Published: 1959-04-24
Read law translated into English here: https://www.global-regulation.com/translation/finland/645573/oikeusministerin-pts-yleisen-asianajajayhdistyksen-sntjen-vahvistamisesta.html
Key Benefits:
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Oikeusministeriö on asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun lain (496/58) 2 §:n 2 momentin ja 14 §:n nojalla yleisen asianajajayhdistyksen väliaikaisen hallituksen esityksestä vahvistanut asianajajayhdistykselle, jonka nimenä on Suomen Asianajajaliitto, ruotsiksi Finlands Advokatförbund, näin kuuluvat säännöt:
Suomen Asianajajaliitto, ruotsiksi Finlands Advokatförbund, on asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 annetussa laissa (496/58) tarkoitettu maan yleinen asianajajayhdistys.
Liitto on se toimivaltainen viranomainen, jota tarkoitetaan direktiivissä (98/5/EY) asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu.
Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Liiton tarkoituksena on:
jäsentensä vastuuntunnon ja ammattitaidon ylläpitäminen ja kohottalainen sekä asianajotoiminnan kehittäminen maassa muutoinkin niin, että liiton jäsenet muodostavat hyvää oikeudenhoitoa palvelevan, yleistä luottamusta ja arvonantoa osakseen saavan asianajajakunnan;
asianajajien ammatillisen yhteenkuuluvaisuuden ja heidän yhteisten ammattietujensa edistäminen ja
asianajajien toiminnan valvominen.
Liitto pyrkii myös seuraamaan oikeuskehitystä maassa sekä lausuntoja antamalla ja aloitteita tekemällä tarjoamaan kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi.
Liitto voi myös perustaa tarkoitusperiensä toteuttamista sekä jäsentensä ja heidän perheittensä taloudellista turvaamista edistäviä rahastoja.
Liiton jäsenten päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, jonka jäsenet valitaan osastojen kokouksissa.
Liiton asioita hoitaa valtuuskunnan valitsema hallitus.
Liitto jakautuu osastoihin, joilla kullakin on oma hallituksensa.
Jäsenten oikeutta osallistua osastonsa asioiden hoitoon käyttävät osaston kokouksessa saapuvilla olevat jäsenet.
Liiton jäseniä ovat ne, jotka siinä järjestyksessä kuin asianajajista annettu laki ja näissä säännöksissä määrätään, on hyväksytty liiton jäseniksi.
Jäsen, joka on merkitty liiton hallituksen pitämään asianajajaluetteloon, on asianajaja ja oikeutettu käyttämään asianajajan ammattinimitystä.
Liiton pitämään asianajajista annetun lain 5 b §:n (1249/1999) tarkoittamaan EU-luetteloon merkitystä muusta Euroopan unionin jäsenvaltiosta peräisin olevasta asianajajasta (EU-asianajajasta), joka ei ole liiton jäsen, on määräyksiä jäljempänä.
Asianajajajäsenten ohella liitolla voi olla passiivisia jäseniä sekä kunniajäseniä.
Kun näissä säännöissä puhutaan jäsenestä, ei sillä tarkoiteta passiivista jäsentä eikä kunniajäsentä.
Jäseneksi voidaan ottaa asianajotehtäviä ammattimaisesti hoitava tai hoitamaan ryhtyvä Suomen tai jonkin muun Euroopan talousalueen valtion kansalainen, joka
1) on 25 vuotta täyttänyt ja Euroopan talousalueen valtiossa asuva;
2) on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa;
3) on suorittanut tuomarinvirkaa varten maassa säädetyt opinnäytteet;
4) on saavuttanut asianajajan toimen harjoittamiseen tarvittavan taidon sekä käytännöllistä kokemusta siinä toimimalla tutkinnon suoritettuaan ennen jäseneksi pääsyä vähintään neljän vuoden ajan oikeudenhoidon alalla tai siihen verrattavissa oikeustieteellistä koulutusta edellyttävissä toimissa tai tehtävissä, kuitenkin vähintään kaksi vuotta asianajajan apulaisena, yleisenä oikeusavustajan tai itsenäisenä asianajotehtävien hoitajana taikka muussa sellaisessa toimessa, jossa hän on vastaavassa määrin hoitanut asianajotehtäviä;
4 a) on suorittamalla oikeusministeriön hyväksymässä järjestyksessä erityisen tutkinnon osoittanut riittävästi tuntevansa asianajotoiminnan perusteita koskevat säännökset ja ohjeet sekä hyvän asianajajatavan vaatimukset; sekä
5) ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.
Milloin hakija on jo aikaisemmin suorittanut 1 momentin 4 a kohdassa tarkoitetun tutkinnon tai muutoin osoittanut, että hänellä on siinä mainitut tiedot, voi hallitus vapauttaa hakijan tutkinnon suorittamisesta.
Henkilö, jolla jossain muussa Euroopan talousalueen valtiossa on asianajajan toimen harjoittamisen ammattipätevyys, voidaan ottaa jäseneksi, mikäli hän on suorittanut Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisten tutkintotodistusten tunnustamisesta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1622/1993) mainittua kelpoisuuskoetta vastaavan Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan toimeenpaneman tutkinnon, joka antaa kelpoisuuden oikeustieteen kandidaatin tutkintoa vaativaan tehtävään, ja asianajajista annetun lain 3 §:n 2 momentissa (31/1993) tarkoitetun kokeen.
EU-asianajaja voidaan 1 momentin 3, 4 ja 4 a kohtien ja 3 momentin estämättä ottaa jäseneksi kolmen vuoden kuluttua EU-luetteloon kirjoittautumisesta, jos hän osoittaa harjoittaneensa Suomessa asianajajan tointa säännöllisesti vähintään sen ajan. Hakijan on esitettävä hallituksen vaatima kirjallinen tai muu selvitys hoitamistaan toimeksiannoista ja toiminnastaan.
Valtion tai kunnan virassa tai toimessa taikka muussa virkasuhteeseen perustuvassa palveluksessa oleva henkilö älköön olko liiton jäsenenä, ellei liiton hallitus siihen erityisistä syistä suostu. Jäsenenä älköön myöskään olko henkilö, joka on sellaisessa toisen palveluksessa tai harjoittaa muuta ansiotoimintaa, jonka voidaan olettaa vaikuttavan haitallisesti hänen itsenäisyyteensä asianajajana.
Asianajaja ei myöskään ilman liiton hallituksen lupaa saa harjoittaa asianajajan tointa ulkomailla muualla kuin Euroopan talousalueen valtiossa.
Jäsenyyttä on haettava liiton hallitukselle osoitetulla kirjallisella hakemuksella, jossa hakijan on vakuutettava hyväksyvänsä nämä säännöt ja alistuvansa vaadittaessa 35 §:ssä tarkoitettuun välimiesmenettelyyn. Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että hakija täyttää 5 §:n 1 momentissa mainitut ehdot. Kun virkasuhteessa valtioon tai kuntaan oleva henkilö hakee jäsenyyttä, on hänen esitettävä selvitys myös siitä, ettei asianajotoiminta ole vastoin hänen virkavelvollisuuttaan sekä esimiehensä tästä seikasta antama lausunto.
Hakemus on toimitettava liiton asianomaiselle osastolle, jonka hallituksen on annettava kirjallisesti lausuntonsa siitä, täyttääkö hakija 5 §:n 1 momentin 2) ja 4) kohdissa jäsenelle asetetut vaatimukset. (6.7.2000/671)
Osaston hallituksen on viivytyksettä lähetettävä hakemus siihen liitettyine lausuntoineen liiton hallitukselle.
Muusta Euroopan Unionin jäsenvaltiosta peräisin oleva asianajaja, joka harjoittaa Suomessa pysyvästi asianajajan tointa alkuperäistä ammattinimikettään käyttäen voi kirjoittautua EU-luetteloon. Luetteloon merkitsemistä on haettava kirjallisesti. Hakijan on esitettävä todistus siitä, että hän on oikeutettu harjoittamaan asianajajan tointa asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu (98/5/EY) annetussa direktiivissä tarkoitetulla ammattinimikkeellä jossakin Euroopan Unionin jäsenvaltiossa. Todistus ei saa olla esitettäessä kolmea kuukautta vanhempi. Suomen asianajajaliiton on ilmoitettava luetteloon merkitsemisestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, josta asianajaja on peräisin.
Mitä näissä säännöissä on säädetty liiton jäsenestä koskee soveltuvin osin EU-asianajajaa.
EU-asianajajan on asianajajan tointa Suomessa harjoittaessaan ilmoitettava se ammattinimike, jota käytetään jäsenvaltiossa, josta hän tulee, ilmaistuna tuon valtion kielellä viittauksin siihen ammatilliseen järjestöön, johon hän kuuluu.
Jäsen, joka ryhtyy 5 §:n 5 momentin 1 lauseessa tarkoitettuun palvelussuhteeseen tai siirtyy toiseen sanotunlaiseen tehtävään, on velvollinen, mikäli hän haluaa sen estämättä edelleenkin toimia asianajajana, viivytyksettä pyytämään liiton hallitukselta samassa momentissa mainittua suostumusta. Tällaisesta hakemuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 6 §:ssä on hakemuksesta jäseneksi säädetty.
Liiton hallituksen tulee, käsitellessään 6, 6 a ja 7 §:ssä tarkoitettuja hakemuksia, hankkia tarpeellisiksi katsomansa lisäselvitykset. (6.7.2000/671)
Jos hakemus hylätään, on sitä koskeva hallituksen päätös perusteltava.
Jäseneksi hyväksymisestä on viipymättä annettava tieto hakijalle sekä oikeuskanslerille ja sille alioikeudelle, jonka tuomiopiirissä jäseneksi hyväksytyn toimisto sijaitsee. (11.4.1985/312)
Passiiviseksi jäseneksi voi liiton hallitus hakemuksesta hyväksyä asianajajan, joka lakkaa harjoittamasta asianajajan tointa. (6.7.2000/671)
Kunniajäseneksi valtuuskunta voi hallituksen esityksestä kutsua 5 §:ssä mainituista ehdoista riippumatta sellaisen koti- tai ulkomaisen henkilön, joka on erityisellä tavalla asianajajana ansioitunut tai toiminut asianajajalaitoksen hyväksi. Henkilön, joka ei ole liiton jäsen eikä passiivinen jäsen, voi liiton hallituskin, jos se on yksimielinen, kutsua kunniajäseneksi. (2.3.1992/203)
Liiton hallitukseen, jossa maan eri osien ja kummankin kieliryhmän on oltava edustettuna, kuuluu liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä seitsemän muuta jäsentä. Kullakin viimeksi mainitulla tulee olla henkilökohtainen varamies. Kaikkien hallituksen jäsenten on oltava asianajajia.
Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet ja heidän varamiehensä valitaan valtuuskunnan varsinaisessa kevätkokouksessa, jolloin heidän toimikautensa alkaa. Toimikausi kestää kolme vuotta ja päättyy valtuuskunnan varsinaisessa kevätkokouksessa kolmantena vuonna vaalin toimittamisen jälkeen. (6.7.2000/671)
Joka on ollut hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti kuusi vuotta, voidaan valita uudelleen samaan tehtävään vasta toimikaudeksi, joka alkaa kolmen vuoden kuluttua hänen edellisen toimikautensa päättymisestä. Mitä edellä on sanottu, ei estä hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti kuutta vuotta toiminutta tulemasta valituksi liiton puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi. (6.7.2000/671)
Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet ja heidän varamiehensä eivät saa kuulua liiton valtuuskuntaan tai kurinpitolautakuntaan.
Hallituksessa tulee olla puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi
1) kaksi jäsentä Helsingin osastosta; ja yksi jäsen
2) Turun tai Satakunnan osastosta;
3) Hämeen, Päijät-Hämeen tai Keski-Suomen osastosta;
4) Kymen, Mikkelin tai Itä-Suomen osastosta;
5) Vaasan, Oulun tai Lapin osastosta; sekä
6) ruotsinkielisten asianajajien edustaja.
Jos liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, hallituksen muu jäsen tahi tämän varamies kuolee tai lakkaa olemasta liiton jäsen, on, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, toimitettava täydennysvaali, jossa hänen tilalleen valitaan toinen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.
Aikaa, jonka henkilö täydennysvaalissa valittuna on ollut hallituksen jäsenenä, ei ole otettava lukuun laskettaessa 10 §:n 3 momentissa mainittua kuuden vuoden aikaa. (2.3.1992/203)
Hallituksen tulee edustaa liittoa sekä lain ja liiton sääntöjen mukaan sekä valtuuskunnan antamia ohjeita noudattaen huolellisesti hoitaa liiton asioita.
Hallituksen velvollisuutena on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on muualla määrätty:
1) pitää 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua asianajajaluetteloa ja 6 a §:ssä tarkoitettua EU-luetteloa; ja lähettää niistä vuosittain tammikuun kuluessa ote oikeusministeriölle; (6.7.2000/671)
2) valvoa, että jäsenet esiintyessään tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona sekä muussakin toiminnassaan täyttävät velvollisuutensa asianajajina ja noudattavat hyvää asianajajatapaa;
3) käyttää kurinpitovaltaa sikäli kuin se ei lain mukaan kuulu kurinpitolautakunnalle;
4) huolehtia liiton taloudellisista asioista ja sen kirjanpidosta;
5) antaa viranomaisten liitolta pyytämät lausunnot sekä tehdä esityksiä asianajajalaitoksen kehittämiseksi tarvittaviin tai muutoin oikeuskehityksen vuoksi tarpeellisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin ryhtymisestä; sekä
6) ottaa liiton pääsihteeri ja virkailijat.
Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen varsinainen jäsen, kukin heistä yhdessä hallituksen toisen varsinaisen jäsenen tai pääsihteerin kanssa.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta hallituksen tai puheenjohtajan määräämässä paikassa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus kokoon, jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii. (2.3.1992/203)
Kutsu hallituksen kokoukseen sekä luettelo käsiteltävistä asioista on viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta postitetussa kirjatussa kirjeessä lähetettävä hallituksen jäsenille. Jäsenen on liiton toimistoon hyvissä ajoin ilmoitettava hänelle ehkä ilmaantuneesta esteestä, jotta hänen varamiehensä voidaan kutsua hänen tilalleen.
Hallituksen kokoukseen osanotosta aiheutuvista matkakustannuksista on sinne saapuneille maksettava liiton varoista korvausta niiden perusteiden mukaan, jotka valtuuskunta määrää. (2.3.1992/203)
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään viisi jäsentä on saapuvilla. (2.3.1992/203)
Äänestyksen sattuessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide. Kurinpitovaltaan kuuluvaa asiaa käsiteltäessä noudatetaan oikeudenkäymiskaaren säädöksiä äänestyksestä rikosasioissa. Kun on kysymys jäsenen erottamisesta, sitä tarkoittava mielipide voittaa kuitenkin vain, jos vähintään viisi kokouksen osanottajista sitä kannattaa. Kurinpitovaltaan kuuluvaa ja liiton jäsenyyttä koskevaa asiaa käsittelevän esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty. (2.3.1992/203)
3 momentti on kumottu P:llä 2.3.1992/203.
Juoksevien asioiden käsittelemistä varten voi hallitus asettaa työvaliokunnan, jonka kokoonpanon hallitus määrää. (2.3.1992/203)
Kukin liiton osasto valitsee valtuuskuntaan yhden jäsenen ja varajäsenen kutakin osaston alkavaa neljääkymmentä jäsentä kohden. Valtuuskunnan jäsenten tulee olla asianajajia. Heidän toimikautensa alkaa 1 päivänä maaliskuuta sinä vuonna, jona heidät valitaan, ja jatkuu kolme vuotta. Joka on ollut valtuuskunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti kuusi vuotta, voidaan valita uudelleen samaan tehtävään vasta toimikaudeksi, joka alkaa kolmen vuoden kuluttua hänen edellisen toimikautensa päättymisestä.
Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Heidän toimikautensa kestävät 1 momentin säännöksistä huolimatta, kunnes uudet on valittu. (6.7.2000/671)
Valtuuskunnalla on kaksi varsinaista kokousta, toinen keväällä ja toinen talvella.
Kevätkokouksessa:
1) valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
2) valitaan valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja niiden tilalle, joiden toimikausi päättyy;
3) käsitellään hallituksen kertomus liiton toiminnasta ja sen varainhoidosta edellisenä vuonna, tilintarkastuskertomus ja kysymys vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle;
4) valitaan hallituksen jäsenet niiden tilalle, joiden toimikausi päättyy;
5) valitaan kurinpitolautakunnan jäsenet niiden tilalle, joiden toimikausi päättyy;
6) liiton tilejä ja varainhoitoa tarkastamaan valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä, joista toisen tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee olla keskuskauppakamarin hyväksymä;
7) vahvistetaan jäsenten asianajotoiminnassa noudatettavat ohjeet;
8) käsitellään hallituksen tai 20 §:n 2 momentin 3 kohdassa mainitussa tapauksessa menettelytapavaliokunnan kokoukselle esittämät asiat;
9) käsitellään jäsenten tekemät esitykset, jotka on kirjallisina annettu hallitukselle viimeistään 15 päivänä huhtikuuta kokousvuonna.
Talvikokouksessa:
1) valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
2) esitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio, jolloin otetaan huomioon 12 §:n 1 momentin määräykset;
3) vahvistetaan ne maksut, jotka jäsenten on suoritettava liiton menoja varten, sekä passiivisten jäsenten vuosimaksut;
4) vahvistetaan ne perusteet, joiden mukaan hallituksen, kurinpitolautakunnan ja valtuuskunnan kokouksen osanottajille on maksettava matkakorvausta;
5) vahvistetaan jäsenten asianajotoiminnassa noudatettavat ohjeet;
6) käsitellään hallituksen kokoukselle esittämät asiat;
7) käsitellään jäsenten tekemät esitykset, jotka on kirjallisina annettu hallitukselle viimeistään kokousta edeltävän marraskuun 15 päivänä.
Valtuuskunta kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta valtuuskunnan tai kokoonkutsujan määräämässä paikassa. (6.7.2000/671)
Valtuuskunnan varsinaiset kokoukset pidetään vuosittain viimeistään tammikuussa (talvikokous) ja kesäkuussa (kevätkokous). Valtuuskunnan ylimääräinen kokous pidetään, kun liiton hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun vähintään kolmannes valtuuskunnan jäsenistä vaatii sitä koollekutsumiseen oikeutetulta. (11.4.1997/317)
Kutsu valtuuskunnan kokoukseen on lähetettävä valtuuskunnan jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta postitetussa kirjatussa kirjeessä. Jäsenen on viipymättä ilmoitettava liiton toimistoon hänelle ilmaantuneesta esteestä, jotta saman osaston valitsema varajäsen voidaan kutsua hänen tilalleen. Kokouskutsun yhteydessä on jäsenille lähetettävä ilmoitus kokouksessa käsiteltävistä asioista. Sama ilmoitus on myös lähetettävä osastoille. (2.3.1992/203)
Valtuuskunnan kokoukseen osanotosta aiheutuneista matkakustannuksista on suoritettava korvausta kullekin hänen oman osastonsa varoista. (2.3.1992/203)
Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla.
Kullakin valtuuskunnan jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi 21 §:n 2 momentissa ja 56 §:ssä mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee. (6.7.2000/671)
Valtuuskunnalla on menettelytapavaliokunta, johon kuuluu valtuuskunnan puheenjohtaja ja kustakin liiton osastosta yksi jäsen. Osasto nimeää valtuuskuntaan valituista edustajistaan valiokunnan jäsenen ja varajäsenen vuosittain. Valiokunnan puheenjohtajana on Helsingin osastosta valittu jäsen ja varapuheenjohtajana hänen varamiehensä. (11.4.1997/317)
Menettelytapavaliokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Koollekutsumisessa ja päätösvaltaisuudessa noudatetaan soveltuvin osin valtuuskunnasta annettuja määräyksiä. Osastoille ei kuitenkaan lähetetä ilmoitusta kokouksessa käsiteltävistä asioista. Valtuuskunnan kokouksen yhteydessä valiokunta voi tarvittaessa kokoontua välittömästi ilman erityistä kokouskutsua. (11.4.1997/317)
Menettelytapavaliokunnan tehtävänä on
1) tehdä valtuuskunnalle ehdotus liiton puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi sekä hallituksen muiksi jäseniksi ja heidän varajäsenikseen;
2) tehdä valtuuskunnalle ehdotus kurinpitolautakunnan puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi, muiksi jäseniksi ja varajäseniksi;
3) tehdä valtuuskunnalle ehdotus valtuuskunnan puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi;
4) antaa valtuuskunnalle lausunto liiton varojen hoidosta, jos tilintarkastajat tai toinen heistä katsoo, ettei hallitukselle ole myönnettävä vastuuvapautta, ja milloin menettelytapavaliokunta yhtyy vastuuvapauden epäämistä tarkoittavaan lausuntoon, tehdä liiton kokoukselle esitys toimenpiteistä, joihin varojen hoito antaa aiheen; ja
5) käsitellä valtuuskunnan tai hallituksen sille lähettämät asiat.
(6.7.2000/671)Menettelytapavaliokunnan ehdotus asianajajakunnan ulkopuolelta kurinpitolautakuntaan valittavista jäsenistä on toimitettava oikeusministeriölle lausunnon antamista varten.
Valtuuskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalissa ovat ehdokkaina ne, jotka menettelytapavaliokunta on ehdottanut. Kokouksessa valtuuskunnan jäsenillä on oikeus ehdottaa vastaehdokkaita. Valituksi tulee se, joka on saanut eniten ääniä. (11.4.1997/317)
Liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, hallituksen muiden jäsenten ja näiden varajäsenten sekä kurinpitolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten ja varajäsenten vaalissa ovat ehdokkaina ne, jotka menettelytapavaliokunta on ehdottanut näihin luottamustehtäviin valittaviksi. Kokouksessa on valtuuskunnan jäsenillä kuitenkin oikeus nimetä vastaehdokkaita. Sen, jonka menettelytapavaliokunta on asettanut ehdokkaaksi, katsottakoon tulleen valituksi, ellei vastaehdokas ole valtuuskunnan kokouksessa saanut vähintään kahta kolmasosaa annetuista äänistä. (6.7.2000/671)
Hallitus voi päättää yleisen asianajajakokouksen pitämisestä. Kokouksessa käsitellään asianajajakunnalle merkityksellisiä aiheita esitelmin ja keskusteluin. Aiheet voivat liittyä järjestäytymiseen, ammatinharjoittamisen ehtoihin ja oikeusalan ilmiöihin.
Kutsu kokoukseen on julkaistava liiton äänenkannattajassa viimeistään kuutta viikkoa ennen kokousta.
Liitolla on Helsingin kaupungissa toimisto, jonka esimiehenä on liiton palkkaama pääsihteeri. (2.3.1992/203)
Pääsihteeriksi voidaan valita vain asianajaja tai lakimies, joka täyttää jäsenelle 5 §:n 1 momentissa asetetut kelpoisuusvaatimukset tai, jos hallitus katsoo niin, koulutukseltaan, kokemukseltaan, taidoltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan muuten tehtävään sopiva henkilö. (11.4.1997/317)
Toimistossa tulee olla tarpeellinen, liiton palkkaama henkilökunta.
Toimiston tulee olla avoinna liiton hallituksen määräämänä aikana joka arkipäivä, ei kuitenkaan arkilauantaina. (11.4.1985/312)
Tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on viimeistään seuraavan maaliskuun aikana jätettävä tilintarkastajille. (7.6.1994/443)
Tilintarkastajien on kunakin vuonna huolellisesti tarkastettava tilit ja liiton hallinto sekä annettava tarkastuskertomus ennen huhtikuun loppua liiton toimistoon. Tarkastuskertomuksessa on ehdotettava joko vastuuvapauden myöntämistä tai sen epäämistä. Jos tilintarkastajat tai toinen heistä katsoo, ettei hallitukselle ole myönnettävä vastuuvapautta, on pääsihteerin viivytyksettä ilmoitettava asiasta menettelytapavaliokunnan puheenjohtajalle. Valiokunta on heti kutsuttava kokoon päättämään esityksistä, joihin tilintarkastuskertomus antaa aihetta. (2.3.1992/203)
Liitolla on seuraavat osastot:
1) Helsingin osasto, jonka alueena on Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat lukuun ottamatta niitä kuntia, jotka kuuluvat Päijät-Hämeen osastoon;
2) Turun osasto, jonka alueeseen kuuluvat Ahvenanmaan maakunta sekä Varsinais-Suomen maakunta ja Kanta-Hämeen maakunnasta Forssan kaupunki sekä Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat;
3) Satakunnan osasto, jonka alueeseen kuuluu Satakunnan maakunta lukuun ottamatta Punkalaitumen kuntaa sekä Pirkanmaan maakunnasta Äetsän kunta;
4) Hämeen osasto, jonka alueeseen kuuluvat Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat lukuun ottamatta Forssan kaupunkia, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän ja Äetsän kuntia. Satakunnan maakunnasta Hämeen osastoon kuuluu Punkalaitumen kunta;
5) Päijät-Hämeen osasto, jonka alueeseen kuuluvat Päijät-Hämeen maakunta ja Uudenmaan maakunnasta Mäntsälän ja Itä-Uudenmaan maakunnasta Askolan, Myrskylän ja Pukkilan kunnat;
6) Kymen osasto, jonka alueena on Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat;
7) Mikkelin osasto, jonka alueena on Etelä-Savon maakunta;
8) Itä-Suomen osasto, jonka alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat;
9) Keski-Suomen osasto, jonka alueena on Keski-Suomen maakunta;
10) Vaasan osasto, jonka alueena on Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat;
11) Oulun osasto, jonka alueena on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat; sekä
12) Lapin osasto, jonka alueena on Lapin maakunta.
Jäsen ja EU-asianajaja kuuluvat siihen osastoon, jonka alueella hän pääasiallisesti toimii asianajajana. (6.7.2000/671)
Jos ilmenee erimielisyyttä siitä, mihin osastoon jäsen on kuuluva, ratkaisee liiton hallitus asian.
Kullakin osastolla tulee olla liiton hallituksen vahvistamat säännöt.
Osaston kokouksella on oikeus asettaa jäsenten maksettavaksi maksuja osaston menojen suorittamiseksi.
Osaston ja sen hallituksen kokouksessa pidetystä pöytäkirjasta on kahden viikon kuluessa lähetettävä jäljennös liiton hallitukselle.
Liiton hallituksen tulee viipymättä kumota osaston tai sen hallituksen päätös, jos se on ristiriidassa liiton tai osaston sääntöjen taikka liiton etujen tahi tarkoitusperien kanssa tai jos se asettaa osaston jäsenille kohtuuttoman suuria taloudellisia rasituksia.
Osaston on 16 §:n määräyksiä noudattaen vuosittain tammikuun kuluessa valittava edellisen vuoden joulukuun 31 päivän jäsenlukunsa perusteella valtuuskuntaan edustajansa niiden tilalle, joiden toimikausi päättyy. Jäsenlukuun lasketaan mukaan EU-asianajajat, joilla on myös äänioikeus osaston kokouksissa.
Liiton pääsihteerin on tammikuun 10 päivään mennessä lähetettävä kunkin osaston hallitukselle luettelo asianomaiseen osastoon edellisen joulukuun 31 päivänä kuuluneista jäsenistä ja EU-asianajajista.
Jäsen ja passiivinen jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle jäsenmaksut, jotka valtuuskunta päättää. Maksun suuruus voidaan erikseen vahvistaa itsenäisesti asianajoa harjoittavien ja apulaisina toisen palveluksessa toimivien asianajajien sekä passiivisten jäsenten osalta, mutta tulee se olla samaan ryhmään kuuluvien kohdalla yhtä suuri. Itsenäisesti asianajoa harjoittavat ja apulaisina toimivat asianajajat voidaan jakaa valtuuskunnan hyväksymien perusteiden mukaan alaryhmiin. Samaan alaryhmään kuuluvien kesken maksun tulee olla yhtä suuri.
EU-asianajaja on velvollinen suorittamaan liitolle vuotuisen rekisteröintimaksun, jonka suuruuden valtuuskunta määrää. Rekisteröintimaksu ei voi olla suurempi kuin jäsenmaksu.
Jos liitto on perustanut 2 §:n 3 momentissa mainittuja rahastoja, valtuuskunta voi hallituksen esityksestä velvoittaa jäsenen suorittamaan rahastolle maksuja, joiden suuruuden valtuuskunta vahvistaa ja on tällöin vastaavasti noudatettava, mitä maksun suuruuden määräämisestä 30 §:n mukaan on voimassa.
Jos erityistä aihetta on, liiton hallitus voi vapauttaa asianajajan tai passiivisen jäsenen suorittamasta osaksi tai kokonaan jäsenmaksua ja 31 §:ssä tarkoitettua maksua.
33 § on kumottu P:llä 7.6.1994/443.
Liiton hallituksen tulee välimiesmenettelyin ratkaista jäsentensä ja sen yhtiön, jonka lukuun tämä on toiminut, sekä liittoon kuulumattoman välinen riita, joka koskee suoritetusta tehtävästä maksettavaa palkkiota ja kustannusten korvausta. Välimiesmenettely on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun palkkio ja kustannukset on laskutettu.
Milloin liiton jäsenen tai sen yhtiön, jonka lukuun tämä on toiminut ja liittoon kuulumattoman kesken syntyy edellä 34 §:ssä tarkoitettu riita, on liittoon kuulumattoman, joka haluaa, että hallitus välimiesmenettelyin ratkaisisi riidan, pantava välimiesmenettely vireille esittämällä liiton toimistoon jättämässään hallitukselle osoitetussa kirjelmässä riidanalaisia palkkiota ja kustannuksia koskevat vaatimuksensa sekä toimeksiannon hoitaneen henkilön nimi. Vastaajana menettelyssä on se liiton jäsen, joka on henkilökohtaisesti vastuussa tehtävän hoitamisesta johtuvista velvoitteista, sekä se yhtiö, jonka lukuun tämä on toiminut. Välimiesmenettelyyn on myös sen alistuttava, joka sen jälkeen, kun edellä tarkoitettu kirjelmä on annettu liiton toimistoon, on lakannut olemasta liiton jäsen. (6.7.2000/671)
Kun riitapuoli on liiton toimistoon antanut 1 momentissa mainitun kirjelmän, tulee hallituksen viivytyksettä toimittaa vastapuolelle kappale kirjelmästä, jolloin välimiesmenettelystä 23 päivänä lokakuuta 1992 annetun lain (967/92) 12 §:ssä tarkoitettu kirjallinen ilmoitus on katsottava tehdyksi. (7.6.1994/443)
Riidassa asianosaisena oleva asianajaja tai yhtiö, jonka lukuun tämä on toiminut, eivät ole oikeutettuja saamaan korvausta oikeudenkäyntikuluistaan tässä välimiesmenettelyssä. (6.7.2000/671)
Kun liiton hallituksen tulee välimiesmenettelyin ratkaista riita, hallitus on oikeutettu määräämään kolme nykyistä tai entistä jäsentään tai heidän varajäsentään taikka liiton jonkin osaston hallituksen nykyistä tai entistä jäsentä välimiehinä käsittelemään ja ratkaisemaan asian. (6.7.2000/671)
Välimiehet eivät ole oikeutettuja saamaan palkkiota tehtävän hoitamisesta. Liiton varoista on heille kuitenkin maksettava korvaus matkakustannuksista, niin kuin osanotosta hallituksen kokoukseen aiheutuneiden matkakustannusten korvaamisesta 14 §:n 3 momentissa on määrätty.
Sopimusta, joka on tehty liiton jäsenelle asianajotehtävästä tulevasta palkkiosta tai korvauksesta, älköön noudatettako, jos se on ilmeisesti kohtuuton.
Jäsenen tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa ja jäsenten noudatettavaksi vahvistettuja ohjeita.
Jäsen on velvollinen, milloin laki ja hyvä asianajajatapa niin vaativat, vaikenemaan siitä, mitä hän toimessaan on saanut tietoonsa. (6.7.2000/671)
Asianajajan tointa ei saa harjoittaa yhtiössä muun kuin asianajajan kanssa, ellei liiton hallitus erityisistä syistä anna siihen lupaa. Asianajajan tointa saa harjoittaa osakeyhtiönä vain hallituksen antamalla luvalla ja määräämillä ehdoilla. Tällaisen osakeyhtiön yhtiöjärjestystä saa muuttaa vain samanlaisella luvalla. (2.3.1992/203)
Jäsenen on pidettävä päämiehilleen kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.
Jäsenen tulee
1) pitää asianmukaisia tilejä ja luetteloita diarimerkintöineen vastaanotetuista oikeudenkäynti-, perimis- ja muista tehtävistä sekä niissä suoritetuista toimista; ja
2) ilmoittaa hallitukselle asianajajaluetteloon tehtävää merkintää varten postiosoitteensa, kotipaikkansa ja muut hallituksen edellyttämät tiedot. (6.7.2000/671)
Jäsen on velvollinen antamaan liiton hallitukselle kaikki ne tiedot, joita tarvitaan 12 §:n 2 momentin 2) kohdassa mainitun valvonnan suorittamista varten. Jäsen on myös velvollinen sallimaan hallituksen määräämän henkilön suorittaa tarkastus hänen toimistossaan, milloin hallitus katsoo sen toimittamisen valvontaa varten tarpeelliseksi, sekä tällöin esittämään ne asiakirjat, joiden tutkimista tarkastuksen toimittaminen edellyttää.
Hallituksen jäsen ja tarkastuksen toimittaja eivät saa luvattomasti ilmaista, mitä he valvontaa suorittaessaan ovat saaneet tietää jäsenestä ja hänen toiminnastaan.
Jäsenen velvollisuudesta toimia tuomioistuimen määräyksestä oikeudenkäynnissä avustajana tai asiamiehenä on voimassa, mitä laissa on sanotusta velvollisuudesta säädetty yleisesti asianajoa harjoittavan henkilön kohdalta.
Kun jäsen tai passiivinen jäsen tahtoo erota liitosta, tehköön siitä hallitukselle kirjallisen ilmoituksen, mutta vastatkoon kuitenkin liitolle suoritettavista maksuista jäsenyysaikaa vastaavilta täysiltä kuukausilta. (6.7.2000/671)
Jäsenen eroaminen tulee voimaan kahden kuukauden kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä, ellei hallitus hakemuksesta suostu siihen, että ero tulee voimaan aikaisemmin. (2.3.1992/203)
Jos jäsen tai passiivinen jäsen jättää suorittamatta liitolle tai sen osastolle tulevan maksunsa eikä suorita maksua neljän viikon kuluessa kehotuksen saatuaan, hallituksella on oikeus todeta hänen eronneen liitosta.
Jäsen, joka menettää Euroopan talousalueen valtion kansalaisuuden tai pysyvästi muuttaa Euroopan talousalueen ulkopuolelle, lakkaa olemasta liiton jäsen ja on hänet poistettava asianajajaluettelosta. Sama koskee jäsentä, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.
Jos jäsen lakkaa harjoittamasta asianajajan tointa tai jos hän 5 §:n 5 momentissa mainitusta syystä ei enää ole oikeutettu olemaan jäsenenä, on hänen pyydettävä eroa liitosta. Ellei hän sitä viipymättä tee, on hallituksen todettava hänet liitosta eronneeksi ja poistettava hänet asianajajaluettelosta.
Jos EU-asianajaja lakkaa olemasta asianajaja siinä maassa, josta hän on peräisin, hänet poistetaan EU-luettelosta.
Jos passiivinen jäsen ei enää täytä 5 §:n 1 momentin 2)-kohdassa tarkoitettuja kelpoisuusvaatimuksia tai jos hän on tehnyt teon, joka on omiaan alentamaan liiton arvoa on liiton hallituksen erotettava hänet liitosta.
Liiton kurinpitolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä ja kullakin viimeksi mainitulla henkilökohtainen varajäsen, jotka valtuuskunta valitsee. Kahden jäsenen ja näiden varajäsenten tulee olla asianajajakuntaan kuulumattomia ja heidän soveltuvuudestaan lautakunnan jäseniksi on ennen valintaa saatava oikeusministeriön lausunto. (6.7.2000/671)
Lautakunnassa tulee olla ainakin yksi asianajajajäsen seuraavasti:
1) Helsingin osastosta;
2) Turun tai Satakunnan osastosta;
3) Hämeen, Päijät-Hämeen tai Keski-Suomen osastosta;
4) Kymen, Mikkelin tai Itä-Suomen osastosta; ja
5) Vaasan, Oulun tai Lapin osastosta.
Kurinpitolautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, muut jäsenet ja varajäsenet valitaan valtuuskunnan varsinaisessa kevätkokouksessa, jolloin heidän toimikautensa alkaa. Toimikausi kestää kolme vuotta ja päättyy valtuuskunnan varsinaisessa kevätkokouksessa kolmantena vuonna vaalin toimittamisen jälkeen. (6.7.2000/671)
Henkilö, joka on ollut kurinpitolautakunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti kuusi vuotta voidaan valita uudelleen samaan tehtävään vasta toimikaudeksi, joka alkaa kolmen vuoden kuluttua hänen edellisen toimikautensa päättymisestä. Mitä edellä on sanottu, ei estä kurinpitolautakunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti kuutta vuotta toiminutta tulemasta valituksi kurinpitolautakunnan puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi. (6.7.2000/671)
Kurinpitolautakunnan jäsenet eivät saa kuulua liiton valtuuskuntaan tai hallitukseen.
Kurinpitolautakuntaan kuuluvan kuoltua tai menetettyä kelpoisuutensa tehtävään menetellään 11 §:n mukaisesti.
Kurinpitolautakunnan asianajajakuntaan kuulumattomille jäsenille maksetaan liiton varoista palkkio, jonka määrästä hallitus päättää.
Kurinpitolautakunta on päätösvaltainen, kun vähintään viisi siihen kuuluvaa, joista yksi on asianajajakunnan ulkopuolelta valittu jäsen, on saapuvilla. Jos puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on este, puhetta johtaa kauimmin lautakunnassa toiminut asianajajajäsen. (6.7.2000/671)
Kurinpitolautakunnan päätös, jonka mukaan asianajaja olisi erotettava Suomen Asianajajaliitosta, on alistettava liiton hallituksen vahvistettavaksi. Jos hallitus ei päätöstä vahvista, asia palautuu lautakunnan uudelleen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.
Kurinpitoasiaa käsittelevän esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty.
Kurinpitolautakunta käsittelee kurinpitoasiat. Niitä ovat
1) liiton hallituksen asianajajiin kohdistuvan valvonnan yhteydessä lautakunnalle siirtämät asiat, jos valvonnan perusteella on aihetta epäillä, että asianajaja on menetellyt asianajajista annetun lain 7 §:ssä mainitulla tavalla moitittavasti;
2) oikeuskanslerin vaatimuksesta johtuvat asiat;
3) tuomioistuimen oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n nojalla ilmoittamat asiat; ja
4) asianajajan oman päämiehen kantelusta johtuvat asiat.
Asia tulee vireille siitä lukien, kun asianajajaa koskeva ilmoitus on kirjallisena tullut liiton toimistoon taikka julkisesti esitetystä asianajajaa koskevasta epäilyksestä on saatu tieto. Pääsihteeri ratkaisee ryhdytäänkö ilmoitusta käsittelemään kurinpito- vai valvonta-asiana. Mikäli kurinpidollinen menettely kohdistuu muussa Euroopan Unionin jäsenvaltiossa toimivaan liiton jäseneen, menettelyn aloittamisesta ilmoitetaan sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa asianajaja toimii.
Ennen kuin kurinpidollinen menettely EU-asianajajaa vastaan aloitetaan, hallitus ilmoittaa siitä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, josta asianajaja on peräisin. Kurinpidollinen menettely tapahtuu yhteistyössä tämän viranomaisen kanssa. Yhteydenpito ei kuitenkaan rajoita liiton toimivaltaa kurinpitoasiassa.
Jos kurinpitolautakunta havaitsee asianajajan syyllistyneen asianajajista annetun lain 7 §:ssä mainittuun tekoon, on lautakunnan annettava hänelle siinä tarkoitettu kurinpidollinen seuraamus.
Jos jäsen kurinpitomenettelyn alettua on eronnut liitosta, on menettelyä jatkettava ja kurinpitolautakunnan on annettava lausunto siitä, onko asianomainen jäsenenä ollessaan syyllistynyt kurinpitomenettelyn aiheuttaneeseen tekoon ja minkä seuraamuksen hän olisi siitä ansainnut.
Kurinpitoasian esittelee joku lautakunnan jäsenistä. Asianajajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kurinpitoasian ratkaisemista.
Äänestettäessä kurinpitoasiassa menetellään niin kuin äänestyksestä rikosasioissa on oikeudenkäymiskaaressa säädetty.
Mitä edellä 40 §:ssä on määrätty asianajajan velvollisuuksista hallitusta kohtaan sekä hallituksen jäsenen ja tarkastuksen toimittajan salassapitovelvollisuudesta, sovelletaan kurinpitolautakuntaan.
Haettaessa muutosta liiton hallituksen asianajajista annetun lain 10 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin ja kurinpitolautakunnan päätöksiin menetellään niin kuin siinä lainkohdassa on säädetty. Valituskirjelmä katsotaan toimitetuksi hallitukselle, kun se on tullut perille liiton toimistoon.
Päätökseen, johon asianajajalla on oikeus hakea muutosta, on liitettävä valitusosoitus ja se on todisteellisesti annettava hänelle tiedoksi.
Kurinpitoasiassa tehdystä ratkaisusta ja liiton hallituksen asianajajien valvontaa koskevassa asiassa tekemästä päätöksestä ilmoitetaan viipymättä pöytäkirjanotteella, joka on puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava,
1) asianajajalle;
2) oikeuskanslerille paitsi, jos on kyse hallituksen päätöksestä, jolla kurinpitomenettely on pantu vireille;
3) oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tehneelle tuomioistuimelle; ja
4) kantelun tehneelle asianajajan omalle päämiehelle, jollei hän ole peruuttanut kanteluaan.
Muulle kuin tässä mainitulle, jonka ilmoituksesta asianajajien valvontaa koskeva asia taikka kurinpitoasia on tullut esille, ilmoitetaan päätöksestä ja ratkaisusta hallituksen tai kurinpitolautakunnan päättämällä soveliaalla tavalla.
Päätös, jolla jäsen on erotettu liitosta tai EU-luetteloon merkitty on poistettu kurinpidollisena seuraamuksena luettelosta, on saatettava liiton jäsenten tietoon viipymättä sen jälkeen, kun päätös on tullut noudatettavaksi. Tieto tällaisesta päätöksestä on annettava myös maan yleisille tuomioistuimille. Jos päätös kumotaan, on siitä annettava tieto liiton jäsenille ja niille tuomioistuimille, joille erottamispäätöksestä on aikaisemmin annettu tieto. (6.7.2000/671)
Hallitus tai kurinpitolautakunta voi määrätä, että kurinpitopäätös, jolla on periaatteellista merkitystä tai muutoin yleistä mielenkiintoa, on kokonaan tai osaksi saatettava julkisuuteen. (2.3.1992/203)
Liiton hallitus ja asianajaja ovat velvolliset antamaan oikeuskanslerille ne tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen hänelle asianajajista annetussa laissa säädettyjen tehtävien suorittamista varten.
Kurinpitolautakunnan on annettava vuosittainen kertomus, jossa tilastotietojen lisäksi lyhyesti selostetaan periaatteellisesti merkittävien kurinpitoasioiden vaiheet ja ratkaisun perusteet tarpeellisin osin. Kertomukseen voidaan ottaa muitakin tietoja kurinpitoasioista ja niiden käsittelystä sekä tilastotietoja hallituksen toimenpiteistä asianajajien valvonnassa. (7.6.1994/443)
Kertomus on annettava valtuuskunnalle vuosittain ja oikeusministeriölle sekä oikeuskanslerille kertomusvuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Kertomusta on pidettävä liiton toimistossa yleisön saatavana ja se on kurinpitolautakunnan määräämällä tavalla saatettava julkisuuteen.
Ennen 44 ja 47 §:n 2 momentissa mainittuihin toimenpiteisiin ryhtymistä on asianajajalle varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.
Tiedonannot jäsenille toimitetaan postitse asianajajaluetteloon merkityllä osoitteella. Tiedonannot voidaan toimittaa myös telekopiona tai muun sähköisen tiedonsiirron välityksin, jos jäsen on ilmoittanut hänellä olevan tiedonantojen vastaanottamiselle tarpeelliset laitteet. Tiedonannot 43 ja 44 §:ssä ja 47 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa on kuitenkin toimitettava kirjatuilla kirjeillä tai haastemiehen välityksellä.
Valtuuskunnan, hallituksen, kurinpitolautakunnan sekä liiton osastojen ja niiden hallitusten kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, joka on kahden kokouksessa sitä varten valitun jäsenen tarkastettava ja allekirjoitettava.
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä valtuuskunnan kokouksessa äänten enemmistöllä, jonka on oltava vähintään neljä viidesosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Päätös on oikeusministeriön vahvistettava. (2.3.1992/203)
Sääntöjen muutos tulee voimaan, jollei oikeusministeriö toisin määrää, kun ministeriön päätös on julkaistu asetuskokoelmassa.
Jos liiton toiminta lakkaa, valtuuskunta päättää miten liiton varat on käytettävä edellä 2 §:ssä mainittujen tarkoitusperien edistämiseksi.
Nämä säännöt tulevat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1959. Kuitenkin voidaan liiton jäsenyyttä jo sitä ennen hakea oikeusministeriön määräämältä väliaikaiselta hallitukselta kirjallisella hakemuksella, joka on laadittava noudattaen, mitä 6 §:n 1 momentissa määrätään, ja hakemus ratkaista ilman saman pykälän 2 momentissa tarkoitettua lausuntoa, milloin väliaikainen hallitus tiedossaan olevien seikkojen perusteella katsoo voivansa hyväksyä hakemuksen.
Liiton ensimmäinen varsinainen kokous voidaan pitää muunakin ajankohtana kuin edellä 20 § 2 momentissa on määrätty.
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979.
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.
Toimenpiteisiin tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä jo ennen sen voimaantuloa.
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1992.
Sääntömuutoksen tarkoittamien muutosten täytäntöönpanon valmisteluun voidaan ryhtyä, kun Suomen Asianajajaliiton liittokokous on päättänyt muutoksista.
Ensimmäiseksi valittavan valtuuskunnan toimikausi voi alkaa muulloin kuin maaliskuun 1 päivänä ja olla pitempi tai lyhyempi kuin vuosi, päättyen helmikuun lopussa.
Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1994.
Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1997.
Sääntöjen 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua kuuden vuoden jaksoa laskettaessa otetaan huomioon se aika, jonka asianomainen on ollut vuonna 1992 voimaan tullessa sääntöjen muutoksessa tarkoitetun valtuuskunnan jäsen. Sääntöjen voimaantulon jälkeen valittavan valtuuskunnan keskuudessa suoritetaan arvonta, jolla määrätään kunkin jäsenen toimikauden pituus siten, että se on kolmanneksella jäsenistä yksi vuosi, kolmanneksella kaksi ja kolmanneksella kolme vuotta. Helsingin Asianajajayhdistyksen sekä Turun ja Hämeen osastojen edustajien keskeinen arvonta tapahtuu osastoittain.
Tämä päätös tulee voimaan 12 päivänä heinäkuuta 2000.
Sääntöjen 5 §:n 5 momentissa tarkoitetun kolmen vuoden määräaikaa laskettaessa voidaan ottaa huomioon ennen sääntömuutoksen voimaantuloa Suomessa säännöllisesti harjoitettu asianajotoiminta.
Sääntömuutoksen voimaantulon jälkeen valittavan hallituksen jäsenten keskuudessa suoritetaan arvonta, jossa määräytyy hallituksen kunkin jäsenen toimikauden pituus siten, että se on puheenjohtajalla ja kahdella jäsenellä kolme vuotta, kolmella jäsenellä kaksi vuotta ja lopuilla kolmella jäsenellä yksi vuosi.
Sääntömuutoksen voimaantulon jälkeen valittavan kurinpitolautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten keskuudessa suoritetaan arvonta, jossa määräytyy kurinpitolautakunnan kunkin jäsenen toimikauden pituus siten, että se on puheenjohtajalla ja kahdella jäsenellä, joista toinen on asianajajakunnan ulkopuolinen jäsen kolme vuotta, kolmella jäsenellä, joista yksi on asianajajakunnan ulkopuolinen jäsen, kaksi vuotta ja lopuilla kolmella jäsenellä yksi vuosi.
