Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 § (21.12.2000/1185)

Suomessa suoritettavista tavaran kuljetuksista, jotka alkavat valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltäviltä alueilta, voidaan maksaa valtion varoista kuljetustukea siten kuin tässä laissa säädetään.

Kuljetustukea voidaan maksaa myös pysyvästi asutuilta, ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta saarilta alkaville Suomessa suoritettaville tavarankuljetuksille Ahvenanmaalla suoritettavia kuljetuksia lukuun ottamatta (saaristokuljetukset). Saaristokuljetuksille maksettavaan tukeen sovelletaan, mitä 6 §:ssä, 7 §:n 1 momentissa, 8–9, 11, 12 a sekä 15–19 §:ssä säädetään. (16.11.2001/1008)

Tarkemmat säännökset saaristokuljetuksille maksettavan tuen piiriin kuuluvista alueista ja tuotteista, tuen suuruudesta, tukihakemusten käsittelystä sekä tukien hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. (16.11.2001/1008)

2 § (9.8.1996/613)

Kuljetustukea voidaan maksaa

1) vähintään 266 kilometrin pituisista rautatie- ja kuorma-autokuljetuksista;

2) yhteensä vähintään 266 kilometrin pituisista rautatie- ja kuorma-autokuljetuksista, jotka muodostavat yhtenäisen kuljetusketjun;

3) kotimaassa tapahtuvan kuljetusmatkan osalta sellaisista vähintään 266 kilometrin pituisista Suomen Pohjoiskalotilta alkavista kuljetuksista, jotka suuntautuvat toisen maan Pohjoiskalotille tai sen kautta edelleen kuljetettaviksi, siten kuin 10 §:n 3 ja 4 momentissa tarkemmin säädetään;

4) satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat

a) Merikarvian kunnassa ja sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa

b) Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa.

Jos rautatie- tai kuorma-autokuljetukseen liittyy 1 momentissa tarkoitettuja satamatoimintoja, kuljetustukea voidaan maksaa vähintään 101 kilometrin pituisista rautatie- tai kuorma-autokuljetuksista.

3 § (9.8.1996/613)

Kuljetustukea voidaan maksaa rautatie- ja kuorma-autokuljetuksen muodostamasta yhtenäisestä kuljetusketjusta, jossa kummastakin kuljetusosuudesta suoritetaan kuljetusmaksu erikseen kysymyksessä olevan kuljetuksen suorittajalle. Tällaisen kuljetusketjun kuljetustuen prosenttimäärä määräytyy koko kuljetusmatkan pituuden mukaan.

4 § (9.8.1996/613)

4 § on kumottu L:lla 9.8.1996/613.

5 §

Kuljetustukea ei makseta yrityksen omalla kuljetuskalustolla suoritetuista kuljetuksista. (9.8.1996/613)

Milloin jalostuspaikalta ei ole rautatie- tai kuorma-autokuljetusyhteyttä, hyväksytään kuitenkin yrityksen oman kuljetuksen kuljetusmatka kuljetustukeen oikeuttavaksi matkaksi jalostuspaikalta lähimmälle sellaiselle paikalle, jolta on edellä mainittu jatkokuljetusyhteys. Tällaisen kuljetusketjun kuljetustukiprosentti määräytyy koko kuljetusmatkan pituuden mukaan.

Mitä tässä laissa säädetään tavarankuljetuksista kuorma-autoliikenteessä, sovelletaan myös vastaaviin kuljetuksiin linja-autoliikenteessä.

6 § (9.8.1996/613)

Kuljetustukea voidaan maksaa kotimaiselle yhteisölle tai säätiölle taikka Suomessa asuvalle henkilölle, joka tavaran lähettäjänä on maksanut kuljetusmaksun. Erityisestä syystä kuljetustuki voidaan maksaa myös tavaran vastaanottajalle, joka on maksanut kuljetusmaksun. Satamatoiminnoista maksettava kuljetustuki maksetaan kuitenkin aina lähettäjälle.

7 §

Kuljetustuki voidaan maksaa siitä kuljetusmaksusta rahdinlisineen ja lisämaksuineen, joka on rahtikirjaan tai muuhun kuljetuskirjaan merkitty. Saadut alennukset ja vähennykset on vähennettävä kuljetusmaksusta ennen kuljetustuen määräämistä. Satamatoimintojen tuki maksetaan kuitenkin lähetyksen painon perusteella. (9.8.1996/613)

Kuljetustuki voidaan maksaa, jos kuljetusmaksu on ollut vähintään 20 euroa lähetykseltä ja maksettava kuljetustuki on vähintään 336 euroa hakemuskaudessa. Asianomaisella ministeriöllä on oikeus korottaa mainittuja määriä tavaraliikenteen rahtitason nousua vastaavasti. (21.12.2000/1185)

Kuljetustuki maksetaan puolivuosittain jälkikäteen. (15.12.1989/1111)

8 §

Kuljetustukea voidaan maksaa pienen ja keskisuuren yrityksen 1 §:ssä tarkoitetuilla alueilla jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavasta kuljetuksesta. (9.8.1996/613)

Tukea ei kuitenkaan makseta alkuperäistä arvoa vain vähän lisäävästä jalostuksesta. Jalostukseksi ei katsota uudelleen lastaamista tai purkamista eikä tavaran pakkaamista.

Käytettyjen tavaroiden kuljetuksesta ei makseta kuljetustukea.

9 §

Kuljetustukea maksetaan seuraavien tuotteiden kuljetuksesta:

1) elintarvikkeista ja nautintoaineista:

– leipomovalmisteet,

– meijeriteollisuustuotteet,

– maitojauhe,

– kalavalmisteet,

– lihavalmisteet,

– kasvikset ja sienet sekä niistä tehdyt valmisteet kuluttajille tarkoitetuissa myyntipäällyksissä,

– hedelmät ja marjat sekä niistä tehdyt valmisteet kuluttajille tarkoitetuissa myyntipäällyksissä,

– makeisvalmisteet,

– juomat ja juoma-ainekset ja

– maustevalmisteet;

2) kivi- ja maalajeista, kivennäisaineista sekä niiden valmisteista:

– sementti,

– betoniset rakennuselementit,

– kiviteokset,

– savi- ja grafiittiteokset,

– tiilet,

– lasi ja lasitavarat,

– jäkälä,

– turpeesta ja muusta vastaavasta raaka-aineesta valmistetut briketit, pelletit ja näitä korkeamman asteen jalostustuotteet,

– masuuni- ja terässulattokuonat granuloituna, pelletoituna tai ilmajäähdytettynä ja näitä pidemmälle jalostettuna;

(9.8.1996/613)

3) puusta ja puuteoksista:

– sahattu, höylätty ja veistetty puutavara,

– puiset rakennukset ja rakennelmat,

– kyllästetty puutavara,

– vaneri ja vaneriviilu sekä kuitulevy

– lastu- ja rimalevyt, lastuvilla, tulitikkusäleet ja -laatikkoainekset sekä

– puusepänteollisuuden tuotteet ja puolivalmisteet; (21.12.1984/901)

4) paperiteollisuustavaroista:

– kartonki, pahvi ja paperi sekä näistä tehdyt valmisteet ja

– jalostusasteeltaan lopputuotteeseen verrattavat erikoisselluloosat; (21.12.1984/901)

5) metalliteollisuustavaroista:

– metalliteokset;

(9.8.1996/613)

6) koneista ja laitteista:

– maanviljelys-, tehdas-, työ-, sähkö- sekä muut koneet ja laitteet, kuljetusvälineet sekä niiden osat;

7) kemian teollisuuden ja sen liitännäisteollisuuden tuotteet lukuun ottamatta lannoitteita; sekä

8) muista tavaroista:

– tekstiili- ja vaatetusteollisuustuotteet,

– matot, linoleumit, huovat, juutetuotteet ja näihin verrattavat tavarat,

– nahkat ja turkikset sekä niistä valmistetut tuotteet ja

– punonta- ja korintekijäteokset.

Mikäli 1 §:ssä tarkoitetuilla alueilla ryhdytään valmistamaan sellaisia 1 momentissa tarkoitettuihin tavaroihin jalostusasteeltaan verrattavia tuotteita, joita ei ole mainittu sanotussa momentissa, on valtioneuvostolla oikeus määrätä, mitkä tällaisista tuotteista oikeuttavat kuljetustukeen.

Kuljetustukea ei kuitenkaan makseta aloille, joille myönnetty valtion tuki on EU:ssa erityisten säännösten alaista. (9.8.1996/613)

Tuki voidaan jättää maksamatta, mikäli tuotteen kuljetusten tukemisella voidaan katsoa olevan merkittävässä määrin kilpailua vääristäviä vaikutuksia. (9.8.1996/613)

10 § (9.8.1996/613)

Kuljetustuen määrä 7 §:ssä tarkoitetusta kuljetusmaksusta on 1 §:ssä tarkoitetuilta alueilta alkavista rautatie- ja kuorma-autokuljetuksista:

Kuljetettu matka	Tukiprosentti	Tukiprosentti 2 §:ssä tarkoitettuihin
kilometriä		satamatoimintoihin liittyvissä kuljetuksissa
101–130		7
131–160		9
161–210		10
211–265		12
266–300	7	14
301–400	11	14
401–500	15	15
501–600	18	18
601–700	22	22
701–800	24	24
801–1000	26	26
1001–	29	29

Suomen Pohjoiskalotilta alkavien kuljetusten kuljetustuen edellyttämää vähimmäismatkaa laskettaessa mukaan luetaan myös muualla kuin Suomen Pohjoiskalotilla tapahtuva kuljetus. Jos kuljetus Suomen alueella on alle 266 kilometriä, tukiprosentti määräytyy 266 kilometrin mukaan.

Pohjoiskalotilla tarkoitetaan tässä laissa niitä läänejä tai vastaavia hallinnollisia alueita Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, jotka kokonaan tai osaksi sijaitsevat napapiirin pohjoispuolella. Venäjällä tällaiseksi alueeksi katsotaan Murmanskin alue.

11 § (21.12.1984/901)

Kuorma-autokuljetuksista maksettavaan tukeen oikeuttaviksi kuljetuskustannuksisksi voidaan hyväksyä enintään määrä, joka vastaa kuorma- autoliikenteessä yleisesti vastaavanlaisissa kuljetuksissa noudatettuja korvausperusteita.

12 § (9.8.1996/613)

Kuljetustuen määrä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuista satamatoiminnoista on:

1) Kalajoen kunnassa ja sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa sekä Joensuun satamassa ja sen pohjoispuolella olevissa Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa tapahtuvista satamatoiminnoista	2.05 €/tn
2) Merikarvian kunnassa sekä sen ja Kalajoen kunnan välillä sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa sekä muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa tapahtuvista satamatoiminnoista	1.04 €/tn

(21.12.2000/1185)

Muutettaessa kuljetustuen laskemista varten lähetyksen tilavuus painoksi käytetään kuutiometrin painona 300 kiloa, jos lähetyksen paino kuutiometriä kohden on tätä painoa pienempi. Asianomaisella ministeriöllä on oikeus tarkistaa satamatoiminnoista maksettavaa tukea tavaraliikenteen rahtitason keskimääräistä nousua vastaavaksi.

12 a § (15.12.2003/1080)

Pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyä pientä ja keskisuurta yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja jonka joko vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkit.

13 § (10.1.1997/47)

Kuljetustukea koskevat asiat käsittelee kauppa- ja teollisuusministeriö tai työvoima- ja elinkeinokeskus siten kuin siitä asetuksella säädetään. Tässä pykälässä tarkoitettua viranomaista kutsutaan jäljempänä myöntäväksi viranomaiseksi.

14 § (10.12.1993/1137)

Kuljetustukea on haettava myöntävältä viranomaiselta kultakin puolivuotiskaudelta erikseen kahden kuukauden kuluessa puolivuotiskauden päättymisestä.

Hakemukseen on liitettävä kuljetuskirja tai muu myöntävän viranomaisen hyväksymä selvitys siitä kuljetuksesta, johon kuljetustukea haetaan. Lisäksi hakija on velvollinen toimittamaan myöntävälle viranomaiselle muitakin hakemuksen ratkaisemista varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.

Jollei hakemusta tehtäessä noudateta, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, on oikeus kuljetustuen saamiseen menetetty. Myöntävä viranomainen voi kuitenkin erityisistä syistä tällöinkin ottaa hakemuksen käsiteltäväksi.

15 § (10.12.1993/1137)

Myöntävä viranomainen voi hakemuksesta antaa kirjallisella päätöksellään ennakkotiedon siitä, oikeuttaako jokin tietty tai jonkin tietyn tavaran kuljetus kuljetustukeen. Hakija on velvollinen esittämään myöntävälle viranomaiselle ennakkotiedon antamista varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Kirjallinen päätös ennakkotiedosta on kuljetustukeen oikeuttavilta tuotemääritelmiltä valtiota sitova kahden vuoden ajan päätöksen antamisesta, jos kuljetustuen maksamisperusteet eivät kyseisenä aikana ole muuttuneet. Päätös on sitova kuitenkin enintään vuoden 2007 loppuun. (15.12.2003/1080)

16 §

Jos kuljetustukea koskeva myöntävän viranomaisen päätös on perustunut väärään tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisesti ei ole ollut lainmukainen, myöntävä viranomainen voi asianomaisen hakemuksesta poistaa päätöksen ja ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi. (10.12.1993/1137)

Asianomaisen ministeriön on määrättävä kuljetustuki joko kokonaan tai osaksi maksettavaksi takaisin, jos tuen saaja on:

1) antanut tukea hakiessaan olennaisessa kohdassa väärän tiedon;

2) salannut tuen myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja;

3) kieltäytynyt antamasta tuen valvontaa varten tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka avustamasta tarpeellisessa määrin tarkastuksen suorittamisessa; tai

4) käyttänyt tuen muuhun kuin mihin se on myönnetty.

(9.8.1996/613)

Takaisin maksettavalle tuelle on maksettava tuen maksamispäivästä lukien sen takaisinmaksupäivään asti vuotuista korkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. (3.3.1995/294)

17 §

Tämän lain nojalla annettuun myöntävän viranomaisen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, paitsi milloin asiassa on kysymys 8, 9 tai 16 §:n soveltamisesta. (10.12.1993/1137)

Päätökset, joihin 1 momentin mukaisesti voidaan hakea muutosta valittamalla, on annettava asianomaiselle tiedoksi kirjatulla kirjeellä. Tällaisen päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, jollei muuta näytetä, 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi.

18 § (10.12.1993/1137)

Myöntävä viranomainen on oikeutettu valvomaan ja tarkastamaan kuljetuksia, joista on haettu tai joille on myönnetty tämän lain mukaista kuljetustukea, sekä sitä varten saamaan tarvittavat tiedot ja selvitykset 6 §:ssä mainitulta yhteisöltä, säätiöltä tai henkilöltä taikka kuljetuksen suorittajalta.

19 § (9.8.1996/613)

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa asianomainen ministeriö.

20 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982.

Tätä lakia sovelletaan kuljetuksiin, jotka tapahtuvat vuosien 1982–2007 aikana. (15.12.2003/1080)

HE 76/81, vvvk.miet. 74/81, svk.miet. 161/81