Published: 1980-09-26
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645737/patenttiasetus.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun patenttilain (550/67) nojalla:
Suomalainen patenttihakemus tehdään patentti- ja rekisterihallitukselle (patenttivirasto).
Kansainvälinen patenttihakemus, joka käsittää Suomen, tehdään viranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle, joka patenttiyhteistyösopimuksen (SopS 58/1980) ja sen sovellutussääntöjen mukaan on toimivaltainen vastaanottava viranomainen. Patenttivirastosta vastaanottavana viranomaisena säädetään 45–50 ja 51 a §:ssä (27.10.2011/1097)
Tämän asetuksen patenttihakemusta koskevia säännöksiä sovelletaan, jollei toisin säädetä, vain;
1) suomalaiseen patenttihakemukseen;
2) kansainväliseen patenttihakemukseen, jota on jatkettu Suomen osalta patenttilain 31 §:n mukaan tai joka on otettu käsiteltäväksi saman lain 38 §:n mukaan; ja
3) eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen, joka on muunnettu kansalliseksi patenttihakemukseksi patenttilain 70 s §:n mukaan.
(15.2.1996/104)Suomalaisessa patenttihakemuksessa tulee olla kirjelmä (hakemuskirja) liitteineen.
Hakemuskirjan on oltava hakijan tai hänen asiamiehensä allekirjoittama, ja siinä tulee olla:
1) hakijan nimi, kotipaikka ja osoite sekä, jos hakijaa edustaa asiamies, myös tämän nimi, kotipaikka ja osoite;
2) keksijän nimi ja osoite;
3) patenttihakemuksessa tarkoitetun keksinnön lyhyt ja asiallinen nimitys;
4) jos useat yhdessä hakevat patenttia, ilmoitus siitä, kuka heistä on oikeutettu tai, jos hakijat käyttävät asiamiestä, kenet he yhteisesti ovat valtuuttaneet ottamaan kaikkien puolesta vastaan patenttiviraston ilmoitukset;
5) jos hakemukseen kuuluu patenttilain 8 a §:n mukainen biologisen materiaalin talletus, ilmoitus tästä;
6) ilmoitus hakemuskirjan liitteistä; (27.10.2011/1097)
7) jos hakija haluaa hakemusta koskevien päätösten antamisen englanninkielellä, tätä koskeva pyyntö. (27.10.2011/1097)
Hakemuskirjaan on liitettävä:
1) keksinnön selitys ja siihen kuuluva, keksinnön havainnollistamiseksi tarpeellinen piirustus, patenttivaatimukset ja tiivistelmä;
2) jos hakija ei ole keksijä tai ei ole tehnyt keksintöä yksin, lausunto, jossa näytetään toteen hakijan oikeus keksintöön.
Hakijaa edustavan asiamiehen on osoitettava valtuutuksensa, jollei asiamiestä ole valtuutettu hakemuskirjassa.
Hakemusta tehtäessä on suoritettava vahvistettu hakemusmaksu.
Jollei asiakirjaa ole laadittu patenttilain 8 §:n 5 momentin mukaisella kiellä, on hakijan annettava patenttivirastolle myös sen suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös. Kun kysymys on muusta asiakirjasta kuin selityksestä, tiivistelmästä tai patenttivaatimuksista sekä kun on kysymys sellaisesta suomalaisen patenttihakemuksen selityksen tai patenttivaatimusten tekstistä, joka ei sisälly 21 §:n 1 momentin mukaan perusasiakirjoihin, patenttivirasto voi kuitenkin olla vaatimatta käännöstä tai hyväksyä käännöksen muulle kielelle kuin suomeksi tai ruotsiksi tai englanniksi.
4 § on kumottu A:lla 18.7.2013/580.
Saadakseen patenttilain 9 §:ssä tarkoitetun uutuustutkimuksen hakemukselleen, hakijan on kirjallisesti pyydettävä sitä patenttiviranomaiselta ja suoritettava tutkimusviranomaisen vahvistama maksu kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi. Jos patenttihakemusta ei ole laadittu tutkimusviranomaisen hyväksymällä kielellä, on pyyntöön liitettävä hakemuksen käännös patenttiviranomaisen määräämälle kielelle.
Jos useat viranomaiset voivat tulla kysymykseen 1 momentissa mainitun tutkimuksen m suorittajina ja hakija haluaa määrätä, mikä näistä suorittaa tutkimuksen, hänen on pyynnössään mainittava tämä viranomainen.
Pyyntö katsotaan peruutetuksi, jollei patenttihakemus ja käännös 1 momentissa säädetyn määräajan päättyessä täytä kansainväliselle patenttihakemukselle asetettuja muotovaatimuksia.
Patenttivirasto merkitsee patenttihakemukseen, minä päivänä hakemus on saapunut virastoon.
7-8 § on kumottu A:lla 27.10.2011/1097.
Jos tehdään ilmoitus, että keksintö, johon on haettu patenttia, on siirtynyt toiselle, tämä on merkittävä hakijaksi päiväkirjaan ainoastaan, jos siirto on näytetty toteen.
Tullakseen osalliseksi patenttilain 6 §:ssä mainitusta etuoikeudesta hakijan on kirjallisesti pyydettävä etuoikeutta 16 kuukauden kuluessa ensimmäisen etuoikeuden perustaksi ilmoitetun hakemuksen tekemispäivästä. Kun etuoikeutta pyydetään, on samalla ilmoitettava, missä ja milloin etuoikeuden perustaksi ilmoitettu hakemus on tehty sekä, niin pian kuin mahdollista, sen numero. Hakija voi edellä säädetyssä määräajassa ja samoin edellytyksin lisätä etuoikeuspyynnön tai korjata etuoikeuspyyntöä. Jos lisäys tai korjaus aiheuttaa muutoksen etuoikeuspäivään, voidaan ilmoitus tehdä 16 kuukauden kuluessa joko alkuperäisestä etuoikeuspäivästä tai muuttuneesta etuoikeuspäivästä, sen mukaan kumpi 16 kuukauden ajanjakso päättyy ensin. Jos 16 kuukauden määräaika on päättynyt, mutta hakemuksen tekemispäivästä ei ole vielä kulunut neljää kuukautta, voi hakija tehdä ilmoituksen näiden neljän kuukauden aikana.
Jos kyseessä on kansainvälinen patenttihakemus, etuoikeutta on pyydettävä hakemuksessa. Hakijan on tällöin ilmoitettava, missä ja milloin etuoikeuden perustaksi ilmoitettu hakemus on tehty sekä sen numero. Hakija voi kuitenkin lisätä etuoikeuspyynnön tai korjata etuoikeuspyyntöä ilmoittamalla siitä vastaanottavalle viranomaiselle tai Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliselle toimistolle 16 kuukauden kuluessa etuoikeuspäivästä. Jos lisäys tai korjaus aiheuttaa muutoksen etuoikeuspäivään, voidaan ilmoitus tehdä 16 kuukauden kuluessa joko alkuperäisestä etuoikeuspäivästä tai muuttuneesta etuoikeuspäivästä, sen mukaan kumpi 16 kuukauden ajanjakso päättyy ensin. Jos 16 kuukauden määräaika on päättynyt, mutta kansainvälisestä tekemispäivästä ei ole vielä kulunut neljää kuukautta, voi hakija tehdä ilmoituksen näiden neljän kuukauden aikana.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua etuoikeuspyyntöä ei kuitenkaan voi lisätä eikä korjata sen jälkeen, kun hakemus on tullut julkiseksi.
Jos hakemus jaetaan 22 §:n mukaan, on kantahakemuksen etuoikeutta koskeva pyyntö voimassa ilman erillistä pyyntöä myös uuden, jakamalla syntyneen hakemuksen osalta.
Etuoikeutta pyytäneen hakijan tulee 16 kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta etuoikeutta pyydetään, toimittaa virastoon etuoikeuden perustana olevan hakemuksen vastaanottaneen viranomaisen antama todistus hakemuksen tekemispäivästä ja hakijan nimestä sekä mainitun viranomaisen oikeaksi todistama jäljennös hakemuksesta. Jäljennös on annettava patenttiviranomaisen määräämässä muodossa. Kysymyksen ollessa kansainvälisestä patenttihakemuksesta on todistus kuitenkin annettava vasta patenttiviraston antaman tätä koskevan välipäätöksen jälkeen. Tällaisen hakemuksen osalta voidaan etuoikeusasiakirja antaa patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussäännön 17.1 mukaisesti myös Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliselle toimistolle tai hakemuksen vastaanottaneelle viranomaiselle tai esittää viimeksi mainitulle pyyntö etuoikeusasiakirjan toimittamisesta kansainväliselle toimistolle. (16.2.2006/144)
Patenttivirasto voi myöntää poikkeuksia velvollisuudesta antaa 1 momentissa tarkoitettu todistus ja jäljennös.
Jos jäljennös kansainvälisen patenttihakemuksen etuoikeuden perustana olevasta hakemuksesta on annettu 1 momentissa mainittuun kansainväliseen toimistoon, voi patenttivirasto pyytää jäljennöksen ja tällaisen jäljennöksen käännöksen vain patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussäännön 17.2 mukaisesti.
Etuoikeus voi perustua ainoastaan ensimmäiseen hakemukseen, jossa keksintö on esitetty.
Jos ensimmäisen hakemuksen tekijä tai hänen oikeudenomistajansa on samalle patenttiviranomaiselle myöhemmin tehnyt samaa keksintöä tarkoittavan hakemuksen, voidaan myöhempi hakemus esittää etuoikeuden perustaksi edellytyksellä, että sitä tehtäessä aikaisempi hakemus oli peruutettu, jätetty sillensä tai hylätty sen tulematta julkiseksi ja ettei siitä ollut jäänyt voimaan mitään oikeutta eikä se ollut etuoikeuden perustana. Jos etuoikeus on saavutettu myöhemmän hakemuksen perusteella, ei aikaisempaan hakemukseen enää voida vedota etuoikeuden saavuttamiseksi.
3 momentti on kumottu A:lla 21.3.1997/246.
Etuoikeus voidaan saada myös hakemuksen osalle.
Samalle hakemukselle voidaan pyytää etuoikeutta useiden, myös eri maita tarkoittavien hakemusten perusteella.
Patenttivaatimuksen tulee sisältää:
1) keksinnön nimitys;
2) ilmoitus tekniikasta, johon verrattuna keksintö on uusi (tekniikan taso), jos tällainen ilmoitus on tarpeen; sekä
3) ilmoitus siitä, mikä keksinnössä on uutta ja omalaatuista.
Kukin patenttivaatimus saa sisältää ainoastaan yhden keksinnön.
Keksinnön tulee mikäli mahdollista kuulua joko tuote-, laite-, menetelmä- tai käyttöryhmään.
Patenttivaatimus ei saa sisältää siinä esitettyyn keksintöön nähden asiaan kuulumatonta tai hakijan pyytämään yksinoikeuteen nähden epäolennaista.
Patenttihakemus voi käsittää useita patenttivaatimuksia. Jos hakemuksessa on useita patenttivaatimuksia, ne on esitettävä peräkkäin ja numeroitava juoksunumeroilla.
Patenttivaatimus voi olla itsenäinen tai epäitsenäinen. Epäitsenäinen vaatimus on sellainen vaatimus, joka tarkoittaa hakemuksen muussa patenttivaatimuksessa esitetyn keksinnön toteuttamismuotoa ja joka siksi käsittää kaikki tämän vaatimuksen määritteet. Muu vaatimus on itsenäinen.
Patenttivaatimukseen voidaan liittää yksi tai useampia epäitsenäisiä vaatimuksia. Epäitsenäinen vaatimus voidaan liittää useaan edelläolevaan patenttivaatimukseen. Siinä tulee aluksi olla viittaus tällaiseen edeltävään patenttivaatimukseen ja sen jälkeen ne lisämääritteet, jotka ovat keksinnölle tunnusomaiset.
Jos hakemus kohdistuu useisiin keksintöihin, on niiden oltava toisistaan riippuvaisia. Keksintöjen on katsottava olevan toisistaan riippuvaisia, jos kaikkien keksintöjen välillä on tekninen yhteys siten, että niille on yhteistä yksi tai useampi samanlainen tai vastaavanlainen tekninen erityispiirre. Teknisellä erityispiirteellä tarkoitetaan sellaista teknistä ominaisuutta, joka kussakin keksinnössä, keksintöä kokonaisuutena tarkasteltaessa, merkitsee muutosta tekniikan tasoon verrattuna.
Arvioitaessa, ovatko keksinnöt toisistaan riippuvaisia, ei ole merkitystä sillä, onko keksinnöt määritelty erillisissä patenttivaatimuksissa vai vaihtoehtoina yhdessä vaatimuksessa.
Keksinnön selitys saa sisältää ainoastaan sellaista, mikä on tarpeen keksinnön selventämiseksi. Jos on tarpeen käyttää uutta tai sellaista ammattisanaa, joka ei ole yleisesti hyväksytty, se on selitettävä. Merkit ja mittayksiköt eivät saa poiketa niistä, joita Pohjoismaissa yleensä käytetään.
Jos patenttihakemukseen kuuluu patenttilain 8 a §:n mukainen biologisen materiaalin talletus, hakijan tulee hakemuskirjan liitteenä esittää biologisen materiaalin tunnusmerkeistä kaikki oleelliset tiedot, jotka ovat hakijan tiedossa. (13.7.2000/674)
Patenttilain 8 a §:n 1 momentissa tarkoitettu talletus on tehtävä talletuslaitokseen, joka on Budapestissä 28 päivänä huhtikuuta 1977 tehdyn mikro-organismien tallettamisen kansainvälistä tunnustamista patentinhakumenettelyä varten koskevan sopimuksen (Budapestin sopimus) mukainen kansainvälinen talletusviranomainen, tai johonkin muuhun Euroopan patenttiviraston hyväksymään talletuslaitokseen. (15.2.1996/104)
Talletus on tehtävä Budapestin sopimuksen mukaisesti.
Patenttivirasto pitää luetteloa talletuslaitoksista, jotka ovat Budapestin sopimuksen mukaisia kansainvälisiä talletusviranomaisia.
Jos biologinen materiaali on talletettu, hakijan tulee ilmoittaa patenttivirastolle kirjallisesti 16 kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on tehty tai, jos pyydetään etuoikeutta, siitä päivästä, josta etuoikeutta on pyydetty, mihin talletuslaitokseen talletus on tehty ja minkä numeron talletuslaitos on talletukselle antanut. Kansainvälisestä patenttihakemuksesta tiedot voidaan antaa samassa määräajassa Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliselle toimistolle. (16.2.2006/144)
Jos hakija pyytää, että patenttihakemuksen asiakirjat tulevat julkisiksi aikaisemmin kuin patenttilain 22 §:n 1 ja 2 momentissa on säädetty, tulee 1 momentissa mainitut tiedot antaa viimeistään sanottua pyyntöä esitettäessä. Jos hakija pyytää kansainvälisen patenttihakemuksen aikaisempaa julkaisemista patenttiyhteistyösopimuksen 21 artiklan 2 kappaleen b kohdan mukaisesti, tiedot tulee antaa viimeistään julkaisemispyyntöä tehtäessä.
Jos talletus on Budapestin sopimuksen sovellutussäännön 5.1. mukaisesti siirretty kansainväliseltä talletusviranomaiselta toiselle, hakijan tulee ilmoittaa patenttivirastolle siirrosta ja talletukselle annettu uusi numero.
Patenttivirasto voi vaatia jäljennöksen talletuslaitoksen talletuksesta antamasta kuitista todistukseksi siitä, että 1 ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot ovat oikeita.
Patenttilain 8 a §:n 2 momentissa tarkoitettu uusi talletus tulee tehdä Budapestin sopimuksen uutta talletusta koskevien määräysten mukaisesti.
Uusi talletus tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut kansainväliseltä talletusviranomaiselta ilmoituksen, ettei aikaisemmin tehdystä talletuksesta enää ole saatavissa näytettä. Jos laitos on lopettanut toimintansa talletuksessa tarkoitetun biologisen materiaalin kansainvälisenä talletusviranomaisena tai lakannut suorittamasta Budapestin sopimuksen mukaisia tehtäviään, eikä tallettaja ole saanut tästä ilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun kansainvälinen toimisto on julkaissut tiedon asiasta, uusi talletus voidaan kuitenkin tehdä yhdeksän kuukauden kuluessa sanotusta julkaisemisesta. Muiden talletuslaitosten osalta edellä mainittu määräaika uuden talletuksen tekemiselle alkaa, kun Euroopan patenttivirasto on julkaissut vastaavan tiedon asiasta. (13.7.2000/674)
Tallettajan on neljän kuukauden kuluessa uuden talletuksen tekemisestä annettava patenttivirastolle talletuslaitoksen uudesta talletuksesta antaman kuitin jäljennös. Jos 17 b §:n 1 tai 2 momentin mukainen määräaika päättyy myöhemmin, voidaan kuitti kuitenkin antaa sanotun määräajan kuluessa. Kuittia annettaessa on ilmoitettava sen patenttihakemuksen tai patentin numero, johon talletus kuuluu.
Suomalaisen patenttihakemuksen tiivistelmän tulee perustua selitykseen ja patenttivaatimuksiin sellaisina kuin ne ovat niissä asiakirjoissa, jotka 21 §:n 1 momentin tai 24 §:n 1 momentin mukaan muodostavat perusasiakirjat. Tiivistelmä, jonka tulee sisältää keksinnön nimitys, on laadittava siten, että siitä ilmenee selvästi se tekninen ongelma, jota keksintö koskee, keksinnön sisältämän ratkaisun periaatteet sekä keksinnön pääasiallinen käyttöala. Tiivistelmän lopullinen muoto on mikäli mahdollista vahvistettava ennen kuin hakemus tulee julkiseksi patenttilain 22 §:n 2 momentin mukaisesti.
Jos kansainvälisessä hakemuksessa tai kansalliseksi hakemukseksi muunnetussa eurooppapatenttia koskevassa hakemuksessa on kansainvälisen uutuustutkimusviranomaisen tai Euroopan patenttiviraston vahvistama tiivistelmä, sen sisältö on hyväksyttävä. Muussa tapauksessa patenttivirasto vahvistaa myös tällaisen hakemuksen tiivistelmän. Viimeksi mainitussa tapauksessa on sovellettava 1 momentin säännöksiä. (15.2.1996/104)
Patenttivaatimusta ei saa muuttaa siten, että se tulee sisältämään sellaista, mikä ei ilmene asiakirjasta, joka 21 §:n 1 tai 2 momentin tahi 24 §:n 1 momentin mukaan on perusasiakirja. Jos patenttivaatimusta muutetaan siten, että se tulee sisältämään uusia määritteitä, hakijan tulee samanaikaisesti ilmoittaa, mistä vastaava seikka on löydettävissä perusasiakirjoista.
Sen jälkeen kun patenttivirasto on antanut suoritetun uutuustutkimuksen johdosta lausunnon, ei samaan patenttihakemukseen saa ottaa patenttivaatimusta, jonka esittämä keksintö on riippumaton aikaisemmin annetuissa vaatimuksissa esitetystä keksinnöstä.
Kansainvälisestä patenttihakemuksesta ei uutuustutkimuksen johdosta annettavaa lausuntoa saa antaa ennen 52 b §:ssä säädetyn määräajan päättymistä, ellei hakija siihen suostu. (14.6.1985/505)
Selitykseen ja piirustukseen hakija saa tehdä muutoksia tai lisäyksiä ainoastaan, jos se on välttämätöntä patenttilain 8 §:n perusteella. Muutokset tai lisäykset eivät saa aiheuttaa, että patenttivaatimus tulisi käsittämään muita kuin sellaisia seikkoja, joilla on vastaavuutta perusasiakirjoissa.
Jollei patenttivirasto muuta salli, on muutokset tai lisäykset patenttivaatimuksiin tehtävä antamalla uusi asiakirja, jossa kaikki vaatimukset on esitetty peräkkäisjärjestyksessä.
Suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään tässä asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyvät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi. Jos nämä asiakirjat eivät ole sanottuna ajankohtana sisältyneet hakemukseen, perusasiakirjana pidetään tämän jälkeen ensiksi annettua suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä ja patenttivaatimuksia, jos näiden sisältö selvästi vastaa mainittuna ajankohtana virastossa olevien asiakirjojen sisältöä.
Patenttilain 31 §:n mukaisesti jatketun kansainvälisen patenttihakemuksen perusasiakirjaksi katsotaan:
1) jos hakemuksen jatkamiseksi vaaditaan käännös, patenttilain 31 §:n mukaisesti annettu selityksen, piirustuksen ja patenttivaatimusten käännös niine muutoksineen, joita siihen on tehty 52 b §:ssä säädetyn määräajan kuluessa; tai
2) jos hakemus on laadittu suomen-, ruotsin- tai englanninkielisenä, patenttilain 31 §:n mukaisesti annettu selityksen, piirustuksen ja patenttivaatimusten jäljennös.
Jos patenttihakemusta tehtäessä ilmoitetaan, että samaa keksintöä koskeva suojahakemus on annettu Suomen ulkopuolella olevalle patenttiviranomaiselle ja jos ulkomaisen hakemuksen tekemispäivä ja numero on ilmoitettu, hakemuksen myöhemmin annettun, oikeaksi todistetun jäljennöksen on katsottava saapuneen patenttivirastoon samanaikaisesti, kun hakemus Suomessa tehtiin.
Jos perusasiakirjoissa on esitetty useita keksintöjä, hakija voi jakaa hakemuksen useiksi hakemuksiksi. Jakaminen voi tapahtua ainoastaan ennen kuin patenttilain 19 §:n 1 momentin mukainen ilmoitus on annettu. Jakaminen ei voi tapahtua ennen kuin 21 §:n mukainen perusasiakirja on annettu. Hakijan pyynnöstä alkuperäisestä hakemuksesta (kantahakemus) erotettua keksintöä tarkoittava uusi hakemus on katsottava tehdyksi samanaikaisesti kuin kantahakemus.
Jos selitykseen tai patenttivaatimuksiin tehdyllä lisäyksellä tai muulla tavoin patenttihakemuksessa on esitetty keksintö, joka ei ilmene perusasiakirjoista, voidaan kantahakemuksesta lohkaisemalla tehty, tätä keksintöä tarkoittava uusi hakemus hakijan pyynnöstä katsoa annetuksi silloin, kun asiakirja, jossa keksintö on esitetty, saapui patenttivirastoon.
Lohkaisu voi tapahtua ainoastaan ennen kuin patenttilain 19 §:n 1 momentin mukainen ilmoitus on annettu. Lohkaisu ei voi tapahtua ennen kuin 21 §:n mukainen perusasiakirja on annettu. Lohkaisemalla tehdyssä hakemuksessa saa suojaa hakea vain sille, mikä uutta asiakirjaa jätettäessä ilmeni kantahakemuksen asiakirjoista.
Jaettaessa tai lohkaistaessa on selitys siihen kuuluvine piirustuksineen ja patenttivaatimukset, jotka annetaan patenttivirastoon samanaikaisesti kuin uuden hakemuksen hakemuskirja, katsottava perusasiakirjaksi.
Uusi hakemus katsotaan jakamalla tai lohkaisemalla syntyneeksi vain, jos tämä ilmenee hakemuksesta sitä tehtäessä. Tällaisessa hakemuksessa on ilmoitettava alkuperäinen hakemus.
Jos patenttihakemuksen asiakirjat ovat patenttilain 22 §:n 2 tai 3 momentin perusteella tulleet julkisiksi ennen patentin myöntämistä, on tiivistelmä painettava heti, kun sen lopullinen muoto on vahvistettu. Patenttivirasto voi päättää myös hakemuksen muiden osien painamisesta yhdessä tiivistelmän kanssa. Näitä asiakirjoja tulee vahvistetusta maksusta olla jokaisen saatavissa. (21.3.1997/246)
Patenttilain 22 §:n 4 momentin mukaisessa kuulutuksessa tulee ilmoittaa hakemuksen numero ja luokka, saapumispäivä ja tekemispäivä, keksinnön nimitys sekä hakijan ja keksijän nimi ja osoite. Jos etuoikeutta on pyydetty, kuulutuksessa on ilmoitettava myös, missä aikaisempi hakemus, johon vedotaan, on tehty, sekä tämän hakemuksen tekemispäivä ja numero. Jos hakemukseen liittyy biologisen materiaalin talletus, siitä tulee ilmoittaa kuulutuksessa. Jos hakija on patenttilain 22 §:n 7 momentin perusteella pyytänyt, että biologisen materiaalin näyte luovutetaan ainoastaan erityiselle asiantuntijalle, myös siitä ilmoitetaan kuulutuksessa. (16.2.2006/144)
Jos kansainvälisen patenttihakemuksen selityksen tai patenttivaatimuksen käännöstä on muutettu 52 b §:ssä säädetyn määräajan kuluessa, mutta sen jälkeen kun asiakirjat ovat tulleet julkisiksi, muutoksesta on kuulutettava. (14.6.1985/505)
Patenttilain 22 §:n 8 momentin ensimmäisen virkkeen mukainen näytteen saamista talletuksesta koskeva pyyntö on laadittava Budapestin sopimuksen sovellutussääntöjen 11 säännön määräysten mukaisesti.
Näytettä haluavan on annettava patentinhakijalle tai patentinhaltijalle sitoumus olla käyttämättä mitään talletettua biologista materiaalia tai siitä saatavaa materiaalia sisältävää näytettä muuhun kuin tutkimustarkoituksiin ja olla luovuttamatta mitään talletettua biologista materiaalia tai siitä saatavaa materiaalia sisältävää näytettä kenellekään toiselle ennen kuin hakemus on lopullisesti ratkaistu tai, jos patentti myönnetään, ennen kuin patentti on lakannut olemasta voimassa, jollei patentinhakija tai patentinhaltija nimenomaan luovu tästä sitoumuksesta. (13.7.2000/674)
3 momentti on kumottu A:lla 21.3.1997/246.
Sama vakuutus, joka säädetään annettavaksi näytteestä, tulee antaa sitoumuksessa myös sellaisesta näytteestä johdetusta biologisesta materiaalista, jossa ovat säilyneet keksinnön käyttämisen kannalta oleelliset talletetun biologisen materiaalin tunnusmerkit. (13.7.2000/674)
Sitoumus on liitettävä pyyntöön.
Patenttilain 22 §:n 7 momentin mukainen pyyntö näytteen luovuttamisesta ainoastaan erityiselle asiantuntijalle on tehtävä 16 kuukauden kuluessa patenttihakemuksen tekemispäivästä tai, jos pyydetään etuoikeutta, siitä päivästä, josta etuoikeutta on pyydetty. (16.2.2006/144)
Patenttivirasto laatii luettelon henkilöistä, jotka ovat ilmoittaneet olevansa käytettävissä asiantuntijoina ja jotka soveltuvat tehtävään. Päätöksestä asiantuntijaluetteloon valituista henkilöistä kuulutetaan siten kuin 43 §:ssä säädetään.
Jos näyte voidaan luovuttaa ainoastaan erityiselle asiantuntijalle, näytettä pyydettäessä tulee ilmoittaa tehtävään käytettävä asiantuntija. Pyyntöön tulee liittää asiantuntijan patentinhakijalle antama kirjallinen sitoumus olla käyttämättä näytettä muuhun kuin tutkimustarkoituksiin ja olla luovuttamatta näytettä kenellekään toiselle ennen kuin keksinnölle myönnetty patentti on lakannut olemasta voimassa tai ennen kuin 20 vuotta on kulunut patenttihakemuksen tekemispäivästä, jos hakemus on ratkaistu lopullisesti sen johtamatta patenttiin. Tämän sitoumuksen tulee koskea myös näytteestä saatavaa biologista materiaalia sekä näytteestä johdettua biologista materiaalia, jossa ovat säilyneet keksinnön käyttämisen kannalta oleelliset talletetun biologisen materiaalin tunnusmerkit. (13.7.2000/674)
Asiantuntijana voidaan käyttää henkilöä, joka on mainittu luettelossa tai jonka patentinhakija on yksittäistapauksessa hyväksynyt.
Sen estämättä, mitä 25 a ja 25 b §:ssä säädetään patentinhakijalle tai patentinhaltijalle annettavasta sitoumuksesta, johdettu biologinen materiaali voidaan tallettaa uuden patentin hakemista varten.
Jos näytettä on pyydetty, eikä estettä patenttilain tai tämän asetuksen mukaan ole näytteen saamiselle, patenttivirasto antaa tästä todistuksen. Patenttivirasto toimittaa näytettä koskevan pyynnön ja todistuksen sille laitokselle, jossa talletus on. Patenttivirasto lähettää samanaikaisesti patentinhakijalle tai patentinhaltijalle kopion pyynnöstä ja todistuksesta.
Jos patenttivirasto toteaa, ettei se voi antaa 1 momentin mukaista todistusta, patenttivirasto ilmoittaa tästä päätöksestä. Se, joka on näytettä pyytänyt, voi hakea päätökseen muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin Patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa (578/2013) säädetään. Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan päätöksestä tai markkinaoikeuden edellä mainitusta päätöksestä ei voi valittaa. (18.7.2013/580)
Patenttilain 2 §:ssä tarkoitettuja patentin myöntämisen edellytyksiä tutkiessaan patenttiviraston on otettava huomioon kaikki tietoonsa saamat seikat.
Patenttiviraston tutkimus suoritetaan Suomen, Norjan, Ruotsin, Tanskan, Amerikan Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Ranskan, Saksan ja Euroopan patenttiviraston patenttijulkaisujen, kuulutusjulkaisujen, julkaistujen patenttihakemusten tai niistä laadittujen tiivistelmien, julkisiksi tulleiden kansainvälisten patenttihakemusten tai niiden tiivistelmien sekä Suomessa julkisiksi tulleiden patenttihakemusten perusteella. Lisäksi voidaan tutkia muutakin saatavissa olevaa kirjallisuutta, jos se katsotaan aiheelliseksi.
Jos patenttivirastoon annetaan patenttihakemusta käsiteltäessä hakemuksen tutkimisen kannalta merkityksellinen kirjelmä, on siitä ilmoitettava hakijalle. Patenttiviraston tulee, jollei kysymys ole paremmasta oikeudesta keksintöön, huomauttaa kirjelmän antajalle väitteentekomahdollisuudesta, jos patentti myönnetään.
Jos patenttihakemuksen tutkimisen kannalta katsotaan tarpeelliseksi, patenttivirasto voi käyttää asiantuntijoita, jotka eivät ole patenttiviraston palveluksessa.
Patenttivirasto voi kehottaa hakijaa antamaan mallin, näytteen tai muun sellaisen, taikka suorittamaan tutkimuksia tai kokeita, milloin se keksinnön arvostelemiseksi on tarpeellista.
Joka Suomessa hakee patenttia keksintöön, johon hän on hakenut patenttia Suomen ulkopuolella olevalta patenttiviranomaiselta, on patenttilain 74 §:n 3 momentissa mainituin rajoituksin velvollinen antamaan selonteon siitä, mitä sanottu patenttiviranomainen on ilmoittanut hänelle keksinnön uutuuden tai patentoitavuuden tutkimisesta. Patenttivirasto voi välipäätöksellä kehottaa häntä antamaan virastoon jäljennöksen sitä, mitä hänelle on ilmoitettu, tai vakuutuksen, että aikaisemman hakemuksen tutkimisesta ei ole saatu tietoa.
Jos patenttilain 74 §:n 2 momentin perusteella annetun säännöksen nojalla patenttihakemusten tutkimuksen suorittaa Suomen ulkopuolella oleva patenttiviranomainen, Suomen patenttivirasto voi sovittuaan mainitun patenttiviranomaisen kanssa tutkimustulosten ja muun mahdollisen aineiston vaihtamista, lykätä toisen maan patenttiviranomaiselle aikaisemmin tehtyä hakemusta vastaavan hakemuksen käsittelyn siihen asti, kunnes viimeksi mainittu hakemus on tullut käsitellyksi sopimuksen edellyttämässä laajuudessa.
Patenttiviranomaiselle, jonka kanssa 2 momentissa tarkoitettu sopimus on tehty, voi patenttivirasto luovuttaa vielä julkiseksi tulematonta patenttihakemusta koskevan asiakirjan, jos mainittu patenttiviranomainen on sitoutunut siihen, ettei se tee asiakirjaa julkiseksi.
Jos patenttiviranomainen katsoo, että patentti voidaan myöntää, viranomaisen tulee ennen patenttilain 19 §:n 1 momentin mukaisen ilmoituksen tekemistä lähettää hakijalle asiakirjat, jotka osoittavat, missä muodossa viranomainen aikoo patentin myöntää. Patenttiviranomainen voi tällöin kehottaa hakijaa patenttilain 15 §:n mukaisesti antamaan lausumansa ja palauttamaan asiakirjat viranomaiselle määrätyn ajan kuluessa.
Patentin myöntämistä voidaan lykätä ainoastaan, jos patentin myöntäminen tapahtuisi ennen kuin hakemus on tullut julkiseksi patenttilain 22 §:n perusteella. Patentin myöntämistä voidaan tällöin hakijan pyynnöstä lykätä siihen asti, kunnes hakemus tulee patenttilain 22 §:n perusteella julkiseksi.
Patenttilain 21 §:n mukaisen patenttijulkaisun painatus on aloitettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hakija on suorittanut patenttilain 19 §:n 3 momentin mukaisen painatusmaksun.
Patenttijulkaisussa on ilmoitettava:
1) hakemuksen päiväkirjanumero sekä patentin rekisterinumero ja luokat;
2) patentinhaltijan nimi ja osoite;
3) jos patentinhaltijaa edustaa asiamies, tämän nimi, kotipaikka ja osoite;
4) keksijän nimi ja osoite;
5) keksinnön nimitys;
6) perustuuko patentti suomalaiseen, kansainväliseen vai kansalliseksi hakemukseksi muunnettuun eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen;
7) jos patentti perustuu suomalaiseen patenttihakemukseen, hakemuksen saapumispäivä ja tekemispäivä; (16.2.2006/144)
8) jos patentti perustuu kansainväliseen patenttihakemukseen, kansainvälinen tekemispäivä sekä päivä, jona hakemusta on patenttilain 31 §:n mukaan jatkettu tai jona hakemus on saman lain 38 §:n 3 momentin mukaan katsottava tehdyksi, ja kansainvälinen hakemusnumero;
9) jos patentti perustuu kansalliseksi hakemukseksi muunnettuun eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen, Euroopan patenttisopimuksen mukainen tekemispäivä ja päivä, jolloin hakemus saapui patenttivirastoon muuntamista varten, sekä eurooppapatenttia koskevan hakemuksen hakemusnumero;
10) jos etuoikeutta on pyydetty, missä etuoikeuden perustaksi ilmoitettu aikaisempi hakemus on tehty, sen tekemispäivä ja numero;
11) jos hakemus on aikaansaatu jakamalla tai lohkaisemalla, kantahakemuksen päiväkirjanumero;
12) jos hakemukseen kuuluu biologisen materiaalin talletus, ilmoitus siitä laitoksesta, jossa talletus on, sekä numero, jonka laitos on talletukselle antanut; (13.7.2000/674)
13) hakemusasiakirjojen julkiseksitulopäivä;
14) patentin myöntämispäivä; sekä
15) viitejulkaisut.
Patentin myöntämistä tarkoittavan kuulutuksen tulee sisältää ne tiedot, jotka 31 §:n mukaan on ilmoitettava patenttijulkaisussa, viitejulkaisuja lukuun ottamatta.
Kuulutuksen, joka koskee patenttilain 27 b §:n 1 momentin mukaista käännöksen korjausta, tulee sisältää:
1) patentinhaltijan nimi ja osoite;
2) patentin rekisterinumero ja luokat;
3) keksinnön nimitys, sekä
4) tieto siitä päivästä, jolloin käännöksen korjaus ja julkaisumaksu saapuivat patenttiviranomaiselle.
Patenttilain 24 §:n mukaisessa väitteessä on ilmoitettava seuraavat tiedot:
1) väitteentekijän nimi ja osoite;
2) sen patentin rekisterinumero, jota vastaan väite tehdään, patentinhaltijan nimi ja keksinnön nimitys;
3) vaatiiko väitteentekijä patentin kumoamista vai patenttisuojan rajoittamista joiltakin osin;
4) mihin patenttilain 25 §:n 1 momentissa mainittuihin seikkoihin väite perustuu ja mitä muita seikkoja väitteen perustaksi on esitettävissä; ja
5) jos väitteen tekijää edustaa asiamies, tämän nimi, kotipaikka ja osoite.
Väite sekä patentinhaltijan ja väitteentekijän myöhemmät kirjelmät liitteineen on annettava patenttivirastoon niin monena kappaleena kuin virasto määrää.
Jos väitteentekijää edustaa asiamies, on tämän osoitettava valtuutuksensa. (13.7.2000/674)
Ellei väitettä ole tehty siten kuin patenttilain 24 §:n 1 momentissa säädetään, väitettä ei oteta tutkittavaksi. Väitettä ei myöskään oteta tutkittavaksi, jos väitteen tekemiseen varatun ajan kuluessa patenttivirastoon toimitetuista asiakirjoista ei selviä, mitä patenttia vastaan väite on tehty tai kuka väitteen on tehnyt taikka niissä ei ole ilmoitettu 33 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuja tietoja.
Jos väitettä tehtäessä ei ole noudatettu muita väitettä koskevia säännöksiä, patenttivirasto kehottaa väitteentekijää määrätyn ajan kuluessa poistamaan puutteellisuudet. Ellei puutteellisuuksia poisteta määräajassa, väitettä ei oteta tutkittavaksi.
Patentinhaltijalle on toimitettava kappaleet kaikista väitteentekijän antamista kirjelmistä.
Jos patentinhaltija antaa lausuman väitteen johdosta, patenttivirasto päättää jatkuvan kirjelmien vaihdon tarpeellisuudesta.
Jos patenttivirasto katsoo, ettei patenttilain 53 a §:n 1 momentin mukaisen pyynnön hyväksymiselle ole estettä, patenttiviraston tulee ilmoittaa tästä patentinhaltijalle. Patentinhaltijan on tämän jälkeen toimitettava patenttilain 53 d §:n 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat patenttivirastolle kahden kuukauden kuluessa. Jos patentinhaltija ei toimita patentin rajoittamisen perusteena olevia asiakirjoja ja suorita patenttilain 53 d §:n 2 momentissa tarkoitettua maksua säädetyssä ajassa, rajoittamispyyntö katsotaan peruutetuksi.
Kun patenttilain 52 §:n 2 momentin mukainen tuomioistuimen päätös patentin rajoittamisesta on saanut lainvoiman, patentinhaltijan on toimitettava rajoitetun patentin selitys, mahdolliset piirustukset ja rajoitetut patenttivaatimukset patenttivirastolle patenttijulkaisua varten patenttiviraston antamassa kahden kuukauden määräajassa. Tämän jälkeen patenttijulkaisun painatus on aloitettava mahdollisimman pian. Patenttiviraston on rajoitettujen patenttivaatimusten toimittamisen jälkeen huolehdittava siitä, että ne ovat tarvittaessa saatavilla suomen ja ruotsin kielellä.
Patenttilain 53 d §:n 2 momentin mukaisessa patenttijulkaisussa on ilmoitettava:
1) hakemuksen päiväkirjanumero sekä patentin rekisterinumero ja luokat;
2) patentinhaltijan nimi ja osoite;
3) jos patentinhaltijaa edustaa asiamies, tämän nimi, kotipaikka ja osoite;
4) keksijän nimi ja osoite;
5) keksinnön nimitys;
6) perustuuko patentti suomalaiseen, kansainväliseen vai kansalliseksi hakemukseksi muunnettuun eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen;
7) jos patentti perustuu suomalaiseen patenttihakemukseen, hakemuksen saapumispäivä ja tekemispäivä;
8) jos patentti perustuu kansainväliseen patenttihakemukseen, kansainvälinen tekemispäivä, sekä päivä jona hakemusta on patenttilain 31 §:n mukaan jatkettu tai jona hakemus on mainitun lain 38 §:n 3 momentin mukaan katsottava tehdyksi, ja kansainvälinen hakemusnumero;
9) jos patentti perustuu kansalliseksi hakemukseksi muunnettuun eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen, Euroopan patenttisopimuksen mukainen tekemispäivä ja päivä, jolloin hakemus saapui patenttivirastoon muuntamista varten, sekä eurooppapatenttia koskevan hakemuksen hakemusnumero;
10) jos etuoikeutta on pyydetty, missä etuoikeuden perustaksi ilmoitettu aikaisempi hakemus on tehty, sen tekemispäivä ja hakemusnumero;
11) jos hakemus on aikaansaatu jakamalla tai lohkaisemalla, kantahakemuksen päiväkirjanumero;
12) jos hakemukseen kuuluu biologisen materiaalin talletus, ilmoitus siitä laitoksesta, jossa talletus on, sekä numero, jonka laitos on talletukselle antanut;
13) päivä, jolloin hakemusasiakirjat tulivat julkisiksi;
14) patentin myöntämispäivä;
15) viitejulkaisut;
16) patentin rajoittamista koskevan pyynnön tekemispäivä; sekä
17) päivä, jolloin patentin rajoittaminen on hyväksytty.
Edellä 36 §:n 2 momentissa tarkoitetun patenttijulkaisun tulee sisältää tämän pykälän 1 momentissa mainitut tiedot lukuun ottamatta sen 17 kohdassa mainittua tietoa ja tieto siitä, milloin tuomioistuin on tehnyt lainvoimaisen päätöksen patentin rajoittamisesta.
37 § on kumottu A:lla 18.7.2013/580.
Patenttirekisteri sisältää tiedot patenttiviraston myöntämistä patenteista ja eurooppapatenteista, joilla on oikeusvaikutus Suomessa.
Kun patentti on Suomessa myönnetty, se on merkittävä patenttirekisteriin. Rekisteriin merkitään tällöin ne tiedot, jotka 31 §:n mukaan on ilmoitettava patenttijulkaisussa, viitejulkaisuja lukuun ottamatta.
Eurooppapatentti merkitään rekisteriin, kun Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut patentin myöntämisestä ja kun hakija on antanut käännöksen ja suorittanut maksun patenttilain 70 h §:n 1 momentin mukaisesti.
Rekisteriin merkitään tällöin:
1) se päivä, jolloin Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut patentin myöntämispäätöksestään;
2) päivä, jolloin patenttilain 70 h §:n 1 momentin mukainen käännös ja maksu ovat saapuneet sekä milloin käännöksestä on kuulutettu;
3) päivä, josta patenttiaika alkaa; sekä
4) tiedot, jotka vastaavat niitä, jotka ilmenevät 31 §:n 2 momentin kohdista 1–5, 10 ja 13. (21.3.1997/246)
Jos Euroopan patenttivirasto on lopullisesti päättänyt, että eurooppapatentti kumotaan, pidetään voimassa muutetussa muodossa tai lakkautetaan, merkitään tämä rekisteriin. Jos patentinhaltija on niissä tapauksissa, joissa patentti ylläpidetään muutetussa muodossa, antanut käännöksen ja suorittanut patenttilain 70 h §:n 1 momentin mukaisen maksun, tehdään tästä merkintä rekisteriin. (29.11.2007/1118)
Jos 1 tai 3 momentissa mainitun käännöksen korjaus annetaan, rekisteriin merkitään, milloin tämä on tapahtunut sekä milloin korjauksesta on kuulutettu.
Eurooppapatenttia koskeva Suomessa voimaansaatettu rajoittaminen merkitään rekisteriin, kun Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut eurooppapatentin rajoittamisesta, rajoitetun patentin käännös on annettu ja maksu suoritettu. Rekisteriin merkitään tällöin:
1) päivä, jolloin Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut eurooppapatentin rajoittamisesta; ja
2) päivä, jolloin patenttilain 70 t §:n 2 momentin mukainen käännös ja maksu ovat saapuneet sekä päivä, jolloin käännöksestä on kuulutettu.
(29.11.2007/1118)Jos eurooppapatentti kumotaan patenttilain 70 t §:n 3 momentin mukaisesti, merkitään tästä tieto rekisteriin. (29.11.2007/1118)
Kun myönnettyä patenttia vastaan on tehty väite, on siitä tehtävä merkintä patenttirekisteriin. Merkinnän tulee sisältää seuraavat tiedot:
1) väitteentekijän nimi ja osoite;
2) jos väitteentekijää edustaa asiamies, tämän nimi, kotipaikka ja osoite; sekä
3) väitteen tekemispäivä.
Väitteen johdosta tehdystä lainvoiman saaneesta päätöksestä on tehtävä merkintä patenttirekisteriin. Rekisteriin merkitään tällöin päätöksen päivämäärä ja sen pääasiallinen sisältö.
Patenttilain 25 §:n 5 momentissa tarkoitetun, väitteen johdosta tehtyä päätöstä koskevan kuulutuksen tulee sisältää patentin rekisterinumero ja luokat, keksinnön nimitys, patentinhaltijan nimi sekä päätöksen päivämäärä.
Kun vuosimaksu on suoritettu tai maksun suoritusajan pidennystä on myönnetty, on siitä tehtävä merkintä rekisteriin.
Jos patentti patenttilain 51 §:n perusteella on rauennut, on rekisteriin merkittävä se päivä, josta patentti on lakannut olemasta voimassa.
Jos patenttilain 71 a §:n mukaan on pyydetty, että vuosimaksu katsottaisiin määräajassa suoritetuksi, on siitä viipymättä tehtävä merkintä rekisteriin. Asiassa annetusta lopullisesta päätöksestä on myös tehtävä merkintä.
Kun patenttivirastolle on ilmoitettu patentin mitättömäksi julistamista, patentin siirtämistä tai pakkoluvan myöntämistä koskevan kanteen nostamisesta, siitä tehdään merkintä patenttirekisteriin.
Kun patenttivirastolle on toimitettu jäljennös asian ratkaisusta oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 4 luvun 23 §:n tai patenttilain 66 d §:n mukaisesti, siitä tehdään merkintä patenttirekisteriin. Ratkaisun saatua lainvoiman, sen pääasiallisesta sisällöstä on lisäksi tehtävä merkintä rekisteriin.
Jos patenttia on rajoitettu patenttivirastossa tai tuomioistuimessa taikka se on lakkautettu patenttivirastossa, siitä on tehtävä merkintä patenttirekisteriin. Jos patenttia on rajoitettu, rekisteriin merkitään päivä, jolloin se on tehty sekä luokat. Jos patentti on lakkautettu, rekisteriin merkitään lakkauttamispäivä.
Patenttilain 44 §:ssä tarkoitetun, patentin siirrosta tahi käyttöluvan tai panttioikeuden myöntämisestä tehtävän merkinnän tulee sisältää oikeudenhaltijan nimi, kotipaikka ja osoite sekä siirron tai luovutuksen päivämäärä. Käyttöluvasta on pyynnöstä merkittävä, onko patentinhaltijan oikeus myöntää muita käyttölupia rajoitettu. Jollei kysymystä siirron tahi käyttölupa- tai panttioikeuden myöntämisen merkitsemisestä välittömästi voida ratkaista, on rekisteriin kuitenkin merkittävä, että tätä on pyydetty.
Jos patentti on ulosmitattu, on siitä tehtävä merkintä rekisteriin, kun ulosmittauksesta on ilmoitettu.
Ilmoitus asiamiestä koskevasta muutoksesta merkitään rekisteriin.
Jos patenttiviranomainen on saanut 17 b §:n 3 momentin mukaisen ilmoituksen talletuksen siirrosta tai 17 c §:n 3 momentin mukaisen uudesta biologisen materiaalin talletuksesta annetun kuitin, siirrosta tai uudesta talletuksesta on tehtävä merkintä rekisteriin. (13.7.2000/674)
Patenttiviraston päätökseen, joka annetaan automaattisessa tietojenkäsittelyssä aikaansaatuna asiakirjana, allekirjoitus voidaan merkitä koneellisesti.
Patenttirekisteristä ja patenttiviraston hakemuksia koskevasta päiväkirjasta annettava automaattisen tietojenkäsittelyn avulla valmistettu asiakirja voidaan allekirjoittaa koneellisesti. Tästä on oltava maininta asiakirjassa.
Kuulutukset patenttiasioissa julkaistaan patenttiviraston toimittamassa julkaisussa.
Patenttilain 52 §:n 4 momentissa tarkoitettu viranomainen on virallinen syyttäjä, jollei valtioneuvosto erityisestä syystä määrää muuta viranomaista ajamaan kannetta.
Patenttivirasto on kansainvälisiä patenttihakemuksia vastaanottava viranomainen, kun hakija tai joku hakijoista on Suomen kansalainen, luonnollinen henkilö, jolla on kotipaikka Suomessa, Suomen lain mukaan muodostettu oikeushenkilö taikka joku, joka harjoittaa liikettä Suomessa. Tällainen hakija voi tehdä kansainvälisen patenttihakemuksen myös Euroopan patenttivirastoon tai Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliselle toimistolle.
Vastaanottavana viranomaisena patenttivirasto vastaanottaa, tarkastaa ja toimittaa edelleen kansainväliset patenttihakemukset patenttiyhteistyösopimuksen ja sen sovellutussääntöjen mukaisesti.
Kun patenttivirasto toimii kansainvälisiä patenttihakemuksia vastaanottavana viranomaisena, hakijan on suoritettava:
1) patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussäännössä 15.1 tarkoitettu kansainvälinen hakemusmaksu kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta;
2) patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussäännössä 16.1 tarkoitettu uutuustutkimusmaksu kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta;
3) patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussäännössä 14.1 tarkoitettu lähettämismaksu kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta; sekä
4) patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussäännössä 26bis.3 tarkoitettu etuoikeuden palauttamista koskeva maksu kahden kuukauden kuluessa etuoikeusvuoden päättymisestä.
(29.11.2007/1118)Jos kansainvälistä hakemusmaksua korotetaan sen jälkeen kun hakemus on vastaanotettu mutta ennen kuin maksu suoritetaan, voidaan maksu suorittaa korottamattomana kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. (16.2.2006/144)
Jollei 2 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettua maksua ole suoritettu säädetyssä ajassa tai se on määräajan päättyessä suoritettu riittämättömänä, tulee patenttiviraston kehottaa hakijaa suorittamaan puuttuva maksu kuukauden kuluessa kehotuksen antamisesta. (29.11.2007/1118)
Patenttivirasto huolehtii hakijan pyynnöstä erikseen vahvistettua maksua vastaan siitä, että virastoon aikaisemmin jätetyn hakemuksen jäljennös lähetetään sovellutussäännön 17.1b mukaisesti Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliselle toimistolle. Maksu on suoritettava samassa ajassa kuin mainitun säännön mukainen pyyntö on esitettävä.
Patenttivirastoon tehtävä kansainvälinen patenttihakemus toimitetaan yhtenä kappaleena. Se on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi taikka muulla patenttiviraston hyväksymällä kielellä. Kansainvälisen hakemuksen anomuksen tulee olla englanninkielinen, vaikka itse hakemus on laadittu suomeksi tai ruotsiksi.
Patenttivirastoon annetuista kansainvälisistä patenttihakemuksista pidetään erillistä päiväkirjaa. Päiväkirja ei ole julkinen.
Patentinhakijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä patenttivirastossa hakemusta koskevissa asioissa.
Jollei maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetun lain (551/67) mukaan ole estettä sille, patenttiviraston on patenttiyhteistyösopimuksen ja sen sovellutussääntöjen mukaisesti toimitettava vastaanottamansa kansainvälinen hakemus edelleen maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainväliseen toimistoon.
Milloin patenttivirasto ei ole toimivaltainen vastaanottamaan hakijan, jolla on kotipaikka sopimusvaltiossa tai joka on sopimusvaltion kansalainen, sille tekemää kansainvälistä hakemusta, lähettää patenttivirasto viipymättä hakemuksen edelleen kansainväliselle toimistolle patenttiyhteistyösopimuksen ja sen sovellutussääntöjen mukaisesti.
Hakijan on tällöin suoritettava kuukauden kuluessa kansainvälisen hakemuksen vastaanottamisesta patenttivirastolle lähettämismaksu, jota tarkoitetaan patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussäännössä 19.4. Tällä tavoin kansainvälisen toimiston puolesta vastaanotettu kansainvälinen hakemus katsotaan vastaanotetuksi sinä päivänä, jona kansainvälinen hakemus on tehty patenttivirastoon. (16.2.2006/144)
Jos kansainvälinen patenttihakemus on tehty muulla kuin patenttilain 8 §:n 5 momentin mukaisella kielellä, vaaditaan hakemuksesta käännös jatkettaessa hakemusta patenttilain 31 §:n mukaan ja esitettäessä patenttilain 38 §:n 1 momentin mukainen tutkimuspyyntö. Tällöin on noudatettava tämän asetuksen 3 §:n käännöstä koskevia säännöksiä.
Jos hakija on tehnyt kansainväliselle hakemukselle kaiken, mitä patenttilain 31 §:n mukaan vaaditaan hakemuksen jatkamiseen, mutta patenttivirasto ei ole saanut kansainväliseltä toimistolta ilmoitusta hakemuksen saapumisesta toimistoon, patenttiviraston on ilmoitettava tästä kansainväliselle toimistolle.
Patenttilain 34 §:ssä tarkoitettu määräaika on neljä kuukautta patenttilain 31 §:n 1 momentissa kansainvälisen patenttihakemuksen jatkamiselle säädetyn määräajan päättymisestä.
Patenttilain 38 §:n 1 momentin mukainen tutkimusta koskeva pyyntö on esitettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun vastaanottava viranomainen tai kansainvälinen toimisto on lähettänyt hakijalle tiedon sanotussa momentissa tarkoitetusta päätöksestä.
Jos hakija näyttää, että hän on vastaanottanut 1 momentissa tarkoitetun tiedotuksen myöhemmin kuin seitsemän päivää tiedotuksen päiväyksen jälkeen, pidennetään määräaikaa yhtä monella päivällä kuin on kulunut tiedotuksen päiväyksestä siihen, kun hakija vastaanotti tiedotuksen. Määräajasta vähennetään kuitenkin edellä mainitut seitsemän päivää.
Lisäsuojatodistuksesta säädetään patenttilain 70 a §:ssä.
Lisäsuojatodistusasetuksilla tarkoitetaan lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 469/2009 ja kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksen käyttöön ottamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1610/96.
Lisäsuojatodistusta ja lääkkeiden lisäsuojatodistuksen voimassaoloajan jatkamista koskevat hakemukset on tehtävä kirjallisesti.
Hakemuskirjan on oltava hakijan tai hänen asiamiehensä allekirjoittama, ja sen tulee sisältää asianomaisen lisäsuojatodistusasetuksen 8 artiklassa säädetyt tiedot. Jos useat yhdessä hakevat lisäsuojatodistusta, hakemuskirjassa tulee lisäksi olla ilmoitus siitä, kuka heistä on oikeutettu tai, jos hakijat käyttävät asiamiestä, kenet he yhteisesti ovat valtuuttaneet kaikkien puolesta ottamaan vastaan patenttiviraston ilmoitukset.
Hakijan on lisäksi annettava patenttivirastolle tuotetta koskevia lisätietoja, milloin tämä on välttämätöntä hakemuksen käsittelyn kannalta.
Hakemus on tehtävä suomen tai ruotsin kielellä voimassa olevan kielilainsäädännön säännösten mukaan. Jos hakemuksen liitteenä oleva asiakirja on laadittu muulla kuin edellä mainitulla kielellä, virasto voi vaatia käännöstä suomeksi tai ruotsiksi.
Patenttivirasto pitää päiväkirjaa saapuneista hakemuksista. Päiväkirjaan merkitään kustakin hakemuksesta asianomaisen lisäsuojatodistusasetuksen 9 artiklan 2 kohdassa lueteltujen tietojen lisäksi: (27.10.2011/1097)
1) hakemuksen päiväkirjanumero ja tekemispäivä;
2) jos hakijaa edustaa asiamies, tämän nimi, kotipaikka ja osoite;
3) asiassa saapuneet kirjelmät ja suoritetut maksut; sekä
4) asiassa tehdyt päätökset.
(21.3.1997/246)Päiväkirja ja hakemusta koskevat asiakirjat ovat julkisia.
Lisäsuojatodistusta ja lääkkeiden lisäsuojatodistuksen voimassaoloajan jatkamista koskevan hakemuksen kuuluttamisesta säädetään asianomaisen lisäsuojatodistusasetuksen 9 artiklassa. Kuulutuksen tulee sisältää lisäksi lisäsuojatodistusta koskevan hakemuksen päiväkirjanumero ja tekemispäivä.
Lisäsuojatodistusta koskevaa hakemusta tai lääkkeiden lisäsuojatodistuksen voimassaoloajan jatkamista koskevaa hakemusta ei saa muuttaa niin, että se koskee toista tuotetta tai toista peruspatenttia.
Patenttivirasto ei hakemusta käsitellessään tutki, täyttääkö lisäsuojatodistusta koskeva hakemus asianomaisen lisäsuojatodistusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa asetetun edellytyksen.
Patenttilain 15 ja 16 §:n säännöksiä sovelletaan asianomaisen lisäsuojatodistusasetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisiin määräaikoihin.
Lisäsuojatodistuksen myöntämistä ja lääkkeiden lisäsuojatodistuksen voimassaoloajan jatkamista koskevasta kuuluttamisesta säädetään asianomaisen lisäsuojatodistusasetuksen 11 artiklassa. Kuulutuksen tulee sisältää lisäksi lisäsuojatodistusta koskevan hakemuksen päiväkirjanumero, tekemispäivä ja todistuksen rekisterinumero.
Lisäsuojatodistuksen tulee sisältää edellä 1 momentissa mainitut tiedot.
Patenttivirasto pitää myönnetyistä lisäsuojatodistuksista rekisteriä. Rekisteriin tulee merkitä 52 l §:n 1 momentissa mainitut tiedot sekä, jos haltijaa edustaa asiamies, asiamiehen nimi, kotipaikka ja osoite. Lisäksi sovelletaan mitä 40–42 §:ssä säädetään.
Jos lisäsuojatodistusta tai lääkkeiden lisäsuojatodistuksen voimassaoloajan jatkamista koskeva hakemus on lainvoiman saaneella päätöksellä hylätty tai jäänyt sillensä, on tästä kuulutettava. Kuulutuksen tulee sisältää 52 h §:ssä mainitut tiedot.
Patenttivirasto kuuluttaa lisäsuojatodistuksen raukeamisesta, kun tästä on asianomaisen lisäsuojatodistusasetuksen 14 artiklan d alakohdan mukaisesti kolmannen osapuolen pyynnöstä päätetty.
Lisäsuojatodistuksesta on suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta peruspatentin voimassaoloajan päättymisen jälkeen alkavalta maksuvuodelta.
Lisäksi vuosimaksujen suorittamiseen sovelletaan soveltuvin osin mitä patenttilain 41 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään.
Lisäsuojatodistuksen hakijalla ja haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies siten kuin patenttilain 12 ja 71 §:ssä säädetään.
Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus annetaan patenttivirastoon, tämän on merkittävä saapumispäivä hakemusasiakirjoihin, annettava hakijalle todistus asiakirjojen vastaanottamisesta sekä tiedotettava asiasta Euroopan patenttivirastolle.
Hakemus on toimitettava Euroopan patenttivirastoon Euroopan patenttisopimuksen 77 artiklan mukaisesti, jollei maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetusta laista (551/1967) muuta johdu.
Jos patenttivirastoon saapuu Euroopan patenttisopimuksen 135 artiklan 2 kohdan mukainen pyyntö eurooppapatenttia koskevan hakemuksen muuntamisesta kansalliseksi hakemukseksi, patenttiviraston tulee välittömästi toimittaa pyyntö ja hakemuksen jäljennös pyynnössä nimettyjen valtioiden patenttiviranomaisille.
Jos patenttivirastoon saapuu eurooppapatenttia koskeva hakemus, joka on toimitettu sinne muunnettavaksi Euroopan patenttisopimuksen 135 artiklan mukaisesti kansalliseksi patenttihakemukseksi, patenttiviraston on viipymättä ilmoitettava tästä hakijalle. (29.11.2007/1118)
Patenttilain 70 s §:n 1 ja 2 momentin mukainen hakemusmaksu ja käännös tulee olla patenttivirastossa kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin hakijalle on lähetetty 1 momentin mukainen ilmoitus. Hakemusmaksu lasketaan samalla tavoin kuin patenttilain 8 §:n mukainen hakemusmaksu.
Patenttivirasto pitää erillistä julkista päiväkirjaa eurooppapatenttia koskevista hakemuksista, joiden patenttilain 70 n §:n mukainen käännös on annettu patenttivirastoon.
Päiväkirjaan merkitään kustakin hakemuksesta hakemusnumero, hakijan nimi ja osoite, päivä, jolloin käännös tai sen korjaus on annettu, sekä päivä, jolloin käännöksestä tai korjauksesta on kuulutettu. Lisäksi merkitään hakemuksen tekemispäivä ja tiedot, jotka on mainittu 7 §:n 2 momentin 4–6, 10 ja 11 kohdassa. (16.2.2006/144)
Kun patenttilain 70 h §:n 1 momentin mukainen käännös on annettu, merkitään tämä päiväkirjaan, samoin se, milloin käännöksestä on kuulutettu. Sama koskee sellaista käännöksen korjausta, joka annetaan ennen patentin merkitsemistä patenttirekisteriin.
Kun patenttilain 70 t §:n 2 momentin mukainen käännös on annettu, merkitään tästä tieto päiväkirjaan. (29.11.2007/1118)
Patenttilain 70 h §:ssä tarkoitettuun käännökseen on liitettävä tiedot keksinnön nimityksestä, patentin rekisterinumerosta sekä patentinhaltijan nimestä ja osoitteesta. Käännöstä ei katsota annetuksi, jollei näitä tietoja ole liitetty käännökseen.
Patenttilain 70 n §:n mukaiseen käännökseen on liitettävä tiedot hakemusnumerosta sekä hakijan nimestä ja osoitteesta. Jollei tätä noudateta, käännöstä ei katsota annetuksi.
Kuulutuksen, joka koskee patenttilain 70 h §:n mukaista käännöstä, tulee sisältää:
1) patentin rekisterinumero ja luokat;
2) patentinhaltijan nimi ja osoite;
3) keksinnön nimitys;
4) patenttihakemuksen tekemispäivä;
5) tieto siitä, milloin Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut päätöksestään myöntää patentti tai pitää se voimassa muutetussa muodossa; sekä
6) jos etuoikeutta on pyydetty, tieto siitä, missä etuoikeuden perustamiseksi ilmoitettu hakemus on tehty, sen tekemispäivä ja numero.
(27.10.2011/1097)Kuulutuksen, joka koskee patenttilain 70 n §:n mukaista käännöstä, tulee sisältää:
1) patenttihakemuksen päiväkirjanumero ja luokat;
2) patentinhaltijan nimi ja osoite;
3) keksinnön nimitys;
4) tieto patenttihakemuksen tekemispäivästä; sekä
5) jos etuoikeutta on pyydetty, tieto siitä, missä etuoikeuden perustaksi ilmoitettu hakemus on tehty, sen tekemispäivä ja numero.
(27.10.2011/1097)Kuulutuksen, joka koskee patenttilain 70 t §:n 2 momentin mukaista käännöstä, tulee sisältää:
1) patentin rekisterinumero ja luokat;
2) patentinhaltijan nimi ja osoite;
3) keksinnön nimitys;
4) patenttihakemuksen tekemispäivä; sekä
5) tieto siitä, milloin Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut patentin rajoittamisesta ja milloin käännös sekä julkaisumaksu saapuivat patenttivirastoon.
(29.11.2007/1118)Korjattaessa käännöstä patenttilain 70 q §:n mukaisesti on annettava korjatun asiakirjan uudelleen kirjoitettu kappale, jossa korjaukset on selvästi esitettävä. Käännöksen korjaukseen on liitettävä tiedot patentin tai patenttihakemuksen numerosta sekä patentinhaltijan tai patentinhakijan nimestä ja osoitteesta. Jos mainitut tiedot puuttuvat, käännöksen korjausta ei katsota annetuksi.
Kuulutuksen, joka koskee patenttilain 70 q §:n 1 momentin mukaista käännöksen korjausta, tulee sisältää:
1) patentin rekisterinumero ja luokat;
2) patentinhaltijan nimi ja osoite;
3) keksinnön nimitys;
4) tieto siitä päivästä, jolloin käännöksen korjaus ja julkaisumaksu saapuivat patenttiviranomaiselle;
Kuulutuksen, joka koskee patenttilain 70 q §:n 2 momentin mukaista käännöksen korjausta, tulee sisältää:
1) patenttihakemuksen päiväkirjanumero ja luokat
2) patentinhakijan nimi ja osoite;
3) keksinnön nimitys; sekä
4) tieto siitä päivästä, jolloin käännöksen korjaus saapui patenttiviranomaiselle.
Patenttilain 70 t §:n 2 momentissa tarkoitettu käännös on annettava ja maksu suoritettava patenttivirastolle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Euroopan patenttivirasto on julkaissut kuulutuksen patentin rajoittamisesta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun käännöksen tulee sisältää selitys, mahdolliset piirustukset ja muutetut patenttivaatimukset. Käännökseen on liitettävä tiedot patentin rekisterinumerosta sekä patentinhaltijan nimestä ja osoitteesta.
Patenttilain 70 t §:n 2 momentissa tarkoitettua käännöstä ei katsota annetuksi, ellei 1 ja 2 momentin säännöksiä noudateta.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1980.
Tällä asetuksella kumotaan 4 päivänä tammikuuta 1968 annettu patenttiasetus (4/68) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Patenttihakemukseen, joka on käsiteltävä ja ratkaistava ennen patenttilain muuttamisesta 6 päivänä kesäkuuta 1980 annetun lain (407/80) voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan, sovelletaan tämän asetuksen sijasta 53 §:n 2 momentissa mainittua aikaisempaa patenttiasetusta.
Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun, ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyyn patenttihakemukseen sovelletaan tämän asetuksen 2, 10, 11 ja 17 §:n sijasta aikaisemman patenttiasetuksen 2, 9 ja 10 §:ää.
Hakemus, joka on tehty ennen tämän asetuksen voimaantuloa, voidaan 24 §:n 2 momentista huolimatta katsoa jakamalla tai lohkaisemalla syntyneeksi.
Lisäpatenttiin, joka on myönnetty ennen patenttilain muuttamisesta annetun, 1 momentissa mainitun lain voimaantuloa, sovelletaan aikaisempaa patenttiasetusta.
Patenttiin, johon sovelletaan patenttilain 51 §:ää sellaisena kuin se oli ennen patenttilain muuttamisesta annetun, 1 momentissa mainitun lain voimaantuloa, sovelletaan tämän asetuksen 41 §:n sijasta aikaisemman patenttiasetuksen 45 §:ää.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1985.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1994.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.
Jos lisäsuojatodistusta on haettu neuvoston asetuksen artiklan 19 alakohdan 3 mukaisesti, alkaa maksuvuosi kuitenkin vasta siitä päivästä, jolloin hakemuksen jättämisestä on kuulutettu 52 h §:n mukaisesti. Ensimmäinen vuosimaksu erääntyy tällöin, kun kaksi kuukautta on kulunut sanotusta päivästä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1996.
Tätä asetusta sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtyihin hakemuksiin.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyyn patenttihakemukseen sovelletaan kumottua 12 §:n 3 momenttia.
Jos kantahakemusta on rajoitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa sen johdosta, että se käsittää kaksi tai useampia toisistaan riippumattomia keksintöjä, sovelletaan jaettuun hakemukseen rajoitusta tehtäessä voimassa ollutta 22 §:n 2 momenttia.
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2000.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä maaliskuuta 2006.
Tämän asetuksen 10 §:n 1 momenttia sovelletaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyyn hakemukseen, jossa 15 kuukauden määräaika etuoikeuden perustana käytettävästä etuoikeuspäivästä ei ole vielä päättynyt.
Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä joulukuuta 2007.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2008.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2011.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.
