Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 § (14.6.1991/924)

Suhdannevaihteluiden tasoittamiseksi on eräistä talonrakennustöistä suoritettava rakennusveroa valtiolle sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Valtioneuvosto päättää rakennusveron kantamisesta sekä määrää sen ajanjakson, jonka kuluessa aloitetuista rakennustöistä rakennusveroa on suoritettava (verotuskausi).

2 § (14.6.1991/924)

Velvollinen suorittamaan rakennusveroa on jokainen, jonka lukuun rakentaminen tapahtuu. Milloin verovelvollisia on useita, on kukin vastuussa veron koko määrän suorittamisesta.

Veron suorittamisesta ovat vapaat valtio ja sen laitokset lukuun ottamatta valtion liikelaitoksista annetussa laissa (627/87) tarkoitettuja liikelaitoksia.

3 § (14.6.1991/924)

Rakennusveron määrä on, sen mukaan kuin valtioneuvosto päättää, vähintään 25 ja enintään 40 prosenttia rakennuskustannuksista.

Rakennuskustannuksilla tarkoitetaan sellaisia menoja, jotka elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/68) mukaan vähennetään veronalaisesta tulosta vuotuisin poistoin rakennuksen hankintamenoina. Rakennusveroa mahdollisine korotuksineen ja lisäyksineen ei pidetä hankintamenona.

4 § (25.3.1983/296)

Veronalaista on rakentaminen, johon on ryhdytty verotuskautena samoin kuin rakentaminen, johon on ryhdytty ennen verotuskauden alkamista silloin, kun rakentamista koskeva rakennuslupa on haettu valtioneuvoston 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen antamisen jälkeen.

Veronalaista on seuraavin rakennusten ja rakennustilojen rakentaminen:

1) myymälä ja muu liiketila, pankki-, vakuutuslaitos-, matkatoimisto- ja muu toimistotila tai hallintorakennus, ja muu kuin teollista tuotantotoimintaa tai maataloustuotantoa palveleva varasto;

2) kirkko ja muu kirkollinen rakennus, museo, ooppera, teatteri, elokuvateatteri, konsertti- tai taidehalli, kirjasto, arkisto, kokoontumis- tai huvittelutila, näyttely-, urheilu- ja kuntoilutila sekä katsomo;

3) hotelli, motelli, ravintola, kahvila, kylpylä, kurssikeskus ja lomanviettoon tarkoitettu rakennus;

4) huoltoasema, pysäköintitalo ja erillinen tai 1–5 kohdassa mainittujen rakennusten yhteydessä oleva autotalli;

5) tietojenkäsittelytila ja liikenneasema;

6) omistajan tai hänen palveluksessaan olevien työntekijöiden loma-aikojen viettämiseen tai muuhun vastaavaan tilapäiseen oleskeluun tarkoitettu rakennus, paitsi jos rakentaminen ei käsitä enempää kuin yhden rakennuksen ja saunan, joiden yhteenlaskettu kerrosala on pienempi kuin 80 neliömetriä.

(14.6.1991/924)

Jos 2 momentissa tarkoitetun rakennustilan huoneisto-alan osuus on vähemmän kuin neljännes uudisrakennuksen tai rakennettavan tai peruskorjattavan rakennustilan huoneistoalasta, ei tällaisen rakennuksen rakentaminen ole veronalaista. Jos veronalaisen rakennustilan huoneistoalan osuus uudisrakennuksesta tai rakennettavasta tai peruskorjattavasta rakennustilasta on neljännes tai enemmän, katsotaan veronalaiseksi vain se osa rakentamisesta, joka käsittää 2 momentissa mainittuja rakennustiloja. Milloin veronalaisen rakennustilan huoneistoala on 1 000 neliömetriä tai enemmän, katsotaan 2 momentissa tarkoitettu veronalainen rakentaminen pinta-alaosuuksista riippumatta kuitenkin veronalaiseksi. (14.6.1991/924)

Valtioneuvoston on rakennusveron kantamisesta päättäessään määrättävä, millä alueilla tapahtuva rakentaminen on veronalaista ja onko veronalaisuus rajoitettava vain tietynlaiseen 2 momentissa tarkoitettuun rakentamiseen. (14.6.1991/924)

5 § (14.6.1991/924)

Edellä 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu rakentaminen ei kuitenkaan ole veronalaista, jos rakennuksen tai rakennustilan bruttoala saman momentin 6 kohdassa tarkoitettua rakennusta lukuun ottamatta on enintään 400 neliömetriä tai, jos kerrosalan laskeminen rakennuksen tai rakennustilan luonteen vuoksi ei ole mahdollista, rakennuskustannukset ovat enintään 350 000 euroa. (26.10.2001/914)

Edellä 1 momentissa mainittuun pinta-alaan luetaan samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevat rakennukset, joiden rakentamiseen ryhdytään verotuskauden aikana.

6 §

Mikäli 4 §:ssä tarkoitettu rakennus otetaan verovelvolliselta pakkolunastuksella tai muulla siihen rinnastettavalla menettelyllä tai vapaaehtoisesti luovutetaan sellaiseen tarkoitukseen, johon vastaanottaja edellä mainitulla menettelyllä on oikeutettu lunastamaan sen, taikka jos rakennus tai rakennustila tuhoutuu, ei täten menetettyä tai tuhoutunutta rakennusta tai rakennustilaa vastaava, menetetyn tai tuhoutuneen tilalle tapahtuva rakentaminen ole veronalaista.

7 § (11.6.2010/530)

Verohallinto voi hakemuksesta antaa ennakkotiedon siitä, onko rakennuspiirustusten mukainen rakentaminen veronalaista. Ennakkotietoa on sitovana noudatettava, jos rakennus toteutetaan ennakkotietohakemuksessa esitetyn mukaisesti.

Verohallinto voi antaa ennakkotiedon myös siitä, onko rakentamiseen ryhdytty. Hakijan on tarvittaessa liitettävä hakemusasiakirjoihin rakennusviranomaisen lausunto suoritetuista rakennustoimenpiteistä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ennakkotieto on annettu ilman vahvistettuja rakennuspiirustuksia, hakijan on toimitettava kuukauden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta vahvistetut rakennuspiirustukset Verohallinnolle.

8 §

Rakentamisella tarkoitetaan tässä laissa sellaisten rakennustoimenpiteiden suorittamista, joihin rakennuslain mukaan on haettava uudisrakennuksen rakentamiseen oikeuttava rakennuslupa.

Rakentamiseen katsotaan ryhdytyn, jolleivät rakennustöiden keskeyttäminen tai muut erityiset seikat muuta osoita, kun rakennuksen perustustyöt on lainvoimaisen rakennusluvan nojalla huomattavalta osalta aloitettu. Rakennuksen perustustöiksi ei tällöin katsota mahdollisia kaivuu-, louhinta- tai paalutustöitä. (14.6.1991/924)

9 § (14.6.1991/924)

Valtioneuvosto ei saa määrätä verotuskautta 24 kuukautta pidemmäksi eikä määrätä uutta verotuskautta alkavaksi ennen kuin vähintään 12 kuukautta on kulunut edellisen verotuskauden päättymisestä.

Verotuskauden aikana valtioneuvosto voi:

1) lyhentää määräämäänsä verotuskautta ja pidentää verotuskauden enintään 24 kuukaudeksi;

2) supistaa ja laajentaa aluetta, jolla tapahtuvasta rakentamisesta on suoritettava rakennusveroa;

3) muuttaa 4 §:n 4 momentin nojalla veronalaiseksi määrättyä rakennuskohteiden luetteloa;

4) muuttaa veroprosenttia 3 §:n 1 momentissa säädetyissä rajoissa.

10 § (14.6.1991/924)

Valtioneuvoston 9 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla tekemä päätös verotuskauden pidentämisestä on annettava vähintään kahta kuukautta ennen kulumassa olevan verotuskauden päättymistä.

Ennen valtioneuvoston päätöksen antamista 1 §:n 2 momentin, 3 §:n 1 momentin, 4 §:n 4 momentin ja 9 §:n 2 momentin nojalla on Suomen Pankin johtokunnalle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen asiasta, jollei se ole tehnyt asiasta esitystä.

11 §

Joka verotuskautena rakennuttaa tai omaan lukuunsa rakentaa sellaisia 4 §:n 2 momentissa mainittuja rakennuksia tai rakennustiloja, joiden rakentaminen valtioneuvoston päätöksen mukaan verotuskautena on veronalaista, on velvollinen antamaan veroilmoituksen Verohallinnolle sen vahvistamaa lomaketta käyttäen. Sama velvollisuus on sillä, jonka rakennuttama tai rakentama rakennus tai rakennustila on verovapaa 5 §:n 1 momentin rakennuskustannuksia koskevan säännöksen nojalla. (11.6.2010/530)

Veroilmoitus on annettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun rakentamiseen ryhdyttiin.

12 §

Verohallinnon on viipymättä tehtävä rakennusveron määräämistä koskeva päätös. (11.6.2010/530)

Jos veroilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei ole annettu säädetyssä ajassa, rakennusveroa on korotettava enintään 25 prosentilla ja sille on laskettava 20 prosentin suuruista vuotuista veronlisäystä vastaava korko rakennustyön aloittamista lähinnä seuraavan vuosineljänneksen alusta asetettavaan maksupäivään saakka. (14.6.1991/924)

Vero määrätään täysin euroin jättämällä yli menevä määrä lukuun ottamatta. (26.10.2001/914)

13 §

Rakennustyön valmistuttua verovelvollisen on annettava selvitys rakennuskustannusten lopullisesta määrästä (veronselvitys) Verohallinnolle. Verohallinto määrää tavasta, jolla selvitys annetaan. (11.6.2010/530)

Rakennustyön on katsottava valmistuneen, kun sen käsittämät rakennukset tai rakennustilat ovat pääasiallisilta osiltaan valmistuneet käyttötarkoitukseensa.

14 §

Jos rakennuskustannusten lopullinen määrä ylittää veron määräämisen perusteena käytettyjen rakennuskustannusten määrän vähintään 20 prosentilla, Verohallinnon on oikaistava verotusta ja määrättävä verovelvollisen suoritettavaksi kustannusten erotusta vastaava vero ja sille 20 prosentin suuruista vuotuista veronlisäystä vastaava korko rakennustyöhön ryhtymistä lähinnä seuraavan vuosineljänneksen alusta asetettavaan maksupäivään saakka. (11.6.2010/530)

Jos veron määräämisen perusteena käytettyjen rakennuskustannusten määrä ylittää rakennuskustannusten lopullisen määrän vähintään 10 prosentilla, verotusta on niin ikään oikaistava ja verovelvolliselle maksettava takaisin kustannusten erotusta vastaava vero ja sille korkoa veron suorittamispäivästä lukien siten, kuin palautettavalle verolle maksettavasta korosta veronkantolain nojalla säädetään. (11.8.1978/619)

15 § (11.6.2010/530)

Verohallinnon on arvioitava rakennuskustannusten määrä, mikäli verovelvollinen kehotuksesta huolimatta laiminlyö veroilmoituksen tai veroselvityksen antamisen tai antaa ne niin puutteellisina, ettei niitä oikaistunakaan voida panna verotuksen perusteeksi.

Jos veroilmoituksessa ilmoitettua rakennuskustannusten määrää rakennustilavuuden, rakennustavan tai rakennusten laadun huomioon ottaen on pidettävä ilmeisesti liian pienenä, Verohallinnolla on, sen jälkeen kun verovelvolliselle on varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, oikeus vahvistaa rakennuskustannusten määrä arvion mukaan.

16 §

Verovelvollisen tulee järjestää kirjanpitonsa sellaiseksi tai muutoin pitää sellaista kirjaa, että siitä luotettavasti saadaan selville veronalaisen rakennustoiminnan rakennuskustannukset.

17 § (11.6.2010/530)

Verovelvollisella ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on oikeus hakea muutosta tässä laissa tarkoitettuun Verohallinnon päätökseen kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta siltä hallinto-oikeudelta, jonka alueella rakennusvero on määrätty tai olisi ollut määrättävä. Hallinto-oikeuden on käsiteltävä valitus kiireellisenä.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksenhaussa noudatetaan tällöin, mitä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 70 ja 71 §:ssä säädetään. Valtion puolesta on valitusoikeus Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä.

18 § (11.6.2010/530)

Tässä laissa tarkoitettu vero, veronkorotus ja veronlisäystä vastaava korko on suoritettava yhtenä eränä Verohallinnolle. Jos maksua ei määräaikana ole suoritettu, on verolle ja veronkorotukselle suoritettava veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa (1556/1995) säädetyt viivästysseuraamukset. Rakennusveron kannossa noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä veronkantolaissa (609/2005) sekä verotusmenettelystä annetussa laissa ja niiden nojalla veronkannosta säädetään.

19 § (11.6.2010/530)

Jokaisen on Verohallinnon kehotuksesta annettava sellaisia rakennusveron määräämisessä tarvittavia tietoja, jotka selviävät hänen hallussaan olevista asiakirjoista tai muuten ovat hänen tiedossaan.

20 § (11.6.2010/530)

Rakennusluvan myöntävän viranomaisen on heti verotuskauden alkamisen jälkeen lähetettävä Verohallinnolle tiedot sellaisista ennen verotuskauden alkamista annetuista rakennuslupapäätöksistä, joissa tarkoitettua rakentamista sanotun viranomaisen merkintöjen mukaan ei verotuskauden alkuun mennessä ollut aloitettu. Verotuskauden aikana annetuista rakennuslupapäätöksistä on rakennusluvan myöntävän viranomaisen lähetettävä tiedot Verohallinnolle.

Rakentamista valvovan viranomaisen on Verohallinnon pyynnöstä suoritettava tämän lain soveltamisessa tarpeellisia katselmuksia sekä annettava asiassa selvityksiä ja lausuntoja.

21 §

Verovelvollisella ei ole oikeutta vähentää tässä laissa tarkoitettua veroa, veronkorotusta eikä veronlisäystä vastaavaa korkoa veronalaisesta tulostaan valtion- ja kunnallisverotuksessa.

22 § (14.6.1991/924)

Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen sisältö tai muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, tai jos on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että rakennusverosta vapauduttaisiin, on verotuksessa meneteltävä asian varsinaisen luonteen tai tarkoituksen mukaisesti.

23 §

Jos verovelvollinen sen johdosta, että hän on jättänyt antamatta veroilmoituksen tai veroselvityksen taikka antanut ne puutteellisina tai virheellisinä, on jäänyt verotuskaudelta kokonaan tai osaksi verottamatta, on hänen suoritettavakseen jonakin verotuskauden päättymistä lähinnä seuraavan kolmen vuoden aikana määrättävä se vero, mikä on jäänyt maksuunpanematta. Veroa voidaan tällöin korottaa enintään kaksinkertaiseksi ja on sille laskettava 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu veronlisäystä vastaava korko.

23 a § (14.6.1991/924)

Rangaistus rakennusveron lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty rikoslain 29 luvun 1–3 §:ssä.

24 § (30.12.1999/1349)

Tämän lain mukaisessa verotusmenettelyssä noudatetaan soveltuvin osin myös, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä säädetään ilmoittamisvelvollisuudesta, liike- ja muiden asiakirjojen tarkastuksesta ja virka-avusta.

25 §

Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta erityisen painavista syistä joko kokonaan tai osittain vapauttaa tietyn rakennustyön veronalaisuudesta. Jos veron periminen olisi kohtuutonta, valtiovarainministeriö voi hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa verovelvollisen suorittamasta veroa ja sille määrättyä korotusta tai lisäystä, tai jos ne on jo suoritettu, määrätä ne verovelvolliselle palautettaviksi. (25.3.1983/296)

Jos verovelvollinen on keskeyttänyt aloittamansa rakentamisen vähintään verotuskauden ajaksi, Verohallinto voi määräämillään ehdoilla hakemuksesta alentaa toimitetun verotuksen enintään sellaiseen määrään, että se vastaa ennen keskeyttämistä suoritetun rakentamisen rakentamiskustannuksista menevää rakennusveroa. Erityisistä syistä Verohallinto voi hakemuksesta myöntää veron suorittamisen lykkäystä. (18.4.2008/258)

26 §

Valtioneuvoston tämän lain 1 §:n 2 momentin, 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 4 momentin nojalla antama rakennusveron kantamista koskeva päätös sekä 9 §:n 2 momentin nojalla antama päätös verotuskauden lyhentämistä ja alueen supistamista lukuun ottamatta on viipymättä ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saatettava se eduskunnan tietoon heti tai, jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on kokoontunut. Päätös on kumottava, jos eduskunta niin päättää. (14.6.1991/924)

Jos eduskunta päättää, että valtioneuvoston päätös on kumottava, on veron kantaminen lopetettava ja kannetut määrät viipymättä palautettava.

27 § (11.6.2010/530)

Rakennusveron määräämisen ja maksuunpanon yleinen johto kuuluu Verohallinnolle.

28 §

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

29 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1977.