Advanced Search

Laki osamaksukaupasta


Published: 1966-02-18
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645607/laki-osamaksukaupasta.html

Subscribe to a Global-Regulation Premium Membership Today!

Key Benefits:

Subscribe Now for only USD$40 per month.

Laki osamaksukaupasta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Osamaksukaupalla tarkoitetaan tässä laissa sellaista irtaimen esineen kauppaa, jota koskevan sopimuksen mukaan hinta suoritetaan maksuerissä, joista yksi tai useampi erääntyy sen jälkeen, kun esine on luovutettu ostajalle, ja jossa myyjä on pidättänyt itselleen joko oikeuden esineen takaisin ottamiseen, jos ostaja laiminlyö hänelle sopimuksesta johtuvan velvollisuuden täyttämisen, taikka omistusoikeuden esineeseen siihen asti, kun joko koko hinta tai ainakin määrätty osa niistäkin maksueristä, jotka erääntyvät esineen luovuttamisen jälkeen, on suoritettu.

Jos sopimuksen tarkoituksena on, että se, jolle esine on luovutettu, on tuleva sen omistajaksi, on tämän lain säännöksiä sovellettava, vaikka sopimusta olisi sanottu vuokra- tai muuksi sellaiseksi sopimukseksi tahi suoritettavaa maksua korvaukseksi esineen käyttämisestä.

Niiden maksuerien yhteenlaskettua määrää, jotka ostajan on sopimuksen mukaan suoritettava, nimitetään tässä laissa osamaksuhinnaksi. Maksuerällä ei tarkoiteta ostajan erikseen maksettavaa korkoa tai vakuutusmaksun hyvitystä.

1 a § (27.8.2010/749)

Tämä laki ei koske sellaista osamaksukauppaa, jossa myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana kuluttaja.

1 b § (27.8.2010/749)

Jos esinettä osamaksuehdoin markkinoitaessa ilmoitetaan sen hinta, on samalla ilmoitettava käteishinta, osamaksuhinta, maksuerien lukumäärä ja maksuajan pituus. Jos elinkeinonharjoittaja markkinoi esineitä erilaisin ehdoin, voidaan tiedot ilmoittaa elinkeinonharjoittajan tarjoamien tavanomaisten osamaksuehtojen mukaisena esimerkkinä.

Pelkän osamaksumahdollisuuden mainitsemista ei pidetä 1 momentissa tarkoitettuna esineen markkinointina osamaksuehdoin.

1 c § (27.8.2010/749)

Osamaksusopimus on tehtävä kirjallisesti, se on päivättävä, ja myyjän tai hänen edustajansa sekä ostajan on allekirjoitettava se. Ostajalle on annettava kappale sopimusta.

Osamaksusopimuksessa on mainittava:

1) tiedot sopimusosapuolista;

2) tiedot kaupan kohteesta ja sen toimittamisesta;

3) hintaa ja sen maksamista koskevat tiedot ja ehdot;

4) tiedot osamaksutilityksissä toimivaltaisesta viranomaisesta.

Osamaksusopimuksessa mainittavista tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Myyjällä ei ole oikeutta periä ostajalta osamaksukaupan perusteella korkoa tai maksuja, joista ei ole sovittu 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa, jollei ostajan maksuvelvollisuuden laiminlyöntiä koskevista tämän lain säännöksistä muuta johdu.

Jos ostajia on useita ja ainakin yksi heistä on kuluttaja, sopimuksen tekemisessä on noudatettava, mitä kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvussa säädetään.

2 §

Milloin ostaja on laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa, älköön myyjällä sen johdosta olko oikeutta ottaa esinettä takaisin tai vaatia maksuerää, joka muuten ei ole erääntynyt, taikka saattaa voimaan muuta sopimuksessa määrättyä erityistä seuraamusta, ellei maksamatta jätetty määrä ole ollut suorittamatta vähintään neljätoista päivää erääntymispäivästä lukien ja edelleen ole maksamatta sekä tämä määrä ole vähintään kymmenesosa tai, jos siihen sisältyy kaksi tai useampia maksueriä, vähintään kahdeskymmenesosa osamaksuhinnasta tahi käsitä myyjän koko jäännössaatavaa.

Myyjällä ei ole 1 momentissa mainitun määräajan päättymisestä huolimatta oikeutta siinä tarkoitetun seuraamuksen voimaan saattamiseen, mikäli sitä olisi pidettävä kohtuuttomana sen vuoksi, että suorituksen viivästyminen on johtunut maksuvaikeuksista, joihin ostaja sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiallisesti omatta syytään on joutunut ja ostaja, ennen kuin esine otetaan takaisin, suorittaa maksamatta jätetyn määrän korkoineen ja korvaa viivästyksestä aiheutuneet kulut.

3 momentti on kumottu L:lla 27.8.2010/749.

3 §

Kun myyjä tahtoo ottaa esineen takaisin, on hänen ja ostajan välillä toimitettavassa tilityksessä ostajan hyväksi luettava esineen arvo sitä takaisin otettaessa. Arvo määrätään sen mukaan, mitä myyjälle voidaan olettaa jäävän, kun esine myydään tarkoituksenmukaisella tavalla ja tarvittaessa kohtuullisesti kunnostettuna. Arvoa määrättäessä on kuitenkin myös otettava huomioon sopimuksessa mainittu käteishinta sekä se, kuinka kauan esine on ollut ostajan hallinnassa ja miten siitä on pidetty huolta. (23.5.1986/386)

Myyjän hyväksi on tilityksessä luettava:

1) suorittamattomat maksuerät, jotka sopimuksen mukaan ovat erääntyneinä esinettä takaisin otettaessa;

2) niin suuri osa muista suorittamatta olevista maksueristä, kuin käteishinta on osamaksuhinnasta;

3) korko samoin kuin hyvitys vakuutusmaksusta, jotka myyjä voi vaatia ja jotka eivät sisälly osamaksuhintaan;

4) kustannukset, jotka myyjälle aiheutuvat esineen takaisin ottamisesta; sekä

5) milloin ostajan oikeus esineeseen on riippuvainen siitä, että hän maksaa myyjälle korvauksen esineen korjaamisesta tai muusta sitä koskevasta toimenpiteestä, sellaista korvausta koskeva saaminen.

Milloin on ilmeistä, että sopimukseen merkitty käteishinta on korkeampi kuin se hinta, josta myyjä olisi sopimusta tehtäessä myynyt esineen käteisellä, on alempaa hintaa käytettävä käteishintana 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua laskelmaa tehtäessä. (29.12.1972/893)

4 momentti on kumottu L:lla 27.8.2010/749.

4 § (27.8.2010/749)

Jos esineen arvo tilityksessä on havaittu suuremmaksi kuin se määrä, joka 3 §:n mukaan on luettava myyjän hyväksi, myyjällä ei ole oikeutta saada esinettä takaisin, ellei hän suorita ostajalle erotusta tai, milloin ulosottomies on toimittanut esineen arvioinnin, talleta tämän haltuun sanottua erotusta.

Milloin esineen arvo on pienempi kuin se määrä, joka on luettava myyjän hyväksi, myyjällä ei ole esineen lisäksi oikeutta vaatia enempää kuin niiden välinen erotus.

5 §

Milloin myyjä on vaatinut esinettä takaisin, on ostajalla oikeus, sovitun maksuvelvollisuuden asemesta, yhdellä kertaa suorittaa se määrä, mikä myyjän hyväksi 3 §:n mukaan on luettava; ja saa ostaja siinä tapauksessa pitää esineen.

Jos myyjä on ottanut esineen takaisin, on ostajalla oikeus neljäntoista päivän kuluessa sen jälkeen lunastaa ne. Milloin ostaja tahtoo käyttää tätä oikeuttaan, on hänen sanotun ajan kuluessa myyjälle suoritettava se määrä, mihin esine on arvioitu sitä takaisin otettaessa, sekä se erotus, mikä myyjälle 4 §:n 2 momentin mukaan saattaa tulla.

Milloin ostaja muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tahtoo ennakolta täyttää maksuvelvollisuutensa, on hänellä siihen oikeus. Myyjän saatava on tällöin laskettava 3 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan; kuitenkin on, jos maksu tapahtuu muuna aikana kuin jonakin sopimuksessa määrättynä erääntymispäivänä, se maksuerä, joka lähinnä erääntyy, vähentämättömänä luettava myyjän hyväksi.

4 momentti on kumottu L:lla 27.8.2010/749.

6 §

Kun samalla osamaksukaupalla on myyty useita esineitä ja myyjä tahtoo ottaa ne takaisin, on ostajalla oikeus pitää haluamansa esineet suorittamalla niiden arvot myyjälle tai, jos tavara jo on otettu takaisin, neljäntoista päivän kuluessa sen jälkeen lunastaa ne sanotuista arvoista. Myyjälle 4 §:n 2 momentin mukaan ehkä tuleva erotus on niin ikään suoritettava hänelle.

Mitä 1 momentissa on säädetty, älköön sovellettako, jos ne esineet, mitkä ostaja haluaa pitää tai lunastaa, ovat sellaisessa yhteydessä muihin, että niiden arvo erottamisen johdosta huomattavasti vähentyisi.

7 §

Osamaksukauppaan liittyvän kohtuuttoman ehdon sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/29) on säädetty. (17.12.1982/958)

Ehto, jonka mukaan ostajan oikeus esineeseen on riippuvainen siltä, että ostaja täyttää muun kuin hänelle kysymyksessä olevasta osamaksukaupasta johtuvan velvollisuuden, on tehoton, mikäli ehto ei tarkoita korvausta esineen korjaamisesta tai muusta sitä koskevasta toimenpiteestä.

Mitä 2 momentissa sanotaan, on voimassa myös ehdosta, jonka mukaan ostajan suorittama määrä on ensiksi vähennettävä sellaisesta myyjän saatavasta, joka ei perustu kysymyksessä olevaan osamaksukauppaan.

8 §

Jos sopimuksessa on määrätty, että ostajan jättäessä täyttämättä hänelle siitä johtuvan velvollisuuden nekin maksuerät, jotka muuten eivät vielä ole erääntyneet, on heti suoritettava, ja jos myyjä sen perusteella vaatii koko maksamatta olevaa hintaa tai suurempaa osaa siitä kuin sanotunlaisetta määräyksettä olisi erääntynyt, on myyjän saatavaa laskettaessa vastaavasti sovellettava, mitä 3 §:ssä on säädetty.

2 momentti on kumottu L:lla 27.8.2010/749.

9 § (27.8.2010/749)

Jos sopimus on tehty 1 c §:n 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla, myyjällä on oikeus hakea virka-apua esineen takaisin ottamiseksi esineen sijaintipaikkakunnan taikka ostajan asuin- tai kotipaikan ulosottomieheltä.

Hakemus virka-avun saamiseksi on tehtävä kirjallisesti. Siinä on ilmoitettava, minkä verran osamaksuhinnasta on suorittamatta, sekä, jos myyjä vaatii korkoa, vakuutusmaksun hyvitystä tai 3 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettua korvausta, näiden vaatimusten määrät. Hakemukseen on liitettävä alkuperäinen sopimuskirja ja sen oikeaksi todistettu jäljennös.

Ulosottomiehen antamaa virka-apua koskee soveltuvin osin, mitä ulosottokaaren (705/2007) 3 luvun 33 ja 34 §:ssä säädetään vireilletuloilmoituksesta sekä ennakkoilmoituksesta ja kutsusta.

10 § (27.8.2010/749)

Virka-apua annetaan vain, jos on ilmeistä, että maksu on viivästynyt 2 §:n 1 momentissa säädetyin tavoin tai että ostaja on muuten laiminlyönyt velvollisuuden, jonka täyttämisellä on olennainen merkitys myyjälle.

Virka-apua ei saa antaa, jos ostaja saattaa todennäköiseksi, että hänellä on myyjän sopimuksenvastaisen suorituksen vuoksi oikeus pidättyä maksamasta kauppahintaa.

11 §

Jos havaitaan, kun virka-apua on pyydetty maksun viivästymisen johdosta, maksuvelvollisuuden laiminlyönnin ilmeisesti johtuneen siitä, että ostaja sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn vuoksi pääasiallisesti omatta syyttään on joutunut maksuvaikeuksiin, joiden voidaan olettaa olevan tilapäistä laatua, ulosottomies voi, mikäli myyjän oikeutta esineeseen ei vaaranneta tai muutoin kohtuuttomasti loukata hänen oikeuttaan, lykätä virka-avun antamisen enintään neljä kuukautta siitä päivästä lukien, jolloin virka-apua on pyydetty. Ulosottomies voi asettaa ehtoja lykkäykselle ja aiheen ilmaantuessa määrätä sen peruutuvaksi.

12 §

Jolleivät myyjä ja ostaja sovi 3 §:ssä tarkoitetusta tilityksestä, toimittaa tilityksen 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu ulosottomies.

Kun ulosottomies antaa virka-apua esineen takaisin ottamiseksi, on hänen toimitettava ostajan ja myyjän välillä tilitys.

Ulosottomiehen on ilmoitettava asianosaisille 1 ja 2 momentissa tarkoitetun tilityksen aika ja paikka niin aikaisin, että he voivat valvoa etuaan toimituksessa. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista toimituksista on laadittava pöytäkirja. Ulosottomies saa tarpeen vaatiessa käyttää esineen arvioimisessa apunaan asiantuntijoita. Toimituksesta aiheutuvat kustannukset on hakijan etukäteen suoritettava, jos ulosottomies niin vaatii. (22.3.1996/199)

13 § (22.3.1996/199)

Ulosottomiehen tämän lain nojalla tekemän toimen tai päätöksen itseoikaisusta, asian käsittelemisestä täytäntöönpanoriitana tuomioistuimessa ja täytäntöönpanon keskeyttämisestä samoin kuin muutoksenhausta toimeen tai päätökseen on, mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, vastaavasti voimassa, mitä ulosottolain 9 ja 10 luvussa säädetään. Lainvoimaista tilitystä voidaan ulosottolain 9 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikaista vain asianosaisten suostumuksella. Määräaika tilityksestä valittamiselle lasketaan sekä ostajalle että myyjälle siitä päivästä, jona asianosainen on saanut päätöksestä tiedon. Ulosottomiehen on viran puolesta lähetettävä tilityspöytäkirja ulosottolain mukaisesti tiedoksi asianosaiselle, joka ei ole ollut tilityksessä läsnä. Tilitystä koskevaa täytäntöönpanoriitaa, jonka ostaja tai myyjä on pannut vireille tilityksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen, ei voida tutkia.

UlosottoL 37/1895 on kumottu Ulosottokaarella 705/2007. Ks. Ulosottokaari 705/2007 10 ja 11 luku.

14 §

Mitä 10 §:n 3 momentissa ja 11 §:ssä on säädetty, sovelletaan vastaavasti pantaessa täytäntöön tuomiota, jolla ostaja on velvoitettu luovuttamaan osamaksukaupalla myyty esine takaisin myyjälle. (23.5.1986/386)

Esinettä takaisin otettaessa on tilitykseen, mikäli tuomiossa ei ole toisin määrätty, sovellettava 12 §:n säännöksiä. (22.3.1996/199)

15 §

Edellä 9–14 §:ssä tarkoitetuista toimituksista on, mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, soveltuvin osin voimassa, mitä erikseen on säädetty toimituksista ulosottoasioissa.

16 § (27.6.2003/687)

Ulosottomiehen tekemään tilitykseen perustuvan saatavan saa ulosottaa, jollei tilitykseen ole haettu muutosta, tilityksestä laaditun pöytäkirjan nojalla lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta säädetyssä järjestyksessä korkolain (633/1982) mukaisine viivästyskorkoineen tilityspäivästä lukien, jos pöytäkirjassa on määrätty maksettavaksi korkoa saatavalle asianosaisen tilityshakemuksessa esittämän vaatimuksen nojalla. Ostajan saatava suoritetaan tällöin kuitenkin ensisijaisesti 4 §:n 1 momentin mukaisesta talletuksesta. Jollei tilitys ole lainvoimainen, tilitykseen perustuvan saatavan ulosmittaamisesta on voimassa, mitä ulosottolain 2 luvun 5 §:ssä säädetään.

UlosottoL 37/1895 on kumottu Ulosottokaarella 705/2007. Ks. KorkoL 633/1982 4 § ja Ulosottokaari 705/2007 2 luku 5 §.

17 §

Osamaksukauppaan perustuvasta saamisesta älköön ulosmitattako kaupan kohteena olevaa esinettä.

Sen estämättä mitä 1 momentissa on sanottu, voidaan esineeseen kohdistaa ulosottolain 7 luvussa mainittu toimenpide, jos myyjä tahtoo ottaa esineen takaisin; ja katsotaan tällöin virka-avun pyytämisellä täytetyksi, mitä sanotun luvun 11 §:ssä on kanteen nostamisesta säädetty.

UlosottoL 37/1895 on kumottu Ulosottokaarella 705/2007, ks. Ulosottokaari 705/2007 8 luku.

18 § (8.6.2006/473)

Jos kaupan kohteena oleva esine ulosmitataan ostajan muusta kuin osamaksukauppaan perustuvasta velasta, ulosottomiehen tulee toimittaa tämän lain mukainen tilitys myyjän ja ostajan välillä. Näiden on annettava ulosottomiehelle sitä varten tarpeelliset tiedot.

Ulosmittauksen hakijalla, joka ei ole saanut täyttä suoritusta saatavastaan, on sama oikeus kuin ostajalla valittaa ulosottomiehen päätöksestä tai menettelystä sekä ajaa kannetta toimituksen johdosta 13 §:n nojalla.

19 §

Jos ostaja sopimusta tehtäessä tai sen jälkeen on sen tapauksen varalta, että hän vastaisuudessa laiminlöisi hänelle sopimuksesta johtuvan velvollisuuden, luopunut jostakin oikeudesta tai edusta, joka hänelle tämän lain mukaan on tuleva, on tämän lain säännöksiä kuitenkin noudatettava.

19 a § (27.8.2010/749)

19 a § on kumottu L:lla 27.8.2010/749.

20 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1966 ja sillä kumotaan vähittäismaksukaupasta 30 päivänä marraskuuta 1933 annettu laki (296/33). Ennen voimaantulopäivää tehtyihin osamaksukauppoihin sovelletaan kuitenkin aikaisempaa lakia, mikäli jäljempänä ei toisin sanota.

Mitä uuden lain 7 §:n 1 momentissa säädetään osamaksukauppaan liittyvän ehdon sovittelemisesta tai huomiotta jättämisestä, on noudatettava sellaisissa tapauksissa, joissa tällaiseen ehtoon vedotaan vasta lain voimaantulon jälkeen.

Uuden lain 11–13 §:n, 14 §:n 1 momentin, mikäli siinä viitataan 11 §:ään, 14 §: n 2 momentin, 15 ja 17 §:n säännöksiä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin osamaksukauppoihin.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

29.12.1972/893:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1973. Osamaksusopimuksiin, jotka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, on kuitenkin sovellettava aikaisempaa lakia.

17.12.1982/958:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983. Sitä sovelletaan myös ennen lain voimatuloa tehtyihin osamaksukauppoihin.

HE 247/81, lvk.miet. 6/82, svk.miet. 136/82

23.5.1986/386:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.

Tätä lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtyihin sopimuksiin. Tämän lain 10 §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin myös, milloin sopimus on tehty ennen lain voimaantuloa.

HE 88/85, tvk.miet. 1/86, svk.miet. 17/86

8.1.1993/86:

Tämä laki tule voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 86/93 tuli A:n 1487/93 mukaisesti voimaan 1.1.1994.)

Tätä lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtyihin sopimuksiin.

HE 238/92, TaVM 48/92

22.3.1996/199:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.

Siirtymäsäännöksistä säädetään erikseen lailla.

HE 106/95, LaVM 15/95, EV 4/96

27.6.2003/687:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2004.

Ennen lain voimaantuloa vireille tulleeseen asiaan sovelletaan tämän lain asemesta lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 216/2001, LaVM 34/2002, EV 305/2002

8.6.2006/473:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Lakia sovelletaan noudattaen soveltuvin osin, mitä ulosottolain muuttamisesta annetun lain (469/2006) voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 10 momentissa säädetään.

HE 13/2005, LaVM 5/2006, EV 40/2006

27.8.2010/749:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin sovelletaan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 24/2010, TaVM 10/2010, EV 89/2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY (308L0048); EYVL N:o L 133, 22.5.2008, s. 66, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/22/EY (309L0022); EYVL N:o L 110, 1.5.2009, s. 30