Advanced Search

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista


Published: 1980-02-25
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645743/kauppa--ja-teollisuusministerin-pts-rjhdystarvikkeista.html

Subscribe to a Global-Regulation Premium Membership Today!

Key Benefits:

Subscribe Now for only USD$40 per month.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä päätös on kumoutunut 1.7.2015 alkaen. Ks. VNa räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta 819/2015 78 §.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on räjähdystarvikkeista 1 päivänä helmikuuta 1980 annetun asetuksen (85/80) 4 ja 109 §:n nojalla päättänyt:

1 LUKU

Yleistä

1 §

Tässä päätöksessä annetaan tarkempia määräyksiä räjähdeasetuksen (473/93) soveltamisesta räjähteisiin, niiden valmistukseen, pakkaamiseen ja merkitsemiseen, varastointiin, kuljetukseen räjähdetehtaan tehdasalueella, varastoalueella ja työmaalla sekä käsittelyyn satamassa. Räjähdystarvikkeella tarkoitetaan tässä päätöksessä räjähdettä. (27.8.1993/793)

Räjähteet jaetaan luokkiin 1 a, 1 b ja 1 c liitteen 1 mukaisesti sekä vaarallisuusluokkiin 1.1, 1.2, 1.3 ja 1.4 liitteen 2 kohdan 1 mukaisesti. (27.8.1993/793)

Tämän päätöksen räjähdystarvikkeiden varastointia koskevat määräykset eivät koske varmuustulitikkuja (1 c/l a) eivätkä tähtisadetikkujen (1 c/14) ja nallipyssyn nallien (1 c/15) myymälävarastoja.

2 §

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1) massaräjähdysvaarallisella räjähdystarvikkeella sellaista tarviketta, jota sisältävä räjähdystarvike-erä räjähtää kokonaan tai suurimmalta osaltaan yhden tarvikkeen tai osankin tarvike-erästä räjähtäessä;

2) vaarallisuusluokituksella räjähdystarvikkeiden jakoa neljään vaarallisuusluokkaan sen mukaisesti kuinka suuren vaaran räjähdystarvike mahdollisessa onnettomuustapauksessa voi aiheuttaa ympäristölle. Tarkempi esitys vaarallisuusluokista on liitteessä 2;

3) suojaetäisyydellä (etäisyys) varastosuojan tai muun räjähdystarvikkeita sisältävän rakennuksen ja suojattavan kohteen välistä lyhyintä sallittua vaakasuoraa etäisyyttä;

4) k-arvo kerrointa, jota painevaikutuksen kyseessä ollessa käytetään laskettaessa suojaetäisyyttä kaavalla:

l = k·m1/3,

jossa l = suojaetäisyys metreinä

k = k-arvo, joka riippuu rakennustavasta, suojarakenteista, räjähdystarvikkeen luonteesta sekä vaadittavasta turvallisuudesta

m = räjähdysaineen massa kiloina;

5) tehdasosastolla (osasto) yhden taikka useamman samanluonteisen räjähdystarvikkeen valmistukseen, välivarastointiin ja tuotannon ylläpitämiseen varattua tehtaan osaa rakennuksineen ja laitteineen;

6) valmistusvaiheella yhteen kuuluvien toimenpiteiden kokonaisuutta, joka työn kulun takia on sijoitettava samaan rakennukseen; sekä

7) työkohteella yleensä yhden koneen tai laitteen muodostamaa valmistusvaiheen osaa.

3 § (27.8.1993/793)

3 § on kumottu P:llä 27.8.1993/793.

4 §

Kaikki tässä päätöksessä mainitut massat (painot) ovat räjähdysaineiden tai pyroteknisten aineiden nettopainoja, ellei toisin ole sanottu.

Kuitenkin 1 c luokkaan kuuluvista pyroteknisistä valmisteista käytetään bruttopainoa, ellei nettopainoa ole ilmoitettu tai toisin ole määrätty.

Tässä päätöksessä katsotaan 1 000 räjäytysnallin, 100 m:n räjähtävää tulilankaa ja 200 m:n mustaruutitulilankaa vastaavan yhtä räjähdysainekiloa.

5 §

Tässä päätöksessä tarkoitettu etäisyys asutustaajamasta on mitattava rakennetun tai kaavaan merkityn tonttialueen rajasta. Yksittäisestä asutusta rakennuksesta ja tilapäiseen asumiseen tarkoitetusta rakennuksesta mitataan tässä päätöksessä tarkoitettu etäisyys kyseisen rakennuksen lähimmästä ulkoseinästä.

Tässä päätöksessä tarkoitettu etäisyys yleisestä liikenneväylästä on mitattava yleisen tiealueen reunasta, vesistöväylän rajasta ja rautatien lähimmästä raiteesta.

2 LUKU

Valmistus

Yleistä
6 §

Räjähdystarvikkeita saa valmistaa vain erillisessä, turvatekniikan keskuksen tähän tarkoitukseen hyväksymässä tehtaassa, huonetilassa tai paikassa. (24.10.1995/1197)

Tehdasalueella saa valmistaa, varastoida tai käsitellä vain sellaisia tuotteita, jotka ovat välttämättömiä räjähdystarvikkeiden valmistuksessa tai läheisesti liittyvät siihen.

7 §

Räjähdystarvikkeiden valmistuksessa on:

1) turvallisuusjärjestelyt työkohteessa pyrittävä varmentamaan siten, etteivät ne ole vain yhden varotoimenpiteen varassa;

2) vaaran mahdollisuus ja mahdollisen onnettomuuden seuraukset kussakin työpaikassa rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi; sekä

3) estettävä luonteeltaan erilaisten vaaran mahdollisuuksien esiintyminen samassa työkohteessa.

8 §

Edellä 7 §:ssä tarkoitetun turvallisuuden saavuttamiseksi on noudatettava seuraavaa:

1) vaaran mahdollisuutta on rajoitettava eristämällä vaarallinen työkohde suojarakentein, rajoittamalla räjähdystarvikkeiden ja työntekijöiden määrä mahdollisimman pieneksi, estämällä vaarallisten aineiden kasaantuminen sekä käyttämällä, mikäli mahdollista, kauko-ohjausta;

2) työkoneet ja laitteet on, mikäli mahdollista, varustettava sekä automaattisilla varolaitteilla että niistä riippumattomilla käsikäyttöisillä varolaitteilla;

3) turvallisuusjärjestelyt on varmennettava siten, että varolaitteen ollessa epäkunnossa tai poistettuna työtä ei voida jatkaa tai että häiriö ilmenee ainakin selvästi havaittavasta varoitusmerkistä;

4) kussakin työhuoneessa ja varastossa tulee olla näkyvissä ilmoitus siitä, kuinka paljon huoneessa saa samanaikaisesti olla räjähdystarvikkeita ja työntekijöitä;

5) kussakin työkohteessa suoritettavasta työstä on ennen työhön ryhtymistä annettava kirjalliset työohjeet ja valvottava, että työntekijät ovat perehtyneet ohjeisiin; työohjeita on tarpeen mukaan muutettava, mikäli tekniikan ja tiedon muuttuessa ja kokemuksen lisääntyessä aihetta siihen ilmenee; (27.8.1993/793)

6) staattisen sähkön vaaran estämiseksi on:

a) valittava koneille ja laitteille, työkaluille ja työvaatteille sopivat materiaalit,

b) huolehdittava siitä, että jos ilman kostuttaminen todetaan välttämättömäksi, suhteellinen kosteus on vähintään 55 %, sekä

c) maadoitettava luotettavasti koneet ja työkalut ja tarvittaessa myös henkilöt sekä todettava maadoituksen kunto ennalta laaditun ohjelman mukaisilla säännöllisillä tarkastuksilla Maadoitettaessa metallista valmistettuja laitteita maadoitusvastus saa olla enintään 20Ω. Lattioiden, työpöytien ja henkilöiden maadoitusvastus saa olla enintään 100 MΩ. Käytettäessä henkilön maadoitukseen ranneketta tämän maadoitusvastuksen tulee kuitenkin olla vähinään 20 kΩ;

7) ukonilman ajaksi on vaarallisuusluokkaan 1.1 kuuluvien räjähdystarvikkeiden valmistus keskeytettävä ja työntekijöiden poistuttava ennalta määrättyihin paikkoihin. Jos työolosuhteet on siten järjestetty, että ukonilma ei aiheuta työntekijöille lisävaaraa, työskentelyä saa kuitenkin jatkaa. Kaikista toimenpiteistä on tehtävä ennakkosuunnitelma;

8) työhuoneen tai varaston välittömään läheisyyteen ei saa jättää räjähdystarvikkeita muualle kuin luvassa mainittuihin paikkoihin;

9) huonetilassa, jossa valmistetaan tai käsitellään räjähdystarvikkeita, ei saa käsitellä eikä säilyttää muita vaarallisia aineita tai laitteita, ellei tämä asianomaisen tuotteen valmistamisen takia ole välttämätöntä;

10) eriluonteiset räjähdystarvikkeet on valmistettava omissa erillisissä osastoissaan;

11) samassa rakennuksessa ei saa olla useampia valmistusvaiheita, ellei niitä ole erotettu toisistaan riittävin suojarakentein;

12) valmistusvaihe on jaettava työkohteisiin siten, että yhdessä työkohteessa mahdollisesti tapahtuva onnettomuus ei aiheuta hengen tai terveyden menettämisen vaaraa muissa työkohteissa; sekä

13) suoritettaessa räjähdystarvikeasetuksen 20 §:ssä tarkoitettua koekäyttöä tai 32 §:n 1 momentissa tarkoitettua työtä tehtaassa on sellainen kysymyksessä olevien työhuoneiden tuotanto, joka ei ole tarpeen kokeilussa, keskeytettävä sekä tarpeeton henkilöstö ja tarpeettomat räjähdys- ja palovaaralliset aineet poistettava. Tilojen, joissa edellä tarkoitettua valmistusta tai kokeilua suoritetaan, tulee olla sellaisia, että ne soveltuvat kysymyksessä olevan räjähdystarvikkeen turvalliseen käsittelyyn.

RäjähdystarvikeA on kumottu RäjähdeA:lla 473/1993.

9 §

Tehtaan ja osaston vastaavan johtajan tulee huolehtia siitä, että kaikkia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan sekä että:

1) valmistuksessa käytetään vain asianmukaisia menetelmiä ja tarkoitukseen sopivia raaka-aineita;

2) raaka-aineiden puhtautta ja kelvollisuutta sekä sitä, että tuotteet täyttävät niille asetettavat turvallisuusvaatimukset, valvotaan jatkuvasti ja tästä laadunvalvonnasta pidetään kirjaa;

3) turvallisuustoimenpiteet on asianmukaisesti järjestetty kutakin työtä ja työkohdetta varten;

4) työ ja turvallisuusohjeet on saatettu kunkin työntekijän tietoon ja pantu nähtäville siten kuin siitä on erikseen säädetty;

5) turvallisuus- ja suojelutoiminnassa tarvittavat välineet ja laitteet ovat kunnossa; sekä

6) työt suoritetaan annettujen työohjeiden mukaisesti.

10 §

Räjähdystarvikkeita saavat valmistaa vain tehtävään koulutetut ja riittävän ammattitaitoiset työntekijät.

Nuorten henkilöiden käyttämisestä vaaralliseen työhön on säädetty erikseen.

Koneet ja laitteet
11 §

Räjähdystarvikkeiden valmistuksessa käytettävien työkoneiden, kuljetuslaitteiden ja viestintälaitteiden rakenteen tulee olla sellainen, etteivät ne aiheuta räjähdysaineen tai pyroteknisen aineen syttymistä lämmön, hankauksen, iskun tai paineen kohoamisen johdosta. Erityisesti tulee:

1) käyttää sellaisia rakenneaineita, jotka eivät aiheuta kipinöintiä;

2) huolehtia, että lukitus- ja kiinnityslaitteet, kuten ruuvit, kiilat ja mutterit, niin koneen ulkoisissa kuin sisällä olevissa osissa ovat rakenteeltaan sellaisia, etteivät ne avaudu itsestään, mutta ovat kuitenkin avattavissa työkaluilla;

3) käyttää sellaisia itsetoimivia laitteita, jotka pysäyttävät koneen vastuksen kohottua tai kiinnijuuttumisen tapahduttua;

4) koneiden ja laitteiden, erityisesti laakereiden ja muiden liikkuvien koneenosien, olla helposti puhdistettavissa;

5) välttää onttoja akselirakenteita ja muita tiloja, joita ei voida puhdistaa; jos sellaisia joudutaan käyttämään, on räjähdysaineen tai pyroteknisen aineen pääsy niihin estettävä; sekä

6) tiivisteisiin, suodattimiin ja voiteluun käyttää sellaisia aineita, joihin ei voi tunkeutua vaarallisessa määrin räjähdysaineita tai pyroteknisiä aineita ja jotka eivät reagoi niiden kanssa.

Räjähdystarvikkeiden valmistuksessa käytettävien koneiden, kuten sekoittimien, tulee olla sellaisia rakenteeltaan ja siten varustettuja, että sisällön mahdollisesta syttymisestä aiheutuva paine pääsee vaarattomasti purkautumaan, jos toimenpiteellä voidaan oleellisesti vähentää räjähdysvaaraa.

Voimansiirtolaitteiden tulee vaarallisissa tiloissa olla rakenteeltaan tai suojaukseltaan sellaisia, etteivät ne voi aiheuttaa vaarallista iskua, hankausta tai kipinöintiä.

Ennalta laaditun ohjelman mukaisilla määräaikaistarkastuksilla tulee huolehtia siitä, että koneet ja laitteet ovat asianmukaisessa kunnossa. Tarkastuksista tulee pitää kirjaa.

Työkalut ja -välineet
12 §

Kauko-ohjattuna tapahtuvaa työtä lukuunottamatta, työkalujen ja -välineiden tulee olla valmistettu kipinöimättömästä aineesta ja sellaisia, ettei räjähdysainetta tai pyroteknistä ainetta voi tarttua niihin vaarallisessa määrin.

Työkaluja ja muita välineitä on säilytettävä niille varatuilla paikoilla.

Räjähdystarviketehtaan suunnittelu, rakennusten sijoittaminen ja rakennustapa
13 §

Räjähdystarviketehtaan suunnittelussa tulee ottaa huomioon seuraavaa:

1) on selvitettävä mahdollisimman aikaisin ne toimenpiteet, joilla pyritään estämään räjähdysaineiden tahaton räjähtäminen sekä rajoittamaan ennakolta onnettomuustapausten seuraukset mahdollisimman vähäisiksi;

2) rakennukset on sijoitettava siten, että 15–17 §:n suojaetäisyyksiä koskevat määräykset tulevat täytetyiksi;

3) rakennukset on rakennettava siten, ettei niistä räjähdysonnettomuuden sattuessa aiheudu ympäristölle vaarallisia heitteitä;

4) rakennusten sijoittaminen niin maastoon kuin asutukseenkin nähden on suunniteltava ottaen räjähdystarvikkeista annettujen määräysten lisäksi huomioon, mitä rakentamisesta ja palontorjunnasta on erikseen säädetty ja määrätty;

5) sen lisäksi, mitä 4 kohdassa on määrätty, on, mikäli tehtaan toiminnan yhteydessä syntyy sellaisia vaarallisia aineita, jotka yleiseen viemäriin joutuessaan voivat aiheuttaa räjähdysvaaran, viemäröinti järjestettävä siten, etteivät aineet voi aiheuttaa vaaraa tehtaassa työskenteleville tai ympäristölle; sekä

6) räjähdystarviketehtaan sijoittamista alueelle, jossa esiintyy runsasta salamointia, tulee välttää.

14 §

Varastosuojia ei saa sijoittaa tehdasalueelle valmistustilojen yhteyteen, vaan erilliselle varastoalueelle, jossa ei ole räjähdystarvikkeiden valmistukseen liittyvää toimintaa.

Jos valmistuksen kannalta on välttämätöntä, saa työkohteiden läheisyyteen rakentaa varastosuojia (välivarastoja), joissa saa varastoida rajoitettuja määriä räjähdystarvikkeita, kuitenkin siten, että 15 §:ssä määrättyjä suojaetäisyyksiä noudatetaan.

15 §

Tehdasalueella olevien rakennusten väliset suojaetäisyydet, lukuun ottamatta varastoalueella olevien varastosuojien keskinäisiä etäisyyksiä, joista on määrätty 55 §:ssä, määritetään joko laskennollisesti tai käyttämällä liitteessä 2 tarkoitettua menetelmää.

Laskennollisesti määritetty suojaetäisyys voidaan hyväksyä, mikäli laskettu, mahdollisen räjähdysonnettomuuden aiheuttama henkilöihin kohdistuva paineisku suojarakenteita käyttäen on vaarallisissa tuotantotiloissa enintään 0,4 bar ja mikäli rakenteet ovat niin lujia, ettei niiden vaurioituminen paineiskusta tai heitteistä voi aiheuttaa ilmeistä vaaraa henkilöille.

Liitettä 2 käytettäessä tulee lupahakemuksessa lisäksi selvittää mahdollisen räjähdyksen aiheuttaman paineimpulssin vaikutus, jos rakennuksessa on yli 15 000 kg räjähdysainetta siten sijoitettuna, että koko erä voi räjähtää kerralla. Suojaetäisyyksiä on tarvittaessa suurennettava.

Suojaetäisyys mitataan vaarallisen huonetilan lähimmästä seinästä suojattavan huonetilan lähimpään seinään. Jos huoneen tilavuus on hyvin suuri verrattuna räjähdystarvike-erän vaatimaan tilaan, voidaan suojaetäisyys mitata räjähdystarvike-erästä. Jos huoneessa on useampia räjähdystarvike-eriä, voidaan suojaetäisyys laskea kustakin erästä erikseen, jos räjähdystarvikkeet on sijoitettu siten, ettei räjähdysvälitystä eri räjähdystarvike-erien välillä voi tapahtua.

16 §

Kahden vaarallisen tehdasosaston välisen etäisyyden tulee olla vähintään liitteessä 2 esitettyjen suojaetäisyyksien mukainen. Etäisyyden tulee kuitenkin olla vähintään 50 m tai, jos osastojen välissä on liitteen 2 mukainen suojavalli tahi kysymykseen tulevat osaston rakennukset ovat liitteen 2 tarkoittamia maapeitteisiä rakennuksia, 25 m.

17 §

Räjähdystarviketehtaan varastoalueen varastosuojien suojaetäisyydet ympäristön kohteisiin määritetään siten kuin 51–54 §:ssä on pysyvistä varastoista määrätty.

Tehtaan työhuoneiden, välivarastojen sekä käsittelyn alaisina olevien räjähdystarvikemäärien edellyttämät suojaetäisyydet ympäristön kohteisiin määritetään 51 §:ssä tarkoitetulla tavalla ottaen huomioon, mitä tässä pykälässä on vähimmäisetäisyyksistä määrätty.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut suojaetäisyydet eivät saa alittaa taulukossa 1 annettuja vähimmäisetäisyyksiä, kun räjähdystarvikkeiden määrä on yli 10 kg.

Räjähdystarviketehtaan vähimmäisetäisyydet
Kohde
Räjähdystarvikkeen vaarallisuusluokka ja määrä sairaala, vanhainkoti, lastentarha, koulu, vankeinhoitolaitos tai muu vastaava laitos ja asutustaajama, m yksittäinen asuttu rakennus, tehdas, kokoontumispaikka tai -huoneisto, jossa oleskelee tavallisesti ihmisiä, julkinen rakennus ja yli 1 000 m3 palavan nesteen varasto, m tilapäiseen asumiseen käytettävä rakennus, yleinen liikenneväylä kuten rautatie, maantie tai laivaväylä, yleinen satama-alue, lentokentän kiitorata ja yli 100 m3 palavan nesteen varasto, m
yli 10 kg 1.1, 1.2 tai 1.3 luokan räjähdystarvikkeita 300 200 200
yli 10 kg 1.4 luokan räjähdystarvikkeita 50 50 50
yli 150 kg 1.1 luokan räjähdystarvikkeita 500 300 200
yli 150 kg 1.4 luokan räjähdystarvikkeita 100 100 100
18 §

Tehdasrakennusten rakenteellisen paloturvallisuuden osalta on noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelmassa palovaarallisuusluokkaan 5 kuuluvista rakennuksista annettuja määräyksiä ottaen huomioon seuraavaa:

1) rakennusten tulee olla yksikerroksisia; jos valmistusmenetelmät muuta edellyttävät, luvan antava viranomainen voi hyväksyä muunkin ratkaisun;

2) tehdasrakennusten ja välivarastoina käytettävien varastosuojien tulee olla vähintään paloapidättäviä; ja

3) rakennusten seinien ja katon sisäpintojen tulee olla syttymisherkkyydeltään luokkaa 1 ja palonlevittämisominaisuuksiltaan luokaa I.

Tehtaan varastoalueelle sijoitettavien räjähdystarvikevarastosuojien osalta tulee noudattaa 58 ja 59 §:n määräyksiä.

19 §

Tehdasrakennuksen työhuoneet on rakennettava siten, ettei mahdollinen räjähdys välity huoneesta toiseen.

Vaarallisten tilojen ja niiden läheisyydessä olevien työhuoneiden ikkunat tulee rakentaa ja sijoittaa siten, että niiden rikkoutuminen onnettomuudessa aiheuttaa mahdollisimman vähän henkilövahinkoja.

Sosiaalitiloja tai muita vastaavia vaarattomia tiloja ei saa sijoittaa välittömästi työhuoneen yhteyteen, vaan niiden välissä tulee olla räjähdysvaaraton tila tai riittävän vahva oveton seinä.

20 §

Huoneet, joissa saattaa esiintyä helposti syttyvää kaasua, höyryä tai pölyä, on varustettava riittävällä ilmanvaihdolla. Yleisilmanvaihdon lisäksi on tarvittaessa kunkin työskentelypaikan ja laitteen ilmanvaihtoa tehostettava paikallispoistolla.

Jos räjähdystarviketehtaassa käsitellään palavia nesteitä, on ilmanvaihdon täytettävä niistä annetut säännökset ja määräykset.

Ilmanvaihtolaitteiden käyttömoottorien tulee olla asianomaista tilaa koskevien sähköturvallisuusmääräysten mukaisia.

Puhaltimet, erotinlaitteet ja suodattimet tulee asentaa räjähdysvaarallisten tilojen ulkopuolelle ja niiden tulee olla helposti puhdistettavia.

Ilmanvaihtolaitteiston kanavat tulee mitoittaa ja rakentaa siten, ettei niihin pääse kerääntymään vaarallista ainetta. Kanaviin tulee tehdä puhdistusaukot ja kanavat tulee puhdistaa vähintään vuosittain. Kanavat tulee johtaa lyhyintä mahdollista tietä huoneen ulkopuolelle.

21 §

Huonetiloissa, joissa valmistetaan tai käsitellään räjähdystarvikkeita, lukuun ottamatta ampuma-aseiden patruunoiden tarkastusta ja pakkaamista sekä tiloja, joissa on vaarallisuudeltaan niihin verrattavaa toimintaa, tulee lattian, seinien ja katon pintakerroksen olla kipinöimätöntä ainetta sekä ehyitä ja sileäpintaisia ja siten rakennettuja, ettei räjähdysainetta pääse kerääntymään vaakasuorille pinnoille. Pintojen tulee olla helposti puhdistettavissa.

Jos työkohteessa käsitellään pölyäviä ja hankaukselle herkkiä räjähdystarvikkeita, on lattia pidettävä kosteana, ellei se huomattavasti haittaa valmistusta. Jos lattian pitäminen kosteana ei valmistuksen kannalta ole mahdollista, on lattian pintakerroksen oltava sähköä johtavaa kumia tai vastaavaa sähköä johtavaa ainetta.

Staattisen sähkön vaaran estämiseksi on noudatettava 8 §:n määräyksiä.

22 §

Jokaisessa työhuoneessa tulee olla siinä työskenteleville henkilöille riittävä määrä tarkoituksenmukaisia poistumisteitä. Ovien tulee olla riittävän suuria sekä nopeasti ja helposti poistumissuuntaan aukeavia. Ovet on sijoitettava siten, että jokaisella työntekijällä on mahdollisimman suora, esteetön pääsy ulos. Uloskäytävien lukumäärän, rakenteen ja sijoituksen osalta on noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä.

Poistumistiet on merkittävä, jos ovet ja pääsy niille eivät ole selvästi nähtävissä tai jos muut ovet voivat harhauttaa ulospyrkijöitä. Varateiden ovet tulee varustaa erityisellä salpalaitteella, joka on sisäpuolelta helposti avattavissa.

Poistumisteillä, oviaukoissa ja käytävissä ei saa olla mitään laitteita eikä tavaroita, jotka voivat haitata suoraa ja esteetöntä ulospääsyä.

23 §

Työtiloja saa lämmittää ilmalla taikka vedellä tai muulla nesteellä toimivilla lämmityslaitteilla sekä kyseessä oleviin räjähdysvaarallisiin tiloihin soveltuvilla sähkölämmityslaitteilla. (24.10.1995/1197)

Lämmityslaitteiden ja suojaamattomien putkistojen pintalämpötila saa olla korkeintaan + 100°C. Jos työtilassa saattaa esiintyä vaarallisessa määrin ruutipölyä, saa lämpötila kuitenkin olla enintään + 60°C.

Lämmönkehittimien tulee sijaita eri huonetiloissa, lukuun ottamatta tilassa käytettäväksi hyväksyttyä sähkölämmitintä. Tilojen välillä ei saa olla suoraa kulkuyhteyttä.

24 §

Työtilat, koneet ja työkalut tulee puhdistaa työohjeissa määrätyin väliajoin. Erityisesti on huolehdittava lämpöpatterien, johtojen ja muiden pölyä keräävien paikkojen puhdistuksesta.

Koneiden ja laitteiden tulee olla sileäpintaisia ja helposti puhdistettavissa. Pölyn kerääntyminen niihin on estettävä tehokkaalla tuuletuksella, suojalaitteilla tai riittävän usein tapahtuvalla puhdistuksella.

Tiloissa, joissa on räjähdystarvikkeita, ei saa olla vieraita esineitä eikä tarpeettomia tarvikkeita.

25 §

Räjähdystarviketehtaan alue on ympäröitävä vähintään 2,4 m korkealla, lujalla metalliverkko- tai piikkilanka-aidalla, jollei sivullisten pääsyä tehtaaseen tai varastoihin ole estetty muulla tehokkaalla tavalla. Metalliverkkoaidan yläreunassa tulee olla kolme piikkilankaa ja alareunassa yksi piikkilanka, ellei aitaa ole rakennettu siten, että sen alareuna on tiukasti maata vasten. Lankojen välin tulee olla enintään 15 cm ja pylväiden välin 3 m.

Tehdasalueelle johtavaan porttiin tai sen välittömässä läheisyydessä olevaan paikkaan tulee näkyvästi sijoitettuina tehdä 48 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetut merkinnät.

3 LUKU

Pakkaaminen ja merkitseminen

Pakkaaminen
26 §

Tehtaasta luovutettavien ja maahan tuotavien sekä varastossa olevien räjähdepakkausten samoin kuin tyhjien päällysten osalta on noudatettava vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen (147/92) määräyksiä. (27.8.1993/793)

Jos räjähdystarvikkeita luovutetaan tehdaspakkausta pienemmissä erissä, ne on käärittävä lujaan paperiin tai muuhun lujaan päällykseen siten, ettei pakkauksen sisällöstä pääse mitään ulos.

27 §

Pakkaamiseen käytettävän päällyksen tulee olla niin tiivis ja siten suljettava, ettei pakkauksen sisällöstä pääse mitään ulos, sekä lisäksi sellaista ainetta, ettei se vaikuta pakkauksen sisältöön eikä muodosta sen kanssa vaarallisia yhdisteitä eikä seoksia.

28 §

Pakkauksen tulee olla sellainen, ettei siinä tavanmukaisen varastoinnin tai käsittelyn aikana pääse tapahtumaan muutoksia, jotka lisäävät vaaraa.

29 §

Eri räjähdelajien yhteenpakkaaminen on kielletty, lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka on esitetty vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen liitteen A osassa II. (27.8.1993/793)

Räjäytysnallien pakkaaminen samaan päällykseen räjähdysaineiden kanssa on kielletty myös 26 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa pakkauksissa.

Merkitseminen
30 §

Sellaisten tehdaspakkausten päällysteissä, jotka sisältävät 1 a, 1 b tai 1 c luokan räjähteitä, tulee olla merkittynä valmistusajankohta tai eränumero sekä päällysteen sisältämän räjähdysaineen tai pyroteknisen aineen massa. Räjäytysnallien pakkauksissa ja turvatekniikan keskuksen erikseen hyväksymissä pienissä tehdaspakkauksissa saa ilmoittaa massan asemasta lukumäärän. Kaikissa räjähteiden tehdaspakkauksissa sekä lisäksi 1 a luokan räjähteiden patruunahylsyissä ja -pusseissa, räjäytysnallien pusseissa ja paketeissa, räjähtävän tulilangan keloissa sekä muissa näihin verrattavissa päällysteissä tulee olla merkittynä räjähteen nimitys sekä valmistajan toiminimi tai tavaraleima ja kotipaikka. Merkintöjen on oltava suomen ja ruotsin kielellä. (24.10.1995/1197)

Tehdaspakkausten päällysteissä tulee 1 momentissa mainittujen merkintöjen lisäksi olla räjähteen luokkaa osoittava numero ja kirjain sekä vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen liitteen A osassa II ja III tarkoitettu varoituslipuke, lukuun ottamatta päätöksessä tarkoitettuja 1 c luokkaa koskevia poikkeuksia. Päällysteissä tulee lisäksi olla räjähteen vaarallisuusluokkaa osoittava merkintä. Jos tehdaspakkausta ei käytetä kuljetuspakkauksena, saa varoituslipukkeen koko poiketa liikenneministeriön päätöksestä. (27.8.1993/793)

Edellä 1 ja 2 momenteissa annetut määräykset eivät koske 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuja pakkauksia. Kuitenkin on myös näihin kiinnitettävä selvästi havaittava varoituslipuke, joka on muutoin kuin kooltaan liikenneministeriön edellä mainitussa päätöksessä annetun mallin mukainen, jos ne sisältävät 1 a luokan räjähdystarvikkeita, räjäytysnalleja tai räjähtävää tulilankaa.

Ampuma-aseiden patruunoiden pienimpien myyntipakkausten merkintöjen osalta noudatetaan mitä niistä on erikseen määrätty. (11.6.1982/438)

Edellä 1 ja 2 momentissa annetut määräykset eivät koske maasta vietäviä räjähdystarvikkeita edellyttäen, että ne on merkitty kuljetusmääräysten mukaisesti. (11.6.1982/438)

Maahan tuoduissa räjähdystarvikepakkauksissa tulee 1 ja 2 momenteissa tarkoitettujen merkintöjen lisäksi olla maahantuojan nimi sekä valmistusmaa.

31 §

Luokkaan 1 c kuuluvassa räjähteessä, lukuun ottamatta räjäytystyössä käytettäväksi tarkoitettuja räjähteitä, tai tehtaan vähittäismyyntipakkauksessa sitä kaupassa luovutettaessa tulee olla seuraavat merkinnät:

1) räjähteen käyttötarkoitus, jollei se ilmene räjähteen nimityksestä;

2) ohjeet räjähteen oikeasta käyttö- ja säilytystavasta;

3) teksti, josta käy ilmi, mitä ikärajaa nuoremmille räjähdettä ei saa luovuttaa;

4) teksti, jossa todetaan ohjeiden vastaisen käytön tai säilytyksen olevan kielletty, ja tarvittaessa varoitus ohjeiden vastaisen käytön tai säilytyksen vaarallisista seurauksista;

5) maahantuojan tai kotimaisen valmistajan nimi tai tavaraleima; sekä

6) räjähteen hyväksymispäätöksen numero. (24.10.1995/1197)

(27.8.1993/793)

Merkinnät tulee tehdä suomen ja ruotsin kielellä. Mikäli merkintöjen kiinnittäminen tarvikkeeseen tai sen vähittäismyyntipakkaukseen ei ole mahdollista, on ostajalle räjähdystarvikkeen luovutuksen yhteydessä annettava kyseiset merkinnät sisältävä tiedote.

4 LUKU

Räjähdystarvikkeiden kauppa, hankkiminen ja luovuttaminen

32–35 §

32–35 § on kumottu P:llä 27.8.1993/793.

5 LUKU

Varastointi

Yleisiä määräyksiä
36 §

Varastosuojassa olevia räjähdystarvikkeita on käsiteltävä varovasti ja huolellisesti ottaen huomioon varastoitavan tarvikkeen laji.

37 §

Varastosuojassa saa tehdä vain sellaista varastonhoitoon kuuluvaa työtä, joka on tarpeen räjähdystarvikkeiden vastaanottoa ja jakelua varten.

Jos pakkausten avaaminen ja sulkeminen edellyttää iskuja, kipinöitä tai muuta vaaraa aiheuttavaa menettelyä, nämä työt on tehtävä vähintään 20 m:n etäisyydellä varastosuojasta.

Varastosuojassa, jossa varastoidaan räjäytysnalleja, saa sähkönallipaketit järjestää hyllykköön, jos hyllykön etäisyys 1 a luokan räjähdystarvikkeista on standardin SFS 4397 mukainen.

38 §

Varastosuojassa ei saa olla muita kuin varastointiluvassa mainittuja aineita ja välineitä. Varastosuojan puhdistamiseen tarkoitetut välineet, ei kuitenkaan likaantuneita puhdistusrättejä, trasseleita tai muita vastaavia, saa kuitenkin säilyttää varastosuojassa niille erikseen varatussa paikassa.

39 §

Räjähdystarvikepakkaukset on siirrettävä kantamalla tai sopivaa kuljetusvälinettä käyttämällä. Pakkauksia ei saa laahata tai vierittää. Pinottaessa on pakkaukset asetettava varovasti päällekkäin välttäen hankausta ja iskuja ja niin, etteivät pinot pääse kaatumaan.

40 §

Vaarallisuusluokkaan 1.1 kuuluvien 1 a ja 1 b luokan räjähdystarvikkeiden kanssa saa samassa varastosuojassa varastoida vain:

1) vaarallisuusluokkaan 1.1 kuuluvia 1 a ja 1 b luokan räjähdystarvikkeita, lukuun ottamatta aloiteräjähdysaineita (1 a/8 e) ja räjähdysvoimakkaita sytyttimiä (1 b/5). Räjäytysnalleja saa kuitenkin säilyttää samassa varastosuojassa 37 ja 56 §:ssä määrätyin edellytyksin;

2) vaarallisuusluokkaan 1.3 kuuluvaa ruutia, jonka tällöin katsotaan kuuluvan vaarallisuusluokkaan 1.1. sekä

3) 1 c luokkaan kuuluvaa tulilankaa (1 c/3).

Kloraattia sisältävää räjähdysainetta ei kuitenkaan saa varastoida samassa varastosuojassa ammoniumnitraattia sisältävän räjähdysaineen kanssa.

Vaarallisuusluokkaan 1.2, 1.3 tai 1.4 kuuluvien 1 a ja 1 b luokan räjähdystarvikkeiden kanssa saa samassa varastosuojassa varastoida ainoastaan samaan vaarallisuusluokkaan kuuluvia 1 a ja 1 b luokan räjähdystarvikkeita, lukuun ottamatta 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tapausta.

41 §

Luokkaan 1 c kuuluvat räjähdystarvikkeet on varastoitava omissa erillisissä varastosuojissaan siten, että kussakin varastosuojassa on vain yhteen vaarallisuusluokkaan (1.1, 1.2, 1.3 tai 1.4) kuuluvia 1 c luokan räjähdystarvikkeita, lukuun ottamatta 40 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua tapausta.

42 §

Mitä 40 ja 41 §:ssä on määrätty yhteenvarastoinnista, ei koske räjähdystarvikeasetuksen 80 §:ssä tarkoitettuja myymälävarastoja eikä 85–89 §:ssä tarkoitettua säilytystä.

RäjähdystarvikeA on kumottu RäjähdeA:lla 473/1993.

43 §

Räjähdystarvikkeita sisältävä varastosuoja tulee pitää siistinä ja räjähdystarvikepakkaukset hyvässä järjestyksessä ja siten ryhmiteltyinä, että eri räjähdystarvikelajit ovat selvästi erillään toisistaan.

Jos pakkaus on myyntiä tai käyttöä varten avattu, on siinä jäljellä oleva räjähdystarvike sopivasti peitettävä.

44 §

Räjähdystarvikkeita sisältävässä varastosuojassa saa käyttää vain siellä välttämättä tarvittavia sähkölaitteita, joiden tulee soveltua käytettäväksi kyseessä olevaan tilaan. (24.10.1995/1197)

Varastosuojan sähköjohdot on kytkettävä jännitteettömiksi, kun sähköä ei suojassa tarvita. Varastosuojan ulkopuolella tulee olla merkkivalo tai selvällä ja luotettavalla asennonosoituksella varustettu kytkin, josta näkyy johtojen jännitteellisyys. (11.6.1982/438)

45 §

Ukonilman ajaksi on vaarallisuusluokkaan 1.1 kuuluvien räjähdystarvikkeiden käsittely varastosuojassa keskeytettävä, varastosuojan ovet ja luukut suljettava sekä sähköjohdot kytkettävä jännitteettömiksi. Työntekijöiden on poistuttava varastosuojasta ennalta määrättyihin paikkoihin.

46 §

Varastosuojassa saa tehdä pienehköjä, välttämättömiä, räjähdysvaaraa aiheuttamattomia korjaustöitä vastaavan hoitajan valvonnan alaisena. Jos kyseessä on korjaustyö, jossa käytetään hitsausta tai muuta vaaraa aiheuttavaa menetelmää, on noudatettava mitä 82 §:ssä on määrätty.

47 §

Varastosuojassa suoritettavat työt on järjestettävä siten, ettei varastosuojassa ole suurempaa määrää työntekijöitä kuin mitä työn suorittaminen välttämättä vaatii.

Varastosuojassa työskentelevä henkilö ei saa käyttää jalkineita, joiden pohjissa on rautanauloja tai muita kipinöiviä metalliosia.

48 §

Muualla kuin tehdasalueella varastosuojana käytettävän rakennuksen katolla tai varastoalueen portilla, jollei jäljempänä toisin määrätä, tulee olla selvästi näkyvällä paikalla taulu, jossa on valkoisella pohjalla vähintään 10 cm korkein mustin kirjaimin sanat ""Räjähteitä – Explosiva varor"". Taulun läheisyyteen, näkyvälle paikalle, on lisäksi kiinnitettävä vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen liitteen A osassa III olevan mallin n:o 1 mukainen, vähintään 30 cm x 30 cm:n suuruinen varoitustaulu. (27.8.1993/793)

Varastolaatikon, säilytyskopin tai muun säilytyspaikan varoitustaulu on sijoitettava vähintään 1,5 m:n korkeudelle maasta.

Varastoalueen portilla sekä kussakin varastosuojassa tulee lisäksi olla näkyvällä paikalla tupakoinnin ja avotulen kieltävä taulu.

49 §

Varastosuojassa saa räjähdystarvikkeiden määrä olla enintään 500 kg varastosuojan lattiapinta-alan neliömetriä kohti.

50 §

Räjähdystarvikevarastosuoja tai -varastoalue on ympäröitävä 25 §:n määräykset täyttävällä aidalla, jollei sivullisten pääsyä varastosuojaan tai -alueelle ole estetty muulla tehokkaalla tavalla.

Pysyvä varastointi. A. Pysyvän varastosuojan sijainti
51 §

Maanpäällisen pysyvän varastosuojan suojaetäisyydet (1) vaarallisuusluokkaan 1.1 kuuluville räjähdystarvikkeille on laskettava käyttäen kaavaa

l = k·m1/3

jossa räjähdystarvikkeen massa (m) lasketaan 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja kerroin (k)

1) 40, kun kyseessä on etäisyys sairaalasta, vanhainkodista, lastentarhasta, koulusta tai vankeinhoitolaitoksesta tahi muusta vastaavasta laitoksesta;

2) 30, kun kyseessä on etäisyys asutustaajamasta;

3) 22, kun kyseessä on etäisyys yksittäisestä asutusta rakennuksesta, tehtaasta, kokoontumispaikasta tai -huoneistosta, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee, julkisesta rakennuksesta tahi yli 1 000 m3:n palavan nesteen varastosta;

4) 15, kun kyseessä on etäisyys yleisestä liikenneväylästä kuten rautatiestä, maantiestä tai laivaväylästä, yleisestä satama-alueesta, lentokentän kiitoradasta tahi yli 100 m3:n palavan nesteen varastosta; sekä

5) 10, kun kyseessä on etäisyys yksittäisestä tilapäiseen asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai vähän liikennöidystä yleisestä liikenneväylästä kuten rautatiestä tai maantiestä.

Jos varastoitava räjähdystarvike kuuluu vaarallisuusluokkaan 1.2, lasketaan suojaetäisyydet käyttäen kaavaa

l = k·m1/6

jossa kerroin (k) on

1) 76, kun kyseessä on jokin 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu kohde ja räjähdystarvikkeista lähtee niiden räjähtäessä vaarallisia, suurehkoja sirpaleita;

2) 58, kun kyseessä on jokin 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu kohde, mutta vaarallisten, suurehkojen sirpaleiden vaaraa ei ole;

3) 51, kun kyseessä on jokin 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettu kohde ja räjähdystarvikkeista lähtee niiden räjähtäessä vaarallisia, suurehkoja sirpaleita; sekä

4) 39, kun kyseessä on jokin 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettu kohde, mutta vaarallisten, suurehkojen sirpaleiden vaaraa ei ole.

Milloin varastoitava räjähdystarvike kuuluu vaarallisuusluokkaan 1.3, lasketaan suojaetäisyys 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja niin saadusta tuloksesta vähennetään 70 %.

Varastosuojille, joissa varastoidaan vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvia räjähdystarvikkeita, ei ole määrättyjä suojaetäisyyksiä, milloin varastoitava määrä on enintään 100 kg. Jos varastointimäärä on yli 100 kg, noudatetaan taulukossa 2 määrättyjä etäisyyksiä. Vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvia räjähdystarvikkeita sisältävä varastosuoja saadaan kuitenkin sijoittaa myös varastorakennukseen, jossa varastoidaan muutakin edellyttäen, että rakennuksessa työskentelee vain varaston toimintaan tarvittavia henkilöitä ja että varastosuojan osastoivat rakennusosat täyttävät 58 §:n vaatimukset.

Taulukko 2.

Räjähdystarvikkeiden määrä Suojaetäisyys kaikkiin 1 momentissa tarkoitettuihin ympäristön kohteisiin, m
yli 100 kg 25
yli 1 000 kg 50
yli 20 000 kg 100

Liitteessä 3 on eräille räjähdystarvikemäärille laskettuja suojaetäisyyksien arvoja, joissa on otettu huomioon myös 52 §:ssä määrätyt vähimmäisetäisyydet.

52 §

Jos varastoitu räjähdystarvikemäärä on yli 10 kg, on 51 §:n lisäksi noudatettava vähintään taulukossa 3 määrättyjä etäisyyksiä.

Taulukko 3.

Pysyvän räjähdystarvikevarastosuojan etäisyydet
Räjähdystarvike Suojaetäisyys 51 §:n 1 momentin kohteista
1–3 kohtien kohteet, m 4 ja 5 kohdan kohteet, m
Räjähdystarvike kuuluu vaarallisuusluokkaan 1.1:
sirpaleiden vaara 300 200
ei sirpalevaaraa 100 100
Räjähdystarvike kuuluu vaarallisuusluokkaan 1.2:
vaarallisten, suurehkojen sirpaleiden vaara 200 100
ei suurehkojen sirpaleiden vaaraa 100 100
Räjähdystarvike kuuluu vaarallisuusluokkaan 1.3 100 100
53 §

Jos varastosuoja on liitteen 2 kohdan 2.5 vaatimukset täyttävä maapeitteinen rakennus, saa 51 §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettuja suojaetäisyyksiä pienentää enintään 40 %, lukuun ottamatta varastosuojan oviaukon suuntaa 60°:n sektorissa.

Jos varastosuoja on liitteen 2 kohdan 2.5 vaatimukset täyttävä maapeitteinen rakennus, saa 52 §:ssä tarkoitettuja vähimmäissuojaetäisyyksiä pienentää enintään puoleen, lukuun ottamatta varastosuojan oviaukon suuntaa 60°:n sektorissa.

54 § (27.8.1993/793)

Jos maaston muoto tai metsä antaa siihen perusteltua aihetta, voi teknillinen tarkastuskeskus pienentää 51 ja 52 §:ssä tarkoitettuja suojaetäisyyksiä enintään 50 prosenttia.

55 §

Samalla varastoalueella sijaitsevien, vaarallisuusluokkaan 1.1 kuuluvien räjähdystarvikkeiden maanpäällisten varastosuojien väliset vähimmäisetäisyydet lasketaan käyttäen kaavaa

l = k·m1/3,

jossa k = 3, jos varastosuojat ovat suojaamattomia

k = 1,5, jos varastosuojat on suojattu liitteen 2 kohdassa 2.1 tarkoitetulla suojavallilla,

k = 1, jos varastosuojat täyttävät liitteen 2 kohdassa 2.5 maapeitteisille rakennuksille asetetut vaatimukset.

Samalla varastoalueella sijaitsevien, vaarallisuusluokkaan 1.3 kuuluvien räjähdystarvikkeiden maanpäällisten varastosuojien väliset vähimmäisetäisyydet lasketaan käyttäen kaavaa

l = k·m1/3,

jossa k = 2, jos varastosuojat ovat suojaamattomia

k = 1,5, jos varastosuojat on suojattu liitteen 2 kohdassa 2.1 tarkoitetulla suojavallilla tai varastosuojien seinä ja katto ovat vaikutussuunnassa palonkestäviä,

k = 1, jos varastosuojat täyttävät liitteen 2 kohdassa 2.5 maapeitteisille rakennuksille asetetut vaatimukset.

Taulukossa 4 on 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla laskettuja etäisyyksiä eräille räjähdystarvikemäärille.

Taulukko 4.

Räjähdystarvikkeiden määrä, kg Maanpäällisten varastosuojien vähimmäisetäisyys, m
k=3 k=2 k=1,5 k=1
10 6
100 14 9 7
1 000 30 20 15 10
2 000 38 25 19 13
3 000 43 29 22 14
5 000 51 34 26 17
10 000 65 43 32 22
20 000 81 54 41 27
50 000 111 74 55 37

Jos kysymyksessä on vaarallisuusluokkaan 1.2 kuuluvien räjähdystarvikkeiden varastosuoja, saa 1 momentissa tarkoitetuista etäisyyksistä vähentää 30 %.

Eri vaarallisuusluokkiin 1.1–1.3 kuuluvien räjähdystarvikkeiden varastosuojien keskinäiset etäisyydet määritetään 1–4 momentissa tarkoitetulla tavalla siten, ettei mahdollisen onnettomuuden sattuessa varastosuojasta aiheutuva paine-, poltto- tai sirpalevaikutus ulotu onnettomuuden välittymisen aiheuttavalla tavalla toiseen varastosuojaan.

Vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvien räjähdystarvikkeiden varastosuojan etäisyyden muuhun vaarallisuusluokkaan kuuluvan räjähdystarvikkeen varastosuojasta sekä, jos räjähdystarvikkeen määrä on yli 200 kg, toisesta 1.4 luokkaan kuuluvien räjähdystarvikkeiden varastosuojasta tulee olla vähintään 10 m.

Jos varastosuojat on sijoitettu lähemmäksi toisiaan kuin mitä 1–6 momentissa on määrätty, tulee suojaetäisyyksien ympäristön kohteisiin vastata räjähdystarvikkeiden yhteenlaskettua määrää.

56 §

Pysyvässä varastosuojassa, jossa saa varastoida enintään 500 kg 1 a luokan räjähdystarvikkeita sekä tulilankoja, saa standardissa SFS 4397 esitetyllä tavalla varastoida enintään 1 000 kpl räjäytysnalleja väliseinällä erotetussa tilassa.

Pysyvässä varastosuojassa, jossa saa varastoida yli 500 kg 1 a luokan räjähdystarvikkeita sekä tulilankoja, saa standardissa SFS 4397 esitetyllä tavalla varastoida enintään 20 000 kpl räjäytysnalleja väliseinällä erotetussa tilassa.

Yli 20 000 kappaleen räjäytysnallimäärä on varastoitava erillisessä varastosuojassa, jonka etäisyys muista varastosuojista räjäytysnallien sisältämän räjähdysainemäärän mukaisesti laskettuna on 55 §:n määräysten mukainen.

57 §

Vaarallisuusluokkaan 1.1 kuuluvan räjähdystarvikkeen varastosuojan tulee olla vähintään 100 m:n etäisyydellä yli 30 kV:n suurjännitelinjasta ja maakaasuputkesta. Jos linjan pylväsväli on alle 100 m, varastosuojan on sijaittava vähintään pylväsvälin etäisyydellä linjasta.

B. Pysyvän varastosuojan rakenne
58 §

Varastosuojan tulee olla rakenteeltaan ja suojaukseltaan sellainen, ettei siitä lennä mahdollisen räjähdyksen sattuessa vaarallisia heitteitä ympäristöön. Varastosuojan tulee olla ikkunaton ja mahdollisimman murtovarma. Varastosuojan seinissä ja katossa tulee käyttää sellaista rakennetta, että niiden palonkestoaika ulkopuolista paloa vastaan on vähintään 120 minuuttia, ellei standardissa SFS 4397 ole muuta hyväksytty tai ellei turvatekniikan keskus ole muuta hyväksynyt. Ulkoseinien ulkopintojen pintakerrosten tulee olla syttymisherkkyysluokkaa 1 ja palonlevittämisluokkaa I. (24.10.1995/1197)

Varastosuojan oven tulee murtovarmuudeltaan ja palonkestoajaltaan vastata varastosuojan seinälle asetettuja vaatimuksia. Varastosuojan ovi tulee varustaa lujarakenteisella lukolla.

Varastosuojan ilmanvaihtohormit on rakennettava ja suojattava siten, ettei niiden kautta ole ulkoa mahdollista saada vieraita esineitä varastosuojaan.

Varastosuoja tulee muualla kuin tehdasalueella varustaa 48 §:ssä tarkoitetuilla merkinnöillä, kuitenkin siten, että jos varastoitavat räjähdystarvikkeet kuuluvat vaarallisuusluokkaan 1.2 tai 1.4, saa 48 §:n 1 momentissa tarkoitetut taulut kiinnittää myös varastosuojan oveen tai oviseinään.

59 § (24.10.1995/1197)

Vaarallisuusluokkiin 1.1 kuuluvien räjähteiden varastointiin tarkoitetut varastosuojat tulee rakentaa standardin SFS 4397 mukaisesti. Turvatekniikan keskus voi kuitenkin hakemuksesta hyväksyä muunkin vastaavan rakenteen tai rakennetyypin.

Varastoluolat
60 §

Varastoluolan, jossa varastoidaan vaarallisuusluokkaan 1.1 tai 1.3 kuuluvia räjähdystarvikkeita, tulee olla siten rakennettu, että varastoluolaa ympäröivän kallion paksuus on joka suuntaan vähintään taulukon 5 mukainen.

Taulukko 5.

Varastoluolaa ympäröivän kallion paksuus, m
Varastotiheys kg/m3 Varastoluolan jänneväli 5 m Varastoluolan jänneväli 10 m Varastoluolan jänneväli 15 m
10 kg/m3 10 15 20
50 kg/m3 15 25 20
100 kg/m3 19 38 48
150 kg/m3 27 55 80
61 §

Vaarallisuusluokkiin 1.1 ja 1.3 kuuluvien räjähdystarvikkeiden varastoluolien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1) luolien (yksikköhallit) tulee liittyä käytävään (pääkäytävä), joka on molemmista päistään yhteydessä ulkoilmaan. Pääkäytävän toinen ulkoilmaan johtava yhteys voi olla pystykuilu, jota on voitava käyttää varapoistumistienä. Jos luolavarasto käsittää vain yhden luolan, riittää yksi yhteys ulkoilmaan;

2) yksikköhallien välisen seinän paksuuden tulee olla vähintään kaksi kolmasosaa taulukon 5 arvoista. Yksikköhallien sisäänmenokäytävien pituus, niiden suuaukkojen etäisyys toisistaan sekä sisäänmenokäytävien paineovet tulee mitoittaa siten, että mahdollinen räjähdys ei välity yksikköhallista toiseen;

3) työskentely- ja huoltotilat on erotettava tukevalla, tiiviillä, vähintään A 120 luokan väliseinällä varastotiloista;

4) räjähdystarvikkeita sisältävän varastoluolan etäisyyden muuhun kuin räjähdystarvikkeita sisältävään kallioluolaan tulee olla vähintään 50 m;

5) luolan seinämiin ei saa, käytävä- ja ilmanvaihtotiloja lukuun ottamatta, rakentaa muita tiloja;

6) lämmitys-, ilmastointi- ja muut vastaavat koneistotilat on erotettava varsinaisista varastotiloista tukevalla, tiiviillä, vähintään A 120 luokan väliseinällä eikä näihin tiloihin saa varastoluolasta olla suoraa käyntiä. Koneistotilojen tulee olla tiiviisti erotettuna varastotiloista, lukuun ottamatta ilmanvaihtokanavia. Jos ilmanvaihtoputkia ei ole varustettu palopelleillä, tulee koneistojen olla räjähdyssuojattuja; sekä

7) varastoluolan katto tulee lujittaa kivien putoamisvaaran estämiseksi.

62 §

Varastoluolan suojaetäisyydet saavat olla 60 prosenttia 51 §:ssä määrätyistä suojaetäisyyksistä, edellyttäen että mittauksin on selvitetty, että mahdollisen räjähdyksen aiheuttamasta maantärinästä ei aiheudu alueella oleville rakennuksille vakavia vaurioita.

Edellä 51 §:ssä määrättyjä suojaetäisyyksiä on kuitenkin noudatettava varastoluolan tai pääkäytävän suuaukon suunnassa 60°:n sektorissa, jollei suuaukon eteen ole rakennettu erityistä suojarakennetta tai suuaukon suuntaamisella tahi muulla tavoin ole pienennetty räjähdyksen puhallusvaikutusta ympäristöön.

Tilapäinen (määräaikainen) varastointi ja säilytys työmaalla. A. Vaarallisuusluokkaan 1.1 kuuluvat räjähdystarvikkeet
63 §

Jos työmaalla on useita 1 a luokan räjähdystarvikkeiden varastosuojia, tulee näiden välisten etäisyyksien olla 55 §:n määräysten mukaisia.

Työmaan tilapäisessä varastosuojassa, joka on tarkoitettu 1 a luokan räjähdystarvikkeiden säilytystä tai varastointia varten, saa samanaikaisesti säilyttää tai varastoida enintään 1 000 kpl räjäytysnalleja siten sijoitettuina kuin standardissa SFS 4398 esitetään.

Työmaan varastosuojien sijoittamisen ja merkintöjen osalta tulee noudattaa, mitä niistä määrätään räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (410/86). (27.8.1993/793)

Mikäli muuta ei ole määrätty, työmaan ja muiden tilapäisten varastosuojien suojaetäisyydet 51 §:ssä tarkoitetuista ympäristön kohteista lasketaan käyttäen kaavaa

l = k·m1/3,

jossa k = 15.

Yli 1 000 kappaleen räjäytysnallimäärä on varastoitava erillisessä varastosuojassa, jonka etäisyys 1 a luokan räjähdystarvikkeiden varastosuojasta laskettuna räjäytysnallien sisältämän räjähdysainemäärän mukaisesti on 55 §:n määräysten mukainen.

64 § (24.10.1995/1197)

Työmaan varastosuojien ja muiden tilapäisten varastosuojien tulee rakenteeltaan olla standardin SFS 4398 mukaisia tai turvatekniikan keskuksen hakemuksesta hyväksymää tyyppiä.

B. Vaarallisuusluokkiin 1.2, 1.3 ja 1.4 kuuluvat räjähdystarvikkeet
65 §

Tilapäisten varastosuojien sijoituksen ja rakenteen osalta on noudatettava, mitä 51–54 ja 58 §:ssä on määrätty pysyvistä varastosuojista.

2 momentti on kumottu P:llä 27.8.1993/793.

3 momentti on kumottu P:llä 11.6.1982/438.

Myymälävarastot
66 §

Edellä 36–39, 43, 44, 46 ja 49 §:ssä annettujen yleisten varastointimääräysten lisäksi on myymälävarastojen osalta noudatettava seuraavaa:

1) räjähdystarvikkeet on pidettävä myymälähuoneessa olevissa sekä muissa myymälävarastoon kuuluvissa varastosuojissa siten, että yleisö ei pääse niihin käsiksi; sekä

2) myymälähuoneessa olevat varastokaapit ja muut myymälävarastoon kuuluvat varastosuojat on pidettävä lukittuina; myymälän sulkemisen jälkeen tulee ruutia tai ampuma-aseiden patruunoita sisältävät varastosuojat ja myymälähuoneessa olevat kaapit lukita lisäksi varmuuslukolla tai 1 luokan riippulukolla; lukkoihin sopivat avaimet on säilytettävä siten, etteivät ne voi joutua asiaankuulumattomien haltuun.

Myymälävarastoon kuuluvissa varastosuojissa ei räjähdystarvikkeiden lisäksi saa varastoida muita tavaroita, lukuun ottamatta 68 §:n 5 momentissa tarkoitettua varastosuojaa.

66 a § (27.8.1993/793)

Räjähteiden kauppaa saa harjoittaa vain kiinteään liikehuoneistoon perustetussa myymälässä.

Myymälähuonetta ja myymälävarastoa ei saa sijoittaa sellaisten tilojen yhteyteen tai välittömään läheisyyteen, joissa järjestetään urheilukilpailuja, konsertteja, huvitilaisuuksia tai muita yleisötilaisuuksia. Myymälähuonetta tai myymälävarastoa ei myöskään saa sijoittaa jakeluasemalle, jossa luovutetaan palavaa nestettä moottoriajoneuvon tai moottoriveneen polttoaineeksi.

Jos 2 momentissa tarkoitettuja yleisötilaisuuksia järjestetään liiketiloissa, joissa harjoitetaan räjähdekauppaa, tai niiden läheisyydessä, on räjähteiden myynti keskeytettävä tilaisuuden ajaksi.

Myyntipaikat ja räjähdevarastot tulee myymälähuoneessa erottaa omaksi kokonaisuudekseen ja sijoittaa siten, etteivät ne onnettomuustilanteessa vaikeuta myymälästä eikä myymälärakennuksesta poistumista.

Mitä 1–4 momentissa on määrätty, ei koske räjähdeasetuksen 41 ja 42 §:ssä tarkoitettuja myymälävarastoja muutoin kuin ruudin osalta.

67 §

Myymälähuoneessa tulee räjähdystarvikkeet varastoida erillisissä kaapeissa siten, että ruutia sisältävässä kaapissa ei saa olla muita räjähdystarvikkeita. Myöskään 1 c luokan räjähdystarvikkeita sisältävässä kaapissa ei saa olla muita räjähdystarvikkeita. Ampuma-aseiden patruunoita sisältävässä kaapissa saa varastoida myös työkaluissa käytettäviä patruunoita, lähetyspistoolin patruunoita ja patruunoiden sytytysnalleja.

Kaappien tulee kestää palonrasitusta vähintään 30 minuuttia ja niiden ulkopinnan tulee olla palamaton tai huonosti syttyvä. Kaappien rakenteen ja merkintöjen tulee olla standardin SFS 4399 mukaisia. (11.6.1982/438)

Kaapit tulee sijoittaa myyntipöydän taakse siten, että

1) kaappien etäisyys lämmityslaitteesta on vähintään 1 m;

2) 1 c luokan räjähdystarvikkeita sisältävän kaapin etäisyys ruutia sisältävästä kaapista on vähintään 3 m;

3) kaappien läheisyydessä ei ole palavia nesteitä eikä muita helposti syttyviä aineita; sekä

4) ruutia ja ampuma-aseiden patruunoita sisältävät kaapit on kiinnitetty lujasti seinään.

68 §

Myymälärakennuksessa muualla kuin myymälähuoneessa varastoitavat räjähdystarvikkeet tulee varastoida huonetilassa (varastosuoja), joka on muodostettu omaksi palotekniseksi osastokseen, jonka osastoivien rakennusosien tulee olla vähintään

luokkaa A120, jos varastosuojassa pidetään ruutia

luokkaa A60, jos varastosuojassa pidetään 1 c luokan räjähdystarvikkeita, tai

luokkaa B60, jos varastosuojassa pidetään ampuma-aseissa, työkaluissa tai lähetyspistooleissa käytettäviä patruunoita tai tällaisten patruunoiden sytytysnalleja.

Varastosuojan tulee sijaita rakennuksessa joko pohja- tai kellarikerroksessa ja, jos varastosuojassa pidetään ruutia, siten, että etäisyys varastosuojasta asuin- tai majoituskäytössä olevaan huoneistoon, on vähintään 5 m.

Varastosuojassa on ruuti ja 1 c luokan räjähdystarvikkeet varastoitava kumpikin omissa, erillisissä, 67 §:n mukaisissa kaapeissaan. Kaappeja ei kuitenkaan tarvita, jos varastosuojassa pidetään yksinomaan 1 c luokan räjähdystarvikkeita tai myyntipakkauksiin pakattua ruutia.

Varastosuojan sähkö- ja lämmityslaitteiden osalta on noudatettava, mitä pysyvistä varastoista on määrätty tai säädetty. Varastosuojan ovi tai oviseinä on merkittävä 48 §:n määräysten mukaisesti.

Varastosuojassa ei räjähdystarvikkeiden lisäksi saa varastoida muita tavaroita kuin kaupan pidettäviä ampuma-aseita ja niiden osia, edellyttäen että aseet ovat omissa kaapeissaan tai vastaavissa säilytysyksiköissä.

69 §

Jos myymälävarastoon kuuluva varastosuoja on muussa rakennuksessa kuin myymälärakennuksessa, noudatetaan mitä 68 §:ssä on räjähdystarvikkeiden varastoinnista määrätty.

70 §

Jos myymälävarastoon kuuluu räjähdeasetuksen 38 §:n 3 momentissa tarkoitettu pihamaalla oleva varastosuoja (varastokoppi), tulee se rakentaa standardin SFS 4399 mukaisesti. Turvatekniikan keskus voi kuitenkin hakemuksesta hyväksyä muunkin vastaavan rakenteen tai rakennetyypin. (24.10.1995/1197)

Varastokopin tulee sijaita vähintään 15 m päässä asutuista rakennuksista, vähintään 10 m päässä julkisista rakennuksista, tehtaista ja työhuoneista sekä yleisestä liikenneväylästä, vähintään 50 m päässä kirkosta, elokuvateatterista, koulusta, sairaalasta tai muusta huoneistosta taikka ulkona olevasta paikasta, jonne suurehkojen ihmismäärien on tapana kokoontua, sekä vähintään 20 m:n päässä palavan nesteen maanpäällisestä varastosäiliöstä. Varastokopin sijoituksessa tulee lisäksi ottaa huomioon, että varastokopin ulkopuolinen palo ei saa aiheuttaa siellä olevien räjähdystarvikkeiden kuumentumista siinä määrin, että ne syttyisivät tai räjähtäisivät.

70 a § (27.8.1993/793)

Räjähdeasetuksen 38 §:n 4 momentissa tarkoitetun varastosuojan tulee täyttää standardin SFS 4398 kohdassa 2.4 tarkoitetulle konttivarastosuojalle asetetut vaatimukset. Verkkosuojauksen saa kuitenkin jättää pois. Tällöin tulee kuitenkin varastosuojan ympärille jättää vähintään 1 m tyhjää tilaa.

71 § (11.6.1982/438)

Mitä 67 ja 68 §:ssä on määrätty 1 c luokkaan kuuluvista räjähdystarvikkeista, koskee myös 1 b luokkaan kuuluvia valaisu- ja merkinantovälineitä ja niihin verrattavia räjähdystarvikkeita.

72–73 §

72–73 § on kumottu P:llä 27.8.1993/793.

Tehostevarastot (11.6.1982/438)
73 a § (11.6.1982/438)

Mitä 66–71 §:stä on myymälävarastoista määrätty, koskee soveltuvin osin myös tehostevarastoja.

6 LUKU

Kuljetus

Räjähdystarvikkeiden kuljetus räjähdystarviketehdasalueella, kaivosalueella, varastoalueella ja työmaalla
74 §

Vaarallisuusluokkiin 1.1 ja 1.3 kuuluvien räjähteiden kuljetuksessa tehdas-, kaivos- tai varastoalueella on noudatettava seuraavaa:

1) säännönmukaisesti toistuvaa kuljetusta varten on määriteltävä käytettävät reitit ja laadittava kirjalliset ohjeet, jotka on todistettavasti saatettava kuljettajien tietoon;

2) edellisessä kohdassa tarkoitetun kuljetuksen tulee tapahtua merkityllä reitillä, jossa ajonopeus saa olla enintään 30 km tunnissa. Joko aidatun tehdasalueen portilla tai reitin varrella vaarallisissa risteyskohdissa tulee olla nopeusrajoitustaulujen lisäksi taulut, joihin on merkitty sanat ""Räjähdystarvikekuljetus – Explosiva varor"";

3) mikäli räjähteet eivät ole kuljetuspakkauksessa, niiden siirtoon saa käyttää vain turvatekniikan keskuksen hyväksymää ajoneuvoa; (24.10.1995/1197)

4) muita kuin edellisessä kohdassa tarkoitettuja ajoneuvoja ei saa tuoda 20 m lähemmäksi huoneita, joissa käsitellään räjähdystarvikkeita siten, että näiden syttyminen kipinästä on mahdollista;

5) kuljetuksen keskeytyessä tilapäisesti on ajoneuvo pysäköitävä ohjeissa osoitettuun merkittyyn paikkaan; sekä

6) tilapäisten kuljetusten tulee tapahtua tehtaan, kaivoksen tai varaston johdon nimeämän henkilön valvonnassa.

Työmaalla tapahtuvassa kuljetuksessa on noudatettava, mitä siitä on määrätty valtioneuvoston päätöksessä (362/65), joka sisältää räjäytystyössä noudatettavat järjestysohjeet.

Käsittely satamassa
75 §

Jos aluksessa on tai siihen lastataan yli 100 kg vaarallisuusluokkaan 1.1, 1.2 tai 1.3 kuuluvia räjähdystarvikkeita tulee aluksen satamassa ollessa noudattaa seuraavia määräyksiä:

1) aluksen saavuttua purkamispaikkaan on räjähdystarvikkeiden purkaminen aloitettava viipymättä ja suoritettava loppuun satamaviranomaisten sitä varten määräämän ajan kuluessa;

2) purettaessa ja lastattaessa räjähdystarvikkeita tulee aluksen olla niin kiinnitetty, että se voidaan palonvaaran uhatessa heti siirtää paikalta; sekä

3) purettaessa ja lastattaessa räjähdystarvikkeita on noudatettava lisäksi satamajärjestyksen ja satamaviranomaisten antamia erityisiä turvallisuutta koskevia määräyksiä.

Jos aluksessa on tai siihen lastataan yli 100 kg massaräjähdysvaarallisia räjähdystarvikkeita on lastaus- tai purkamisajankohta valittava siten, että satamaliikenne on mahdollisimman hiljainen ja huolehdittava siitä, ettei mikään muu alus sijaitse 100 m lähempänä purettavaa tai lastattavaa alusta. Alus tulee sijoittaa siten, että 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla laskettaessa k-arvoksi tulee vähintään:

1) k=8, kun on kysymys enintään kaksikerroksisesta asutusta tai työhuoneita sisältävästä rakennuksesta ja toisesta aluksesta, jonka purkamis- tai lastaustyötä ollaan parhaillaan suorittamassa, sekä sellaisesta yleisestä liikenneväylästä, jonka liikennettä ei voida pysäyttää purkamis- ja lastaustöiden ajaksi;

2) k=10, kun on kysymys yli kaksikerroksisesta asutusta tai työhuoneita sisältävästä rakennuksesta ja rakennuksesta, jossa on yleensä koolla suuria määriä ihmisiä; sekä

3) k=5, kun on kysymys toisesta aluksesta, jossa on tai jonne lastataan yli 100 kg massaräjähdysvaarallisia räjähdystarvikkeita.

7 LUKU

Sähkölaitteet

76 § (27.8.1993/793)

76 § on kumottu P:llä 27.8.1993/793.

77 §

Räjähdystarvikkeiden valmistuksessa ja valmistuksen yhteydessä tapahtuvassa varastoinnissa on noudatettava mitä 8 §:ssä on staattisen sähkön vaaran estämisestä määrätty.

78 §

Tehdasalueella olevat rakennukset, joissa käsitellään tai varastoidaan räjähdystarvikkeita, on suojattava salaman vaaraa vastaan, jos käsiteltävien, vaarallisuusluokkaan 1.1, 1.2 tai 1.3 kuuluvien räjähdystarvikkeiden määrä on 50 kg tai enemmän.

Maanpäällinen pysyvä varastosuoja, joka sisältää yli 500 kg vaarallisuusluokkaan 1.1, 1.2 tai 1.3 kuuluvia räjähdystarvikkeita, on suojattava salaman vaaraa vastaan.

Ukkossuojauksen toimintakunto tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa. (11.6.1982/438)

8 LUKU

Palontorjunta

Sammutuskalusto
79 §

Räjähdystarviketehtaiden ja -varastojen suunnitteluvaiheessa tulee selvittää kiinteiden kohdesuojaus- tai automaattisten sammutuslaitosten käyttömahdollisuudet. Niitä tulee käyttää sellaisissa kohteissa, joissa se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi.

80 §

Huonetilassa, jossa valmistetaan tai varastoidaan räjähdystarvikkeita, tulee olla kohteeseen sopiva alkusammutuslaite jokaisen työkohteen välittömässä läheisyydessä sekä varastoissa sisääntuloteiden yhteydessä.

Erityisen vaarallisiin kohteisiin palopäällikkö voi lisäksi määrätä käsisammuttimia suurempia siirrettäviä sammuttimia.

Siirrettävien sammuttimien lisäksi tulee 1 momentissa tarkoitettujen tilojen yhteydessä tarvittaessa olla paloposteja letkuineen. Palopostit on sijoitettava siten, ettei räjähdys tai tulipalo estä niiden käyttöä.

Mitä 1 ja 3 momentissa on määrätty, ei koske tapauksia, joissa räjähdystarvikkeen käsittelyyn ei tarvita lupaa tai katsastusta.

Yleiset tulenkäsittelymääräykset
81 §

Räjähdystarvikkeen valmistuspaikassa ja paikassa, jossa toistuvasti käsitellään räjähdystarvikkeita, räjähdystarvikkeiden varastoalueella ja varastosuojassa sekä myymälä- tai muussa huoneessa, jossa räjähdystarvikkeita varastoidaan myyntiä varten, on avotulen teko ja tupakanpoltto kielletty. Tupakanpoltto voidaan kuitenkin sallia omistajan tai haltijan sitä varten erikseen järjestämässä paikassa, jossa tupakointi ei aiheuta palon vaaraa.

Räjähdystarvikkeen valmistuspaikkaan, paikkaan, jossa toistuvasti käsitellään räjähdystarvikkeita, sekä räjähdystarvikkeiden varastoalueelle ja varastosuojaan ei saa viedä avotulta, tulentekovälineitä eikä mitään muutakaan sellaista esinettä, joka saattaa aiheuttaa kipinöintiä tai muuta palonvaaraa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tiloissa ja alueilla tulee olla sopivissa paikoissa selvästi näkyvillä tulenkäsittelyä ja tupakanpolttoa koskevat kieltotaulut.

82 §

Hitsaus, kipinöivien laitteiden käyttö ja muu vastaava työ 81 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tiloissa ja alueilla on sallittu ainoastaan vastaavan johtajan, osaston johtajan tai varaston hoitajan tai näistä jonkun kirjallisesti valtuuttaman henkilön luvalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen töiden ajaksi on tuotanto keskeytettävä, tarpeeton henkilöstö sekä räjähdys- ja palovaaralliset aineet poistettava työkohteesta. Tarvittaessa on koneet ja laitteet puhdistettava huolellisesti sekä lattiat, seinät ja katto pestävä.

Sammutus- ja pelastussuunnitelma
83 §

Räjähdystarvikkeen valmistuspaikkaa ja varastosuojaa varten on, jos varastoitavien räjähdystarvikkeiden määrä on 500 kg tai enemmän, omistajan tai haltijan toimesta laadittava kunnan sammutus- ja pelastussuunnitelmaan sopeutettu suunnitelma ihmishengen ja omaisuuden pelastamiseksi, palon sammuttamiseksi, avun hälyttämiseksi ja vaaran torjumiseksi. Suunnitelma on toimitettava kunnan palopäällikölle.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman toteuttamista tulee harjoitella riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, järjestettävissä harjoituksissa.

9 LUKU

Tehtaan ja varaston käyttöönotto

84 § (27.8.1993/793)

84 § on kumottu P:llä 27.8.1993/793.

Käyttö ja huolto-ohjeet
85 §

Tehdasta ja pysyvää varastoa varten on sen omistajan tai haltijan hankittava 8 §:n 5 kohdassa tarkoitetut työohjeet, jotka on esitettävä tarkastuksissa valvontaviranomaisille. (27.8.1993/793)

Ohjeet on saatettava tehtaan tai varaston käyttöhenkilökunnan tiedoksi 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Sitä, että henkilöstö tuntee ohjeet ja että niitä noudatetaan, on jatkuvasti valvottava.

10 LUKU

Erinäisiä määräyksiä

86 § (27.8.1993/793)

86 § on kumottu P:llä 27.8.1993/793.

87 §

Sen lisäksi, mitä tässä päätöksessä tai sen nojalla noudatettavaksi määrätyssä standardissa on määrätty etäisyydestä toisen rajaan, yleiseen tiehen ja rakennukseen, on noudatettava, mitä siitä on muualla erikseen säädetty.

88 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1980.

Tällä päätöksellä kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriön räjähdysaineista 29 päivänä joulukuuta 1971 antama päätös (972/71) sekä 1 c luokan pyroteknisten valmisteiden ja muiden puoliräjähteiden kaupasta ja hankkimisesta 20 päivänä syyskuuta 1973 antama päätös (736/73).

Räjähdystarvikkeen sellaisen valmistuksen, kaupan, varastoinnin ja kuljetuksen osalta, jota koskeva lupahakemus on jätetty viranomaiselle ennen tämän päätöksen voimaantuloa, saa toistaiseksi noudattaa kumottua päätöstä ottaen kuitenkin huomioon, mitä 89 §:ssä on määrätty. (11.6.1982/438)

89 §

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa valmistettuja ja/tai maahantuotuja pakattuja räjähdystarvikkeita saadaan edelleen 1 päivään tammikuuta 1982 saakka myydä ja luovuttaa varastointiin, säilytykseen, kuljetukseen ja käyttöön sen estämättä, että pakkauksessa ei ole 30 ja 31 §:ssä tarkoitettuja merkintöjä, edellyttäen että räjähdystarvikkeet on merkitty aikaisempien määräysten mukaisesti ja muutoinkin noudatetaan niitä.

Samoin saa räjähdystarvikkeita myydä ja luovuttaa varastointiin, säilytykseen, kuljetukseen ja käyttöön 1 päivään heinäkuuta 1981 saakka sen estämättä, että räjähdystarvikkeelta puuttuu räjähdystarvikeasetuksen 38 §:ssä tarkoitettu hyväksyminen.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa hyväksyttyjä tai aikaisemmin voimassa olleiden määräysten nojalla toimivia räjähdystarviketehtaita saa aikaisemmin hyväksytyssä muodossa ja laajuudessa käyttää tarkoitukseensa enintään 15 vuoden ajan tämän päätöksen voimaantulosta, vaikka ne eivät rakenteidensa ja suojaetäisyyksiensä osilta täyttäisi tämän päätöksen määräyksiä. Siirtymäkauden aikana voidaan tehtaassa hyväksyä suoritettavaksi turvallisuutta parantavia teknisiä muutoksia, jos räjähdystarvike- ja henkilömäärät eivät lisäänny, sen estämättä, että tehdas ei rakenteidensa ja suojaetäisyyksiensä osalta täytä tämän päätöksen määräyksiä.

Jos ennen tämän päätöksen voimaantuloa hyväksytyssä tai aikaisemmin voimassa olleiden määräysten nojalla toimivassa räjähdystarviketehtaassa on käytössä sellaisia koneita, laitteita tai työvälineitä, jotka eivät täytä kaikkia tämän päätöksen määräyksiä, saa niitä käyttää aikaisemmin hyväksytyssä muodossa ja laajuudessa enintään 5 vuoden ajan tämän päätöksen voimaantulosta.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa hyväksyttyjä tai aikaisemmin voimassa olleiden määräysten nojalla toimivia räjähdystarvikkeiden pysyviä varastosuojia saa aikaisemmin hyväksytyssä muodossa ja laajuudessa käyttää tarkoitukseensa enintään 5 vuoden ajan tämän päätöksen voimaantulosta, vaikka ne eivät täyttäisi kaikkia tämän päätöksen määräyksiä. Käyttö aikaisemmin hyväksytyssä muodossa ja laajuudessa on sallittu kuitenkin enintään 3 vuoden ajan tämän päätöksen voimaantulosta, ellei 51–54 §:n suojaetäisyysvaatimuksia voida täyttää.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voimassa olleiden määräysten mukaisia räjähdystarvikkeiden tilapäisiä varastosuojia saa käyttää tarkoitukseensa edelleen 1 päivään heinäkuuta 1985 saakka, vaikka ne eivät täyttäisi kaikkia tämän päätöksen määräyksiä. (11.6.1982/438)

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa hyväksyttyjä tai aikaisemmin voimassa olleiden määräysten nojalla toimivia räjähdystarvikekauppaa harjoittavien liikkeiden myymälävarastosuojia saa aikaisemmin hyväksytyssä muodossa ja laajuudessa käyttää tarkoitukseensa enintään 3 vuoden ajan tämän päätöksen voimaantulosta, vaikka ne eivät täyttäisi kaikkia tämän päätöksen määräyksiä.

8 momentti on kumottu P:llä 27.8.1993/793.

Liite 1

Räjähdystarvikkeiden jako

l a luokka

Räjähdysaineet ja niistä tehdyt esineet

1 a luokan räjähdysaineita ovat seuraavassa luettelossa mainitut ja niihin rinnastettavat aineet.

Nitroglyseroli (glyserolinitraatti) saadaan räjähdysaineissa kokonaan tai osittain korvata:

a) nitroglykolilla (glykolinitraatilla) tai

b) nitrodieteeniglykolilla tai

c) nitratulla sokerilla (nitratulla sakkaroosilla) tai

d) edellä mainittujen aineiden seoksilla.

2101

1. Nitroselluloosa (selluloosanitraatti), typpipitoisuus yli 12,6 %, hyvin stabiloitu, myös

a. puristamattomana sisältäen vähintään 25 % vettä tai alkoholia, kuten metyyli-, etyyli-, normaalipropyyli- tai isopropyyli-, butyyli-, amyylialkoholia tai niiden seoksia, myös denaturoituja, taikka veden ja alkoholin seoksia; ja

b. puristettuna sisältäen vähintään 15 % vettä tai vähintään 12 % parafiinia tai muita samoin vaikuttavia aineita.

2. Ruudin raakamassa, gelatinoimaton, jota käytetään savuttoman ruudin valmistukseen ja joka sisältää enintään 70 % vedetöntä ainetta ja vähintään 30 % vettä. Vedetön aine ei saa sisältää enempää kuin 50 % nitroglyserolia tai muita vastaavia nestemäisiä räjähdysaineita.

3. Nitroselluloosaruuti ja nitroglyserolipitoinen nitroselluloosaruuti (nitroglyseroliruuti) gelatinoituina,

a) ei huokoisena eikä pölymäisenä,

b) huokoisena tai pölymäisenä.

4. Nitroselluloosa, plastisoitu; jossa on vähintään 12 %, mutta vähemmän kuin 18 % plastisoimisainetta, kuten butyyliftalaattia tai muuta ainakin yhtä plastisoimiskykyistä ainetta ja jonka nitroselluloosan typpipitoisuus on enintään 12,6 %, myös pienten levyjen, liuskojen ja suomujen muotoisena.

Huomautus: Plastisoitu nitroselluloosa, jonka typpipitoisuus on enintään 12,6 % ja joka sisältää vähintään 18 % butyyliftalaattia tai muuta vastaavaa, plastisoimiskyvyltään vähintään samanveroista ainetta tai yli 30 % vettä taikka muuta kostutusainetta sisältävä nitroselluloosa ei ole räjähdysainetta.

5. Nitroselluloosaruuti, gelatinoimaton.

6. Trotyyli (trinitrotolueeni), myös puristettuna tai valettuna sekä seoksina ammoniumnitraatin kanssa (amatoli) tai alumiinin kanssa; nestemäinen trinitrotolueeni (triöljy) sekä trinitroanisoli.

7. a) Heksyyli (heksanitrodifenyyliamiini) ja pikriinihappo (trinitrofenoli),

b) pentoliitti (pentriitin ja trotyylin seokset), heksotoli eli hetro (heksogeenin ja trotyylin seokset), heksyylin ja trotyylin seokset ja oktoli (oktogeenin ja trotyylin seos), joiden kaikkien trotyylipitoisuus on niin suuri, että ne eivät ole iskulle herkempiä kuin tetryyli,

c) pentriitti (pentaerytritolitetranitraatti) ja heksogeeni eli nitramiitti (trimetyleenitrinitramiini) ja oktogeeni (tetrametyleenitetranitramiini) flegmatoituina parafiinilla, vahalla tai muulla vastaavalla tavalla vaikuttavalla aineella tai heksogeeni muutoin siten valmistettuna, että nämä aineet eivät ole iskulle herkempiä kuin tetryyli,

d) kohtiin b ja c kuuluvat aineet saavat sisältää myös alumiinia, kuten heksaali ja heksotonaali eli torpeks.

8. Muut kuin kohdissa 6 ja 7 mainitut räjähtävät nitroyhdisteet sekä räjähtävät, epäorgaaniset ja nestemäiset orgaaniset typpiyhdisteet:

a) vesiliukoiset, kuten trinitroresorsinoli (trisiini);

b) veteen liukenemattomat, kuten tetryyli (tetra, tetranitrometyylianiliini, trinitrofenyylimetyylinitramiini);

c) tetryyli, puristettuna (ei metallikuoressa);

d) nestemäiset orgaaniset typpiyhdisteet, kuten nitroglyseroli ja nitroglykoli; sekä

e) aloiteräjähdysaineet, kuten lyijyatsidi, Iyijytrisinaatti, tetratseeni ja räjähdyselohopea.

9. a) Pentriitti (pentaerytritolitetranitraatti, nitropenta), kostea, heksogeeni (trimetyleenitrinitramiini), kostea, ja oktogeeni (tetrametyleenitetranitramiini), kostea, pentriitti vähintään 20 %:lla, muut vähintään 15 %:lla vettä tai muulla nesteellä tasaisesti kostutettuna siten, etteivät ne ole herkempiä iskulle kuin tetryyli;

b) pentoliitti (pentriitin ja trotyylin seokset) ja heksotoli eli hetro (heksogeenin ja trotyylin seokset), jotka kuivina ovat herkempiä iskulle kuin tetryyli, molemmat aineet kostutettuina tasaisesti vähintään 15 %:lla vettä;

c) pentriitin tai heksogeenin seokset vahan tai parafiinin taikka näitä vastaavien aineiden kanssa, jotka seokset kuivina ovat herkempiä iskulle kuin tetryyli, kostutettuina tasaisesti vähintään 15 %:lla vettä;

d) pentriitti puristettuina kappaleina, ei metallipäällyksessä.

10. a) Bentsoyyliperoksidi,

1. kuivana tai alle 10 % vettä sisältävänä; tai

2. alle 30 % flegmatoimisainetta sisältävänä.

b) Sykloheksanoniperoksidit, kuten 1-hydroksi-1’-hydroperoksidisykloheksyyliperoksidi ja bis-(l-hydroksisykloheksyyli)peroksidi ja näiden seokset,

1. kuivana tai alle 5 % vettä sisältävänä; tai

2. alle 30 % flegmatoimisainetta sisältävänä.

c) p-p’-diklooribentsoyyliperoksidi:

1. kuivana tai alle 10 % vettä sisältävänä; tai

2. alle 30 % flegmatoimisainetta sisältävänä.

11. a) Mustaruuti, perusaineina kaliumnitraatti ja puuhiili, rakeisena tai jauheena;

b) mustaruudin kaltaiset räjähdysaineet, seoksina, jotka sisältävät natrium- ja/tai kaliumnitraattia, rikkiä ja puu-, kivi- tai ruskohiiltä;

c) mustaruudista tai mustaruudin kaltaisesta räjähdysaineesta puristetut kappaleet. Kappaleiden tilavuuspaino ei saa olla pienempi kuin 1,50 g/cm3.

12. a) Jauhemaiset, kiteiset tai rakeiset nitraattiräjähdysaineet, jotka eivät kuulu 11, 14a) tai 14c) kohtaan ja jotka sisältävät pääasiassa ammoniumnitraattia, alkalinitraattien tai maa-alkalinitraattien seoksia ammoniumkloridin kanssa taikka ammoniumnitraatin seoksia alkalinitraattien tai maa-alkalinitraattien ja ammoniumkloridin kanssa. Ne saavat lisäksi sisältää hapettuvia aineita, kuten metalli-, puu- tai kasvijauhetta tahi hiilivetyjä, aromaattisia nitroyhdisteitä sekä nitroglyserolia tai nitroglykolia tai näiden molempien seoksia sekä lisäksi inerttisiä, stabiloivia tai värjääviä lisäaineita;

b) Jauhemaiset, epäorgaanisia nitraatteja sisältämättömät räjähdysaineet, jotka ovat pääasiassa inerttisten aineiden seoksia nitroglyserolin tai nitroglykolin taikka näiden molempien aineiden seosten kanssa. Ne saavat lisäksi sisältää aromaattisia nitroyhdisteitä sekä flegmatoivasti, stabiloivasti taikka gelatinoivasti vaikuttavia tai värjääviä lisäaineita;

c) Puuromaiset nitraattiräjähdysaineet, jotka sisältävät trinitrotolueenia, ammoniumnitraattia ja vähintään 5 % vettä, kuten slurry.

Huomautus: Ammoniumnitraatin seokset, joissa hapettuvia aineita on vähemmän kuin 0,4 %, eivät ole 1 a luokan räjähdysaineita.

13. a) Kloraatti- ja perkloraattiräjähdysaineet, alkali- tai maa-alkalikloraattien tai -perkloraattien seokset hapettuvien aineiden kanssa;

b) nestehappi hapettuvan aineen kanssa.

14. a) Dynamiitit, jotka sisältävät inertistä imukykyistä ainetta sekä niiden kaltaiset räjähdysaineet;

b) räjähdysgelatiini, joka sisältää nitroselluloosaa ja enintään 93 % nitroglyserolia ja gelatiinidynamiitti, joka sisältää enintään 85 % nitroglyserolia tai nitroglyserolin ja nitroglykolin seosta;

c) dynamiitit, gelatinoidut nitraattiräjähdysaineet, joissa on enintään 40 % gelatinoitua nitroglyserolia tai nitroglykolia taikka näiden seosta sekä ammoniumnitraattia tai ammoniumnitraatin ja alkali- tai maa-alkalimetallien nitraattien seoksia.

15. Puhdistamattomat tyhjät päällykset, jotka ovat sisältäneet 1 a luokan aineita.

1 b luokka

Räjähdysaineita sisältävät esineet ja välineet

2131

Räjähdysaineita sisältäviä 1 b luokan välineitä ovat seuraavassa luettelossa mainitut ja niihin rinnastettavat välineet.

1. Tulilanka ilman sytytintä:

a) nopea, paksusta putkesta tehty tulilanka, jonka sydämenä on mustaruutia, mustaruudilla kyllästettyä pumpulilankaa tai nitrattua pumpulilankaa;

b) räjähtävä, ohutseinäinen metalliputki, jonka poikkileikkauspinta on pieni ja jonka sydän on räjähdysainetta;

c) räjähtävä, taipuisa, tekstiili- tai muovipäällysteinen, jonka poikkileikkauspinta on pieni ja jonka sydän on räjähdysainetta;

d) pikatulilanka, poikkileikkaukseltaan pieni kudottu tulilanka, jonka sydän on pentriittiä herkempää räjähdysainetta.

Muista tulilangoista kts. rn 2171 kohta 3.

2. Sytytystarvikkeet, räjähdysvoimaltaan vähäiset, joissa ei ole räjäytysnallia eikä muuta voimakkaasti räjähtävää osaa:

a) sytytysnallit;

b) 1. nallitetut patruunahylsyt, lataamattomat, kaiken kaliiberiset; (11.6.1982/438)

2. lataamattomat, sytytysmassalla varustetut, reunasytytteiset patruunahylsyt, joissa ei ole erillistä nallia, kuten pienoiskiväärin patruunahylsyt;

c) tykin panosten pohja- ja lukkonallit sekä muut saman kaltaiset sytyttimet, joissa on pieni virikepanos ja jotka saadaan syttymään iskun, hankauksen tai sähkön avulla;

d) sytyttimet, joissa ei ole räjähtävää osaa, kuten räjäytysnallia, eikä räjäytintä.

3. Paukkurasiat, opastimina käytettävät.

4. Patruunat, käsi- ja konetuliaseissa, työkaluissa ja lähetyspisstoolissa käytettävät, lukuun ottamatta niitä, joissa on räjähdyspanos;

a) luoti- ja haulipatruunat, metsästys- ja sotilasaseiden;

b) pienoiskiväärin patruunat, työkaluissa ja lähetyspistoolissa käytettävät patruunat tai niihin verrattavat reunasytytteiset patruunat;

c) valo- tai savujuovaluodilla varustetut patruunat;

d) sytytysluotipatruunat; sekä

e) muut keskussytytyspatruunat.

Huomautus: Käsi- ja konetuliaseiksi katsotaan tämän kohdan mukaan haulikot, valopistoolit sekä muut aseet, joiden väljyys (kaliiperi) on enintään 13,2 mm.

5. Räjähdysvoimakkaat sytyttimet:

a) räjäytysnallit (tulilankanallit), hidastimella tai ilman sitä, joiden sytyttäminen tapahtuu tulilangalla sekä räjähtävien tulilankojen yhdyskappaleet, joissa on hidastin;

b) räjäytysnallit (sähkönallit) hidastimella tai ilman sitä ja joiden sytyttäminen tapahtuu sähköisellä laukaisulaitteella;

c) räjäytysnallit (tulilankanallit), mustaruutitulilankaan kiinnitettynä;

d) räjäytysnallit, yhdistettynä räjäyttimeen (räjäyttimellä tarkoitetaan puristettua räjähdysainekappaletta);

e) räjäytysnallilla varustetut sytyttimet, joissa on räjäytin tai ei ole sitä;

f) räjäytysnallit, sytytysnallilla varustetut, joissa on hidastin tai mekaaninen sytytyslaite tai ei ole sellaista ja joissa ei ole räjäytintä.

6. a) Luotauspanokset, joissa saa olla sytytysnalli;

b) äänimiinojen raivauspanokset, sytyttimellä varustetut.

7. Ajopanokset ja niillä varustetut välineet, muut kuin kohdissa 4 ja 8 mainitut,

a) räjähdyspanoksella varustetut välineet,

b) ajo- ja räjähdyspanoksella varustetut välineet,

kaikki ehdolla, että ne sisältävät vain 1 a luokassa mainittuja räjähdysaineita, ja ettei niissä ole räjäyttävää laitetta, kuten aika-, isku- tai muuta räjäyttävää sytytintä taikka räjäytysnallia; nämä välineet saavat sisältää sytyttävää tai valoa kehittävää ainetta taikka molempia näitä, kuten termiittiä, fosforia ja kalsiumfosfidia.

Huomautus: Räjähdysvoimaltaan vähäiset sytytystarvikkeet, kohta 2, ovat sallittuja näissä välineissä.

8. Valaisu- ja merkinantovälineet, valoa synnyttävää ainetta sisältävät tai merkinantoon tarkoitetut ajopanoksella varustetut tai ilman sitä olevat välineet, joissa ei ole räjähdyspanosta, ja joiden ajo- tai valaisupanos on niin voimakkaasti puristettu, että esineet eivät palaessaan räjähdä.

9. Savutuslaitteet ja savunkehittimet, joissa on kloraatteja, räjähtävä panos tai sytytyspanos; myös valoa kehittävää ainetta sisältävät.

Maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin käytettävistä savua kehitävistä aineista on määrätty kohdassa 1 c/27, rn 2171. (11.6.1982/438)

Maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin käytettävistä savua kehittävistä aineista on määrätty, rn 2171 kohta 27.

10. Kaivotorpedot, jotka on ladattu dynamiitilla tai dynamiitin kaltaisella räjähdysaineella ja joissa ei ole sytytintä eikä räjäyttävää laitetta, kuten räjäytysnallia; ja muihin kuin sotilaallisiin tarkoituksiin käytettävät ontelopanokset, joissa ei ole räjäytysnallia.

11. Räjähdyspanoksella varustetut välineet, ajo- ja räjähdyspanoksella varustetut välineet, joissa on räjäyttävä laite, kuten aika-, isku- tai muu räjäyttävä sytytin taikka räjäytysnalli, kukin kokonaisuudessaan luotettavasti suojattuna. Näihin välineisiin kuuluvat myös esineet, jotka sisältävät valoa tai savua kehittävää ainetta taikka sytyttävää ainetta, kuten termiittiä, fosforia ja kalsiumfosfidia.

12. Tyhjät päällykset. l b luokkaan kuuluvia välineitä tai esineitä sisältäneitä tyhjiä päällyksiä eivät nämä määräykset koske.

1 c luokka

Pyrotekniset valmisteet

2170

(1) 1 c luokkaan kuuluvia ovat seuraavassa luettelossa mainitut ja niihin rinnastettavat valmisteet.

1 c luokkaan kuuluvia valmisteita sisältäneet tyhjät päällykset eivät ole näiden määräysten alaisia.

(2) Valmisteiden, joiden luovuttaminen on sallittu, on täytettävä seuraavat ehdot:

a) räjähtävän seoksen tulee olla koostumukseltaan sellainen sekä pakkaus siten järjestetty tai jaettu, ettei pakattujen esineiden hankautuminen, ravistelu, isku tai liekkisytytys voi aiheuttaa kollin koko sisällön räjähtämistä.

b) valkoista tai keltaista fosforia saa käyttää ainoastaan kohdissa 2 ja 20, rn 2171, mainituissa valmisteissa.

c) ilotulitusvälineiden, rn 2171 kohdat 21–24, räjähdysseos, salamavalojauhe, rn 2171 kohta 26, ja rn 2171 kohdassa 27 tarkoitettujen savunkehittimien savupanos ei saa sisältää kloraattia.

2171

A. Sytytysvälineet

1. a) Varmuustulitikut, kaliumkloraattia ja rikkiä sisältävät;

b) tulitikut, kaliumkloraattia ja fosforiseskvisulfidia sisältävät, ja kitkasytyttimet.

2. Varmuuslamppujen sytytysnauhat, parafinoidut ja parafinoimattomat.

3. Mustaruutitulilangat, hitaasti palavat, ohuesta, tiiviistä punoksesta tehdyt tulilangat, joiden sydän on mustaruutia ja sydämen poikkileikkauspinta pieni. Muista tulilangoista kts. 1 b luokan kohta 1, rn 2131.

4. Sytytyslanka, nitratut puuvillalangat.

5. Tulilangan sytyttimet, paperi- tai pahviputket, joissa on pieni määrä hapettavista ja orgaanisista aineista, myös aromaattisista nitroyhdisteistä, valmistettua sytykeseosta ja

termiittikapselit, joissa on sytytyspanos.

6. Tulilangan varmuussytyttimet, kitkasytyttimellä varustetut.

7. a) Sähkösytyttimet, ilman räjäytysnalleja;

b) sähkösytyttimien päät (sytykepäät).

8. Sähkösytytyslamellit, kuten valokuvauksessa käytettävää salamavalojauhetta varten.

Huomautus: Sähköhehkulamppujen tapaan valmistettuja salamavalolaitteita nämä määräykset eivät koske.

B. Pyrotekniset pilaesineet ja leikkikalut, nallipyssyn nallit sekä muut paukahtavat esineet

9. Pöytäilotulitusvlineet, kuten pilasilinterit, konfettipommit, kotiljonkihedelmät.

10. Paukkukaramellit, kukkakortit, kollodiumpaperista tehdyt pienet lehdet.

11. a) Koiranpommit, paukkukranaatit ja samankaltaiset räjähdyshopeaa sisältävät pyrotekniset leikkikalut;

b) paukkutulitikut;

c) muut samankaltaiset rajähdyshopeaa sisältävät välineet.

12. Paukkukivet, joiden kunkin pinnalla on paukkupanosta enintään 3 g. Panos ei saa sisältää fulminaatteja.

13. Pyrotekniset valotikut, kuten bengaalitikut, kultasadetikut, kukkasadetikut.

14. Tähtisadetikut ilman erityistä sytytyspäätä.

15. Nallipyssyn nallit, irallisina, nauhoina ja renkaina.

16. Paukkukorkit, joissa on fosfori-kloraattipaukkupanos tai pahvikapselissa oleva, puristamalla fulminaatista tai vastaavasta aineesta tehty paukkupanos. 1000 kpl näitä saa sisältää enintään 60 g kloraattiseosta ja enintään 10 g fulminaattia tai fulminaatin seoksia.

17. Paukkukiekot, joissa on fosfori-kloraattipaukkupanos.

18. Pahviset nallit leikkiaseisiin, lilliputtiammukset, joissa on fosfori-kloraattiseosta tai fulminaatista tai vastaavasta aineesta tehtyä paukkuseosta enintään 25 g 1000 kpl kohti.

19. Polkaisupaukut, joissa on peitetty fosforikloraattiseos.

20. a) Paukkulevyt;

b) martinikat, ns. espanjalainen ilotulitus, joista kumpikin sisältää seoksen valkoista (keltaista) ja punaista fosforia sekä kaliumkloraattia ja inerttisiä aineita, jotka inerttiset aineet eivät osallistu fosfori-kloraattiseoksen hajoamisreaktioon. 1000 kappaletta tässä kohdassa mainittuja esineitä saa sisältää enintään 2,5 g räjähdyshopeaa.

Paukkulevy saa painaa enintään 2,5 g ja martinikka enintään 0,1 g.

C. Ilotulitusvälineet

21. Raeraketit ilman räjäytysnalleja, pommit ja tulipikarit. Panos, ajopanos mukaan luettuna, saa yksityisessä esineessä painaa enintään 14 kg, pommi tai tulipikari kokonaisuudessaan enintään 18 kg.

22. Sytytyssoihdut, raketit, roomalaiset kynttilät, suihkut, tulipyörät (auringot) ja vastaavanlaiset ilotulitusvälineet, joissa yksityisen välineen panos saa painaa enintään 1200 g.

23. Tykinlaukaukset eli paperitulpot, joista kukin sisältää enintään 600 g rakeista mustaruutia tai vastaavan räjähdystehon omaavaa räjähdysainetta;

kiväärinlaukaukset, petardit, joista kukin sisältää enintään 20 g rakeista mustaruutia; kukin tulilankoineen, joiden päät on peitetty; sekä

samankaltaiset voimakkaan pamahduksen synnyttämiseen käytettävät välineet.

24. Pienet ilotulitusvälineet, kuten heinäsirkat, sähinkäiset, kulta- ja hopeasuihkut, tulivuoret ja kiiltomadot.

25. Bengaalivaloesineet ilman sytytysmassaa, kuten bengaalisoihdut, -tulet ja -liekit.

26. Salamavalojauhe, käyttövalmis, pieninä enintään 5 g määrinä, pakattuna paperirasiaan tai lasiputkeen.

D. Tuhohyönteisten ja muiden tuhoeläinten torjuntaan käytettävät aineet ja välineet

27. Savua kehittävät aineet, maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin käytettävät, sekä tuhohyönteisten torjuntaan käytettävät savupatruunat.

Savunkehittimistä, joissa on kloraattia, räjähtävä panos tai räjähtävä sytytin, on määräykset rn 2131 kohdassa 9.

Liite 2

Räjähdystarviketehtaan rakennusten väliset suojaetäisyydet

Tämän liitteen taulukoissa 1–5 esitettyjä etäisyyksiä on noudatettava suojaetäisyyksinä. Etäisyydet on ilmoitettu joko k-arvoina tai metreinä. Painevaikutuksen aiheuttama suojaetäisyys ympäristöön lasketaan käyttäen kaavaa,

1 = k · m1/3,

jossa 1 = suojaetäisyys metreinä

m = räjähdysaineen massa kiloina

k = k-arvo

Taulukoissa määrätyt suojaetäisyydet tarkoittavat tehdasalueella olevien rakennusten keskinäisiä suojaetäisyyksiä, mutta niitä sovelletaan poikkeuksellisesti myös siinä tapauksessa, että tehtaan toimintaan liittyvä rakennus (esim. konttori) on tehdasalueen aidan ulkopuolella, mutta sen välittömässä läheisyydessä. Muutoin suojaetäisyyksien ympäristön kohteisiin on vastattava 17 ja 51–54 §:n määräyksiä.

Taulukoissa tarkoitetaan tehtaan:

vaarallisella osalla sitä tehdasalueen osaa, jossa valmistetaan, käsitellään tai varastoidaan räjähdystarvikkeita;

vaarallisella varastolla varastoalueen pysyvää varastosuojaa ja tuotantotilojen yhteydessä olevaa välivarastoa, jossa ei tavallisesti oleskele ihmisiä;

palovaarallisella rakennuksella rakennusta, jossa valmistetaan, käsitellään tai varastoidaan vaarallisuusluokkaan 1.3 kuuluvia räjähdystarvikkeita, palavia nesteitä tai muita helposti syttyviä aineita;

vaarattomalla rakennuksella rakennusta jossa ei valmisteta, käsitellä eikä varastoida räjähdystarvikkeita eikä palovaarallisia aineita (esim. käyttölaboratoriot ja korjauspajat, joissa työskentelee vähän ihmisiä, puku- ja WC-rakennukset, käyttötoimistot, konehuoneet sekä varastorakennukset, joissa varastoidaan räjähdysvaarattomia raaka- ja apuaineita);

vaarattomalla osalla sitä tehdasalueen osaa, jossa ei ole vaarallisia tuotantotiloja eikä vaarallisia varastoja;

–vaarattomaan osaan kuuluvalla tuotantoa palvelevalla rakennuksella rakennusta, jonka siinä suoritettavan työn luonteen vuoksi on oltava tuotantotilojen läheisyydessä (esim. korjaamot, räjähdysvaarattomien raaka- ja apuaineiden ja välituotteiden kuten hapon ja nitroselluloosan valrnistuslaitokset, apulaitteistorakennukset kuten esimerkiksi sähköntuotantoa varten tarvittavat kattila-, lämmitys- ja konehuoneet sekä käyttölaboratoriot, joissa työskentelee useita henkilöitä); sekä

–vaarattoman osan muilla rakennuksilla rakennuksia, joiden ei tarvitse sijaita tuotantotilojen läheisyydessä (esim. hallinto- ja sosiaalitilat sisältävät rakennukset sekä tutkimuslaboratoriot).

1. Räjähdystarvikkeiden vaarallisuusluokat

1.1 Vaarallisuusluokka 1.1

Tämän luokan räjähdystarvikkeet ovat massaräjähdysvaarallisia. Räjähdyksen vaikutus ympäristöön muodostuu lähinnä painevaikutuksesta, joka on riippuvainen räjähdystarvikkeen määrästä (taulukko 1). Massaräjähdysvaarallisten esineiden osalta on lisäksi otettava huomioon sirpalevaikutus ja suojaetäisyyksiä suurennettava (taulukko 2).

1.2 Vaarallisuusluokka 1.2

Tämän luokan räjähdystarvikkeet eivät ole massaräjähdysvaarallisia. Räjähdysaineella täytetyt esineet räjähtävät tulipalossa yleensä yksitellen. Tulipalon jatkuessa yhtä aikaa räjähtävien esineiden määrä voi kasvaa. Ympäristö vaarantuu lähinnä keveistä sirpaleista ja palosta sinkoutuvien esineiden paloa levittävästä vaikutuksesta. Painevaikutus rajoittuu lähi ympäristöön (taulukko 3). Paksukuoristen ja suurikaliiperisten esineiden osalta on suojaetäisyyksiä suurennettava (taulukko 4).

1.3 Vaarallisuusluokka 1.3

Tämän luokan räjähdystarvikkeet eivät ole massaräjähdysvaarallisia. Ne palavat kiivaasti kehittäen runsaasti lämpöä. Palo leviää nopeasti. Ympäristö vaarantuu lähinnä liekeistä, lämpösäteilystä ja sinkoutuvista kipinöistä (taulukko 5). Painevaikutus ympäristöön on vähäinen, samoin sirpalevaikutus.

1.4 Vaarallisuusluokka 1.4

Tämän luokan räjähdystarvikkeet eivät muodosta ympäristölle olennaista vaaraa. Ne voivat palaa ja yksityiset esineet saattavat myös räjähdellä. Paine- ja sirpalevaikutus ei yleensä ulotu pakkauksen ulkopuolelle. Vaarallisia sirpaleita ei muodostu. Tulipalo ei aiheuta kuljetuspakkauksen täydellistä räjähtämistä.

Tuotanto- ja varastotilojen välisen etäisyyden sekä näiden tilojen ja vaarattomien rakennusten välisen etäisyyden tulee kaikissa tapauksissa olla vähintään 10 m. Erityisillä rakenteellisilla suojatoimenpiteillä voidaan etäisyyttä pienentää.

1.5 Huomautuksia

Pakkaustavan vaikutus otetaan huomioon räjähdystarvikkeiden vaarallisuusluokittelussa.

Jos samassa tilassa on eri luokkiin kuuluvia räjähdystarvikkeita, on suojaetäisyys laskettava suurimman vaaramahdollisuuden huomioon ottaen. Jos samassa tilassa on 1.1 ja 1.3 vaarallisuusluokkiin kuuluvia räjähdystarvikkeita, lasketaan suojaetäisyys niiden yhteismäärän perusteella.

Taulukossa 6 on laskettu taulukoissa 1–5 käytettyjä k-arvoja vastaavia suojaetäisyyksiä metreinä eräille räjähdystarvikemäärille.

2. Rakennustapa ja suojarakenteet

Suojaetäisyyksiä määritettäessä k-arvo riippuu käytetystä rakennustavasta ja suojarakenteista. Seuraavassa on esitetty vaatimukset tavallisesti käytetyille rakenteille. Jos halutaan käyttää muita rakenneratkaisuja, tulee rakenteiden ja niiden yhteydessä noudatettavien suojaetäisyyksien olla turvatekniikan keskuksen hyväksymiä. (24.10.1995/1197)

2.1 Suojavalli

Suojavalli voi olla joko puolivalli tai kokovalli. Mikäli mahdollista, on käytettävä puolivallia. Puolivallissa sisäluiskan korvaa rakennuksen seinä. Puolivallin harjan tulee olla vähintään 1 m levyinen.

Normaalin maavallin rakentamisessa on noudatettava seuraavaa:

1) valli on sijoitettava siten, että sen alareuna on enintään 1 m etäisyydellä varastosuojasta;

2) vallin sisäluiskien kaltevuuden tulee olla vähintään 1:1,5;

3) vallin harjan tulee olla vähintään 1 m levyinen;

4) vallin korkeuden tulee olla sellainen, ettei varastosuojan ylimmästäkään kohdasta voi vetää suojattavaan kohteeseen vallia leikkaamatonta suoraa; sekä

5) vallin sisäluiska on tehtävä irtonaisista maalajeista, jotka eivät sisällä vähintään 0,5 m paksuisessa pintakerroksessa suurempia kuin 5 cm läpimittaisia kiviä.

Taulukoissa käytetty symboli
image

2.2 Kevyt rakennustapa

Rakennus, joka on rakennettu käyttäen kevyttä rakennustapaa, on normaali rakennus, jota ei ole tarkoitettu kestämään paineiskua ja joka räjähdyksessä tuhoutuessaan ei olennaisesti aiheuta heitteitä ympäristöön.

Taulukoissa käytetty symboli
image

2.3 Runkorakenteinen, raskaalla katolla varustettu rakennus

Rakennus on suunniteltu siten, että huonetila on suojattu ympäristöstä tulevia heitteitä vastaan. Seinät saavat olla keveitä, jos rakennus on suojattu vallein. Katto on riittävän luja teräsbetonilaatta tai vähintään 50 cm paksuisella hiekkakerroksella suojattu laatta. Seinät ovat joko riittävän vahvoja betoniseiniä tai hiekkatäytteillä varustettuja (suojaseiniä). Hiekkatäytteen paksuuden tulee olla vähintään 1 m. Rakennuksessa ei saa käsitellä eikä varastoida sellaista määrää 1.1 tai 1.3 vaarallisuusluokan räjähdystarviketta, että se räjähdyksen tai tulipalon yhteydessä voisi aiheuttaa heitteiden muodostumisen.

Taulukoissa käytetyt symbolit
image

2.4 Palonkestävillä seinillä ja katolla varustettu rakennus

Rakennuksen yksi seinä on kevytrakenteinen ja sallii mahdollisen ruutipalon aiheuttaman paineen purkautumisen. Kolme seinää ja katto kestävät palon vaikutukset ja ovat aukottomat.

Taulukoissa käytetty symboli
image

2.5 Maapeitteinen rakennus

Maapeitteinen rakennus on peitetty paksulla maakerroksella, jonka kohottamiseen suurin osa räjähdyksen energiasta kuluu. Rakennuksen kantavan rakenneratkaisun tulee olla joku seuraavista:

–teräsbetoniseinällä tuettu teräsbetonilaatta,

–teräsbetoninen sienilaatta,

–teräsbetoninen kaari, jonka vetotankona toimii lattia, tai

–muu samalla tavalla heitteiden muodostumista vähentävä kantava rakenneratkaisu.

Katon päällä olevan maakerroksen massan tulee olla vähintään 50 kertaa räjähdysaineen massa. Maakerroksen paksuuden tulee kuitenkin olla vähintään 60 cm. Myös sivuluiskan ja kattokerroksen yhtymäkohdassa tulee maakerroksen paksuuden olla vähintään sama kuin kattokerroksen paksuus. Sivuluiskan kaltevuuskulma saa olla enintään 35°. Käytettävän maapeitteen maa-aineen tulee täyttää kohdassa 2.1 suojavallille asetetut vaatimukset.

Oviaukon suunnassa 60°:n sektorissa ei maapeitteen suojavaikutusta saa ottaa huomioon.

Ovien ja mahdollisten muiden aukkojen sulkulaitteiden tulee kestää viereisten rakennusten mahdollisessa räjähdyksessä syntyvän paineaallon kuormitus.

Taulukoissa käytetty symboli
image

3. kohta on kumottu P:llä 27.8.1993/793.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

11.6.1982/438:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1982. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa pakattuja, aikaisemmin voimassa olleiden määräysten mukaisesti merkittyjä räjähdystarvikkeita saa edelleen 1 päivään tammikuuta 1984 saakka luovuttaa kaupassa sen estämättä, että vähittäismyyntipakkauksessa tai räjähdystarvikkeessa ei ole kaikkia 31 §:n mukaisia merkintöjä.

27.8.1993/793:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1993.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa hyväksyttyjä räjähteitä saa luovuttaa yleiseen käyttöön ja pitää yleisesti kaupan 28 päivään helmikuuta 1995, vaikka niiden merkinnät eivät täytä 31 §:n vaatimuksia. Merkintöjen tulee kuitenkin täyttää tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleiden määräysten vaatimukset.

Tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleiden määräysten mukaisia varastosuojien merkintöjä ei tarvitse muuttaa 48 §:n 1 momentin mukaisiksi ennen kuin taulut on kuntonsa takia muutoinkin uusittava.

24.10.1995/1197:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1995.

Teknillisen tarkastuskeskuksen ennen tämän päätöksen voimaantuloa antamat luvat ja hyväksynnät ovat edelleen voimassa asianomaisten päätösten mukaisesti.