Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään.

Tämän lain säännöksiä on soveltuvin kohdin noudatettava myös, kun osakkeeseen, osuustodistukseen, obligaatioon tai muuhun sellaiseen arvopaperiin perustuva oikeus kuuluu yhteisesti kahdelle tai useammalle.

Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastosta on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty. Tämän lain säännösten estämättä on myös noudatettava mitä muun kuin lailla säännellyn yhtiön osakkaiden välisestä oikeudellisesta suhteesta on osakkaiden kesken katsottava sovituksi ja mitä muussa lainsäädännössä on yhteisestä omaisuudestä erikseen säädetty. (8.5.1987/485)

2 §

Kunkin yhteisomistajan on katsottava omistavan määräosuuden yhteisestä esineestä. Osuudet ovat, jollei muuta ilmene, samansuuruiset.

Yhteiseen esineeseen ja sen tuottoon kohdistuvat yhteisomistajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät heidän osuuksiensa mukaisesti. Milloin esine on luovutettu vastiketta vastaan taikka vaihdettu, kuuluu kullekin yhteisomistajalle hänen osuuttaan vastaava osa luovutushinnasta tai vaihdossa saadusta esineestä.

3 §

Yhteisomistajalla on oikeus toisia yhteisomistajia kuulematta luovuttaa osuutensa ja muutenkin siitä määrätä, samoin kuin myös käyttää yhteistä esinettä hyväkseen sellaisella tavalla, että hänen toimenpiteensä eivät loukkaa muiden yhteisomistajien vastaavia etuja ja oikeuksia.

4 §

Oikeustoimeen tai toimenpiteeseen, joka koskee esinettä kokonaisuudessaan, älköön ryhdyttäkö, elleivät kaikki yhteisomistajat siihen suostu tai oikeus tässä laissa jäljempänä mainittaessa tapauksissa anna siihen lupaa. Milloin toimenpide on tarpeen esineen säilyttämistä, turvaamista tai sen tavanmukaista käyttämistä varten eikä siedä viivytystä, älköön kuitenkaan yhteisomistajan vastustus tai poissaolo estäkö toista yhteisomistajaa siihen ryhtymästä.

Muissakin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa on yhdelläkin yhteisomistajista valta ajaa kannetta yhteistä esinettä koskevassa asiassa, vaikkei muiden yhteisomistajien suostumusta oikeudenkäyntiin ole saatu. Haastakoon kuitenkin muut yhteisomistajat asiassa kuultaviksi. Mitä siten voitetaan, tulkoon yhteiseksi hyväksi, ja on kukin yhteisomistaja saamansa edun arvoon asti velvollinen ottamaan osaa oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kustannuksiin.

5 §

Jos yhteisen esineen hoitamisen tai kunnossapidon kannalta on tarpeen kiinteistön osan luovuttaminen, pantti-, nautinta- tai rasiteoikeuden perustaminen taikka muu sellainen toimenpide, jolla saattaa olla olennainen vaikutus yhteisomistajan oikeuksiin, eikä kaikkien yhteisomistajien suostumusta toimenpiteeseen ole saatu, voi oikeus yhteisomistajan pyynnöstä, mikäli painavia vastasyitä ei ole, antaa määräämillään ehdoilla toimenpiteeseen luvan. Ennen asian ratkaisemista on yhteisomistajille varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.

6 §

Yhteisomistajalla on valta oikeudelta hakea uskotun miehen määräämistä hoitamaan yhteistä esinettä ja sen hallintoa omistajien yhteiseksi hyväksi. Oikeuden tulee ennen asian ratkaisemista varata niille yhteisomistajille, jotka eivät ole hakemukseen yhtyneet, tilaisuus lausua siitä mielipiteensä. Jos oikeus katsoo olevan päteviä perusteita suostua hakemukseen, määrätköön uskotun miehen määräajaksi tai toistaiseksi sanottua tehtävää hoitamaan.

Milloin hakemuksesta käy selville, että yhteisomistajat ovat yksimielisiä uskotun miehen asettamisesta sekä siksi määrättävästä henkilöstä, voi maalla tuomarikin antaa 1 momentissa tarkoitetun määräyksen.

7 §

Oikeus voi vahvistaa uskotun miehen noudatettavaksi sellaisia ohjeita, jotka olosuhteiden mukaan kussakin tapauksessa katsotaan tarpeellisiksi. Jos yhteisomistajat ovat asiasta yksimielisiä, on tuomarilla sama valta hänen antaessaan 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun määräyksen. Jollei ohjeissa muuta ole määrätty, saa uskottu mies tehdä sopimuksen yhteisen esineen nautintaoikeuden luovuttamisesta. Älköön hän kuitenkaan ilman erikseen annettua lupaa tehkö tällaista sopimusta pitemmäksi kuin oman toimikautensa ajaksi taikka, milloin hänet on määrätty tehtäväänsä toistaiseksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

8 §

Mikäli yhteisomistajat eivät ole erityisen tapauksen varalta muuta määränneet tai uskotulle miehelle vahvistetuissa ohjeissa toisin sanota, uskotun miehen asiana on kantaa ja vastata yhteisomistajien puolesta sekä edustaa heitä viranomaisen luona ja muutoinkin yhteistä esinettä koskevissa asioissa.

Haasteen, viranomaisen käskyn tai muun tiedoksiannon katsotaan tulleen yhteisomistajien tietoon, kun se on laillisessa järjestyksessä annettu uskotulle miehelle tiedoksi.

9 §

Yhteisomistajalla on oikeus saada osansa yhteisestä esineestä jakamalla erotetuksi. Jaossa noudatettakoon soveltuvin osin, mitä perintökaaren 12 luvun 4 §:ssä on säädetty.

Mikäli esineen jakaminen ei ole mahdollista tai se aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia tai alentaisi huomattavasti esineen arvoa, on oikeudella valta yhteisomistajan vaatimuksesta ja hänen haastatettuaan toiset yhteisomistajat asiassa kuultaviksi määrätä esine myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamista varten.

10 §

Esineen myymistä koskevassa päätöksessään oikeuden tulee määrätä, miten myyminen on toimitettava. Esine on määrättävä myytäväksi huutokaupalla, elleivät yhteisomistajat ole toisin sopineet ja jollei osoiteta, että se ilmeisesti edullisemmin saataisiin muulla tavalla kaupaksi. Jos esineen myynti kolmannelle henkilölle ei ole luvallinen, on myynti toimitettava yhteisomistajien kesken.

Tuomioistuin voi yhteisomistajan vaatimuksesta vahvistaa alimman hinnan, jolla esine saadaan myydä. Jos asia koskee kiinteistön myymistä ja joku yhteisomistajista on vajaavaltainen, tuomioistuimen tulee ilman vaatimustakin määrätä alin myyntihinta. Tällaiseen myymiseen ei tarvitse erikseen hankkia holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 34 §:ssä tarkoitettua lupaa. (1.4.1999/453)

Mitä 2 momentissa säädetään vajaavaltaisesta yhteisomistajasta, sovelletaan yhteisomistajaan myös, jos hänelle on määrätty edunvalvoja, jonka tehtävänä on määrätä kiinteistöstä. (1.4.1999/453)

11 § (7.5.1997/422)

Esineen myymisestä ja kauppahinnan jakamisesta huolehtimaan oikeuden tulee tarvittaessa määrätä uskottu mies. Jos esine on määrätty myytäväksi huutokaupalla, on uskotun miehen asiana yhteisomistajien kanssa neuvoteltuaan määrätä myyntiehdot siltä osin, kuin oikeus sitä ei ole tehnyt, julkisesti ilmoittaa huutokaupan toimittamisesta sekä toimittaa tai toimituttaa huutokauppa. Uskottu mies allekirjoittaa kauppakirjan, milloin sellainen laaditaan.

12 §

Esineen myyminen on suoritettava viivytyksettä, sen jälkeen kun myymistä koskeva oikeuden päätös on saanut lainvoiman. Ellei esinettä ole myyty vuoden kuluessa myynnistä koskevan määräyksen antamisesta tai, jos sitä koskevasta päätöksestä on valitettu, siitä lukien, kun asiasta on annettu lainvoimainen päätös, katsotaan uskotulle miehelle annettu määräys rauenneeksi.

Älköön se seikka, että myyntiä koskevaan päätökseen on uskotun miehen määräämistä koskevalta osalta haettu muutosta, estäkö sanottuun toimeen määrättyä henkilöä esineen myymistä toimittamasta.

13 §

Edellä 6 ja 11 §:ssä tarkoitetuksi uskotuksi mieheksi on oikeuden määrättävä henkilö, joka tehtävään suostuu ja jonka oikeus katsoo kykeneväksi tehtävään. Yhteisomistaja voidaan määrätä uskotuksi mieheksi.

Uskottuun mieheen sovellettakoon, mitä kauppakaaren 18 luvussa on säädetty asiamiehen vastuusta, tilivelvollisuudesta, palkkiosta ja kuluista.

Kustannuksista, joita uskotun miehen hallinnosta tai esineen myymisestä on aiheutunut, vastatkoot kaikki yhteisomistajat, kukin osuutensa mukaan.

14 §

Jos uskottu mies tahtoo luopua tehtävästään ja näyttää pätevän syyn, vapauttakoon oikeus hänet siitä.

Jos oikeus havaitsee, ettei uskottu mies ole tehtäväänsä sopiva, on hänet siitä vapautettava, milloin yhteisomistaja tekee siitä hakemuksen. Jos oikeuden tietoon tulee seikkoja, joiden perusteella uskottua miestä on pidettävä tehtäväänsä sopimattomana, voi oikeus oma-aloitteisestikin vapauttaa hänet siitä. Uskottua miestä älköön vapautettako tehtävästään, ennen kuin hänelle on varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jos tämä ilman huomattavaa haittaa voi tapahtua.

15 §

Päätökseen, jonka tuomari 6 §:n 2 momentin nojalla on antanut, ei ole lupa hakea muutosta. Oikeuden 5, 6, 7, 9, 10, 11 ja 14 §:n nojalla antamaan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla. Muu kuin yhteisen esineen myynnistä koskeva päätös voidaan heti panna täytäntöön, jollei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi taikka oikeus ole siitä toisin määrännyt.

16 § (13.3.2009/138)

16 § on kumottu L:lla 13.3.2009/138.

17 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1958.