhteydessä käytetään samoja koneita, laitteita tai varastotiloja,

viljelyksellä rajoiltaan määrättyä viljelmän osaa, jolla viljellään tiettyä kasvilajia tai lajiketta,

kasvilla kaikkia kasveja ja niiden osia lukuun ottamatta siemeniä.

Perunasyöpä

11 §

Perunasyövän saastuttaman kasvin tai kasvinosan käyttäminen viljelyyn on kiellettyä. Perunasyövän saastuttamalla viljelmällä tuotettua syövänkestävää perunaa saa kuitenkin käyttää siemeneksi asianomaisella saastuneella viljelyksellä.

Perunasyövän saastuttaman kasvin tai kasvinosan kuljettaminen, kauppaaminen tai muu luovuttaminen ilman maatilahallituksen lupaa on kiellettyä.

Perunasyövän saastuttaman maa-aineksen, muun kasvualustan, lannan tai kompostin kauppaaminen tai muu luovuttaminen viljelytarkoituksiin on kiellettyä.

12 §

Perunasyövän saastuttamalla viljelmällä saa perunan viljelyssä käyttää ainoastaan syövänkestäviä lajikkeita.

12 a § (20.12.1991/1564)

Maa-alue, viljelmä tai viljelys katsotaan perunasyövän saastuttamaksi perunasyövän toteamista lähinnä seuraavien 20 kalenterivuoden ajan. Jos perunasyöpää todetaan tämänkin jälkeen esiintyvän, katsotaan maa-alue, viljelmä tai viljelys uudelleen perunasyövän saastuttamaksi toteamista lähinnä seuraavien 20 kalenterivuoden ajan.

Perunan vaalea rengasmätä ja ruskomätä

13 §

Perunan vaalean rengasmädän tai ruskomädän saastuttaman perunan käyttäminen viljelyyn on kiellettyä.

Perunan vaalean rengasmädän tai ruskomädän saastuttaman perunan kuljettaminen, kauppaaminen tai muu luovuttaminen viljelytarkoituksiin on kiellettyä. Milloin luovutus tapahtuu muuhun tarkoitukseen, luovutuksen saajalle on ilmoitettava, että peruna on vaalean rengasmädän tai ruskomädän saastuttama. (20.12.1991/1564)

Perunan vaalean rengasmädän tai ruskomädän saastuttaman maa-aineksen, kasvualustan, lannan tai kompostin kauppaaminen tai muu luovuttaminen viljelytarkoituksiin on kiellettyä.

Perunan vaalean rengasmädän tai ruskomädän saastuttamat rakennukset, työ- tai kuljetusvälineet, pakkausaineet tai muut esineet on puhdistettava ja desinfioitava. (20.12.1991/1564)

14 §

Perunan vaalean rengasmädän tai ruskomädän saastuttamalla viljelyksellä ei saa viljellä perunaa kahden toteamista seuraavan kasvukauden aikana. Sanottuna aikana viljelmän muilla viljelyksillä saadaan perunaa viljeltäessä käyttää vain tarkastettua, tervettä siemenperunaa.

Tarkastetulla terveellä siemenperunalla tarkoitetaan siementavaran kaupasta annetun lain (669/75) 6 §:n nojalla tarkastettua vakuustodistuksella varustettua siementä sekä sellaista siemeneksi viljeltyä perunaa, jota ei ole siten tarkastettava ja varustettava vakuustodistuksella mutta jonka maaseutupiiri tai 6 §:ssä tarkoitetun neuvontajärjestön toimihenkilö on tarkastanut varastokautena ja todennut vapaaksi perunan vaaleasta rengasmädästä ja ruskomädästä. (20.12.1991/1564)

Peruna-ankeroinen

15 §

Peruna-ankeroisen saastuttaman kasvin tai kasvinosan käyttäminen viljelyyn on kiellettyä. Peruna-ankeroisen saastuttamalla viljelmällä tuotettua ankeroisenkestävää perunaa saa kuitenkin käyttää siemeneksi asianomaisella saastuneella viljelyksellä.

Peruna-ankeroisen saastuttaman kasvin tai kasvinosan kuljettaminen, kauppaaminen tai muu luovuttaminen viljelytarkoituksiin on kiellettyä. Milloin luovutus tapahtuu muuhun tarkoitukseen, luovutuksen saajalle on ilmoitettava, että kasvi tai kasvinosa on peruna-ankeroisen saastuttamaa. (20.12.1991/1564)

Peruna-ankeroisen saastuttaman maa-aineksen, muun kasvualustan, lannan tai kompostin kauppaaminen tai muu luovuttaminen viljelytarkoituksiin on kiellettyä.

16 §

Peruna-ankeroisen saastuttamalla viljelyksellä saa viljellä perunaa enintään kerran kolmessa vuodessa käyttämällä joko ankeroisen kestävää tai vuorokerroin kestävää ja altista lajiketta.

16 a § (20.12.1991/1564)

Maa-alue, viljelmä tai viljelys katsotaan peruna-ankeroisen saastuttamaksi peruna-ankeroisen toteamista lähinnä seuraavien yhdeksän kalenterivuoden ajan. Jos peruna-ankeroista todetaan tämänkin jälkeen esiintyvän, katsotaan maa-alue, viljelmä tai viljelys uudelleen peruna-ankeroisen saastuttamaksi toteamista lähinnä seuraavien yhdeksän kalenterivuoden ajan.

Varsiankeroinen

17 §

Varsiankeroisen saastuttaman kasvin käyttäminen viljelyyn on kiellettyä.

Varsiankeroisen saastuttaman kasvin tai kasvinosan kuljettaminen, kauppaaminen tai muu luovuttaminen viljelytarkoituksiin on kiellettyä. (20.12.1991/1564)

Varsiankeroisen saastuttamalla viljelmällä saa sipulin viljelyssä käyttää vain tarkastettua tervettä siemensipulia.

17 a § (20.12.1991/1564)

Maa-alue, viljelmä tai viljelys katsotaan varsiankeroisen saastuttamaksi varsiankeroisen toteamista lähinnä seuraavien kuuden kalenterivuoden ajan. Jos varsiankeroista todetaan tämänkin jälkeen esiintyvän, katsotaan maa-alue, viljelmä tai viljelys uudelleen varsiankeroisen saastuttamaksi toteamista lähinnä seuraavien kuuden kalenterivuoden ajan.

Juurikasankeroinen ja juuriäkämäankeroinen

18 §

Juurikasankeroisen ja juuriäkämäankeroisen saastuttaman maa-aineksen, muun kasvualustan lannan tai kompostin luovuttaminen viljelytarkoituksiin on kiellettyä. Saastuneiden kasvien kauppaaminen tai muu luovuttaminen viljelytarkoituksiin on kiellettyä.

19 § (20.12.1991/1564)

Juurikasankeroisen saastuttamalla viljelyksellä saa viljellä Beta-suvun kasveja enintään joka toinen vuosi.

Sipulin pahkamätä

20 §

Sipulin pahkamädän saastuttamien Allium-suvun kasvien käyttäminen viljelyyn on kiellettyä. Pahkamädän saastuttamaa sipulia saa kuitenkin käyttää lisäykseen asianomaisella saastuneella viljelyksellä.

Sipulin pahkamädän saastuttamien kasvien tai kasvinosien kuljettaminen, kauppaaminen tai muu luovuttaminen viljelytarkoituksiin on kiellettyä. (20.12.1991/1564)

Sipulin pahkamädän saastuttaman maa-aineksen, muun kasvualustan, lannan tai kompostin kauppaaminen tai muu luovuttaminen viljelytarkoituksiin on kiellettyä.

21 §

Sipulin pahkamädän saastuttamalla viljelyksellä saadaan viljellä Allium-suvun kasveja enintään joka neljäs vuosi.

21 a § (20.12.1991/1564)

Maa-alue, viljelmä tai viljelys katsotaan sipulin pahkamädän saastuttamaksi sipulin pahkamädän toteamista lähinnä seuraavien 10 kalenterivuoden ajan. Jos sipulin pahkamätää todetaan tämänkin jälkeen esiintyvän, katsotaan maa-alue, viljelmä tai viljelys uudelleen sipulin pahkamädän saastuttamaksi toteamista lähinnä seuraavan 10 kalenterivuoden ajan.

Muut kasvintuhoojat

22 §

Tomaattisyövän, krysanteemin mustamädän, herukan äkämäpunkin, möhöjuuren, krysanteemin lehtimiinaajakärpäsen, suonimiinaajakärpäsen, tomaatinpronssilaikkuviruksen tai mansikanpunamädän saastuttamia kasveja ei saa kuljettaa pois viljelmältä eikä varastopaikalta. Saastuneet kasvit on hävitettävä. (19.3.1993/268)

Saastunut osa viljelmästä tai viljelyksestä sekä tarvittaessa saastunut kasvien kasvualusta, rakennus, työ- tai kuljetusväline, pakkausaineet tai muu esine on desinfioitava. (20.12.1991/1564)

Koloradonkuoriaiset on hävitettävä ja niiden esiintymispaikka desinfioitava. (20.12.1991/1564)

Kalifornianripsiäisen, etelänjauhiaisen tai mansikka-ankeroisen saastuttamien taimien ja pistokkaiden kauppaaminen tai muu luovuttaminen viljelytarkoituksiin on kiellettyä. (30.11.1990/1033)

Berberis-suvun kasvit

23 § (18.3.1983/270)

Viljan mustaruosteen Berberis-sukuun kuuluvien isäntäkasvien kauppaaminen ja muu luovuttaminen sekä käyttäminen lisäysviljelyyn on kiellettyä lukuunottamatta seuraavia lajeja:

lkivihreät Berberis- lajit (lukuunottamatta Mahoberberis neubertii Schneid.)

B. aggregata Schneid. (mukaanlukien B. aggregata var. prattii Schneid. ja

B. "polyantha" Hemsl.)

B. dictyophylla Franch

B. koreana Palib.

B. parvifolia Sprague

B. x rubrostilla Chitt.

B. thunbergii DC

B. wilsoniae Hemsl.

Torjuntasuunnitelma

24 § (20.12.1991/1564)

Maatilahallitus voi myöntää poikkeuksia 12 a, 14, 16, 16 a, 17 a, 21 ja 21 a §:ssä säädetyistä viljelyrajoituksista, jos viljelmällä laaditaan maatilahallituksen hyväksymä suunnitelma kasvintuhoojan torjumiseksi ja leviämisen estämiseksi. Poikkeusten myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että viljelyrajoitusten noudattaminen aiheuttaisi merkittävää haittaa tilan tuotannolle ja viljelijän toimeentulolle tai muu painava syy.

25 § (20.12.1991/1564)

25 § on kumottu A:lla 20.12.1991/1564.

Valvonta

26 §

Tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamisen valvonnasta huolehtivat maatilahallitus ja maaseutupiirit. (20.12.1991/1564)

Valvonnassa voidaan käyttää apuna maatalouden ja puutarhatalouden neuvontajärjestöjen toimihenkilöitä, maatalouslautakuntien maataloussihteereitä sekä maataloussihteerin estyneenä ollessa tai milloin kunnassa ei ole maataloussihteeriä, maatalouslautakunnan puheenjohtajaa samoin kuin maa- ja metsätalousministeriön määräämiä henkilöitä. (31.5.1985/442)

27 § (20.12.1991/1564)

27 § on kumottu A:lla 20.12.1991/1564.

Voimaantulo

28 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1982.

Tämän asetuksen 14, 16 ja 21 §:ssä säädettyjä viljelyrajoituksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1983 lukien ja 23 §:ssä mainittua Berberis-suvun kasvien kauppaamis-, luovutus- ja lisäysviljelykieltoa 1 päivästä tammikuuta 1986 lukien. (18.3.1983/270)